Mihin sijoittaisit rahasi

Veikkaan että kulutusta hillitsee asumiskustannukset kun Suomessa vielä halutaan maksaa asuntolainat joskus pois. Kämppien hinnat ovat edelleen tähtitieteellisiä ja siitä vaan syntyy takasinmaksettavaa. Lisäksi keskiluokkaa kuritetaan suhteellisesti eniten maksuilla ja veroilla, joita nyt tulee joka suunnasta jos vähänkään yrittää omistaa tässä maassa jotain.

Ihmisen näkökulmasta näin, mutta velka luo lisää rahaa talouteen, eli velkojen kasvu kasvattaa taloutta.

Velkojen poismaksaminen pienentää.

Eihän se asunnosta maksettu raha mihinkään katoa, vaan joku käyttää sen esimerkiksi taatakseen itselleen paikan yksityisessä hoitokodissa.

Eli siinä mielessä tuo tosiaan haittaa taloutta "kun halutaan maksaa laina pois".

Jos lainankorko on pienempi, kuin inflaatio on se köyhälle tuloa  .

Kyllä meillä meni ihan kollegan pojan rakennusfirmalle rahat, pari suomalaista pellavapäätä teki hommat Ja tuntihinta oli samaa luokkaa mitä virolaisetkin täällä pyytää.

Ja hyvin todennäköisesti tekivät työt nopeammin, mahdollisesti myös paremmin. Itsellä ei ole omakohtaista kokemusta remonttien teettämisestä yksityishenkilönä, mutta yrityspuolen hommiin on ainakin pk-seudulla vaikea löytää järkevällä aikataululla luotettua suomalaista työtä.

Veikkaan että kulutusta hillitsee asumiskustannukset kun Suomessa vielä halutaan maksaa asuntolainat joskus pois. Kämppien hinnat ovat edelleen tähtitieteellisiä ja siitä vaan syntyy takasinmaksettavaa.

Niin tuossa on vaan sellanen homma, että mitäs järkeä olisi ruotsalaisten malliin edes ottaa asuntolaina, jos ei sitä maksa koskaan pois. Ihan yhtä hyvin voi asua sitten vuokralla, missä on muitakin etuja. Mm. työttömyyden tullen asumisen maksaa se joku muu^TM.
Kulutuskäyttäytyminen voi olla myös hieman huolettomampaa sinä päivänä, kun se kämppä on maksettu. Mutta jatketaan me vaan täällä Suomessa tätä koko työiän kestävää miljoonakämpän lyhentämistä kituuttaen. Ei pääse ainakaan talous kuumenemaan.
Tai no, hyvähän se on, ettei ole varaa kuluttaa. Kulutettu raha kun ei ainakaan päädy suomalaisille kiertoon, kun ei täällä mitään tähdellistä tuotetakaan. Koska duunari on liian kallis, koska sen asunto on liian kallis.

Kulutettu raha kun ei ainakaan päädy suomalaisille kiertoon, kun ei täällä mitään tähdellistä tuotetakaan. Koska duunari on liian kallis, koska sen asunto on liian kallis.

Me ollaan Suomessa häviämässä tää peli. Mitään seuraavaa Nokian ihmettä ei ole tulossa. Se edellinenkin aiheutti vain ripulia.

Mitähän pirua tekis Elisan osakkeille? Niitä tuli vähän (n.150kpl) anopilta peritönä.
Jakaa huhtikuussa n.1,40€/kpl osinkoa, kurssi heilunut siinä 32 hujakkeessa, oli välillä 36€

Mitähän pirua tekis Elisan osakkeille? Niitä tuli vähän (n.150kpl) anopilta peritönä.
Jakaa huhtikuussa n.1,40€/kpl osinkoa, kurssi heilunut siinä 32 hujakkeessa, oli välillä 36€

Tämä on helppo. Jos ihan pakosti tarvit JUST nyt rahaa niin myyt pois, vaikka pyynniksi 34€ . Kyllä se siitä kosahtaa.
Jos et tarvi erityisemmin käteistä, annat tasan tarkkaan olla ja unohdat koko jutun. Tossa keväämmällä/joka kevät vain ihmettelet hieman kasvanutta tilin saldoa.

Mitähän pirua tekis Elisan osakkeille? Niitä tuli vähän (n.150kpl) anopilta peritönä.
Jakaa huhtikuussa n.1,40€/kpl osinkoa, kurssi heilunut siinä 32 hujakkeessa, oli välillä 36€

Mitä jos pitäisit Ellut ja ostaisit osingoilla vaikka TeliaSoneraa tai jotain muuta edullisemmin arvostettua?

Sama tilanne itselläkin, mutta en kykene motivoimaan itseäni myymään hyvin tuottavaa lappua vain koska muutkin sitä arvostavat.

En löytänyt tästä aiheesta keskustelua, mutta onko jollakin kokemusta miten eri pankit käsittelevät asuntolainoissa olevat negatiiviset viitekorot? Uusissa lainoissa on selvää, että niissä on pykälä että miinusmerkkinen viitekorko ei vähennä kokonaiskorkoa, mutta miten vanhoissa lainoissa?

Mulla on loppumetreillä (~2 vuotta) oleva asuntolaina 3 kk:n euriboriin sidottuna 0,40 marginaalilla. 3 kk euribor on nyt -0,19 mutta ainakaan S-Pankki ei tätä ole kokonaiskorosta vähentänyt.

En tiä kannattasko maksaa vaan pelkkiä korkoja ja laittaa lyhennykseen menevä summa kuukausittain osakkeisiin.

Niin tuossa on vaan sellanen homma, että mitäs järkeä olisi ruotsalaisten malliin edes ottaa asuntolaina, jos ei sitä maksa koskaan pois. Ihan yhtä hyvin voi asua sitten vuokralla, missä on muitakin etuja. Mm. työttömyyden tullen asumisen maksaa se joku muu^TM.

Väärin! Yleistä asumistukea maksetaan aivan samoilla periaatteilla omituskämpän yhtiövastikkeeseen ja lainan korkoihinkin. Lainan lyhentämiseen ei sentään saa Kelastakaan rahaa.

Mistäkö tiedän? Siitä, että ostin ensimmäisen kämppäni opiskelijana, jolloin Kela maksoi nuo kulungit. Opiskelijana sai yleistä asumistukea, joka oli reilusti suurempi kuin opiskelijan asumistuki.

Kulutuskäyttäytyminen voi olla myös hieman huolettomampaa sinä päivänä, kun se kämppä on maksettu. Mutta jatketaan me vaan täällä Suomessa tätä koko työiän kestävää miljoonakämpän lyhentämistä kituuttaen. Ei pääse ainakaan talous kuumenemaan.

Jätät huomioimatta perijät. Sen velkaisenkin omistuskämpän aina perii joku.

Jos lainankorko on pienempi, kuin inflaatio on se köyhälle tuloa  .

Niin, nythän on deflaatio eli miinusmerkkinen inflaatio.. Hinnat ja palkat laskevat, rahanarvo vahvistuu. Not good.

Joku kysyi että miten vaikuttaa negatiivinen viitekorko. Minusta vanhoissa lainoissa se syö marginaalia mutta uusissa ei. Nollan alle kokonaiskorko ei voi mennä vanhoissakaan

Mielipiteitä on ja saakin olla. Mutta ihan wikipediakin jo sanoo että:

"Talouselvytys tarkoittaa pyrkimystä lisätä kansantalouden kysyntää (kulutusta tai investointeja), yleensä taantuman tai laman kääntämiseksi nousuun.

Taloustieteen vallitsevan uusklassisen katsannon mukaan keskeistä on riittävän alhainen rahan korko. Tällöin vähemmänkin tuottavat investoinnit muuttuvat kannattaviksi, kun niihin saa lainarahaa mainittua tuottoa alemmalla korolla. Siten yritysten ja ihmisten kannattaa investoida enemmän."

Tuo että käynnissä on ennenkuulumaton elvytys on suora sitaatti perjantain kauppalehdestä.

No voi olla että muutaman taloustieteen kurssin yliopistossa minäkin olen lukenut.

Wikipediassa ja Kauppalehdessä voi nyt lukea mitä vaan, mutta tuossa puhe oli nimenomaan keskuspankin roolista. Maastrichtin sopimuksen perusteella EKP:n ensisijainen tehtävä on ylläpitää hintavakautta ja kaikki muut tehtävät ovat sille alisteisia.

Korolla elvyttäminen on hieman kuin narulla työntämistä. Ei niitä investointeja synny jos ei kysyntääkään ole, oikeammin odotuksia tulevasta kysynnästä. Liian korkea korko toki jarruttaa, eli keskuspankin kannattaa antaa sille narulle löysää tarpeen mukaan ettei turhaan kasvua jarruteta.

Nykyäänhän EKP tekee avomarkkinatoimenpiteitä, joten joku aikoinaan sovittu tehtävä on sittemmin muuttunut vessapaperiksi.

Massiivista elvytystä on siis myös EKP:n valtiolainapaperien ostot, minkä seurauksena valtiot pystyvät ajamaan järkyttävillä budjettivajeilla vuodesta toiseen.

Kun EKP:n taseet on täynnä, valtioiden velkapiikit täynnä ja korot alhaalla, ei kovaa korkojen nousua vain yksinkertaisesti voi tapahtua, tai koko järjestelmä romahtaa.

Se, että negatiivisetkaan korot ei auta investoimaan, tarkoittaa juuri kysynnän puutetta. Monissa länsimaissa väestö vanhenee (ja vähenee!), matkustamalla raha liikkuu vääriin paikkoihin ja kun näissä väärissä paikoissa tulonjako ei ole ihan suomalaisella tasolla, rahat valuvat harvojen taskuihin ja järjettömiin hankkeisiin eikä siihen, että kansa nousisi keskiluokkaan ja kulutuskysyntä kasvaisi.

Huvittavinta (?) tässä on se, että kun valtio vähän nyt leikkaa jostain, niin alkaa karmea huuto, että ei saa leikata.

Nykyäänhän EKP tekee avomarkkinatoimenpiteitä, joten joku aikoinaan sovittu tehtävä on sittemmin muuttunut vessapaperiksi.

Massiivista elvytystä on siis myös EKP:n valtiolainapaperien ostot, minkä seurauksena valtiot pystyvät ajamaan järkyttävillä budjettivajeilla vuodesta toiseen.

Kyllä kyllä, mutta setelirahoitus (jota valtioiden lainapaperien ostot käytännössä ovat) on ihan eri asia kuin "korolla elvyttäminen".

Se, että negatiivisetkaan korot ei auta investoimaan, tarkoittaa juuri kysynnän puutetta.

Juuri tätä koetan sanoa vertauksella narulla työntämisestä.

No voi olla että muutaman taloustieteen kurssin yliopistossa minäkin olen lukenut.

Wikipediassa ja Kauppalehdessä voi nyt lukea mitä vaan, mutta tuossa puhe oli nimenomaan keskuspankin roolista. Maastrichtin sopimuksen perusteella EKP:n ensisijainen tehtävä on ylläpitää hintavakautta ja kaikki muut tehtävät ovat sille alisteisia.

Korolla elvyttäminen on hieman kuin narulla työntämistä. Ei niitä investointeja synny jos ei kysyntääkään ole, oikeammin odotuksia tulevasta kysynnästä. Liian korkea korko toki jarruttaa, eli keskuspankin kannattaa antaa sille narulle löysää tarpeen mukaan ettei turhaan kasvua jarruteta.

Voihan tästä nyt saivarrella vaikka loppuvuoden mutta jos kaikki Goldman Sachsia myöten puhuvat EKP:n elvytyksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta niin voi ajatella että tällä autopalstalla meillä ei ehkä ole nyt ihan oikea ymmärrys tässä asiassa.

Suomen yleisradio kirjoitti pari vuotta sitten:
"Euroopan keskuspankki ottaa astalon kumpaankin käteen ja taistelee talouskriisiä vastaan sekä koronalennuksella että arvopaperiostoilla. Pääjohtaja Mario Draghi paljasti elvytystoimet torstaina.". Taitaa olla Yle Ula:lla

Toi Draghi on kyllä yksi pukki kaalimaan vartijana. Ensin Italiassa virittelemässä talousasioita, sitten hieman Goldman&$achsin pesti just sattumoisin silloin kun Krekkka tuunasi itseään eurokuntoon. Ja nyt sit EKPssä.Tää velkahimmeliviritys alkaa jo lähestyä suhteellisuusteorian rajoja.