Vanha mutta ajankohtainen asia.
Olen kyllä siinä käsityksessä vahvasti, että ruotsalaiset pitää autoja ihan ok.
Katselin pitkään n. kymmenen vuotta vanhaa Fifuel V70 Volvoa ja niitä ei siellä ole ihan määrättömästi, automaatti vielä. Normibensakäyttöisiä on paljon ja hurjan siistejä.
Pyynti nousee kyllä vähänajetusta (alle 200tkm) mutta on hyvin huolettuja ja siistejä tosiaan paljon. Enää ei ole niin selkeää etua varustelussa, kun toin edellisen Volvon saksasta. Nykyään Suomiautoissakin alkaa olemaan turvatyynyt myös repsikalla jne.
Maksoin 19000tkm. ajetusta 44ooo tkr. Ei ihan superkauppa, yksillä renkailla ja avaimilla muta auto on virheetön. Ollut paljon kilometrejä liisattuna ja esim. paxi on ihan neitseellinen ja juuri mihinkään on tuskin koskettu.
Yksi vika tuli kotiintuliaisena, paineensäätimen kalvo vuotaa ja autoa saa sahata kylmänä, koska kaasua pääsee imusarjaan. Käynnistyshän tapahtuu bensalla.
Odotan verotuspäätöstä. Hakukulut oli siinä 500 euroa plus parit jekut, ei montaa yömyssyä.
Juuri missään ei ole jakopääremontti lähellä, se tuntuu olevan jotenkin must siellä. Lisäksi huoltokirjat ovat aika originellin näköisiä ja monissa vastaavat CARFAX historian mukaiseen sijaintiin auton omistajan ja huoltoliikkeen välillä. Ja todella monessa on ainakin Suomessa järkyttävän hintaiset Volvo kevytmetallivanteet alla.
Toi kaasun paineensäädin maksaa sinisellä n.1300egua ja niitä saa Italy-varaosana alle 300 satkua ja osan tiivisteistä ja o-renkaista voi vaihtaakin ellei kopa kaikkia.
Kävin Kotkasta Tampereella ja ihan ok. on biokaasulla körötellä. Olin kuulevinani korvissa tyytyväisen jääkarhun murinan, valkonalle oli iloinen kun jäätiköt sulavat hitaammin. Yksi perheauto pelastaa siis maailman
Rekisteröinti on vielä kesken, siitä tuli vähän säätöä un oli vähän keskeneräiset eväät matkassa. Odotan että myyjä lähettää alkuperäiset dokumentit, joita hän tarvitsi rekkarista poistoon Ruotsissa. Myyjä oli nimittäin Iakilainen, tosin ihan liikkeestä. Nuori kaveri ja valtava ego.
