Kanavan volyymi, maksvirtaus ja kaikki muukin kansitöihin liittyvä jutustelu

Ja kun kanavakokoja kasvattaa, kaasun nopeudet väkisinkin huonontuvat, mutta se ei tarkoita automaattisesti sitä, etteikö hyvin onnistunut kokonaisuus voisi toimia myös pienemmillä kierrosluvuilla hyvin.

Muutaman kerran huomannut, että moottorin koko kierrosalueelta parantunut tehot kun lähinnä imukanavia (pakokanavat olleet jo hyvin tehdyt, eli vain viimeistely sinne) hinkannu sen verra fiksumpaan suuntaan mitä ollut mahdollista ilman että kanavakoko kasvaa merkittävästi jo valmiiksi liian isosta ko. käyttötarkoituksessa (käyttöauto).

Muuttuva pituuksinen imukanava varmaan olisi kaikista tehokkain tapa saada laajempaa vetoaluetta moottoriin jossa sen verran isot nokat ettei muuttuvasta ajoituksesta ole hyötyä.
Toki joku BMW valvetronic, Toyotan valvematic tai Hondan VTEC asia erikseen, ja moottorit missä sen verran pienet nokat että ajoitusta muuttamalla saadaan selkeää hyötyä.

Kyselläämpäs tästä topicista vaikkei välttämättä ihan sataprosenttisesti mahdukaan otsikkoon.

Tuli B230FT:n päältä vaihdettua koskematon 530 ja T-nokka 46/38 venoilla ja KLR T3 nokalla varustettuun Kansisetin porttaamaan 531 kanteen. Nokka ajoitettu ohjeen mukaan, imu auki YKK:ssa ~2.7mm.

Nyt tullut huomattava ero moottorin alipaineisiin. Aiemmin tyhjäkäynnillä oli ~0.4bar alipainetta, nyt pyörii siinä - 0.1 - 0.0 tietämillä, eli alipainetta ei juurikaan ole.

Tekeekö tuo nokka tai kansi ihan vain ominaisuutena tämän vai mistä kyse? Tyhjäkäynti muuttui ihan oletettavasti hieman karkeammaksi. Onko nokan ajoituksella saatavissa vaikutusta? Lähinnä tässä mietityttää tuo jarrutehostajan puutuminen kun hetken on moottorijarruttelematta, eikä vielä innostaisi erillistä alipainepumppua rakennella autoon.

Moottorijarrulla tuntuis lyhyiden koeajojen perusteella olevat suht samat alipaineet kuin ennenkin.

Kyselläämpäs tästä topicista vaikkei välttämättä ihan sataprosenttisesti mahdukaan otsikkoon.

Tuli B230FT:n päältä vaihdettua koskematon 530 ja T-nokka 46/38 venoilla ja KLR T3 nokalla varustettuun Kansisetin porttaamaan 531 kanteen. Nokka ajoitettu ohjeen mukaan, imu auki YKK:ssa ~2.7mm.

Nyt tullut huomattava ero moottorin alipaineisiin. Aiemmin tyhjäkäynnillä oli ~0.4bar alipainetta, nyt pyörii siinä - 0.1 - 0.0 tietämillä, eli alipainetta ei juurikaan ole.

Tekeekö tuo nokka tai kansi ihan vain ominaisuutena tämän vai mistä kyse? Tyhjäkäynti muuttui ihan oletettavasti hieman karkeammaksi. Onko nokan ajoituksella saatavissa vaikutusta? Lähinnä tässä mietityttää tuo jarrutehostajan puutuminen kun hetken on moottorijarruttelematta, eikä vielä innostaisi erillistä alipainepumppua rakennella autoon.

Moottorijarrulla tuntuis lyhyiden koeajojen perusteella olevat suht samat alipaineet kuin ennenkin.

pitemmillä aukiolo aikoilla olevalla nokkaakselilla alipaineet huononee.

Pitävätkö venttiilit/istukat? Toki nokka vaikuttaa paljon myös.  Jos askarruttaa, tee ohivuotomittaus.

Morjens! Minkälaisia kansitöitä kannattaa 530 kannelle tehdä, kun se on tulossa b230fk lohkon päälle.

Muu kokoonpano tulee olemaan:
- T-nokka
- mega ohjaa
- vakio imusarja
- vakio pakosarja + td04hl-15g
- alakerta vakio 8.7 rutuilla

Ajatuksena jos puran kannen, siivoilen ja kohdistan kanavat(tästä erityisesti kaipaisin lisäohjeita). Tämän jälkeen kansi koneistamolle, jossa oikaisu ja seetien teko.

Tarkotuksena saavuttaa +200hp maltillisilla ahtopaineilla.

TIIVISTE hyvå malli ja läppää venat jos pörrä hallussa pyöristää imukanavan kulmat

Joo, ei paljon kannata kantta portata, muuta kuin "bowl work", ei hyödytä muutoinkaan kantta portata jos ei asenna samalla paremmin virtaavaa imusarjaa.

Edellinen lause pitää paikkaansa muutoinkin, oletetaan että kansi virtaa 220hp edestä, mutta orig imusarja virtaa vain 150hp edestä, tällöin saavutettu hyöty ei ole kuin se 150hp edestä virtausta.

Siksi vinokoneet yleensä tarvii sen 400hp:tä varten hx40 turbon ja yli 2bar ahtoja, koska vapaastihengittävänä moinen turbokone on ylensä aliviritteinen (ali nokitettu, huonosti virtaava imusarja sekä huonosti virtaava kansi).

Kannattaako vai ei.. riippuu ihan budjetista tai vaihtoehtoisesti omista taidoista, miten hyvin vinku pysyy käsissä ja millainen ymmärrys löytyy kansien päälle.
Lyhyesti sanottuna, tehojen kannalta totta kai aina kannattaa oli imusarjana mikä tahansa.

Topikkia selailemalla löytyy vinkkejä, ja kuvistakin varmasti saa jonkinlaisen käsityksen mitä kannattaa tehdä.
Aika matalalla kynnyksellä lähtisin vinguttelemaan 530 kantta.
6mm pitkä vinku (paineilma, jos kompura riittää) ja kovametalliterä karkeaan työstöön, sitte hiomakivi tai hiomarulla (toimii aika hyvin epätasaisuuksia, heittoja tasoitellessa) ja viimeistelee hiomakivillä (3mm karalla oleva vinku on tässä hyvä, ja varsinkin sisäkurvin kanssa).

Melkein vois sanoa että suunta on vain ylöspäin, että aika vaikea on huonompaan suuntaan mennä jos yhtään jotain hajua on mitä on tekemässä.
__________________________





Karun näköinen on kyllä, ois saanu enemmän täyttää silloin mut kyllä siitä vielä kansi tulee.
Uudet ohjurit, venttiilit (46/38) laitettava ja tuplajouset jos sitte kestäis venttiilikoneisto nokan perässä kun heittää A -nokkaa rajumpaa paikalle.
 Meinasin yrittää vakioventtiileillä mut eihän noissa riittänytkään varat enää vakioventtiileille kun joskus olin jo ehtiny aloittelemaa 46/38 venttiileille tuota tekemään.

Tarkoituksena on alkuun kokeilla tuolla miten toimii A -nokan kanssa (pitää muutenkin katsastaa 240 kun alkaa olemaan valmis leimalle), ja toivottavasti äkkiä lh mäkeen ja tilalle megaruutta että saa lh sekoilut pois sotkemasta testailuja... saa sitte myös yammun läppärungot kiinni.

Tässä nyt on reilummin suunnattu imukanavaa keskelle palotilaa senkin vuoksi kun sylinterin koko (89mm) rajoittaa aika paljonkin virtausta.
Ja imukanava tais olla pienimmillään n. 36,5-37mm halkaisijaltaan.

Sytytystulpan korjausholkit asennettava (m12), niin saa pitkän m12 tulpan paikalleen.

Saa nähdä miten toimii käytännössä.
Nyt sentään toimii johdon tulpanjohdolta/puolalta äänitys, niin saa tarkkoja käppyröitä gsf dynolla.

Joo, olet sinällään oikeassa. Mutta porttaamisen maximihyöty saadaan käyttöön vain jos imusarja virtaa yhtäpaljon kuin kansi itsessään. Tämä pätee niin vapareihin kuin turbomoottoreihinkin.

Se riippuu ihan tavoitteista ; mitä siltä koneelta haluaa.
Mut tuossa vellun moottorissa joutuisi laittamaan aika paljon palikkaa vaihtoon, ennen kuin pitäisi imusarjaan puuttua.
 Ja tehotavoitteen saisi kaksinkertaistaa.

Vaparissakin vasta 150-160hp jälkeen voi joutua vaihtamaan pois kjetin tai lh imusarjan, jotta sitä kautta voidaan saada tuntuvaa hyötyä. Mitoitus osuu kohtuullisen hyvin vielä semmoseen moottoriin.

Jos ilman mitään muita muutoksia kannen perusjuttujen lisäksi saa yli 10% lisää voimaa läpi kierrosalueen, niin kyllä se silloin miun mielestä aika kannattavaa on. Vaparissa.
 Noin 3-4h menee aikaa kun ei sen ihmeempiä viimeistelyjä ala tekemään ja ihan perusjutut vaan eli sisäkurvi, venttiilimalja kuntoon.. ja pakokanavan tiukinta kohtaa vähän isommaksi .. puhkeaa helposti jos reilummin lähtee kairaamaan.
Eli mahdottoman suuresta vaivasta ei ole kyse tuossa tapauksessa.

Jos pysyy pirra kädessä, niin itse pystyy tekemään aika helpolla hyvän kannen, asennuttaa vaan 46/38 venat, sitten tekee yhden työvaiheen porttausoperaatiossa aina kerrallaan. Ettei sorru siihen että tekee ykkössylinterin ensin ja sitten muut, vaan se täytyy tehdä niin että tehdään pieniä työvaiheita ja aina joka sylinterille, niin on paljon helpompi pitää tavallaan päässään kirjaa siitä mitä kannelle on tehty. Varsinkin jos esim. turbokannessa kuten omassani on kannen tilavuus noussut 58cc, kun se vakiona on 48cc, venttiilien ympäriltä lähtee aika paljon tavaraa, samoin sytytystulpan luota, käytännössä on tarkoitus että se pieni paljealue mikä on dished männässä toisi palokelpoisenn tavaran aivan sytytystulpan luo. Samalla puristussuhde laskee sinänsä turvallisiin lukemiin, jos esim. ahdetaan 10:0 puristeista konetta niin puristussuhdetta on syytä tuoda alas. itse luotan turvalliseen 8.0-8.5 kokoiseen static compressioon kun otetaan kunnolla painetta. Toki jos tekee vaparin niin ei tarvitse palotilaa niin paljon muokata, jottei puristussuhde laskisi, vapariin halutaan semmoinen 12:0 cr joka ei isolla nokalla ole edes niin älytön, jollakin t-nenällä matalilla kierroksilla kone nakuttaisi varmasti, dynaamisen saamiseksi johonkin 9 paikkeille tarvitaan nokkaa jotain 300asteista, vaikka 260-280asteista millin kohdalla. Ilman nokkaa ei vaparista volvosta tule saamaan tehoa, ei millään kirjainnokalla, vaikka olis mikä kansi. vaan siihen tarvitaan aftermaerket nokka ja kunnolla virtaava imusarja. Ja itb:t tai kunnolliinen sheet metal imusarja.

Tuota noin, ootko tehnyt yhtäkään kantta itse? Siis porttausta.

Tapoja on varmasti monia, mut ite tykkään tehä yhden kanavan viimeistelyä vaille valmiiks ja sit "kopioin" loput ja jaan tiettyihin vaiheisiin ettei tarvii niin älyttömästi pyöritellä kantta.

Varsinkin jos sitä materiaalia lähtee _paljon_ , niin joku näppituntuma on hyvä löytää ensimmäisellä kanavalla niin loput menee aika paljon nopeammin.
Esim. 24V kannen yhden pytyn imukanavaan saattaa mennä helposti 1,5h, sit loput meneekin jo 20-30min/kanava vauhtia. Ilman viimeistelyä (=tarkastus, että kanavat on oikeissa mitoissa sekä haluttu viimeistelytaso..kovametalli, hiomakivi tai hiomarulla).

Ilman nokkaa ei vaparista volvosta tule saamaan tehoa, ei millään kirjainnokalla, vaikka olis mikä kansi. vaan siihen tarvitaan aftermaerket nokka ja kunnolla virtaava imusarja. Ja itb:t tai kunnolliinen sheet metal imusarja.

Mikä on tehon raja?
100hv/litra?

Sanotaanko että kirjainnokalla ei volvosta saa 160-170hv enempää, kyseessä siis b230 kone.
Jos kirjannokkaiseen volvoon vaihdetaan vaikka gt6 nokka niin teho pomppaa 160hv:sta 200 heppaan.
Jos kone on ahdettu, niin tehon kasvu on 80-130hp riippuen ahtopaineista.

Koska 160heppaiseen kirjainnokalla (h-nokka) varustettuun Volvoon tarvitaan jo loppuun portattu 531 kansi ja kunnon imusarja, itb:t tai tuplakaasarit, silti huipputeho ei tule kuin 6krpm kohdalla, jollain timos motor 13.10 nokalla sama kombinaatio tuottaisi varmaan 200heppaa 7500rpm kohdalla.

Saanko virtuaalikeksin B200F+A-nokka+530 kombinaatiosta jos ylittää 160hv?
Huvikseen joitakin tavoitteita asettanut, että pysyy mielenkiinto ylhäällä.

Mistä B230 on lähtenyt tehdyllä 531 ja H-nokalla 160hp? Tehokäppyrää?

Saat virtuaalikeksin.

Tuo 160hv b230sestä oli arvio, liittyen siihen että oon aika paljon lukenu näistä ja tehnykkin muutaman yhden turbon yhden vaparin ja yksi on taas tulossa.

Koska 531 virtaa vakiona sen 160-170hv, voisi se f:n imusarjalla, joka toppaa viimeistään 200hv:n kohdalla h-nokalla kehittääkkin sen 160hv.

Mutta ei kirjainnokalla kyllä saada sadan hepan litratehoja, 80hepan litratehot kirjainnokalla on jo hyvin.