Viritysaihion mittaustoimenpiteet

Toivoisin tähän kokemuksia ja yleistä keskustelua virityskäyttöön suunniteltujen moottorien osien mittauksista ja niiden tuloksista. Asiaa on sivuttu muutamassa ketjussa, mutta olisi mukava saada dataa ihan koottuna. Millaisia mittavälineitä porukalla on omassa tallissa? Onko mittauksia teetetty konepajoissa? Mitä olisi oleellista mitata ja millaisilla tuloksilla aihio olisi syytä hylätä?

Oma projektini on -95 vuoden B230FK(vaivaiset 650tkm ajettuna), josta autotalliolosuhteissa mitattu syliterien halkaisia pistemittauksena reikäkellolla. kampiakselin kaikki kaulat, sekä apuakselin kaulat mitattu mikrometrillä. Mittaukset tehty noin 7 asteen lämpötilassa. Ohjearvothan ilmoitettu 20 asteessa, liekö kuinka paljon vaikutusta. Mittauksettu suoritettu metallipajasta lainatuilla välineillä, jotka kalibroitu puolen vuoden sisään. Välineet pitäisi siis olla kunnossa. Mittaustekniikoissa saattaa olla sanomista. Kaikki arvot asettuivat kuitenkin korjauskirjan sallimiin arvoihin. Sylintereissä tuntuu kuitenkin selkeä rappu. Mittaamalla sain soikeutta maksimissaan 0,06mm sylinterin yläosassa. Alaosat satkun sisään tehtaan mitoista ja hoonijäljet näkyvissä. Hylkyraja kirjan mukaan 0,1mm. Vieläköhän tuon uskaltaisi kasata pelkällä hoonauksella ilman porausta ylikokoon? Tehotavoite tällä padalla maagisen kolmen sadan huitteilla.

Mitä olisi oleellista mitata ja millaisilla tuloksilla aihio olisi syytä hylätä?
...
Tehotavoite tällä padalla maagisen kolmen sadan huitteilla.

Kyseessä on vinokone. Käyttö ohjeessa lukee: varmista että moottorin SISÄpuolella on öljyä
Mikä tahansa vinokone jossa on vahvat veivit sisällä kestää sen 300hv tehtaan jäljiltä
Jos kone on avattu tai rempattu joskus kesto on ihan jokeri

No mut sitten asiaan;
-jos mittaat esim. rautalohkoa alumiini mittalaitteella ja ilmoitetut lämpötilat eivät täsmää niin silloin joutuu käyttämään korjauskertoimia (jos haluaa hifistellä) ja silloinkin saatetaan mennä metsään. Tiedätkö mittalaitteen tarkan valmistus materiaalin?

Hylkyraja kirjan mukaan 0,1mm. Vieläköhän tuon uskaltaisi kasata pelkällä hoonauksella ilman porausta ylikokoon?

0,1mm taitaa olla ihan hyvä välys vakio männille virikäytössä. Mäntä mahtuu turpoamaan kovalla lämpökuormalla leikkaamatta kiinni.
Tois_aalta suuri männän välys ei siirrä lämpöä männästä lohkoon EHKÄ toivotulla tavalla
Mene ja tiedä...

Itsellä n.500tkm ajettu B230F lohko. Ei öljysumuja ja sylinterin yläpää 0,1mm soikea. Mäntä kulunut 0,05mm.
Koneistajan arvio oli että poraa ylikokoon.

Tue paikallista koneistajaa ja käy juttusilla

Hoonaamalla ei kuulemma materiaalia lähde todellakaan paljoa, taisi puhua että satkun luokkaa, eikä tosiaan kannata niillä varaosaliikkeen jousiviri hooneilla hoonata jos haluaa pyöreät sylinterit.

Dekissä ei muuten ollut omilla mittauksilla pahaa heittoa. 0,05 rakotulkki ja metalliviivotin jolla mittailin ihan joka kohdan eikä livahtanut mitta viivottimen ali.
 Yleensä painauma on liekkirenkaan luona ja etenkin pyttyjen välissä.

Sitten tuli kesällä todettua että kaikista kolmesta irrallaan olevasta vinokoneen kannesta on nokkalinja kiero.
Sen testaus on helppo. Paininkupit pois ja nokka ilman pukkeja kiinni, sitten painelee vuorotellen nokan päistä ja katsoo keikkuuko.

...
Sitten tuli kesällä todettua että kaikista kolmesta irrallaan olevasta vinokoneen kannesta on nokkalinja kiero.
Sen testaus on helppo. Paininkupit pois ja nokka ilman pukkeja kiinni, sitten painelee vuorotellen nokan päistä ja katsoo keikkuuko.

Oliko tarkistettu ettei nokka ollut kiero?

Oliko tarkistettu ettei nokka ollut kiero?

ei mutta kokeilin parilla eri nokalla

Nokan kierouden huomanee ihan vaan pyörittämällä sitä nokkaa kannessa.

Onko se muka niin tarkkaa? Onko kieron nokka-akselin takia levinnyt vinokoneita?

Suurin osa ihmisistä vaan laittaa sen nokan paikalleen ja ajoa.

Oli tuo pahin kansi(500tkm+pahvivaurio,useita keittämisiä) niin kiero että kun laitoin nokan pukkeineen paikalleen ilman kuppeja, niin ei pyörähtänyt nokkapyörästä vääntämällä mihinkään. Ei ollut nokkapyörän pultti kiinni niin meni nokan putkisokka poikki mutta tämä olikin ääritapaus. On tälläkin hetkellä yksi vinokone kierolla nokkalinjalla ajossa. Totesin käyttökelpoiseksi kun kone pyöri kivasti ilman tulppia.

Sylintereissä tuntuu kuitenkin selkeä rappu. Mittaamalla sain soikeutta maksimissaan 0,06mm sylinterin yläosassa. Alaosat satkun sisään tehtaan mitoista ja hoonijäljet näkyvissä. Hylkyraja kirjan mukaan 0,1mm. Vieläköhän tuon uskaltaisi kasata pelkällä hoonauksella ilman porausta ylikokoon? Tehotavoite tällä padalla maagisen kolmen sadan huitteilla.

Tuskin haitannee menoa mitenkään, mutta jos tarkotus kasailla uusilla männän renkailla varmistelisin että ylemmässä renkaassa on pieni viiste jotta antaisi hiukan anteeksi sylinterin porrasta.

Kevyt hooni ja nippuun!

Mulla on todellisessa testissä lohko jossa soikeutta ~0,09mm. Jos tuo soikeus meinaa sylinterin min max eroa..? Pahin pytty siis kulunut toiseen suuntaan 96.05 ja toiseen 96.14... Katkosvälykset on yli sallitun... Kone käy tasasesti eikä puristuspaineissakaan mitään hälyttävää. Saas nähä saako huohotusta kuriin tällä kokoonpanolla...

Tällaisia tuloksia sain kun mittailin koneistamon hoonauksen jälkeen tuon oman lohkoni. Mittauslämpötila n. 22*C

Eli mittaus kolmesta kohtaa; yläpäästä, keskeltä ja alapäästä. Samat kolme mittaa myös toiseen suuntaan.

Kiitokset vastanneille. Muut projektit ovat pitäneet kiireisenä, mutta nyt olisi taas aikaa paneutua koneen kasaamiseen.

Varmistin mittaukset kesäkeleissä ja tulokset olivat satkun sisään samat, kuin talvella. Mittasin myös uusilla männänrenkailla katkokset, jotka olivat pahimmillaan millin. Soittokierros koneistamoihin antoi vaihtelevia tuloksia. Nimekkäämmät paikat suorittivat porausta ja pienet pajat olisivat valmiita hyväksymään sylinterin soikeuden.

Millaisilla katkovälyksillä porukka on vinokkaita kasannut? Onko Miuzon kone suoriutunut välyksistään huolimatta? Missä määrin on odotettavissa huohotusta tai ongelmia päästöistä?

Pyttyjen muoto muuttuu kun kansi tai stressilevy on kiinni. Poraus, hoonaus ja mittaus pitäisi kaikki tehdä stressilevyn kanssa. Ilman lättyä vinokoneessa on helposti useamman satasen soikeat putket vähän yksilöstä riippuen.

Millin katkosvälys renkaisiin on paljon. Eiköhän kone silläkin toimi mutta huohotus voi olla aika reilua. Mä en kasaisi konetta niin isoille katkoksille. Meidän katukilpurissa on 0.55 ja 0.6 ja sekin huohottaa ihan riittävästi. Pelkkään katukäyttöön laittaisin vähemmän.

Uudet renkaat ja kasaan hyvillä männillä. Jos helmoistaan kovin kuluneet männät, saat aikaan kätevän piston slapin. Mulla on "b234ft":ssä hitusen väljä lohko-mäntäpaketti, ei huohota ja pelaa ihan sen osalta kivasti, mutta kylmänä kalkattaa hitusen männistänsä alkuun, ja ennen öljynpaineiden nousua kolkottaa aika lujasti. Eli öljysuihkut peittää mäntäkolinaa kunhan alkavat tuutata tavaraa