B230K pikkuviriä

Eli tarkotuksena vaihtaa sähköflekti ja tulpata egr/pulsair ja peltipakosarja ja mahdollisesti kireempi nokka. Jos saisi edes hiukan lisä eloa tohon kulkineeseen. Viisaammat kertokoot että ollakko noilla eväillä niin suurta merkitystä..?  Tuo solexi joutas kyllä myös romukoppaan. Ja vaikka joku korvaava weber tilalle.

En tiiä oonko viisaampi mutta itellä oli B230K pannussa B200k kaasari mekaanisesti aukeavalla toisio kurkulla ja K-nokka.
Liian tukkoinen kaasari ja liian tiukka nokka.
Laita D-nokka ja ruisku
Peltisarjan voi unohtaa

En tiiä oonko viisaampi mutta itellä oli B230K pannussa B200k kaasari mekaanisesti aukeavalla toisio kurkulla ja K-nokka.
Liian tukkoinen kaasari ja liian tiukka nokka.
Laita D-nokka ja ruisku
Peltisarjan voi unohtaa

Ei kannata peltisarjaa unohtaa. laita 4-2-1 saapi laajan vääntö alueen. Siihen kaveriksi 2.5" rööri parilla läpivirtaavalla vaimentimella

Ei ainakaan oma kaasari tunnosta tukkoiselta. Tietenkin jos ei ole säädössä niin eipä siitä sitten mitään iloa ole. Kaasarit Kunniaan!

Kantta tuosta voi olla vähä hankala laskea kun männissä on palotila?
Mutta avarrat imu ja pakokanavia

D-nokka ehdottomasti jos ei työjuhtaa haeta

Vanhan mallin pyöriän survaset niin nostaa kierrosten rajotinta

Vanhan mallin pyöriän survaset niin nostaa kierrosten rajotinta

Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua

Perus  B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto

Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua

Perus  B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto

En ole perehtynnyt tuohon b230k ja sen 631 kanen hyviin ja huonoihin puoliin.
Itellä on toiminnu b200k:ssa mutta se on kokonaan eri maailmasta

Mulla on ollu nyt reilu 10 000km weber-dg(a)v joka siis alunperin dgav, muutettu käsiryypylliseksi
sellasella muunnossarjalla. Toimii pirun hyvin mutta ei toi mihinkään kulje. Rikkaamalla kulkis paremmin
mut sit taas palaa ainetta. Nyt koko ajan (valehtelematta) keskikulutus alle kympin ja reippaalla ajolla.
Eli hyvä kaasari, ei mikään varsinainen virikaasari mut toimiva.
Kanteen ei oo ollu aikaa tutustua vielä, toinen projekti vaiheessa.

edit: Niin ja ton k:n venttiilit oli 119 ja jotain pitkät, palotilallisissa 112 vai 113mm.
        Ja pystykaasarista vielä et se volvon bakeliitti on pienempi kun dgv:n kurkut, samoin
        imusarjassa oleva aukko, freetechnisin bakeliitista en tiedä saako niitä pultinreikiä
        snurrattua isommiksi tai siis onko varaa kairata.
       
        Itse asensin kaasarin niin päin että toisiokurkku on lähemänä konetta.
        Ja putsari on moposportin huuhaa sprintfiltteri.
        Parempaa soleksiin verrattuna on mun mielestä mekaanisuus ja helppo säätö/korjaus.
       
       
       

Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua

Perus  B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto

Onkos noista venajousista mittoja?
Tai siis onko saman mittaset kun palotilallisen kannessa?
Mulla ainakin oli ne kapeemman malliset kun nokkaa vaihtaessa vilkasin.
Olisko jollain kuvaa männistä?  Paljerako/venan etäisyys männästä/venttiilikolojen syvyys kiinnostaisi tietää.

Huono kuva pahimpaan hätään
http://i176.photobucket.com/albums/w175/ammamies/V2/P1050336.jpg

Ei se mäntä noin paljoa tule lohkosta yli, tuo on pitkäiskukone

Huono kuva pahimpaan hätään
http://i176.photobucket.com/albums/w175/ammamies/V2/P1050336.jpg

Ei se mäntä noin paljoa tule lohkosta yli, tuo on pitkäiskukone

 

Ei kannata peltisarjaa unohtaa. laita 4-2-1 saapi laajan vääntö alueen. Siihen kaveriksi 2.5" rööri parilla läpivirtaavalla vaimentimella

Ei ainakaan oma kaasari tunnosta tukkoiselta. Tietenkin jos ei ole säädössä niin eipä siitä sitten mitään iloa ole. Kaasarit Kunniaan!

Kantta tuosta voi olla vähä hankala laskea kun männissä on palotila?
Mutta avarrat imu ja pakokanavia

Samaa mieltä että peltisarja on hieman parempi, mutta meidän kokemus on ollut että kilpakäytössä ohuilla putkilla olevilla 4-1 tyyppisellä sarjalla saa paremman suorituskyvyn niin ylös kuin alas. Tai ehkä emme sitten vain ole osanneet tehdä hyviä 4-2-1 sarjoja...

Se B230K:n imusarja on vähän onneton, sähköruiskun imusarja on niistä vinokoneen vakio-imusarjoista parhaimpia. 40 mm vaakaimu tuplilla (34 tai 36 mm sisäkurkut) saa kyllä kivat äänet ja voimaakin, eivät vain ole kovinkaan edullinen vaihtoehto.

631 kannesta sen verran ettei sitä imukanavaa kyllä kannata isontaa, virtaa vakiona sen 191 hv (mitattu 8") ja venttiilin apukulmalla 200+ hv ja vähän kun vielä siistii venttiilimaljasta purseet niin virtaa 210 hv. Kanavan lattiaan lisää kittiä niin virtaus nousee 220+ hv.

Pakokanava virtaa paljon vähemmän, mutta ei huolta kyllä ne kaasut ulos löytävät sieltä kun tuota painetta on huomattavasti imua enemmän. Jos aihe kiinnostaa niin tuolla kannattaa käydä katselemassa kanavan muotoilua ja virtausmittauksia, vaikka ruotsia ei paljoakaan ymmärtäisi: (530 ja 531 kannen kairauksia  + mittauksia)

http://www.topplocksverkstan.se/fyrtaktsid6.html

Meidän mittausten mukaan puristussuhde vaikuttaa monesti vain polttoaineen kulutukseen, kun kyseessä on miedosti viritetty moottori. Teoreettisesti sen pitäisi nostaa myös vääntöä, mutta kun samalla se poltettavan seoksen määrä pienenee ja häviöt puristus- ja työtahdissa lisääntyvät niin usein meille on käynyt niin että suorituskyky pysyy samana mutta bensaa tarvitaan vain vähemmän. Näin kävi mm. B23E:n (160 hv), Ford OHC:n (172 hv) ja Ford RS2000 16V (175hv) kanssa, joissa puristussuhdetta nostettiin reilu 1 pykälä. Eli ihan ensimmäisenä ei kannata siitä B230K:stä ruveta sorvauttamaan mäntiä ja madaltamaan lohkoa...

Jos oikein tavasin niin vanhemmissa taisi olla pakovenat 31.5mm?

Yhdyn edelliseen eli 4-1 pakosarja oikein tehdyllä kollektorilla (kartiolla) on monissa kokoonpanoissa hyväksi todettu.

Hannu264 kirjoitti myös:

"Meidän mittausten mukaan puristussuhde vaikuttaa monesti vain polttoaineen kulutukseen, kun kyseessä on miedosti viritetty moottori. Teoreettisesti sen pitäisi nostaa myös vääntöä, mutta kun samalla se poltettavan seoksen määrä pienenee ja häviöt puristus- ja työtahdissa lisääntyvät niin usein meille on käynyt niin että suorituskyky pysyy samana mutta bensaa tarvitaan vain vähemmän. Näin kävi mm. B23E:n (160 hv), Ford OHC:n (172 hv) ja Ford RS2000 16V (175hv) kanssa, joissa puristussuhdetta nostettiin reilu 1 pykälä. Eli ihan ensimmäisenä ei kannata siitä B230K:stä ruveta sorvauttamaan mäntiä ja madaltamaan lohkoa..."

Kulutus pienempi eli hyötysuhde on parantunut. Viritys on siis onnistunut mutta miksi sitten ei saada poltettua samaa määrää seosta eli voimaa ei tule lisää...?

Moottorinvalmistajat muuten suosivat nykyään yhä kovempaa kanttia. Perusauton moottorissa jopa 14 ! Palotapahtumien hallinta täytyy olla hanskassa.

Moottorinvalmistajat muuten suosivat nykyään yhä kovempaa kanttia. Perusauton moottorissa jopa 14 ! Palotapahtumien hallinta täytyy olla hanskassa.

Kulutus ja päästöt niillä on mielessä, ei niinkään teho

Kulutus ja päästöt niillä on mielessä, ei niinkään teho

Juuri näin.

Mulla on ollu nyt reilu 10 000km weber-dg(a)v joka siis alunperin dgav, muutettu käsiryypylliseksi
sellasella muunnossarjalla. Toimii pirun hyvin mutta ei toi mihinkään kulje. Rikkaamalla kulkis paremmin
mut sit taas palaa ainetta. Nyt koko ajan (valehtelematta) keskikulutus alle kympin ja reippaalla ajolla.
Eli hyvä kaasari, ei mikään varsinainen virikaasari mut toimiva.
Kanteen ei oo ollu aikaa tutustua vielä, toinen projekti vaiheessa.

edit: Niin ja ton k:n venttiilit oli 119 ja jotain pitkät, palotilallisissa 112 vai 113mm.
        Ja pystykaasarista vielä et se volvon bakeliitti on pienempi kun dgv:n kurkut, samoin
        imusarjassa oleva aukko, freetechnisin bakeliitista en tiedä saako niitä pultinreikiä
        snurrattua isommiksi tai siis onko varaa kairata.
       
        Itse asensin kaasarin niin päin että toisiokurkku on lähemänä konetta.
        Ja putsari on moposportin huuhaa sprintfiltteri.
        Parempaa soleksiin verrattuna on mun mielestä mekaanisuus ja helppo säätö/korjaus.
       
       
       

Muistatko minkä kokoset suuttimet sulla tossa dgv:ssä? Mikä bensapumppu? Onko paineensäädintä?