Jossa on se vuodeksi 1981 kirjoitettu kohta ajovalojen päällekytkemiseksi.
Tosin todennäköisesti suunnilleen samaan kirjoitusmuotoon olsivat todennäköisesti päätyneet myös vuonna 97 jos se olisi silloin kirjoitettu.
Pykälän 2 mom. on tosiaan kirjoitettu 1981 ja 1 mom. 1997.
No se sopeutuminenhan siinä on se juju. Sopeutumisen hämärään pilaa kirkas valo, joten eihän tuota kuutamossa ajelemista käytännössä voi tehdä.
Toivottavasti ihmiset ajavat ilman täyttä hämärä-sopeutumista, sillä se kestää 20-40 minuuttia.
Eli toivottavasti valot ovat niin hyvät, ettei täydellistä hämärään/pimeään sopeutumista tapahdu normaalissa liikenteessä ikinä. Vanhentuessa sopeutumat heikkenevät pääsääntönä.
Kuten aikaisemmin sanoin, minulla on kokemusta pimeän-näkölaitteilla tuhansien siivujen ajamisesta +100km kerrallaan ja pohjaan monia juttuja siihen. Omat stereo pimeän-näkölaitteeni ovat vaatimatonta +1gen kamaa..
Joo. onhan niihin määritelty kellonajat. Tuossa ajattelin sitä hauskaa knoppitietoa että kun visuaalisesti tarkasteltuna auringon alareuna koskettaa horisonttia, se on oikeasti kokonaan horisontin takana, liitty valon taipumiseen ilmakehässä.. käytännössä täysin epäolennaista.
Hämärän määritelmä on arkijärjellä käsitettävä asia ja jokaisen suhteellisen normaalin näön ja aivotoiminnan käsitettävissä oleva asia. Mikä on käsittääkseni ajokortin omaamisen perusvaatimus....
No, ei se aurinko horisontin takana oikeasti ole, kun näet sen alareunan koskettavan horisonttia. Mutta mitä väliäkään sillä on? Sillä sotkeudut omaan näppäryyteesi tässä.
Jos optisesti aurinko on horisontin yläpuolella, vaikka geometrisesti se on puoliksi sen takana, niin valon määrä ei kauheasti (%) sen takia eroa siitä normaalista.
Joten hämärän käsite on helposti ymmärrettävä. Mainitsematta sitä, että harvoin sitä oikeasti pääsee katselemaan sitä, kun aurinko laskee horisontin taakse (merellä).
Ajatus-ketjusi on siellä anne bernerin tasolla...
Eli et näe metsää puilta....
No itseasiassa sen lasersäteen mä havaitsisin, olettaen että se laser on täydellinen, eikä matkalle satu liikaa esteitä, mutta jos valonlähde olisi esim yhden ledin kokonen, niin sitä en kyllä havaitsisi.
Sepä juuri se pointti onkin! Valonlähde on sen 3mm ledin kokoinen ja vaikka sen kirkkaus olisi riittävä, silmän resoluutio ei riitä sitä havaitsemaan. Toki todellisessa elämässä sillä on sirontaa, yms. epätäydellisyyksiä, joten valonvoimakkuus vähenee ja sen tuottama valaistu pinta-ala kasvaa aika paljon.
Jos silmäsi sarveis-kalvo on riittävän samea, voit havaitakkin sen 3mm ledin pluton etäisyyksiltä 100* suuremmilla kirkkauksilla näkemis-kynnykseen nähden.
Vastaan tulevan autoja sen sijaan ei ole mitään tarvettakaan pyrkiä havaitsemaan silmän resoluution asettamien rajojen takaa.
Aivot ovatkin tässä se pointti. Ne eivät seuraa pientä pinta-alaa, vaan isompia liikkuvia asioita.
Tätä voit testata ihan kaupunkiolosuhteissa. Pirusti kirkkaita valoja, mutta huomaat niistä vain nopeimmat ja suurimmat. Tai vilkkuvat....
Tuo ajovalojen säästö oli se syy miksi ne huomiovalot sallittiin.
Nykyinen huomiovalo"buumi" on peräisin euroopan unionsita ja tausta-ajatus on nimenomaan huomion herättäminen. Tosin lähtöajatus oli että ei ole valoja ollenkaan, tuskinpa eu-virastoissa tuota asiaa alunperin pohdittaessa ajateltiin että määrätään ajovalojen käyttö pakolliseksi, vaan nimenomaan että parannetaan ajoneuvojen havaittavuutta.
Sähkönsäästö on se syy, eikä ajovalojen säästö. Kahvikupillinen per auto/100km ei meinaa mitään kenellekkään, mutta EU tasolla se tekee isoja tankkereita, mikä on se koko säännön pointti alunpitäen. Tai voihan sitä CO2 hysteriaksikin sanoa.
Moniko himmenneelle ajovalolle tekee yhtään mitään, jos se ei tule eteen totaalisena hajoamisena tai katsastuksessa syystä tai toisesta? Varmasti joku tekee, mutta suurin osa autoilijoista ei.
No, me emme voi sille mitään, jos joku ei noudata lakia.
Valitettavasti tämä vastuuttomuus on lisääntynyt kokoajan uus-avuttomuuden myötä. Kuten myös uusissa autoissa sen polttimon tolkuttoman vaihtamisen vaikeuden keralla.
Minä luulen olevani suuressa vähemmistössä, koska minulla on takalattian alla kaikki tärkeät polttimot varalla.
Pääajovalot, parkit ja vilkut...
Kyllähän se yleistä turvallisuutta parantaa kun autossa on paremmat ajovalot, näinollen huomiovalot parantavat turvallisuutta myös pimeällä ajettassa pelkkien ajovalojen varassa.
Olet ottanut agendan ja noudatat ideologiaasi.
Mittaappa ihan oikealla luksimittarilla vaikka 50m etäisyydeltä huomiovalojen 1,4m korkeudelle tuottama kirkkaus ja vertaa sitä oikeisiin ajovaloihin.
Voit yllättyä tuloksesta....
Mun tietääkseni FH Volvossa käytetään ihan samoja linssiumpioita mitä yleensäkin ajoneuvoteollisuudessa. Varmasti jostain henkilöautosta löytyy täsmälleen sama komponentti.
Kaivappa esiin missä henkilö-kuljettimessa moiset ovat.
Halogeenimallissa voi olla jonkunverran parempi valoteho referenssi polttimolla, 24V H7 antaa tietääkseni hieman paremman valovirran kuin 12V vastaava.
1320lm vs. 1600lm.
Vai tarkoitatko sä nyt huomiovaloa? Äkkiseltään muisteltuna se FH:n huomiovalonauha ei ole sen isompi kuin esim uusissa Mersuissa. Tosin Mersua ei taida saada edes pakotettua huomiovaloille hämärässä.
Käyppä rekkaparkissa mitta-nauhan kanssa....
Mun talonpoikaisjärki päätteli vasta nyt että kun sä puhut pinta-alasta sä tarkoitat valaisimen pinta-alaa, etkä valaistua tien pinta-alaa. Se valaistu tiepinta-ala ei mielestäni ole olennaisena osana havaittaessa autoa.
Minä olen kokoajan puhunut valaistusta pinta-alasta. Fysiikan lakeja ei voi mielipiteellä muuttaa, vaikka monet virassa olevat näin koettavat tehdäkkin...
Tuon mä voin hyväksyä, Volvo 740:n isot umpiot ovat kyllä varmaan paremmin havaittavat kuin pienet led huomiovalot, tosin en ole tehnyt asiasta havaintoja. Käytännössä kuitenkin melko usein vaihtoehtoina ovat linssilähivalot ja huomiovalot, jotka ovat vailaisimen pinta-alaltaan suunnilleen saman kokoisia. Ja koko jutun lähtökohtaisessa tilanteessa, eli kun mä asiaa pohdiskelen tuolla autolla ajaessa, niin ajovalojen pinta-ala on hieman pienempi kuin huomiovalojen.
Kannattaa lähteä ulos sieltä konttorilta ja ajelle vaikka 100km valaisemattomia valta-teitä....
Muistaakseni keskiviikkona, kun olisi lumipöperökeli, tuli päivällä vastaan jono autoja joissa keskellä oli uudehko VW transporter pelkät huomiovalot päällä. Trp:n valot olivat selkeästi kirkkaimmat koko joukossa, eivät nyt kuitenkaan häikäisevät, silloin oli kuitenkin suht valoisaa. Takavaloja siinä ei ollut päällä ollenkaan, eli väärää käyttöä, mutta ei liity nyt tähän.
Yksi havainto viime päiviltä? Videota aiheesta?
Myös Toyota Auris (Avensis?) jossa huomiovaloina 3 kirkasta led pistettä häikäisi pimeällä huomattavasti voimakkaammin kuin ajovalot kytkettynä (lähti bensatankilta, näin hyvin kummatkin). Valaisu pinta-alaltaan tuossa Toyotassa lähivalot ovat kyllä suuremmat.
Millähän etäisyyksiltä?
Video-kuvaa aiheesta?
Sillä kameralla ei ole mielipidettä ja sen pikselinen tarkkuus on todettavissa.
Jos esimerkiksi tuo Toyota ajelee pimeässä pelkillä huomiovaloilla, ne häikäisevät, ja aiheuttavat siten vaaraa. Mutta jos ollaankin sellaisessa puolihämärässä, eikä ajovalojen hajavalo, eli havaittavuus, ole yhtä suuri kuin noiden nappiledien, on tuo Toyota helpommin havaittavissa huomiovaloin.
Pimeässä huomiovaloilla ajavat eivät itse näe oikeasti mitään ja siten aiheuttavat vaaraa!
Nimittäin perjantaina ohitin sellaisen pöndelle mennessä ja possujono ajoi 68km/h leveäkaistatiellä ja minä ohitin koko letkan suolapuurossa peläten, että vastaantulijat eivät pysy kaistallaan (12m leveä tie, jossa roikuttiin keski-viivalla).
Tämä jonon ensimmäinen toy-ota ajoi nimenomaisesti huomiovaloilla ja kehtasi vielä väläytellä pitkiä mielensä pahoittamisen ja ohituksen johdosta.
Tauastapeilistä näin sitten jonon viidennen uskaltavan lähteä ohitukseen merikontin imussa 3km myöhemmin.
Mitä tulee tuohon hämäryyteen, niin siirtyminen valoisasta hämärään ei tapahdu kuin napista kääntämällä. Ensin on valoisaa joka vähitellen muuttuu hämäräksi. Missä on raja jonka jälkeen on hämärää? Tuo on täysin subjektiivinen näkemys, johon vaikuttaa ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ympäristö ja sen muutokset. Kirkkaasti valaistusta työtilasta poistuttaessa ulos, vaikuttaa ulkona olevan hyvinkin hämärää,
vaikka täsmälleen samaan valaistukseen valaisemattomasta kellarista tuleva kokee ulkona olevan kirkasta.
No, terve järki auttaa asiassa. Luulisin sinunkin havaitsevan ja näkevän milloin aurinko on painunut horisontin taakse sinun näkemänäsi.
Kuten sanottu, oikeus päättää lopulta milloin on ollut hämärää, jos yksilö ei sitä ole kyennyt tajuamaan.
Suomessa ei ole käytännössä karnaisten tunnelia pidempiä yleisiä-pätkiä pimeässä. Länsi-metro on toki pidempi, mutta sieltä ei tulla autolla maan päälle normaalisti.
Itämetrossa on mahdollista tulla pimeästä kirkkaaseen päivänvaloon, mutta sitäkään ei tehdä autolla.
Kirkkaaseen valoon sopeutuminen tapahtuu sekuneissa, hämärään sopeutuminen tapahtuu minuuteissa.
Minä olen ajanut 27km pituista valotonta tunnelia ja tullut keskipäivään ulos ja silti pystyin sopeutumaan tapahtumaan alle minuutissa.....
Mun pohdinta käytännössä, tuolla tienpäällä, vertailee kahta arvoa keskenään. Onko ympäristön valoisuus vähentynyt niin paljon että huomiovalo tuottaa häikäisyä, tai toisinpäin, onko ympäristön valoisuus lisääntynyt niin paljon että huomiovalot olisivat paremmin havaittavissa?
Teoreettisen pohdintasi lisäksi, kannattaa hankkia se luksi-mittari ja tulla ulos sieltä tunnelista....
Ihan oikeasti tuo nyt ei ole mikään kriisin paikka tienpäällä, valot tulee yleensä käännettyä päälle viimeistään kun huomaa huomiovalojen valonkajon auton edessä, vaikka käytännössähän silloin ympäristön valaistus riittää näkemään huomattavasti pidemmälle kuin mitä ajovalot, tai edes kaukovalot kantavat. Ja taas toiseen suuntaan en äkkiseltään edes muista ajovaloja sammuttaneeni ajossa, muuten kuin jostain lähes valaisemattomasta parkkihallista ulos tullessa.
Some-kansaa taidat olla sittenkin siellä pimeässä huoneessa....
Olisikohan kännykän valoisuusanturi riittävän tarkka, jotta sillä voisi mitata valovoiman auton edestä huomiovaloilla ja ajovaloilla?
Tarkkuus ei ole se ongelma, vaan kalibrointi...
Mä en muista tarkkoja lukuja mutta ainakin yhdysvalloissa vuonna 1960 saavutettu 100 pisteen älykkyysosamäärä oikeuttaisi tänävuonna vain 95 pisteeseen. Syynä se että ÄO:n luonteesta johtuen kaikkien tulosten keskiarvo on aina 100.
Tietysti jos tanskassa kehitys kulkee jotenkin takaperoisesti tuo on mahdollista, mutta yleismaailmallisesti ihmiset ovat nykyään älykkäämpiä kuin ennen.
Muistinvaraisesti viittaamani artikkeli taisi olla tämä (ehkä):
Tanskassa älykkyysosamäärä nousi nopeimmin 1950-luvulta 1980-luvulle, noin kolme pistettä vuosikymmenessä. Parhaimmillaan tulokset olivat vuonna 1998, ja sittemmin ne ovat huonontuneet puolitoista pistettä. Samankaltainen trendi on mitattu muutamista muistakin kehittyneistä maista, muun muassa Britanniasta ja Australiasta.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/luvassa_tyhmenevaa
