Itse kyllästyin ysistä parsimaan putkistoa kasaan joka kevät ja syksy. Aina samasta kohdasta päätevaimentimen "laipasta". Tein putkiston katilta taaksepäin ruostumattomasta, ei ole tarvinnut kuin kannatinkumeja uusia. 
Eli suurin piirtein samasta kohdin kuin minulla?
Koko rosteria olen miettynyt itsekkin useampaan kertaan mutta vaimentimia ei viitsisi askarrella.
Tälläisen toimivaksi todetun vaimentimen saa alle 60,- joten kovin helposti sitä ei haluaisi askarella itse.
Jotakin tuossa tapahtuu, koska putkia on alkanut kulumaan etanoliin vaihdon jälkeen.
Kondensio, putki on kyllä ympäristöään kuumempi. Mitenkäs kone sammutettuna, kun kaasut pysähtyy? Putki jäähtyy sisällä olevaa kaasua nopeammin ---> kondensio? Tosin, ulkokurvit ovat yleensä kuumimpia, jiten pitäisi mätiä sisäkehältä...
Kondensiota ei voi tapahtua sen enempää kuin bensiinilläkään vaikka pakokaasujen vesihöyrymäärä on moninkertainen bensiiniin verrattuna ja tilavuusvirtaus on 40-45% enemmän kuin bensiinillä.
Tämä johtuu puhtaasti lämpötiloista ja osapaineista. Jo kaasujen lämpötilat takaavat sen, ettei vesi voi esiintyä nestemmäisessä muodossa mitenkään kun putkisto on kerran lämmennyt.
Tai voihan noissakin lämpötiloissa vesi olla nesteenä, mutta silloin pitäisi puhua satojen baarien paineista.
Koneen sammuessa sinne pumpataan joitakin litroja puhdasta ilmaa, joten sekin helpottaa asioita sammuttamisen yhteydessä. Samaten putkiston kuumuus aiheuttaa sen, että putken sisällä vallitsee hyvin nopeasti sama suhteellinen kosteus kuin ulkonakin.
Mystistä tässä on se, että ruostuminen tapahtuu pistemäisesti sisältä käsin juurikin siellä missä nestemmäinen vesi ei pysy painovoiman vuoksi. Joten neste-muodossa oleva vesi ei tätä ilmiötä selitä.
Koska takimmainen vaimennin ei ruostu muutoin kuin ulkoisesti (2kpl) ja nykyinen taasen on pysynyt kohtuullisessa kunnossa koska se on asennettu hitusen vinosti, jolloin sen päällä ei makaa hiekkaa ja sitä kautta kosteutta jatkuvasti.
Toisessa etanoli-ysissä sama paikka mätänee mutta ajallisesti tupla-ajassa koska sillä kertyy puolet vähemmän kilometrejä itseeni verrattuna.
Jokin prosessihan tässä tapahtuu pakokaasujen sisällön ja lämpötilan funktiona, koska mätänevä paikka on n. 20cm mittainen pätkä putkea. Oma veikkaukseni on se, että kyseisessä kohdassa pakokaasujen lämpötila alittaa vesihöyryn
kriittisen pisteen.
Ja kun ajallisella perspektiivilla ajattelee asiaa, niin puhkeaminen tapahtuu kevät-talvella / alku kesästä minulla. Tosin ajallinen perspektiivi johtunee putken korjausten ajankohdasta eikä varsinaisesti vuodenajasta.
