TAK: Volvo 960 T6 Twincharger

Hammastangon vaihto ei muuttanut mitään. Toisen raidentangon sisäpään vaihdoin vanhasta tangosta kun oli jostakin syystä aavistuksen kiero uudessa tangossa.



Ikävän vingahtavan äänen lähde sentään selvisi, se tulee mekaanisen ahtimen ja turbon ilmanottojen venttiilipöntöstä eikä liittyne tähän. Läppä resonoi tietyllä kierrosluvulla näemmä melko ikävästi. Kun läppää pidettiin kädellä paikoillaan niin ääni oli tipotiessään. Mutta tehostus ei pelaa vieläkään.

Ilmailtiin tyhjäkäynnillä ja hieman kierroksia antaen - ei vaikutusta. Oikeastaan päinvastoin, tuntui että kierroksilla ilmailemisen jälkeen ohjaus vain jäykistyi entisestään. Mutta edelleen kun auton antaa olla jonkin aikaa niin taas toimii tyhjäkäynnilläkin. Letkuja vaihtelen varmaankin seuraavaksi. Säiliöltä pumpulle menevässä letkussa on putkenpätkällä tehty pieni jatke, kuten on myös paluuletkussa. Samoin paineletkun pumpun pään mutkaa on hieman taivutettu lisää, mutta ei ole putki mitenkään lytyssä kun tätä nimenomaan varottiin silloin kun tuo lisätaitos tehtiin. Nämähän ovat toki pieniä yksittäisiä ahdistuksia mutta jotenkin en jaksaisi uskoa että voivat aiheuttaa tuollaista.



Pienellä vaivalla tuohon tekee myös jo uuden säiliön. Lisätilavuudesta ei liene ainakaan haittaa. Korkeammalle tuota säiliötä ei voi oikein enää nostaa mutta hieman eri mallisella säiliöllä saa tilavuutta silti reilusti lisää. Tuli mieleen että voiko säiliöön syntyä jonkinlainen pyörre jonka mukana pumpulle menisi jatkuvasti ilmaa.

Vakioissa tehostinsäiliöissä voi olla paluuta varten on sisällä putki joka ohjaa öljyn pohjalle. V70II on ollut tapauksia joissa putki irtoaa, jolloin öljy liikkuu eri tavalla eikä tehostus toimi kunnolla. Jos on sellainen tai vaikka vinokoneisen erillinen säiliö niin kokeilee sillä. Pitäisi riittää jos edes säiliön öljypinta on ylempänä kuin pumppu.

Vakioissa tehostinsäiliöissä voi olla paluuta varten on sisällä putki joka ohjaa öljyn pohjalle. V70II on ollut tapauksia joissa putki irtoaa, jolloin öljy liikkuu eri tavalla eikä tehostus toimi kunnolla. Jos on sellainen tai vaikka vinokoneisen erillinen säiliö niin kokeilee sillä. Pitäisi riittää jos edes säiliön öljypinta on ylempänä kuin pumppu.

Tätä vois kans kokeilla. Kuitenkin ns. vartin homma siirtää paluuputki säiliön pohjaan. Hiukan selailin erilaisia aftermarket-universal-säiliöitä niin kaikissa näyttää pääsääntöisesti olevan paluuputki pohjassa. Tuossa Toyota Ariston/Supran/Soarerin säiliössä alunperin paluuputki oli kyljessä ~samalla korkeudella kuten nytkin, mutta toisella puolella. Ja sillä tämä siis toimi iloisesti aiemmin. Säiliön sisällä ei ole mitään sihtiä jne, otin ne joskus aikoinani pois.

Tätä vois kans kokeilla. Kuitenkin ns. vartin homma siirtää paluuputki säiliön pohjaan. Hiukan selailin erilaisia aftermarket-universal-säiliöitä niin kaikissa näyttää pääsääntöisesti olevan paluuputki pohjassa. Tuossa Toyota Ariston/Supran/Soarerin säiliössä alunperin paluuputki oli kyljessä ~samalla korkeudella kuten nytkin, mutta toisella puolella. Ja sillä tämä siis toimi iloisesti aiemmin. Säiliön sisällä ei ole mitään sihtiä jne, otin ne joskus aikoinani pois.

Jos tarve testausta varten mulla on tallilla yksi neloskoppa Golfin tehostimen säiliö jossa on loiskelevyt ja välilevyt estämässä vaahtoamista. lähdöt alanurkissa (eteen/taakse)

Poistin vanhan paluutulon säiliön kyljestä ja sommittelin putkesta uuden joka palauttaa nesteet nyt suoraan pöntön pohjaan. Hiukan ahdasta on jo mutta sinnehän se sujahti. Säiliökin on jo niin kovia kokenut että hieman tekisi mieli tehdä siistimmän näköinen.



Tehostus selkeästi parani niin että nyt autolla viitsii jo ajaa, mutta silti ajoittain veti jäykäksi. Pienellä koeajolla palautui kuitenkin aina suhteellisen nopeasti normaaliksi. Ehkä tässä kohtaa epäilen että järjestelmässä on vielä ilmaa jossakin. Mutta selkeän parannuksen toi tuo paluun siirtäminen pohjaan.

Näemmä pienillä koeajoilla tuli jo ajettua ensimmäisiä ihan oikeita vikojakin ulos.



Venttiilipöntön läpän vastapainojen akseli päätti sanoa sopimuksensa irti. Sinänsä tämä ei yllätä juurikaan, läpän hakatessa edestakas on akseli melkoisen kovalla kuormituksella tuossa. Enempää tuolla ei viitsine tuollaisenaan ajella ettei ime pieniä amuliininpaloja moottoriin jos tuosta vielä jotakin hajoaa, tai vähän isompiakaan. Seuraavaksi tuota iteroimaan paremmaksi.

Tulipas muutaman yövuoron lomassa lueskeltua läpi tämä ja seurantaan meni

Samantapainen projekti suunnitelmissa aloittaa 

Eipä ole tätäkään kuopattu. Viime aikoina työt aavistuksen vaan haitanneet harrastuksia, näin muotoillakseni.

Venttiilipönttö on kohta uusi ja uljaampi. Kuva tulee kun on tullakseen, mutta läppä on nyt laakeroitu vaakasuuntaisella akselilla molemmista päistään. Pöntön kylkiin hitsasin alumiiniset laakeripesät joiden kylkiin reiät ja jengat m5 pidätinruuveille. Kansi on kiinnitetty nyt 10 m6 pultilla. Läpän akseli tulee toiselta puolelta läpi noin 3 senttiä, ja tälle puolelle on nyt ajatuksissa tehdä joko yksinkertaisella vetojousella toteutettu läpän ''ohjaus'' tai sitten rc-maailmasta tutulla servomoottorilla. Servomoottorin ohjaus on vielä tosin hieman selvityksen alla. Mitään erillistä arduinoa jne. en oikein haluaisi alkaa soveltamaan.

Ohjaustehostinongelma on siinä tilassa mihin viimeksi jäikin. Luulen että hitsuuttelen amuliinista seuraavaksi uuden säiliön. Vielä kun vaan tietäisi mikä tuossa vanhassa mättää, olettaen että ongelma nyt ylipäätään on siinä. Oma logiikka sanoisi että neste pääsee jostakin mystisestä syystä liikkumaan nyt säiliössä niin että pumppu hörppii ajoittain ilmaa.



Auton nopeusmittarin signaalin toteutus on tässä myös mietityttänyt ja jokusia vaihtoehtoja tässä on tullut mieleen. BMW:n typ 210 -perässä on kahdeksan hammasta kehällä, 1065-perässä taas tutusti 48 hammasta.

- Joden 960 T5 oli toteutettu perän ja mittarin väliin asennetulla signaalimuuntimella. Laite ilmeisesti pelitti, mutta nopeusmittari heitti ajoittain ja ilmeisesti poltti myös abs:n valoa johtuen signaalin epätarkkuudesta. Käytännössä abs ei ilmeisesti toiminut kovin hyvin.

- Perän 48-hampainen kehä voidaan muuntaa kardaanin kehäksi jakamalla kehän hampaiden määrä perän välityksellä. Kardaani pyörii nopeammin kuin vetoakselit, joten saman signaalitaajuuden saamiseksi pitää hampaita olla vähemmän. 48/3,45 = 13,91 ~ 14. Pellistä leikeltyjä kehiä saa toki vaikka millaisia eikä asennuskaan luultavasti kovin haastava olisi. Mitähän mittari ja abs toteaisi tuosta laskennallisesta 0,09 hampaan heitosta? Muistaakseni boost oli johonkin autoonsa tehnyt tällä tavalla ja taisi sekin muistaakseni joskus absin valoa polttaa. Tosin en tiedä millaisilla välityksillä tämä oli.

- Jokerivaihtoehto: Volvon etunapojen abs-kehät ovat ilmeisesti nekin monessa mallissa 48-hampaisia. Nämä on jo tehtaalta ajateltu asennettavaksi vetonivelen päälle ahdistussovituksella. Jos tällaisen, tai sitten ihan 1065 alkuperäisen kehän saisi sovitettua jotenkin 760/multilink 1 vetoakselin sisäpään päälle, ei tarvitsisi (kai?) miettiä muuta kuin että millaisen telineen rakentaa anturille jotta ilmaväli pysyy jotenkin kurissa. Toki abs muuttuu silloin ''kolmipyöräabsiksi'' kun lukee raakasti vain toisen vetoakselin nopeutta eikä morkulan. Ajamisen kannalta en usko tämän juuri vaikuttavan mutta leimainsinöörin kommentit toki aina mietityttävät myös. Sitten vaan anturi kiinni piuhaan ja kovaa ajoa. Kahteen viimeiseen vaihtoehtoon liittyy oleellisesti anturin vaatima ilmaväli ja miten anturin telineen rakentaisi niin että mittari ei sekoile jollakin telineen resonanssialueella.

Ideoita?

Virhe 13,91/14 on noin 0,6%
Renkaissa voi olla helposti 10 mm ero halkaisijassa, 5 mm kulumalla.
600/610 mm on noin 1,5 % virhe.

Signaalitaajuuden puolesta ei liene ongelmaa, luulisi että abs-purkilla on jonkinlainen sietokyky taajuusvaihtelulle.

Testasin aikanaan etupyörästä otettua ABS signaalia nopeusmittarille ja sitä kautta myös OEM automaattikolaatikon ohjainlaitteelle ja se toimi. En näe syytä miksei tuo toimisi vetarista yhtälailla.

Testasin aikanaan etupyörästä otettua ABS signaalia nopeusmittarille ja sitä kautta myös OEM automaattikolaatikon ohjainlaitteelle ja se toimi. En näe syytä miksei tuo toimisi vetarista yhtälailla.

En sinänsä tosiaan epäile lainkaan etteikö tuo toimisi vetarin sisäpäästä otettuna, lähinnä tuo telineen teko hieman mietityttää. Paljonkohan tuollaisen (vr?) anturin ilmaväli kuuluisi olla? Teline pitäisi varmaankin tehdä kiinni murikkaan jotta murikan mahdollinen pieni liikkuminen ei vaikuttaisi absin toimintaan.

En sinänsä tosiaan epäile lainkaan etteikö tuo toimisi vetarin sisäpäästä otettuna, lähinnä tuo telineen teko hieman mietityttää. Paljonkohan tuollaisen (vr?) anturin ilmaväli kuuluisi olla? Teline pitäisi varmaankin tehdä kiinni murikkaan jotta murikan mahdollinen pieni liikkuminen ei vaikuttaisi absin toimintaan.

Eiköhän tuo testaamalla selviä viimeistään, mutta parhaan referenssin kaiketi saisi mittaamalla vaikka etupöyrän anturoinnista. Muistelisin, että jossain mersussa on molemmille vetareille oma anturinsa, mutta olikohan nekin kuitenkin pyörän päässä. Hyvä ajatus sinällään rakentaa tuo kannakointi siten, että anturi ja vetari näkisivät samat liikkeet ja pysyisivät suhteellisesti toisiinsa nähden mahdollisimman paikallaan.

Eikö kehä ja teline olisi helpompi tehdä laatikon päähän?

Eikö kehä ja teline olisi helpompi tehdä laatikon päähän?

Olisi. Vapaita pultinkantoja jne. olisi sielläpäin maailmaa enemmän. Siinä mietityttää vaan tuo 0,09 hampaan / 0,6 % prosentin heitto teoreettisessa hammasluvussa. Vetarin päästä vakiohampaisesta kehästä otettuna signaali olisi niin lähellä alkuperäistä kun voisi olla.

ABS ei ole niin herkkä pyörimisnopeuseroille(vielä V70II:ssakaan). Toimii vaikka rengaskoko olisi edessä 185/65/15 ja takana 195/65. Eli laskennallisesti noin 2% ero halkaisijassa ja ympärysmitassa.

ABS ei ole niin herkkä pyörimisnopeuseroille(vielä V70II:ssakaan). Toimii vaikka rengaskoko olisi edessä 185/65/15 ja takana 195/65. Eli laskennallisesti noin 2% ero halkaisijassa ja ympärysmitassa.

Oolrait. Jos tosiaan on noin niin sitten kannattaa varmaan ainakin lähteä liikkeelle tuosta triggeri kardaaniin -ideasta. Luulen että etupään jaonmuunnoslaippaan saisi suhteellisen helposti triggerikehän ja anturikin telinekin lienee tosiaan helpompi väsäillä. Näin lonkalta tulee mieleen että kehä olisi varsin näppärä asentaa suoraan jaonmuunnoslaipan päälle vaikka ahdistussovituksella ja parilla varmistustäpällä, kun kuitenkin mennee mittatilaushommiksi.