Talon lämmityksestä, ilmalämpöpumppu ym.

Tuli ostettua 2005 rakennettu OKT (126,5m2, yhdessä tasossa mutta porrastettuna, huonekorkeus parhaimmillaan 4,8m) jossa vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmötalteenotto & poistoilmalämpöpumppu. Lisänä on 2,5t varaava takka.

Mietin että miten tuosta saisi puristettua vielä tehoja/hyötysuhdetta paremmaksi + lisättyä kesällä asumismukavuutta jäähdytyksen osalta. Tuohon jälkimmäiseen vastauksena lienee vain ilmalämpöpumppu.

Maalämpö ei ainakaan tässä vaiheessa tule kysymykseen, kohtuullisen ison alkuinvestoinnin vuoksi.

Mitä ehdotuksia tulee? Erityisesti sähkölaskun pienentäminen on hyvästä ja takan lämmittäminen + sen lämmön hyödyntäminenhän on jo nykytilanteessa varsin hyvällä mallilla.

ILP?
Aurinkopaneeleja? (noin 5kw järjestelmä olisi ihan passeli kyllä, mutta siihen ei taida olla repiä tähän hätään euroja. Niin ja saako riittävää hyötyä)
Aurinkokeräimiä?
Sähköfillari olohuoneeseen poljettavaksi?

Ekologisuus plussaa 

Mua vähän houkuttaisi jäähdytys-ilpin lisäksi Rakennusmaailmassakin esitelty temppu vetää aurinkopaneelilta piuhat vastukseen vesivaraajan alle, lämmitellä käyttövettä ilmaiseksi kesällä.

Mua vähän houkuttaisi jäähdytys-ilpin lisäksi Rakennusmaailmassakin esitelty temppu vetää aurinkopaneelilta piuhat vastukseen vesivaraajan alle, lämmitellä käyttövettä ilmaiseksi kesällä.

Jossain oli myös, että ilmalämpöpumpulla tehtäisiin (esi)lämmitys vesivaraajalle menevälle vedelle. Vähän huonosti kuitenkin löytyi siitä tietoa, mutta kiinnostava ratkaisu olisi.

Jäähdytyksen osalta pidä aurinko kuumalla ilmalla ulkona niin saat viileällä ilmaisen energian talteen ts. markiisit / isojen ikkunoiden eteen vedettävät verhot, ulkopuolelle. Etelämpänä nähdyt luukut toimii myös ja satsaa ilmanvaihdon ohjaukseen, ettet vedä kuumaa ilmaa sisään niin jäähdyttämistä jää vähemmän.

Aurinkopanelien määrää mietiessä älä pyri 100% tuottoon vaan johonkin 10% tienoille, niin ne paneelit saattaa joskus maksaa itsensä. Tavoitteena käyttää aina kaikki panelien tuottama sähkö.

Lämpöpumput.info taisi olla aiheeseen vihkiytynyt foorumi.

EDIT: Joku tai itseasiassa monikin viisas on laskeskellut, ettei energiaremontit aidosti kannata. Poikkeuksena ikkunoiden tiivistys.

EDIT: Joku tai itseasiassa monikin viisas on laskeskellut, ettei energiaremontit aidosti kannata. Poikkeuksena ikkunoiden tiivistys.

Ikkunoiden uusiminen nyt vasta vähiten kannattaa energiankulutusnäkökulmasta. Ensin vaihdetaan tiiviit ikkunat, jotka maksaa vähintään tonnin per reikä. Sitten tehdään seinään/ikkunaan korvausilmaventtiileitä, jotta ilma kämpässä edes vähän vaihtuisi. On meinaan pikkuisen hölmöläisten hommaa...

Ymmärrän ikkunaremontin vain, jos puuosat ovat erittäin rapistuneet, niistä saa tikkuja sormiin, ikkunasta ei näe läpi tms. muuta käytännön haittaa saadaan korjattua.

Ikkunoiden uusiminen nyt vasta vähiten kannattaa energiankulutusnäkökulmasta. Ensin vaihdetaan tiiviit ikkunat, jotka maksaa vähintään tonnin per reikä. Sitten tehdään seinään/ikkunaan korvausilmaventtiileitä, jotta ilma kämpässä edes vähän vaihtuisi. On meinaan pikkuisen hölmöläisten hommaa...

Ymmärrän ikkunaremontin vain, jos puuosat ovat erittäin rapistuneet, niistä saa tikkuja sormiin, ikkunasta ei näe läpi tms. muuta käytännön haittaa saadaan korjattua.

Jep ja esim fenestra ikkunoissa on korvausilma venttiilit sisäänrakennettuna. Tulee ihan kaikki sisälle halusit tai et niin kesällä kun talvella. 70 lukuset talot on ihmeissään kun talvella ei lämpö riitä verhot jäätyy ikkunan tuuletusräppänään kii ja kesällä puhaltaa tulikuumaa ikkunassa lämminnyttä ilmaa eikä sitä imetä kun 3 tai 4 x vuorokaudessa pois huippuimurilla. Jos ne toimii.

Jäähdytyksen osalta pidä aurinko kuumalla ilmalla ulkona niin saat viileällä ilmaisen energian talteen ts. markiisit / isojen ikkunoiden eteen vedettävät verhot, ulkopuolelle. Etelämpänä nähdyt luukut toimii myös ja satsaa ilmanvaihdon ohjaukseen, ettet vedä kuumaa ilmaa sisään niin jäähdyttämistä jää vähemmän.

Aurinkopanelien määrää mietiessä älä pyri 100% tuottoon vaan johonkin 10% tienoille, niin ne paneelit saattaa joskus maksaa itsensä. Tavoitteena käyttää aina kaikki panelien tuottama sähkö.

Lämpöpumput.info taisi olla aiheeseen vihkiytynyt foorumi.

EDIT: Joku tai itseasiassa monikin viisas on laskeskellut, ettei energiaremontit aidosti kannata. Poikkeuksena ikkunoiden tiivistys.

Ehdotin isolle kotimaiselle vuokra asuntofirmalle jo vuonna 2003 aurinkopaneleita keräämään ilmaisen energian talteen ja käytettäväksi talojen ja asuntojen vuokraajien olojen parantamiseen ja energian säästöön sekä ekoloogisuuteen. Ei ole vastattu vieläkään. Joka vuosi laittanut muistutuksen ja se luetaan.

Vastasivat kyllä kun kysyin saanko ladata plugin hybridiä 2h lämmitystolpasta josta maksan 19e kk ehdoton ei. Pitää käyttää muita latauspaikkoja.

Ikkunoiden uusiminen nyt vasta vähiten kannattaa energiankulutusnäkökulmasta. Ensin vaihdetaan tiiviit ikkunat, jotka maksaa vähintään tonnin per reikä. Sitten tehdään seinään/ikkunaan korvausilmaventtiileitä, jotta ilma kämpässä edes vähän vaihtuisi. On meinaan pikkuisen hölmöläisten hommaa...

Ymmärrän ikkunaremontin vain, jos puuosat ovat erittäin rapistuneet, niistä saa tikkuja sormiin, ikkunasta ei näe läpi tms. muuta käytännön haittaa saadaan korjattua.

Niin, jos asiaan ei ole perehtynyt niin voi kuvitella että ikkunoiden uusiminen on hölmöläisten hommaa.  70-luvun ikkunat 3-lasiset, sen ajan lämpöikkunat on tämä päivän ikkunoihin verrattuna todellisia lämmöhukkaajia.  Tein testin kun taloomme vaihdettiin 11 kpltta ikkunoita.
Aikaisemmat oli siis noita 3-lasisia, eivät juurikaan flaskanneet tiivisteistä , mutta ulkona kun oli -20 pakkasta niin paljain jaloin et seissyt ikkunan vieressä(talon sisältila +22). Sen verran tuli kylmää alas ikkunasta.  Laitoin vanhaan ikkunaan keskelle jääkaappimittarin  jesarilla kiinni. Mittari näytti 4h päästä +9 astetta.  Sisimmän ikkunan lämpötila oli siis +9.  Tilalle vaihdetiin TIIVI-ikkunat joissa sisäikkunaon kaksilasinen ja välissä on argonkaasu.  Seuraavana talvena sama testi sama ikkuna ja ulkona -20.  Nyt sisimmän ikkuna lämpötila oli +16 astetta.  Vaihdon jälkeen ei ikkuna vieressä juurikaan huomannut vetoa.  Sitä voi miettiä paljonko nuo 11 ikkunaa hukkasi lämpöä.  Vaikka ikkunat maksoi 900€ kpla niin uskon että ne on jo maksaneet itsensä 12v aikana takaisin.  Talon lämmityskulut on vuodess n 6500kWh (220m2). Kyseessä siis vanha rinsikka jota laajennettu 70-luvulla.

Niin, jos asiaan ei ole perehtynyt niin voi kuvitella että ikkunoiden uusiminen on hölmöläisten hommaa.  70-luvun ikkunat 3-lasiset, sen ajan lämpöikkunat on tämä päivän ikkunoihin verrattuna todellisia lämmöhukkaajia.  Tein testin kun taloomme vaihdettiin 11 kpltta ikkunoita.
Aikaisemmat oli siis noita 3-lasisia, eivät juurikaan flaskanneet tiivisteistä , mutta ulkona kun oli -20 pakkasta niin paljain jaloin et seissyt ikkunan vieressä(talon sisältila +22). Sen verran tuli kylmää alas ikkunasta.  Laitoin vanhaan ikkunaan keskelle jääkaappimittarin  jesarilla kiinni. Mittari näytti 4h päästä +9 astetta.  Sisimmän ikkunan lämpötila oli siis +9.  Tilalle vaihdetiin TIIVI-ikkunat joissa sisäikkunaon kaksilasinen ja välissä on argonkaasu.  Seuraavana talvena sama testi sama ikkuna ja ulkona -20.  Nyt sisimmän ikkuna lämpötila oli +16 astetta.  Vaihdon jälkeen ei ikkuna vieressä juurikaan huomannut vetoa.  Sitä voi miettiä paljonko nuo 11 ikkunaa hukkasi lämpöä.  Vaikka ikkunat maksoi 900€ kpla niin uskon että ne on jo maksaneet itsensä 12v aikana takaisin.  Talon lämmityskulut on vuodess n 6500kWh (220m2). Kyseessä siis vanha rinsikka jota laajennettu 70-luvulla.

Ei nämä ole uskon asioita vaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Siksi kysynkin, miten paljon lämmityskulut pienenivät ikkunaremontin myötä?

Talosi lämpenee mitä ilmeisimmin maalämmöllä, kun pääset tuollaisiin vuosikulutuksiin. Veikkaan, että ikkunaremontilla saatu säästö ostoenergian tarpeessa on ollut suuruusluokassa alle 1000 kwh/v. Tekee rahassa noin 120 €/v ja ikkunaremontti on "tienannut" itsensä joskus vuonna 2088. Mutta jos asumismukavuus on lisääntynyt, niin tavoitehan on silloin saavutettu. 

Niin, jos asiaan ei ole perehtynyt niin voi kuvitella että ikkunoiden uusiminen on hölmöläisten hommaa.  70-luvun ikkunat 3-lasiset, sen ajan lämpöikkunat on tämä päivän ikkunoihin verrattuna todellisia lämmöhukkaajia.  Tein testin kun taloomme vaihdettiin 11 kpltta ikkunoita.
Aikaisemmat oli siis noita 3-lasisia, eivät juurikaan flaskanneet tiivisteistä , mutta ulkona kun oli -20 pakkasta niin paljain jaloin et seissyt ikkunan vieressä(talon sisältila +22). Sen verran tuli kylmää alas ikkunasta.  Laitoin vanhaan ikkunaan keskelle jääkaappimittarin  jesarilla kiinni. Mittari näytti 4h päästä +9 astetta.  Sisimmän ikkunan lämpötila oli siis +9.  Tilalle vaihdetiin TIIVI-ikkunat joissa sisäikkunaon kaksilasinen ja välissä on argonkaasu.  Seuraavana talvena sama testi sama ikkuna ja ulkona -20.  Nyt sisimmän ikkuna lämpötila oli +16 astetta.  Vaihdon jälkeen ei ikkuna vieressä juurikaan huomannut vetoa.  Sitä voi miettiä paljonko nuo 11 ikkunaa hukkasi lämpöä.  Vaikka ikkunat maksoi 900€ kpla niin uskon että ne on jo maksaneet itsensä 12v aikana takaisin.  Talon lämmityskulut on vuodess n 6500kWh (220m2). Kyseessä siis vanha rinsikka jota laajennettu 70-luvulla.

Tutkitko lämpökameralla että mistä kohtaa lämpövuotoa oli? Ettei olisi ollut vanhojen karmien ympäriltä? Silloin uudelleen eristämälläkin olisi saanut saman tuloksen. Mikä niissä vanhoissa laseissa vuotaa enemmän lämpöä kuin vanhoissa? Jos tiivisteet on kunnossa.

Vanhoissa MSK-ikkunoissa välipoka ei ole tiivistetty. Vain sisin poka on tiivistetty, joten kahden sisimmän pokan välissä kiertää hiljakseen kylmää ilmaa. MSE-ikkunassa on lämpöelementti kahdella lasilla.

Aivan varmasti uudet ikkunat tai jopa vanhojen uudelleen tiivistäminen parantaa asuinviihtyvyyttä, mutta energiansäästöllä eivät tienaa itseään takaisin ihan parissa kymmennessä vuodessa.
Oman talon ikkunat pitäisi vihdoin ja viimein jaksaa huoltokorjata, kukkaro ei kestä uusia.

Mua vähän houkuttaisi jäähdytys-ilpin lisäksi Rakennusmaailmassakin esitelty temppu vetää aurinkopaneelilta piuhat vastukseen vesivaraajan alle, lämmitellä käyttövettä ilmaiseksi kesällä.

Onkohan tosta mitään tarkempaa missään, eli aurinkokennojen käyttö suoraan vesivaraajan vastukselle? Jossain oli paketti, jossa 8 paneelia kytketään siten, että saadaan suoraan niistä 230v ja laitetaan vastukseen kiinni. Miten sitten, kun lämpötila on jo tapissa? Napsahtaako vastus pois päältä (ja mitä tapahtuu paneelilta tulevalle virralle)? Vai lämmittääkö vaan väkisin ja varaajassa kiehuu?

Tuo käsittääkseni kun ei tarvitsisi sähköyhtiölle ilmoituksia tai muita vaikeita prosesseja, kun ei liitetä sähköverkkoon. Saisiko vaikka laitettua oman erillisvaraajan tuohon käyttöön ja siitä syöttö toiselle varaajalle? Nykyisestä ei tietoa, mutta veikkaan että siellä ei ole paikkaa aurinkokennon vastukselle..

Tuossa ainakin saisi kaiken hyödyn auringosta itselle ja talossa kun on käyttöveden ja vesikiertoisen lattialämmön lämmitys sähköllä. Kustannukset jäisi vielä ihan kohtuullisiksi..

Onkohan tosta mitään tarkempaa missään, eli aurinkokennojen käyttö suoraan vesivaraajan vastukselle?

Lukase vaikka tuo https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72581/huisko_rea.pdf?sequence=1

Onkohan tosta mitään tarkempaa missään, eli aurinkokennojen käyttö suoraan vesivaraajan vastukselle?

Ei ole kovin fiksua yrittää tehdä aurinkopaneeleilla lämmintä vettä, kun niiden hyötysuhde on jotain alle 20 prosenttia säteilystä. Tyhjiöputkikeräimet tuottavat suoraan lämmintä käyttövettä hyötysuhteella 60 %. Mutta jos tämä ei ole ongelma, niin toimiihan tuo.

Paneelit tuottavat tasasähköa eli tarvitsevat oman vastuksen varaajaan. Termostaatti vain väliin kytkemään paneelit irti, kun varaaja on lämmin. Ei ne paneelit mitään sähköä tee, ellei sitä johonkin tarvita. 

Joo ei ole tehokasta mutta helppoa on, aloituskustannukset on pienet ja käyttökustannukset lähes nolla, itselläkin jo paneeleja pihassa. Tota artikkelia tarkoitin https://rakennusmaailma.fi/digilehti/072015/aurinkosahkoa-kaytto-veden-lammitykseen