B20, nokka-akselin ajoitus

Moi

Luin kerran jostakin viritysoppaasta, ajalta miekka ja kirves, ohjeen nokan ajoituksen säätämisestä/mittaamisesta B20 pystykoneelle. Nyt en vaan löydä tuota lehteä mistään. Tuo on joskus ollut vm:n artikkelina ja myöhemmin musitaakseni amazon kerhon kerholehden ns- virityskoulussa.

Ja joo, tiedän, jotta merkkien mukaan se perinteisesti laitetaan. Mutta kun nokat ja rattaat ei ole aina ihan samanlaisia. Onhan remmikoneissakin säädettäviä nokkapyöriä tämän takia. Ratasversiossa on tuon säädön tekeminen vaan aika paljon hankalamaa, joutuu kiilojen kanssa pelaamaan.

Sen verran muistan tuosta kun tuon projektin koneen kasasimme, jotta venttiilivälys säädettiin alkuun 1mm ja heittokellolla tsekattiin venttiilin aukeamiskulmaa (kampuralla astelevy, mistä kulma luettiin...) mutta siihen muistikuvat loppuvatkin.

Kone on sen ohjeen mukaisesti ajoitettu, tieliikenteeseen tai testipätkälle en sillä vielä ole päässyt, mutta piha-ajoissa tuntuu "kivalta"

Ei liity tuohon ajoitukseen, mutta joku kysyy kuitenkin:
Moottori on B20, suurennetuilla venttiileillä ja tupla venttiilin jouset, normaali keinuvivusto, D-nokka-akseli, reilusti laskettu kansi ja reilusti avarretut kanavat (kansi joskus 80 luvulla rakennettu autosuunnistus amazoniin isä-ukon toimesta),  ja soppaa on antamassa uudemman mallin SU pari, ainakin rekisteröintikatsastukseen asti. Hyllyssä odottaa dellortot 45mm, 34 tai 36 kurkuilla sitä hetkeä, kun SU:t alkaa kyllästyttäämään. Pakopuolella vakio valuimusarja ja 2" rööri takapuskurille asti. Höpöttää hiukan liikaakin, katsastusta ajatellen

Mutta onko jollakin tallessa/tiedossa, kuinka tuon nokka-akselin ajoitus tarkistetaan ja mihin arvoihin se säädetään?

Terv: Jarno P

Ymmärtääkseni nokan ajoittamiseen ei ole olemassa mitään nyrkkisääntöä, vaan tietynlainen nokka vaatii tietynlaisen ajoituksen. Nokan mukana tulee yleensä "nokkakortti", jonka perusteella säädetään. Yleensä säätäminen mitataan imuventtiilin aukeamasta kampiakselin ollessa yläkuolokohdassa. Mitta pyörinee yleensä jossain 0-4mm välillä.

Se miksi remmikoneissa tarvitaan enemmän säädettävää nokkapyörää johtuu siitä, että esim. kannen plaanaaminen vaikuttaa nokan ajoitukseen, niin silloin se pitää saada säädettyä taas uudesta kohdalleen.

Joillakin nokka-akselivalmistajilla on tapana ilmoittaa suositeltu asteluku, jolloin imunokka on maksiminostonsa "keskellä"
Esim Intake max lift 106deg ATDC. Tällöin haetaan astelevyn ja mittakellon avulla maksiminoston keskikohta 106 astetta yläkuolokohdan jälkeen. Yleensä maksiminostolla viivytään muutama aste, joten on parempi hakea symmetrisellä profiililla olevasta nokasta esim asteluvut 1mm ennen maksnostoa ja 1mm jälkeen maksnoston. Keskikohta asettuu näiden mitattujen astelukujen väliin. Näinkin tarkan mittauksen voi tehdä moottorin kokoonpanon yhteydessä, mutta välttämättä valmistajan  suosittelema ajoituskohta ei olekaan optimi juuri sinun konekombinaatiossa. Mittauksen voit tehdä ihan referenssiksi myöhemmille muutoksille ja varmistaaksesi että nokka on hiottu oikein. Jos pyrit asentamaan nokan "suoraan" ilman aikaistusta tai myöhäistystä voit mitata samalla pakoventtiilin maksnoston keskikohdan ja verrata sitä ilmoitettuun lobe separation angleen(imu ja apkonokien välinen kulma). Jos ilmoitettu LSA on esim 110 astetta, tulee imu maks nosto olla 110deg ATDC ja vastaavasti pako 110deg ennen yläkuolokohtaa . Tällöin nokka on ajoitettu ilman aikaistusta tai myöhäistystä. Yleisesti käytetyllä 4 asteen aikaistuksella vastaavat arvot ovat 110lsa:lla Imu maxlift 106 ATDC ja pako maxlift 114 astetta BTDC. (106+114 jaettuna kahdella=110 astetta)
Ulkomuistista sellainen mielikuva että D nokalle advertised duration 280 astetta ja Lobe separation 111 astetta? Tosin mulla ei ole tietoa onko 280 astetta ilmoitettu esim nykyään käytetyn 008" lifter risen mukaan vai onko Volvolla jokin tietty mitta josta nokan nosto katsotaan alkaneen. Vanhan liiton nokissa kuitenkin hiipiviä asteita saattaa olla rauhallisen välysrampin vuoksi aikalailla, joten kokonaisduration voi olla mittava, jos mittakellon eka värähdyksestä katsotaan nosto alkavaksi. Keskikohdan määrittelyyn tuo ei kuitenkaan haitallisesti vaikuta. Jos saat mittaustulokseksi imu max lift 107-111 astetta ATDC ei tuo kovin kaukana ole. Hienosäädät epäkeskokiilalla, jos ihan mettässä...

Huomattavan toimivaksi on osoittautunut kuitenkin perinteinen quick&dirty metodi nokan ajoitukseen. Symmetrisillä imu ja pakonokilla oleva nokka usein ajoitetaan muutama aste aikaiselle riippuen tietenkin muusta kombinaatiosta, puristussuhteesta suhteessa kokonaisaikioloon etc.
1 sylinterin männän ollessa yläkuolokohdassa ja venttiilien overlapissa mittaa venttiilien aukiolot milleissä.
Ajoittamalla nokka siten, että imuventtiili on 0.5mm-1.5mm enemmän auki ollaan aikalailla lähellä oikeaa.Hieman tiukempi nokka saattaa olla auki imun osalta esim 4.5mm yläkuolokohdassa ja vastaavasti kiinnipäin menevä pakoventtiili on vielä auki vaikkapa 3.7mm, kun ajoitus on muutaman asteen aikasella. Todennäköisesti toimii erittäin hyvin. D nokalla tarkastusarvot saattais olla  imu ja pako auki 1.5mm TDC kun nokka suorassa. Hieman aikaistettuna imu 2mm ja pako 1mm auki overlapissa.
 

Kiitos, täytyy tsekata tuo tilanne mihin tuli tuo nokkan ajoitus säädettyä kun jälkikiristän kannen (kone ollut kasassa jo pari vuotta, mutta lähinnä siirrelty talliin ja ulos).

Jonkun viritysneron ohjeen mukaan tosiaan tuon silloin laitoimme, kiilaa jouduttiin viilaamaan jonkin verran. Idea on lähinnä testata toimiiko tuo viritysohje kuinka. Hyvältä vaikuttaa ainakin nyt. Toivottavasti keväällä saan kilpiin niin totuus selviää sen jälkeen.

se juttu, josta tuon ohjeen apinoin käsitteli kannen työstön venttiilin varsien ohennuksesta, kanavien muotoilusta, palotilojen muotoilusta ihan nostajan tappien kuppien madallukseen. Nokan ajoitus tietenkin mukana...

Nooh, melko varma olen, jotta tuo lehti, jossa tuo ohje on, löytyy vielä tallin tai isän tallin laatikostoista...

Onkohan väki kuin paljon näiden kanssa pelannut vai onko menty ihan perussäädöillä? Varmaan ei paljoa, koska keskusteluja en suoranaisesti tästä löytänyt...

Edit 2018/09
Niin nyt sain tietää/isä muisti mikä tuo juttu oli ja missä. Eli ohje jota noudatettiin oli Leif "honda" Virtasen ohje V8 lehdessä. Alunperin ohje on ollut Vauhdin Maailman 1968 versioissa ja B18 moottorin virittäminen oli aiheena joka V8 lehteen kopioitu/uudelleen julkaistu.

Testissä moottori on alakierroksilla liian laiska, verrattuna odotusarvoon. Vetoja kyllä on mutta ei sillai kuin tuolla kokoonpanolla pitäisi olla.
Noin 4000rpm kohdilla vasta todellinen tehopiikki. En ole kokeillut paljonko kiertää/mihin asti vetoalue riittää mut 6500 ottaa helposti...
Lisäksi tuntuu olevan pieni lämpöonglma ainakin tämän kesän helteissä.

Ei siis sovellu mun tarkoitukseen katuautolle. Talvella motti irti ja uusi nokan ajoitus!