Ei näistä uudemmista volvoista takavetoisen tuntuista saa mitenkään.
Eikä ole tässä tapauksessa tarpeenkaan. Kaikissa tilanteissa neutraali ajokäytös, jonka keikahtaa kaasun nostolla ihan vähän yliohjaavan puolelle olisi meidän näkökulmastamme helpoin.
Kun pyörät sutivat, nelivetoinen on kylläkin käytökseltään lähempänä takavetoista kuin etuvetoista. Ehkä sillä erotuksella, että luisuttelu vaatii paljon enemmän tehoa ja vauhtia, jonka seurauksena ollaan todennäköisemmin syvemmällä pusikossa.
Normi ajossa awd:llä mennään kuin kiskoja pitkin ilman sutimista.
Kilpa-autoa ei olla ostamassakaan, joten powerslidella ei ole valinnassa merkitystä. Mutta silloin kun kitkaa on vähän, se kyllä käytetään kaikki. Rva on itse tottunut siihen, ettei S80 käänny kovin ketterästi, vaan pidon rajojen ylittyessä alkavat ajolinjat levetä. Tämän muistaen hän varoittaakin minua kun joskus harvoin ajan hänen autoaan, ettei S80 käänny kuten omani.
Kun talvirengaskautta on puoli vuotta, koti on suolatulla rannikolla ja mökki on valkoisessa talvessa, on melko usein mökkimatkalla jossain kohdassa suolatulta tieltä valkoiselle tielle siirryttäessä parinkymmenen kilometrin jäätikkö. Mökille ei pääse mistään suunnasta kuin mutkaista soratietä, joka on tietenkin koko talven lumipintainen. Parin tunnin ajomatkaa ei vaan jaksa hiiviskellä, vaan auton pitää sallia pidon tunnusteleminen. Näkyviä luistoja ei tarvita, mutta pidon rajalla käytyään pitää päästä myös helposti takaisin tilanteen kriisiytymättä. Ja siitä pidon rajalta pitää olla tappisladiin ja hallinnan menetykseen turvallisen suuri virhemarginaali.
Vanhat Haldexit (3 gen.) olivat muuten hyviä, mutta jos sellaisen ajaa kaarteeseen luiston rajalla ja ohjaustuntuman ohentuessa kuski epäröi ja nostaa yhtään, vanha Haldex irrotti takavedon juuri silloin kun sitä olisi eniten tarvittu. Jos etupyörien ote oli irtoamassa takaveto kevyesti päällä takavedon irti kytkeminen aloittaa aliohjaavan luiston. Ajovirhe, mutta sattuu amatöörille hyvin helposti kun antaa yllättää itsensä.
Ajamistani nelikoista planeettapyörästö-quattro (siis ei vanha TorSen) ja xDrive kääntävät luiston rajalla kaasun nostolla keulaansa päättäväisesti sisäkaarteeseen kuitaten entistä tiukemman käännöksen selvästi. Kukaan ei näe luistoa, mutta sormissa tuntee, että kääntyy varmasti. Molemmissa merkeissä on vain muita komplikaatioita, joiden vuoksi ei oikein houkuta.
Subarun (Legacy, Forester) ja Mersun 45/55 voimanjaolla oleva katuneliveto ovat jo selvästi tasapainoisempia, eli hieman vaikeampia tuossa tilanteessa. Tuntuu kuin ne luistaisivat enemmän pulkkana kaikilla neljällä, mutta nopeus putoaa neljän pyörän moottorijarrutuksella niin nopeasti, että jos tilanteeseen tullessa oli yhtään tolkku mukana, ongelmaa ei ole. Jos tuo Polestarin toimintaesittelyssä mainittu vaihteen pitäminen päällä (ja turbiini lukossa?) sekä takavedon aktiivisempi pitäminen päällä johtavat samaan lopputulokseen, niin tämä riittää vaikkei lopputulos olekaan yhtä leikkisä kuin takaveto-quattro.
5. gen. Haldex on jo ihan oletusarvoisestikin enemmän takavetoinen kuin viimeksi ajamani vanhemmat versiot.
Kokeilemalla tämä selviää.
