Foorumilaiset rakentaa ja remontoi & yleistä keskustelua rakentamisesta

Olen tässä kovin miettinyt et mimmosta autotallia lähetään keväällä tekemään, kaikki sanoo et älä tee liian pientä, mutta johonkin se raja on vedettävä budjetin ollessa hyvinkin rajallinen, 
Siivous ja Lämmityskin helpottuu mitä pienempi talli on 

Ajattelin nyt jotain 9-9.5m pitkää ja 7-7,5m leveää tallia jossa olis kaksi nosto-ovea rinnakkain, näitä tän kokosia sais valmiina elementtitalleina myös mikä helpottais mun tekemistä, mutta taitaa hintaa olla reilusti verrattuna et tekee ite pitkästä tavarasta?

Paintilla muokkasin vähä pohjakuvaa yhen tehtaan mallista. mielipiteitä? Onko täysin toimimaton ratkasu tai järjetön toteuttaa?

Mietin myös et jos ois pulpettikatto niin viereen sais sitten myöhemmin naputeltua tommosen katoksen, pysyis vene, polkupyörä, ruohonleikkuri sateelta suojassa tai joku auto talvisäilössä.

Kuvassa nyt on autonosturia esittävä vekotin ja autoja ristiin rastiin kun itelleni hahmottelin et mitä haluan  ,
Nosturin korvikkeeksi meinasin semmosta lattiaan upotettavaa matalanostinta, vie paljon vähemmän tilaa kun kaksipilarinostin.
Matalampi tallikin kävis sitten kun ei olis täyskorkeaa nosturia siellä. säästäis taas hiukan materiaaleissa ja lämmitettävät kuutiot pienenis.
Jotain mielipiteitä ois kiva kuulla 

Jonkin verran kun olen vastaavia hahmotelmakuvia rakennuksista lupakuviksi ja myöhemmin rakenteiksi piirtänyt, niin heti taas kiinnittyi huomio siihen, että rakenteille ei ole tilaa. Jos noista ulkomitoista pidetään kiinni niin sisätilat pienenee jokasuuntaan lopullisessa toteutumassa. Runkopaksuudesta ei kannata pihistää, pitkästä tehdessä hintaetu ei ole niin merkittävä, ja säästää käyttökuluissa.

Itse toteuttaisin kustannussyistä niin, että varaus runkoon tuolle isommalle ovelle, mutta  toteuttaisin kahdella pienemmällä perus varastokokoisella ovella, kuten tuo 21x25 on.

Käyntioven laittaisin esim. tallinovien väliin. Jokatapauksessa pois katoksen puoleiselta seinältä (etuseinään enempi leveyttä autojen väliin, sekä jos katoksen suuntaan niin pitää olla osastoiva ovi). Toki samantien toteutettuna tuo katos ei omaisuuksia kerkeä maksamaan kun tekee palokatkoseinän tallin ja katoksen väliin vesikatteeseen asti (eli käytännössä 66 eristetty runko ja 13 kipsilevyt molemmin puolin, kun kevyimmällä mahdollisella tavalla toteuttaa).

Lattialämmitys ehdottomasti, lämmin laatta ei ole niin herkkä reagoimaan ovien aukaisulle, kun lämmintä massaa on paljon luovuttamassa lämpöä. Ilmanvaihtoon huippuimuri, ja kosteusanturi tai kellokytkin sitä pyörittämään.

Jonkin verran kun olen vastaavia hahmotelmakuvia rakennuksista lupakuviksi ja myöhemmin rakenteiksi piirtänyt, niin heti taas kiinnittyi huomio siihen, että rakenteille ei ole tilaa. Jos noista ulkomitoista pidetään kiinni niin sisätilat pienenee jokasuuntaan lopullisessa toteutumassa. Runkopaksuudesta ei kannata pihistää, pitkästä tehdessä hintaetu ei ole niin merkittävä, ja säästää käyttökuluissa.

Itse toteuttaisin kustannussyistä niin, että varaus runkoon tuolle isommalle ovelle, mutta  toteuttaisin kahdella pienemmällä perus varastokokoisella ovella, kuten tuo 21x25 on.

Käyntioven laittaisin esim. tallinovien väliin. Jokatapauksessa pois katoksen puoleiselta seinältä (etuseinään enempi leveyttä autojen väliin, sekä jos katoksen suuntaan niin pitää olla osastoiva ovi). Toki samantien toteutettuna tuo katos ei omaisuuksia kerkeä maksamaan kun tekee palokatkoseinän tallin ja katoksen väliin vesikatteeseen asti (eli käytännössä 66 eristetty runko ja 13 kipsilevyt molemmin puolin, kun kevyimmällä mahdollisella tavalla toteuttaa).

Lattialämmitys ehdottomasti, lämmin laatta ei ole niin herkkä reagoimaan ovien aukaisulle, kun lämmintä massaa on paljon luovuttamassa lämpöä. Ilmanvaihtoon huippuimuri, ja kosteusanturi tai kellokytkin sitä pyörittämään.

Kiitos hyvästä vastauksesta, toi vois olla ihan hyvä että käyntiovi olis tuossa nosto-ovien välissä, jos en sit saa jostain halvalla isoa nosto-ovea käyntiovella.
Tosi moni tuntuu olevan tuon lattialämmityksen kannalla ja siitä olikin puhetta että tehdään sillä ainakin valmius kun itsellä oli ajatuksena lämmittää vaan tarpeen tullen löpölämppärillä, mutta vois sillä lattialämmityksellä pitää ainakin pientä peruslämpöä.

Se voi olla et toi katos tehdään vasta myöhemmin jos näyttää siltä et budjetista ei riitä mutta tommosta palokatkoseinää en ollut osannut ajatellakkaan, kuten en koneellista ilmanvaihtoakaan.
Viemäri ja vesiputkikin pitää vielä miettiä, kai ne kannattaa laittaa nyt samalla vaivalla koska melkeen mahdoton lisätä myöhemmin.
Noi kuvien mitat nyt on vaan tommosia suuntaa antavia muutenkin, tosiaan sisämitat pienenee kun seinällä on kuitenki paksuutta.
sitä en kyllä nyt oikeen tajunnut et mitä eroa sillä on onko ovi katokseen päin vai ulospäin, sen tulipalon takia vai?

sitä en kyllä nyt oikeen tajunnut et mitä eroa sillä on onko ovi katokseen päin vai ulospäin, sen tulipalon takia vai?

Ei tarvi olla mikään osastointivaatimuksia täyttävä ovi, kun ei ole osastoidulla seinällä. Ikkunoiden ja ovien osastointivaatimus puolet palo-osaston vaatimuksista.

Yleisesti P3 luokan osastoinneista, niin talojen kuin autosuojien osalta kannattaa vilkaista alunperin Oulun rak.valvonnan kehittämää palokorttia, jota suurin osa suomen kunnista käyttää. On varsin selkeä myös maallikolle. https://asiakas.kotisivukone.com/files/rakennustarkastusyhdistysrty.kotisivukone.com/Palokortti_paivitys_2015-10-30.pdf

Semmonen kysymys olis jotta mihinkä tarvittee maalämpö järjestelmässä isoa imevää vesipumppua? Toimituksen erittelyissä grundfos cr sarjan imevä kaivopumppu. Maalämpö tulee saneerauskohteeseen ja vanhat kolmeks pumput on jäämässä käyttöön. Ja putket upotetaan viereiseen peltoon. Kaivoa ei olla poraamassa.

Voisko olla vaan virhe tilauksessa? Tuskin aineita tuommosella kaivovesipumpulla pumppaillaan. 2400e tulee pumpulle hintaa.

Siltä mun mielestä kuulostaa. Liuospumppu on merkittävästi tehokkaampi kuin kiertovesipumppu lämmitykseen, mutta kuintekin teholtaan vain satoja watteja. Katsii tarkistaa toimittajalta miksi se siellä on.

Siivous ja Lämmityskin helpottuu mitä pienempi talli on 

Siivous ei välttämättä helpotu, jos tilat ovat liian ahtaat. Itse rakentaisin mieluummin "liian" ison, todennäköisesti jälkikäteen kiittelee kun käytettävyys on parempi. Mulla on 4x8m talli, joka ensin tuntui isolta, mutta ei se lopulta niin tilava ole. Leveyttä saisi olla vähän enemmän, kun molemmilla seinillä on kuitenkin jonkun verran tavaraa/hyllyä tms. Pituutta on vähän liikaa, paitsi veneen säilytykseen.

Ovet tuntuu melkein aina liian pieniltä, itse laittaisin yhden ison oven. Landen tallissa hölmöilin, kun tein sinänsä riittävään talliin kaksi ovea, toinen autolle ja toinen kelkan/mönkkärin käyttöön tuloksella, että kaikki ovet on hivenen liian ahtaita. Rakenne oli vain vähän edullisempi, isossa ovessa säästi satasia, nyt siitä pienestä säästöstä kärsii lopun elämää.

Mulla on justiin remontia alla tuo oma talli, sisämitat 4,8x8,0. Ja liian pieni jo nyt yhdelle autolle, vaikka tavaraa ei olekaan vielä kertynyt. Oven vapaa-aukko 247x250 ja liian pieni. Toinen peili taitettava, että mahtuu Boxeri sisään ja siltikään tilaa ei jää kuin millejä per puoli. Neljä metriä leveyttä on ihan mini ja silloin sivuilla ei saa olla hyllyjä/tavaraa tilaa viemässä. Pituussuunnassa 8 m ihan ok, metri lisää ei tekisi yhtään pahaa kun työpöytä tulee takaseinälle ja moottorinostimen kanssakin pitäsi mahtua liikkumaan.

Noin nyrkkisääntönä kun laskee, että auton mittoihin metri joka suuntaan lisää vapaata tilaa + hyllyjen ja työpöydän viemä tila. Ja kun normiauto on nykyään suurinpiirtein sen 2x4,5 m niin se vie jo sen 4x6,5 m tilaa, jos meinaa oikeasti mahtua tekemään ympärillä jotakin. Alle 8 metriä sisäleveyttä kahdelle autolle on liian vähän, varsinkin jos tulee pilarinosturi ja sivuille jotakin hyllyä/kaappia.

Tuo palo-osastointi juttuun: tallin ja katoksen välisessä seinässä olevat ikkunat ja ovet EI15. Oveksi kelpaa tavallinen eristetty umpiovi, ikkunoissa sitten pitää olla palolasitus, joka maksaa luokkaa 600 €/m² eli paloikkunoita kannattaa välttää.

Mulla on uusi talli jo piirrettynä, odotan vain Vekkaukselta rahoituspäätöstä. Talli sisältä 9x9 m ja sivulle varasto 9x3. Pieneksi jäisi luultavasti tuokin

Vielä palo-osatoinnista. Siinä on monta muuttujaa, rakennuspaikkakunta, kaava-alue vai ei, rakennuksen luokitus yms. Sopivana maatalousrakennuksena ei välttämättä vaadi edes erikoisia lupia, parhaimmillaan ilmoitus menettelyllä sopivasti kikkailemalla menisi, ja toisaalla voi vaatia osittain EI60 osastojakin. Vaihtelee tapauskohtaisesti todella paljon.

Vielä palo-osatoinnista. Siinä on monta muuttujaa, rakennuspaikkakunta, kaava-alue vai ei, rakennuksen luokitus yms. Sopivana maatalousrakennuksena ei välttämättä vaadi edes erikoisia lupia, parhaimmillaan ilmoitus menettelyllä sopivasti kikkailemalla menisi, ja toisaalla voi vaatia osittain EI60 osastojakin. Vaihtelee tapauskohtaisesti todella paljon.

pitää tarkkaan selvittää mitä täällä Salossa halutaan, ei tule sitten ikäviä yllätyksiä myöhemmin

Siltä mun mielestä kuulostaa. Liuospumppu on merkittävästi tehokkaampi kuin kiertovesipumppu lämmitykseen, mutta kuintekin teholtaan vain satoja watteja. Katsii tarkistaa toimittajalta miksi se siellä on.

Yksistään jo tuo grundfos pumppu ottais sähkövirtaa niinpaljon et pitää rakentaa uus sulajetaulu ja syöttö sille kun tässä ei ole ollenkaan 3x16 A lähtöjä ja koko hemmetin höskä tulee toimimaan ns. valovirralla.

Papereitten mukaan grundfos cs5-14 pumppu olis tuloillaan.

Vielä palo-osatoinnista. Siinä on monta muuttujaa, rakennuspaikkakunta, kaava-alue vai ei, rakennuksen luokitus yms. Sopivana maatalousrakennuksena ei välttämättä vaadi edes erikoisia lupia, parhaimmillaan ilmoitus menettelyllä sopivasti kikkailemalla menisi, ja toisaalla voi vaatia osittain EI60 osastojakin. Vaihtelee tapauskohtaisesti todella paljon.

Tuo Oulun palokortti siltä osin vanhentunut, että nyt on uudet määräykset tulleet voimaan, niistä ei vain ole vielä tulkintaohjeita. Noistahan tulee yhteiset tulkintaohjeet kaikkiin kuntiin, nykyisiä määräyksiähän jokainen kunta on tulkinnut vähän miten on huvittanut. Suurin osa toki käyttänyt tuota Oulun palokorttia. Tänään justiin käytiin noita uusia määräyksiä läpi ja jatkossa alle 60 m² varastoa ei tarvitse osastoida erikseen autosuojasta (talli ja/tai katos). Mutta vaikuttaa toki kuinka lähellä asuinrakennusta tai naapureita on.
Kannattaa käydä ensin siellä oman kunnan rakennusvalvonnassa näyttämässä luonnoskuvia niin ei tule yllätyksiä. Nuo palorakenteet kun osaavat joskus olla turkasen kalliita ja pikkusen muuttamalla saattaa välttyä kokonaan.
Salossa onneksi vielä tavallinen tallaaja taitaa päästä itse rakennusvalvonnan kanssa juttusille. Joissakin paikoissa, esim. Espoossa ei pääse kuin pääsuunnittelija varaamalla ajan.

Salossa onneksi vielä tavallinen tallaaja taitaa päästä itse rakennusvalvonnan kanssa juttusille. Joissakin paikoissa, esim. Espoossa ei pääse kuin pääsuunnittelija varaamalla ajan.

Tuo alkaa olla ongelma joka paikassa. Meillä pääsee kyllä juttusille, mutta omat kuvat ei enää kelpaa, kun pitää olla ammattipätevyyden omaava suunnittelija turhemmankin rakennuksen kuvissa.  Pitää sitten hakea omiin kuviin jonku RI:n puumerkki 

Tuohon tallijuttuun muutamia ideoita / huomioita.

Talli tosiaan kannattaa rakentaa niin isoksi mitä budjetti / rakennuskaava antaa myöten, pieneksihän se loppupeleissä käy...

Sitten tuosta tavaran säilytyksestä, itse tilasin talliin käyttöullakkoristikot ja käynti sinne on varaston puolelta ullakkoportaan kautta ja ulkoapäin päätykolmiossa on luukku isomman tavaran varastointiin. On käytännössä muodostunut hyväksi ratkaisuksi, tuonne saa kyllä kätevästi säilöttyä säänsuojaan kaikenlaista tavaraa.

Rakennuslupavaiheessa kannattaa selvittää ja selventää rakennusvalvonnasta, paloviranomaiselta ja omasta vakuutusyhtiöstä rakennuksen käyttötarkoitusta. Yleensä säädöksien tulkinnan mukaan "autotalli nimisessä" -rakennuksessa ei saisi puuhastella (hitsata, rälläköidä yms.) vaan näin karkeasti vain säilyttää ajoneuvoja. Itse kun rakensin tuon tallin niin hain rakennusluvan harrastetila / talousrakennus nimiseen rakennuksen ja sain / otin vakuutusyhtiöstä semmoisen vakuutuksen, että tallissa voi hitsata, rälläköidä yms. ja vahingon sattuessa korvauksesta voi keskustella ilman heti korvauksien epäämistä. Näin täällä Jyväskylässä.

Kävin kurkkaas maalämpötoimitusta ja kyllä vaan kaivopumppu oli toimitettu kuorman mukana ja kun vielä oli puhetta et ei tarvita.

Noh tuosta jonkun mökille halvalla pumppua sit.