Tinakoneen lohkon kestävyys

Onko tästä 1.6 lohkoswapista 90mm akselilla kokemusta, tai jopa tuollaisen pikkukoneen kurittamisesta ahtamalla? Mutta tämä siis kokeiltu että 90mm akseli sopii tällaiseen lohkoon?

Mulla on B4164 N-moottorin lohkossa tällä hetkellä paikallaan B4204 RN-moottorin 90mm akseli. Sinne sujahti kun laittoi vaan.

Eihän noissa 81mm lohkoissa muita eroja liene turbon ja vaparin välillä kuin öljysumut ja ahtimen öljynkierron valmiit paikat.

Eikös D5 lohko ole muuten ''sama'' kuin bensavitonen mutta aavistuksen korkeampi?

    Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan  ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta 

Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.

Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla

Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun       

    Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan  ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta 

Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.

Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla


Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun       

Juu, vahvempi kyllä siis mutta mitoituksiltaan muuten kuin korkeuden osalta? Joutuuko jakohihnan kanssa soveltamaan kuinka paljon? Kun eikös D5 kansi ole yhdellä hihnanokkapyörällä (imunokka?) ja tämä nokka sitten ajaa hammaspyörällä toista nokkaa, eli D5 jakohihnalla voi bensan kannen kanssa heittää vesilintua. Ja bensankin jakohihnan voisi ainakin kuvitella olevan liian lyhyt kun lohko itsessään on korkeampi.

Muistelin että ACM:n sivuilla olisi heidän myymäänsä vitosen stroker-akselin sivulla neuvottu että dieselin lohkoa voisi käyttää stroker-kammen kanssa juuri tuolla 20mm madalluksella, mutta muistinkin väärin. Oikea mitta oli 2mm 

    Huomattavasti vahvempi kauttaaltaan, kestää ydinsodan  ja ei pysty rouhimaan 20mm tasosta 

Hyvä resepti tuohon D5+20v moottori konversioon on D5 kampura 93.2mm( on takoakseli ), takomännät(T5/T6 mitoilla) ja siihen punalohkon 158mm pitkät veivit jotka vie koneistamoon alapesien muokkaamiseen (maksaa noin 100-150e), eli pesä 1mm suuremmaksi (tinakone 53mm ja vinokone52mm).
Jokainen D5 moottori jonka olen tehnyt on mennyt STD mitoilla eli sylinterit on ainoastaan hoonattu takomännille.
HUOM ! männistä voi joutua ottamaan 0.50mm laesta pois.

Toki tähänkin olisi hyvä (omasta mielestä) laittaa korsetti jos tarkoitus on testailla 3barin ahdoilla

Sen jälkeen osat Lensulle puntitukseen ja kone nippuun       

Tämä D5 alakerta + bensakoneen kansi kiinnostaa. Minkä ikäinen D5 alakerta soveltuu? Mitenkä tuo jakopää toteutetaan? Entäs öljynkierto? D5 koneessa on öljynsuodatin lohkonkyljessä?

Lunkka ainakin kertonut, että se menee aika veteläks koko lohko dartoneilla ja siinä tulee sit uusia ongelmia.
Näkisin, että paras kohtuu järkevän budjetin ratkaisu olis Lunkalta korsetti asennuksineen ja sit poraus 83,20mm.

Toki jos olis itellä mahdollisuudet (ja osaamista) koneistaa, niin uudet rautaputket ja korsetti.
Sais ehkä porausvaraakin 84-85mm asti.. edellyttäisi kyllä mittailua missä tulee sen rajat.

Neloskoneessa mulla Darttonit ja en kyllä ole havainnut mitään lohkon veteläksi menoa. Vai miten tuon pitäisi ilmetä? Muista syistä kyllä hajonnut.

Neloskoneessa mulla Darttonit ja en kyllä ole havainnut mitään lohkon veteläksi menoa. Vai miten tuon pitäisi ilmetä? Muista syistä kyllä hajonnut.

Mä olen ymmärtänyt että ongelma koskis lähinnä pidempiä tinakoneita, ainakin 6-mukisia 

Mä olen ymmärtänyt että ongelma koskis lähinnä pidempiä tinakoneita, ainakin 6-mukisia 

Orkkis sylinteriputket ovat irti sivureunoista kokonaan. Putkituksessa putket poistetaan kokonaan, eli lohko "tyhjennetään". Putkille sorvataan pesät ja ne upotetaan tuonne öljysuihkujen tasolle. Darttoneiden "kehto" sitten nojaa lohkon reuhoihin ja toisiin putkiin, mutta ei koko matkalta niin kuin edellä on taidettu todeta. Vaikea sanoa voisiko tämä sitten löysätä tuota - vaikea sanoa. Justiinsa kasaamassa putkitettua konetta, voin napata kuvan.

Juu, pidemmät tinakoneet eli 5 ja erityisesti 6syl ongelmallisia.

Kyllä se aika veteläks menee kun lohko ei olekkaan enään "yhtä puuta" (yhtenäistä valua).
Toki tinakoneessa lohkon rakenne on muuten hyvä ja vahva, mut sylinterien tuki vaan huono yläpäästä.

Juu, vahvempi kyllä siis mutta mitoituksiltaan muuten kuin korkeuden osalta? Joutuuko jakohihnan kanssa soveltamaan kuinka paljon? Kun eikös D5 kansi ole yhdellä hihnanokkapyörällä (imunokka?) ja tämä nokka sitten ajaa hammaspyörällä toista nokkaa, eli D5 jakohihnalla voi bensan kannen kanssa heittää vesilintua. Ja bensankin jakohihnan voisi ainakin kuvitella olevan liian lyhyt kun lohko itsessään on korkeampi.

Onko D5 lohko + T5 kansi yhdistelmän jakohihnalle kukaan keksinyt käytännön ratkaisua? D5 moottorissa hihnalla pyörii vain toinen nokka ja T5 taas matalampi kansitaso.

Oisko T5 hihnalla ja siirretyllä kiristimellä?

Nyt menee ihan hatusta lukemat, mutta muistaakseni hydr.kiristimellä 152 hampainen ja mekaanisella kiristimellä 146 hampainen.

Eli uudemman koneen kiristin + vanha remmi voisi toimia?

5 ja 6syl ainakin saanut sekä että jakopää vaihtoehdoilla.
Vaihtuu RN malliin vaihtuessa hydr.->mekaaninen kiristin muistaakseni.

Kiitos vinkistä, pitänee tutustua talven aikana hihnaan. N ja RN moottorit löytyykin jo. Onkohan kansissa hihnan mitoituksen suhteen eroja? Kannet käy ristiin kokonaisina.

 Mulla toi RN vitosen kansi 2001 ehkä. Sitä suunnittelin D lohkon päälle.

Itselläni nyt tuo T6 lohko ollut käytössä noin 200-250 dynovetoa.   Moottori dynossa ja rulladynossa.
Tehomäärät 400-1400hv.  Ahtopainetta 2.5-3.5bar  + tarvittaessa 140hv ilokaasua.

Vartin päähän kiputtanut 288km/h 
Tänä kesänä 30-35 1/8  ja 1/4 mile vetoja. 
+270km/h vetoja ainakin vartilla noin 10 kpl
+200km/h 1/8mile vetoja 10-15 kpl

Moottorissa ei mitään vikaa,  Ei tuota mitään huohotus käryjä.

Lohko on vakio, johon laitettu 4cm täyttö HARD BLOCK  betonia ja shimmit yläpäihin.   Lohkon koneistuksissa käytetty stressilevyä.
Poraus 82mm.  Ei minkäänlaisia lämpö ongelmia, vaikka käyty ajamassa katutestiä, useita dynovetoja putkeen, seisomista lineupissa kone käydessä 30 asteen helteessä.

Vakio käytetyt alakerran pultit, minun myymät kansistudit ja MLS kansitiiviste.

Rajoitin 8200-8500 hieman paikasta ja tilanteesta riippuen. Kertoo että kone on myös värinätön, koneesta ei ole yksikään pultti irronnut koko kesänä, värinät vaikuttaa moottorissa aivan kaikkeen....

Minulla tullut sellainen käsitys että Tina lohkon heikoin lenkki on vesitilan pohja ja sieltä se hajoaa niin että lohkon ulkoseinä repeää.

Olen yhden lohkon rikkonut kantta kiristäessä ja sillon kansitiiviste antoi periksi, eli epäilen että kun tuollaista ahdetaan oikeasti paljon ja jos kone pääsee nakuttamaan.
kansi pyrkii irtoamaan lohkosta ja päästää sylinteripaineen vesitilaan ja rikkoo lohkon tai sitten joustava pahvi tiiviste tekee jotain todella omituista.

Kun käytetään MLS tiivistettä on lohko ja kansi täysin suorassa ja ne tukevat toinen toisiaan ja mikään ei ole jännityksellä samalla tavalla kuin pahvi tiivisteellä.

Sen takia en suosittele käyttämään kovia pultteja Tina koneissa pahvi tiivisteellä, kun momentti on noin 20-25nm kovempi kuin vakio venyvillä pulteilla.
Älkää myöskään käyttäkö Victor Reinz kansipultteja, koska ne eivät ole venyviä pultteja (kokeiltu ja mitattu on)   
Minä myyn Elring pultteja ja ne on testattu että on oikealla tavalla venyviä.

Olen myös testannut kovia pultteja alakerrassa ja mitannut samalla runkopesien käyttäytymistä.

On todella vaarallista touhua.  Volvon lohko kestää vakio pulttien momentin  mutta kun siirrytään 10.9 pultista 12.9 pulttiin ja aletaan vetää pultti momenttiin alkaa lohko sortumaan öljypumpun kanavan kohdalta.  Samaan aikaan ensimmäinen runkolaakeripesä sivuttain levenee ja ylös alas suunnassa kapenee.  Tämä muutos tapahtuu jo 10nm momentin lisäämällä.

Tämän testin teon jälkkeen nuo minun +1000hv koneet olen kasannut niin että minulla on aste + momentti käytössä samaan aikaan, eli käännän pultit asteiden mukaan kiinni niin kuin ohje sanoo ja jos momentti ylittyy minkä olen mitannut maximiksi, lopetan pultin kiristämisen siihen. 

Vakio alakerran 10mm pulttien momentti ei juurikaan lisäänny vaikka pultin ylikiristäisi.  Olen kokeillut myös kuinka paljon pultti kestää ennen kuin katkeaa, ei tapahdu ihan pikku ylityksistä.

Aina jos teen uuden moottorin, dekkitason plaanautan suoraksi. Lohkon alumiini on yleensä painunut sylinteriputkien välistä, plaanaus aina tehtävä betonoinnin ja rakotulkkien asennuksen jälkeen ja betonointi vakio kansi paikoillaan tai stressiilevyn kanssa.

Sen takia esim. minun takomäntien ja kiertokankisarja on suunniteltu niin että tämä plaanaus on otettu huomioon, jotta paljerako olisi kerralla kohdallaan.
Eli kiertokanget on 0.2mm lyhyemmät.

Wisecon ja Wösnerin männistä joutuu aina ottamaan tuon 0.2mm pois kun rako jäisi liian pieneksi. Tietenkin jos konetta kierrätetään vain 7000 niin tuo on ihan ok.
Mutta jos kone suunnitellaan että pyörii 9000 tuo on otettava huomioon.
Itse mittaan aina takomäntien kanssa korkeuden.


Minulla on myös sellainen tyyli osien myynnin kanssa että jos minulta ostaa jotain Volvon tinakoneisiin liittyvää, kerron kyllä kaiken mitä tiedän, enkä pimitä tietoa, jota olen yli 10 vuoden aikana oppinut.   Nämä tiedot on asioita, joita olen itse kokenut ja ei tietenkään ole ainut oikea tyyli tai tieto ja itsekkin kehitän omaa kokemusta koko ajan lisää. Koska pelaan näiden kanssa lähes joka päivä.  Lisää on tulossa uusien moottoreiden kanssa joita olen kehittänyt....