Volvo 242 B5234T

Aloitetaanpas omastakin projektista tämmöinen topikki tänne. Jospa sitä tulisi ahkerammin tehtyä kun muutkin seuraa tekemisiä

Tällä hetkellä projekti polkee suht paikallaan kun harrastetilojen parantelut käynnissä ja on esim. lattian teko, seinien koolaus ja levytys yms. hommaa, teen tallin yhteydessä olevasta 15 neliön varastosta puhdasta tilaa moottori yms. puhtautta vaativiin hommiin niin tallinpuolella voi hyvillä mielin pölistellä ruostehommien kanssa. Mutta osa hankintoja teen päivittäin niin on sitten mitä laitella kun pääsee homman kunnolla aloittamaan.

Pikaisesti omaa taustaa, eli pitkän linjan vanhempien Fordien harrastaja  ja Volvojakin on aina ollut mutta näin laaja-alaista Volvo projektia ei ole aikaisemmin ollut, moottoreita ja laatikkoswappeja yms. on toki tehty näihinkin. Fordeja löytyy edelleen useampi ja kymmeniä niitä on ollutkin. Cossuja ja muita turbo Fordeja on aina kuulunut enemmän tai vähemmän elämään, sekä omia että kavereiden Toki muutakin kalustoa löytyy mutta eipä niistä enempää tälläkertaa. Onhan sitä täällä foorumillakin tullut jo vuosia oltua ja varsinkin kauppaa tehtyä monien kanssa, sekä aikaisemmin jo volvolandiankin puolella.

Noniin kohteenahan on vm 1983 242 B19a + m45 tekniikalla väri on 189 - 2 Polar White, olen auton toinen omistaja (jos ei liikettä lasketa) ja hankin tämän ihan hiljattain naapurikunnasta autoliikkeestä, johon auto oli tullut vaihdossa.

Auton piti olla suhteellisen virheetön ja helposti museoitavissa, mutta koska minulla oli hakusessa auto vähän rankempaan rakenteluun niin mietin ennen kuin auton näin että jos se on niin priima kuin sanovat niin en raskisi sitä alkaa muokkaamaan joten se jäisi minulta ostamatta.

No paikanpäälle päästyä tarkastin 200srj peruspaikat ja löytyihän sitä mätää reilusti auton hintaan ja puhelimessa kerrottuun kuntoon nähden. Takapussit ihan pehmeät, jalkatilat monesta kohti ruostunut irti helmakotelosta, ja pienempää rupea alapuolella muutamissa paikoissa. Takapusseja oli korjailtu teipillä ulkopuolelta jonka päälle oli ruutattu kiveniskusuojaa .

Marssin sisälle liikkeeseen ja sanoin että teen nyt tiukan tarjouksen mutta perustelen sen ensin ja kerroin kaikki löydökset yms, ja pienen neuvottelun jälkeen ensimmäinen tarjous meni läpi ja olin oikeen tyytyväinen tämä kun oli juuri oikeanlainen yksilö rakenteluun, vaikka peltihommat ei olekkaan niitä mieluisampia.  Auto ei ollut niitä halvimpia yksilöitä vaan hintalapussa komeili melkein 4K€ hinta, josta toki tultiin alaspäin reilusti.

Alunperinhän minä katselin suht. huippukuntoista 245:sta aihioksi mutta sopivaa ei oikeen löytynyt ja samalla kun niitä katselin törmäsin tähän 242, poikkeuksellista oli vielä se että auto sijaitsi 60km päässä eikä toisessa päässä suomea niinkuin yleensä kaikki itseä kiinnostavat yksilöt.

Minulla on toinen juuri samanlainen saman värinen 242 joka about samassa kunnossa koriltaan mutta vaatisi pintamaalaukset ja kaikki ennenkuin sillä voisi ajaa eli olisi paljon enemmän aikaa vievä projekti. Tarkoitus on tosiaan päästä ensi kesänä ajamaan ja sitten seuraavana talvena keskittyä enemmän korin ulkokuoreen, maali on siinä kunnossa että sillä voi tuollaisenaan ajaa, toki siinä on muutama kukka kaaren reunassa jotka otan kiinni ja koitan paikkamaalata mahdollisimman siististi. Eli simppeli suunnitelma on että kromit mustaksi ja BBS RS tyyliset vanteet alle

Tekniikan rakennukseenkin tuo on tiukka aikataulu kun tulee sellainen moottori joka koriin ei kuulu niin juuri mikään ei ole bolt on juttu. Kunhan ens kesänä liikkuisi niin se olis riittävä etappi. Autosta on tarkoitus tulla ripeästi liikkuva, mutta sellainen joka taipuu tarvittaessa daily cruiseriksi jossa riittää käyttövarmuutta pitemmillekkin matkoille.

Autosta tulee jäämään ylimääräiseksi todella hyvin toimiva B19a + m45 paketti joka on hyvin huollettu ja siistissä kuosissa. Startti, laturi, uusi nissens jäähdytin jne. Sisustasta jää etu ja takapenkit jotka liki virheettömät, lukuunottamatta pieniä kulumia kuskin penkissä, itselle ei ole tämän värisiä istuimia tullut ennen vastaan.


Sitten asiaan eli tekniikkaan.
Moottoriksi tulee RN perustainen B5234T, tuli hankittua heti isompi kasa tarpeita, eli 1N lohko ja 2RN lohkoa, N kansi ja RN kansia sekä vaparin että turbon. N ja RN kampiakselit, 3 sarjaa N mallin T5 mäntiä, 139.5mm H-profiili veivit. Ahtimeksi nykyaikainen herkkä ahdin joka riittää sinne 500hv tuntumaan.

Käyttöön tulee RN lohko ja kampiakseli sekä RN kansi josta poistan VVT koska olen lukenut että ne ei välttämättä kestä rajummassa moottorissa ja toiseksi niistä ei tunnu olevan paljoakaan hyötyä teho/vääntöalueen muuttamiseen? Toinen kansi on 5244 vaparista ja se olisi tarkoitus laittaa kun vaikutta niin vähän ajetulta ja on todella puhdas joka paikasta vaikka on suoraan ajosta purettu.

Voimansiirto.
850 240mm vauhtipyörä
SRE 765 asetelma ja ACT massalevy
ZF GS6-37BZ ja sille kaveriksi varmaankin koriin kiinnitetty vaihdekeppi
1031 akseli 3.54 välityksellä ja trutrac torsen tai levylukko, mikä sattuu vastaan sopivasti tulemaan
Kardaanin teen mahdollisesti 2.5" - 3" aftermarket osista, saisi ainakin kestävän.

Sitten kysymyksiä joita tulee tällähetkellä mieleen, lisäilen niitä tähän sitä mukaan kun kysyttävää tulee.

Jos vaihdan mittariston uudemmasta jossa on sähköinen nopeusmittari niin toimiiko mittariston muut toiminnot normaalisti ja sopiiko liittimet yms? Onko vuosimallilla väliä eli onko joku raja mistä ei enään sovi?

Tulevaa ylimaalausta ajatellen niin miten olette tukkinut listan kiinnikkeiden reiät korista? Haluan niistä eroon ja teen kylkiviivan teipillä tai jätän pois kokonaan, samoten puskurilistoista.

Sopiiko jenkkimallin vilkut bolt on eurokeulan kanssa?



Sitten tarvelista, joka on itselle muistilistana sekä siksi että te muut voitte tarjota omaanne tai kertoa vinkkejä missä on jostain osasta esim. tarjouksia tms

Osa listan osista on ostettu jo mutta olkoon siinä niin tekniikka ja aikeet hahmottuu siitä aika hyvin kaikille

Tekniikkaan:
- 1031 akseli 3.54 välityksellä - Ostettu
- Trutrac torsen murikka tai esim SSF pyörän levylukko - Levylukko ostettu
- SRE 765 - Ostettu
- GS6-37BZ jos ei tätä löydy järkihintaan niin DZ kanssa pitää olla sitten 3.30 tai pitempi perävälitys BZ kanssa käy 3.54 joka minulta jo löytyy. - BZ Ostettu
- Hardykiekko, joko alu/teräs tai kuminen
- Tinakutosen kytkinkoppa - Ostettu
- Tinakutosen öljypohja - Ostettu
- Tinakutosen vesiputki - Ostettu
- Kardaani - M47 mallin kardaania saa tarjota! Ostettu, mutta mieli muuttui ja teen 3" kardaanin
- Keppiteline ja vivusto
- Hilut nestekytkimelle (Poljin on jo hankittu)
- Linkecu G4Plus Storm Black tai Maxxecu Race + anturit yms tarpeet
- Suuttimet n.1200cc
- B. pumput
- Sytytyspuolat Bosch 0 221 604 008 - Ostettu
- Ahdin esim Garrett GT3076/82r tai joku borg warner, turbonetics jne, en ole vielä päättänyt mitään varmaa tämän suhteen. Garrett GTX3582R 0.82 pesällä ostettu
- Pakosarja, saa kertoa hyviä järkevän hintaisia tekijöitä. Jigin teen kyllä josta saa mitat sarjalle. Ahdin likimain moottorin keskelle ja mieluiten yläpuolelle laippaa, mutta sen näkee sitten, kun on ahdin jolla mallata. Valmiita sarjoja saa tarjota!
- Kampiakselin hihnapyörä - Ostettu
- Moottoriin kaikki tiivisteet - Alakerran tiivisteet ja stefat ostettu
- RN moottoriin laturi - Ostettu
- Startti - Ostettu

Koriin/alustaan:
- Tehostettu hammastanko - Ostettu
- Kaikki nivelet
- Kaikki PU puslat
- Alusta, vähän auki vielä että mitä tulee. Valmiiksi löytyy holkeille sorvatut jousijalat, että varmaankin omavalmiste tolpat eteen, ja taakse säädettävät iskarit ja kierreholkit jousiin.
- Säädettävät takatangot ja panhard
- Molemmat vakaajat - Ostettu
- BBS RS tyyliset vanteet
- Uusi uuden mallin tuulilasi ja uuden mallin takalasin tiiviste
- Ruiskukoneisen tankkilaite
- Mittaristo sähköisellä nopeusmittarilla
- Eteen jotkin sporttipenkit kipillä, mustat tai ainakin hyvin tummat (takapenkki vaihtuu mustaan)
- Kirkas/punaiset takavalot + kirkkaat etuvilkut, ehkä jenkkimallit jos ne sopii bolt on eurokeulan kanssa?
- Nippeliä ja nappelia sinne tänne, esim puskurin päällä olevien listojen kiinnikkeitä
- ehjä etumaski, autossa olevassa on lämmityspistokkeen reikä

Lopuksi vielä kuvia auton tämänhetkisestä kunnosta.

Hyvältä kuulostaa suunnitelmat!

Saako T5 moottoriin kiinteää kampiakselin hihnapyörää mistään? Tai onko jonkun muun moottorin pyöriä saatu istutettua kohtuudella näihin?

Sopiiko T5 startti 960 kytkinkopan kanssa?

Ei kannata laittaa kiinteää hihnapyörää kun toimii myös dampperina=värinänvaimentimena.
Varsinkin kevyempi esim. alumiinista tehty hihnapyörä voi aiheuttaa ongelmia kampiakselin keston suhteen vaikka tinakoneissa nuo onkin todella lujaa tekoa isoilla laakerikauloilla sekä asiallisilla vastapainoilla.

Että suosittelen sitä alkuperäistä käyttämään.
En tiedä onko esim. jotain Ati super damper mallia sovellettu näihin.. tuskin, kun ongelmia ei ole tietääkseni ollut noiden kanssa.

T5 koneen startin pitäisi käydä suoraan 960 kytkinkoppaan.
Miullakin 850 tarkoitettu startti kutoskoneen kanssa missä 960 aw30-43 kytkinkoppa. Vähän lyhyempi mitä 960 startti muistaakseni.

Hyvältä kuulostaa suunnitelmat!Ei kannata laittaa kiinteää hihnapyörää kun toimii myös dampperina=värinänvaimentimena.
Varsinkin kevyempi esim. alumiinista tehty hihnapyörä voi aiheuttaa ongelmia kampiakselin keston suhteen vaikka tinakoneissa nuo onkin todella lujaa tekoa isoilla laakerikauloilla sekä asiallisilla vastapainoilla.

Että suosittelen sitä alkuperäistä käyttämään.
En tiedä onko esim. jotain Ati super damper mallia sovellettu näihin.. tuskin, kun ongelmia ei ole tietääkseni ollut noiden kanssa.

T5 koneen startin pitäisi käydä suoraan 960 kytkinkoppaan.
Miullakin 850 tarkoitettu startti kutoskoneen kanssa missä 960 aw30-43 kytkinkoppa. Vähän lyhyempi mitä 960 startti muistaakseni.

Se on jännä että volvo puolella puhutaan aina tuosta kampiakselin kestosta jäykän hihnapyörän kanssa, esimerkiksi fordien moottoreissa ei monessakaan ole mitään vaimentimia alunperinkään ja alumiinisia versioita käytetty vuosikymmeniä, ilman mitään ongelmia. Itsellä ollut monenlaista turbokonetta monella teholla ja nytkin on escortissa 8200rpm kiertävä vapari teräspyörällä eikä mitää ongelmaa. Tinakoneissa on vielä takoakselit niin senkin puolesta kestävä, vähentää se toki värinöitä mutta en usko että sillä kampuran keston kanssa on mitään tekemistä jos paketti on tasapainoitettu oikeen.

Vinokoneissakin on kiinteetä tullu käytettyä aika kauan jo eikä mitään ongelmia enkä tiiä muillakaan olevan, esim f-ryhmässä, sprintissä jne on kymmeniä koneita ilman dampperia ja hyvin laulaa vuodesta toiseen.

Mutta kumilimppukai se on laitettava kun ei muutakaan valmiina saa ja meneehän se siinä kuin muutkin, kumi vain sitten joskus alkaa kutistuun kun vanhenee tai sitten turpoaa jos saa kuumat öljyt päällensä jne.

Joo AW:sta se minunkin koppa on ja hyvä tietää että startit käyvät päinsä, 850 startti minulta jo löytyykin 

Ero on siinä, että on pidempi kampiakseli ja enemmän mäntiä.
5syl tapauksessa toki vaan 1 ylimääräinen mäntä.

6syl koneissa ongelmat ilmenee ihan käytännössä.
Vanhat kutoset missä ei ollut mitään dampperia, täristi korkeammalle kierrättäessä vauhtipyörän pultit irti pahimmillaan.

4syl moottoreissa ei näitä ongelmia käytännössä voi havaita.
Värähtelyä tapahtuu joo, mut ei ole yhtä haitallista kuten vaikkapa kutosessa, jossa tapahtuu värähtelyä paljon kriittisillä kierrosluvuilla (en muista ulkoa mitkä oli tarkalleen).

Volvon tinakoneissa on se etu myöskin, että kampiakselilla on paljon massaa verrattuna muiden valmistajien vastaaviin esimerkiksi.
 Värähtelyn sietokyvyn ja akselin jäykkyyden kannalta (isohkot kaulat auttaa siinä).

Ero on siinä, että on pidempi kampiakseli ja enemmän mäntiä.
5syl tapauksessa toki vaan 1 ylimääräinen mäntä.

6syl koneissa ongelmat ilmenee ihan käytännössä.
Vanhat kutoset missä ei ollut mitään dampperia, täristi korkeammalle kierrättäessä vauhtipyörän pultit irti pahimmillaan.

4syl moottoreissa ei näitä ongelmia käytännössä voi havaita.
Värähtelyä tapahtuu joo, mut ei ole yhtä haitallista kuten vaikkapa kutosessa, jossa tapahtuu värähtelyä paljon kriittisillä kierrosluvuilla (en muista ulkoa mitkä oli tarkalleen).

Volvon tinakoneissa on se etu myöskin, että kampiakselilla on paljon massaa verrattuna muiden valmistajien vastaaviin esimerkiksi.
 Värähtelyn sietokyvyn ja akselin jäykkyyden kannalta (isohkot kaulat auttaa siinä).

Kyllähän tuo vitoskone vaatii todella tarkan tasapainoituksen muutenkin verrattuna esim 4 tai 6 syl moottoriin, toki sekin alkaa vaikuttaan enemmän vasta korkeammilla kierroksilla, itsellä tarkoitus kierrätellä 7000-7500rpm kattoo mihin asti kiertää järkevästi, vaparin nokat ja jäykemmät sinkkujouset tarkoitus laittaa näin aluksi. Uusi impergomin hihnapyörä löytyy hyllystä niin laitetaan se paikoilleen, boostilla käytän paketin tasapainoituksessa kun saan kaikki osat sille mallille.

Nyt kun tästä on näemmä syntynyt keskustelua: mitäs raati sanoo tilanteesta jossa kampuran päähän pultataan vaan yksi hihnapyörä lisää? Niin että dampperi ja apulaitehihnan pyörät siis säilyvät sellaisenaan. Rajari vaikka siellä noin 7000 rpm, jos se tässä merkitsee.

Hieno projekti tulossa! 

itsellä tarkoitus kierrätellä 7000-7500rpm kattoo mihin asti kiertää järkevästi

Noni. 
--
Se on siinä mielessä vähän huonompi juttu jos moniurahihna on kauempana ensimmäisestä kaulasta, kun se pyrkii vetämään johonkin suuntaan aina, eli rasittaa enemmän kampiakselia.
Mut taas sit se, että tarkoittaako mitään käytännössä... en usko, mm. kuivasumppu viritelmiä on porukat rakentanu siten että lisätty vaan ylimääräinen hammaspyörä ja siten saatu veto pumpulle.
 Ja sellaisiin koneisiin missä muutenkin on aika kaukana hihna jo alunperinkin.

Rajoitinta varmaan uskaltaisi nostaa reilusti yli 7krpm, mikäli öljynkierron ongelmat saa ratkaistua.
Esim. vartilla ei liene ongelma, mut pitkään konetta huudattaessa ja rata-ajossa voi olla ongelmia.
 Tuohon oon ite koittanut perehtyä, ja jonkunlaisen ratkaisun kehitellyt.. keväällä selvinnee onko ongelma ratkaistu vai onko ainut kunnollinen ratkaisu vaan kuivasumppu.
 Aiheesta tulee sitten jotain kirjoiteltua, toimi tai ei.

Noni. 
--
Se on siinä mielessä vähän huonompi juttu jos moniurahihna on kauempana ensimmäisestä kaulasta, kun se pyrkii vetämään johonkin suuntaan aina, eli rasittaa enemmän kampiakselia.
Mut taas sit se, että tarkoittaako mitään käytännössä... en usko, mm. kuivasumppu viritelmiä on porukat rakentanu siten että lisätty vaan ylimääräinen hammaspyörä ja siten saatu veto pumpulle.
 Ja sellaisiin koneisiin missä muutenkin on aika kaukana hihna jo alunperinkin.

Rajoitinta varmaan uskaltaisi nostaa reilusti yli 7krpm, mikäli öljynkierron ongelmat saa ratkaistua.
Esim. vartilla ei liene ongelma, mut pitkään konetta huudattaessa ja rata-ajossa voi olla ongelmia.
 Tuohon oon ite koittanut perehtyä, ja jonkunlaisen ratkaisun kehitellyt.. keväällä selvinnee onko ongelma ratkaistu vai onko ainut kunnollinen ratkaisu vaan kuivasumppu.
 Aiheesta tulee sitten jotain kirjoiteltua, toimi tai ei.

Samallalailla se lisäpyörä aiheuttaa värinöitä kuin vaimentamaton hihnapyörä jos se kiinnitetään kampuran päähän suoraan, eihän se toisessa pyörässä oleva vaimennus vaimenna kuin sillä pyörällä pyörivän remmin ja apulaitteiden tärinää.

Öljyongelmaan olen miettinyt reilun kokoista paluuputkea venttiilikopasta suoraan öljypohjaan, lämin öljy huilaisi siitä helposti takaisin alas.

Voi olla, että meillä ei nyt keskenään ollut ihan sama ajatus värinästä mitä olin tarkoittanut?
Eli kampiakselissa itsessään tapahtuvaa värinää, värähtelyä, erityisesti x kierrosluvuilla kun taajuus sattuu kohdilleen.
Crankshaft torsional vibration

Mut ei siitä enempiä.. voi tosiaan olla niin, ettei 5 pyttysessäkään ongelmia tule vaikka hihnapyörää ei olisi ollenkaan, toisin kuin pytyn verran pidemmissä.
Volvon koneissakin kun näkyy että kutosissa on iso erillinen dampperi (paitsi vanhemmissa joissa kiinteästi hihnapyörässä).

Voi olla, että meillä ei nyt keskenään ollut ihan sama ajatus värinästä mitä olin tarkoittanut?
Eli kampiakselissa itsessään tapahtuvaa värinää, värähtelyä, erityisesti x kierrosluvuilla kun taajuus sattuu kohdilleen.
Crankshaft torsional vibration

Mut ei siitä enempiä.. voi tosiaan olla niin, ettei 5 pyttysessäkään ongelmia tule vaikka hihnapyörää ei olisi ollenkaan, toisin kuin pytyn verran pidemmissä.
Volvon koneissakin kun näkyy että kutosissa on iso erillinen dampperi (paitsi vanhemmissa joissa kiinteästi hihnapyörässä).

Juu kyllä minä tuon tiesin mutta apulaitteet aiheuttaa myös värinää varsinkin silloin jos niissä ei ole akselit tai hihnapyörät balanssissa, niiden värinää se kumilla eristetty hihnapyörän kehä vähentää kampiakselilta. Joissain moottoreissa näkee tosiaan aivan älyttömän kokosia kumilimppuja vielä itse pyörän lisäksi.

Vaimenninkumipyöristä on itsellä huono kokemus niin siksi sitä vähän kartan. Kerran kävi niin että muutama tuhat sitten kasatun moottorin limpusta alkoi se kumi tulemaan ulos sieltä välistä ja pyörä voblasi, no eipä siinä muutako moottori ylös ja pura kampura yms romut irti ja uuden hihnapyörän kanssa taas tasapainoitukseen. Vitosen tasapainoitus on vielä suhteellisen arvokas homma kun se oikein tehdään niin saisi limppu kestää kauan. Monella muulla tiedän käyneen samoin, huonoa tuuriahan se on mutta mahdollista.

Eikös täälläkin joillain ollut tuota dartonin sylinteriputki kittiä? Kuka niiden asennuksia tekee suomessa ja mitä on kustantanut? Mistä olette dartonin sarjan hommanneet?

Ja millaisia kardaaneja olette tehneet gs6-37 ja volvo perän välille? m47 kartaani vissiin lyhennettynä passaa, mutta miten paljon sitten kestää rajumpaa käyttöä?

Vähän ohi aiheen mutta ainakin itsellä 740 korissa 637 askin kanssa on rälläkällä lyhennetty kardaani, muistaakseni pari kolme senttiä lyhensin kummastakin pätkästä ja hyvin pelaa 400hp pyöräteholla ainakin toistaiseksi.
Etupätkä oli m47 askin.

Mullakin tulossa m47 kardaanista tehty etupätkä. Ei se kardaani näissä ole ensimmäinen mikä särkyy. Taitaa yleensä vetarit olla se sulake.

Vähän ohi aiheen mutta ainakin itsellä 740 korissa 637 askin kanssa on rälläkällä lyhennetty kardaani, muistaakseni pari kolme senttiä lyhensin kummastakin pätkästä ja hyvin pelaa 400hp pyöräteholla ainakin toistaiseksi.
Etupätkä oli m47 askin.

Mullakin tulossa m47 kardaanista tehty etupätkä. Ei se kardaani näissä ole ensimmäinen mikä särkyy. Taitaa yleensä vetarit olla se sulake.

Pitänee hommata M47 kardaani jostain, SAA TARJOTA!

Vetarit vaihtuu sitten karpiolan tai hurrien tekemiin teräksisiin jos niitä kovin paljo alkaa napsumaan, toki ne on halvat sulakkeet sille että murikka säästyy

Eikös täälläkin joillain ollut tuota dartonin sylinteriputki kittiä? Kuka niiden asennuksia tekee suomessa ja mitä on kustantanut? Mistä olette dartonin sarjan hommanneet?

Ja millaisia kardaaneja olette tehneet gs6-37 ja volvo perän välille? m47 kartaani vissiin lyhennettynä passaa, mutta miten paljon sitten kestää rajumpaa käyttöä?

Olettaisin että ainakin Porin Special Motors Engineering noita asentelis.