Työharjoittelijat

Kyllä se silloin on ihan mukavaa opastaa, kun opastettavaa kiinnostaa enemmän aihe kuin puhelin, eikä yritä päteä joka välissä.
Itellä tietysti varmaan muuttaa tilannetta se kun ikäero niihin harjoitteluihin ei kovin paljoa ole.

Kyllä se silloin on ihan mukavaa opastaa, kun opastettavaa kiinnostaa enemmän aihe kuin puhelin, eikä yritä päteä joka välissä.
Itellä tietysti varmaan muuttaa tilannetta se kun ikäero niihin harjoitteluihin ei kovin paljoa ole.

Sun pitää sanoa että PUHELIN HE*****IIN! No en mä nyt ihan noin mutta severta painokkaasti et ei enää puhelimia näy. Et vähän respektiä ny kun iskä selittää

Pistetään omakin lusikka tähän soppaan ja sanon heti alkuun, että en ole itse suorittanut autopuolen tutkintoja eikä ole tarkoitus mollata niitä jotka ovat.

 Olen asioinut kolme kertaa synnyin paikkani ammattikoululla kysymässä auton korjausta. Autona oli tuolloin -89 Nissan Sunny. Ekalla kerralla kone syöksi öljyä pihalle kampuran stefasta joten kävin kysymässä sen korjausta. "Ei onnistu mene kirjaamolle xxx kysymään". Toisella kerralla pakoputki vuoti, joten kyselin onnistuuko sen hitsaaminen tai tarvittaessa sen vaihtaminen ehjään. "Ei onnistu mene korjaamolle xxx kysymään." Kolmannella kerralla oli sormen mentävä reikä pyöräkotelon sisäpuolella. "Ei onnistu mene korjaamolle xxx kysymään."
Siskon silloinen poikaystävä oli silloin kyseisessä koulussa autopuolella niin kyselin että mitä ne tekee siellä, vastaus oli lähinnä tulppien ja renkaiden vaihtoa.

En tiedä senkään koulutuksen tasosta muuta kuin, että kun siskon silloiseen G60 Corradoon laittoivat kesävanteet alle niin muutaman sadan metrin päästä siskolta lähti oikean puolen eturengas 80km/h vauhdista irti kun mutterien/pulttien kierteet oli ammuttu vtuiksi.

Kaverin isoveli käytti Opelinsa jakopään laitossa samalla koululla ja venttiilit meni sitten solmuun siitä. Samalle koululle laittoon ja se kesti kauan niin tässä välissä kaverin isoveli osti toisen auton ja opelin kun sai takasin niin myi sen kaverille (pikkuveljelleen). Kaveri ei sillä kauaa ehtinyt ajella niin meni taas venttiilit solmuun ja auto takaisin koululle.

Itse olen opiskellut niin amiksessa kuin työnohessa suoritettavia tutkintoja. Jälkimmäiset on niitä missä oikeasti oppii asioita kun sitä työtä tehdään ihan omin käsin ja teoria-asiat ovat tuttuja kun niitä on jo nähty oikeassa elämässä, ei vain teorian tasolla.

Ja tuosta puhelimen käytöstä, se ainakin omien havaintojen mukaan pysyy yhtä tiukasti kädessä, oli se käsi nuoren aikuisen tai vanhemman aikuisen.

Noita motivaation puutteessa olevia/väärän alan valinneita löytyy, etenkin sieltä ammattikoulun hallista. Meillä kiellettin (yritettiin kieltää) puhelimien käyttö hallissa vedoten työturvallisuuteen, sen takia kun porukka somettaa puhelimilla hallissa. Siitä ei tullut siis mitään ne puhelimet kuljetettiin halliin ja salaa käytettiin niitä jossain hallin nurkassa. Täytyy myöntää että itelläkin mennyt tässä kolmannen vuoden aikana motivaation puuttessa melko laiskotteluksi toi auton asennus, mutta viimisillä motivaatioilla saatu näytöt tehtyä ja näyttää siltä että saatan jopa valmistua kesällä.

Voihan sitä siis laittaa instagrammiin selfietä "Remppa reiska #sikanaduunii" jos käyttää koko päivän jarru remppaan.

Pikku vinkki sulle:
Jos tosiaan haluat jäädä alalle, niin sitten täysin luuloitta ensimmäiseen työpaikkaan. Autoasentajan työ on pirun kiireistä ja tarkkaa, mutta kyllä siihen oppii ja siitä oppii jopa tykkäämään.
A) Häslätä ei saa, kysy ennemmin apua
B) Some ja puhelin pidetään kädessä, kun perse on kahvihuoneen jakkaralla
C) Ole nöyrä

Alkuun voi motivaatiomontun pohjalla järkyttää, mutta 2-3kk ja siitä se lähtee. Mutta jos puhelin on somessa koko työpäivän ja #sikanaduunii, niin oven saranat käy kokoajan.

Pitää aina koettaa muistaa kokonaisuus, eli siitä yhden työntekijän työstä maksetaan aika paljon enemmän, kuin mitä palkkakuitissa näkyy. Ja että varsinkin nykyvehkeiden kanssa on myös tosi kovat vastuut rahallisesti. Menet jonkin ABS-anturin piuhan murjomaan koska "työjohtaja kävi jo neljännen kerran kysymässä, että milloin valmis!! PAKKO KIIREHTIÄ!!!", niin pahimmassa tapauksessa siinä sitten pilkotaan sisälokaria ja johtosarjaa yhden anturin vaihtoon - talon piikkiin.



Mitä työelämässä oppimiseen muutoin tulee, niin ei se niin toimi kuin nyt ammattikouluissa yritetään, että työnnetään parin viikon jälkeen töihin. Perusteet ja yleinen ymmärrys pitäisi olla edes hanskassa ennen työpaikalle menoa.
Jyrkemmin saisi myös noihin luvattomiin poissaoloihin puuttua. Jo kymmenen vuotta sitten oli linja se, että vaikka oppilas ilmoitti eroavansa koulusta, oli hän vielä kirjoilla noin vuoden (koulu saa rahaa). Sama lorvailijoiden kanssa ---> niitä odotti aina kaikki eikä ne saaneet mitään sanktioita.

A) Häslätä ei saa, kysy ennemmin apua
B) Some ja puhelin pidetään kädessä, kun perse on kahvihuoneen jakkaralla
C) Ole nöyrä

Tuossa on aika hyvät asiat.
Voisi kyllä lisätä, että tietynlainen välinpitämättömyys on hyvä.

Tarkoittaen sitä, että kun työnjohto hengittää niskaan ympärillä niin pitää olla vaan kuin ketään ei olis ympärillä.
Tietty pitää sen työnjohtajankin olla ajantasalla missä mennään, pitääkö siirtää töitä, pitääkö ilmoittaa asiakkaalle että viivästyy tms. tarpeen vaatiessa.

Että siinä mielessä ei kannata liiemmin välittää siitä.
Siinä hommassa menee se mikä menee, sille ei minkä tee ja hätäilemällä tulee sutta ja sekundaa, ja alkaa unohtelut = lopputuloksena vielä enemmän aikaa käytetty ja ihan turhaan.

Siitä se kokemuksen myötä muodostuu tietyt hommat rutiinihommiksi silleen, että menee hyvinkin sujuvasti eikä tunnu edes siltä et olisi paljoo joutunu näkemään vaivaa ja aikaa menny huomattavasti vähemmän.

Ala itsessään on kuitenkin monella tapaa vaativa, ja vaatiikin aika paljon tietynlaista luonnetta ettei joka päivä odota vaan päivän päättymistä.
Palkka ei mikään erityisen hyvä ole, mut ei huonoimmasta päästäkään. Ainakin tietää tehneensä töitä palkkansa eteen, voisi todeta.

Ite oon tykänny kuitenkin, eikä ole tarvinnu katua yhtään että valitsin autoalan.
Vaikka jotku niin varmasti sanoo, ettei autoalalla voi menestyä eikä voi myöskään tienata yhtään paremmin 1v työkokemuksen jälkeen, niin kyllä ne on väärässä. Se vaan vaatii "vähän" enemmän.

Jos ei ala tunnu omalta, niin ei kannata jäädä. Se on helppo vaihtaa aikaisessa vaiheessa vielä alaa.
Näin on moni tuttu tehnytkin.
Yleisin syy on ollut huono palkka työn vaativuuteen ja määrään nähden, sekä työolosuhteet, miksi on vaihdettu alaa.

Itsellä kävi hyvä tuuri kun autoalaa opiskellessa kymmenisen vuotta sitten sattui työssäoppimispaikassa olemaan sellainen asentaja opastamassa jonka kanssa juttu luisti hyvin ja antoi tehdä hommia. Opin siellä varmaan kuukaudessa enemmän mitä koulussa ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Jatkossa olinkin sitten kaikki koulun hallipäivät tuolla ja olipahan pikkuisen mielekkäämpää puuhaa.

Ammattikoulussa kun varsinkin ensimmäisen vuoden opettaja oli aavistuksen 80-luvulle jämähtänyt tapaus. Siellä raskaskalustoasentajille vaahdottiin syöttöpumpuista ja siitä että miten raskaissa on aina ja poikkeuksetta vain rumpujarruja ja kytkimissä käytetään kierrejousiasetelmia. Tämä siis kuitenkin vuonna 2009...

Nykyisellään taas itse takaisin linja-autojen huoltohommissa 7-8v tauon jälkeen ja mulla on ollut nyt ammattikoululainen kaverina työmaalla. Onneksi sellainen tapaus että mielenkiintoa on alalle ja osaamistakin löytyy perusjuttuihin aika hyvin jo ja ymmärtää kysyä jos ei ole varma jostain. Niitäkin tapauksia kun kuulemma on ollut että parin vuoden opiskelun jälkeen tulee vielä yllätyksenä että "ai nää jarrutko toimii paineilmalla?" 

Itse olen parhaillaan työssäoppimisessa, mutta aivan eri alalla kun automekaanikko.

-Kunnolla perehdytys on tärkein mitä harjoittelija tarvitsee. ( Itseäni perehdytettiin yli 3 päivää aluksi)
Voin sanoa saavani ohjaajaltani kaiken tarvittavan tiedon talon tavoista ja toimintamalleista.
Vanhemmat työntekijät ovat jopa olleet kateellisia siitä miten hyvin perehdytetty.
Sain sellaista tietoa mitä aiemmin yritykseen tulleet eivät muista tai sitten heille ei vaan kukaan ole kertoneet.
Ohjaajani töissä otti asiakseen hoitaa perehdytyksen kunnolla ja muisti ekalla viikolla joka päivä kysyä, onko jotain mikä mietityttää ja millaisella fiiliksellä päivä mennyt/meni.
Tämä ruokkii niin hyvin, että itse tulen sitten joskus toimimaan samalla periaatteella ohjattavieni kanssa "jos/kun saan perehdyttää sitten tulevaisuudessa".

Uskon monessa yrityksessä työharjoittelussa olevalta nuorelta vaadittavan liikaa osaamista ihan suoriltaan.
En tiedä käytäntöä miten toimitaan korjaamoilla harjoittelijoiden suhteen, mutta itse katsoisin eri vaativuudella annetuilla tehtävillä harjoittelijan motivaation ja osaamisen.
Eli: Renkaiden vaihto-> jarrulevyjen vaihto-> jne... Jne...
Nopeasti näkisi kuka on lorvija ja kuka tekijä.

Slerbahuulen ja Juhon jutut oli kyllä hyviä, nämä kun olisin kullu syksyllä niin olis voinu ehkä munkin kolmas vuos mennä vähän paremmin. 

Ja tuo opetus on kyllä harvinaisen puutteelinen, kun ei ole budjettia millä pitää kunnon opetusta, meilläkin oli melkein koko 3. vuosi 3 päivää viikossa olikohan 2x 8h ja 1x 6h päiviä. Sitten kun verrataan jonnekkin 70-80-luvun vaihteeseen kun kummisetä on ollut autopuolella niin siellä oltiin 5x 8h päivää viikossa. Niinkuin Slerbahuuli jo aikaisemmin kirjoitti niin tämä budjetti homma ärsyttää noita opettajia ja kummisetä on myös todennut että mitäs koulunkäyntiä se semmonen on että ollaan enemmän vapaalla kuin koulussa.

Slerbahuulen ja Juhon jutut oli kyllä hyviä, nämä kun olisin kullu syksyllä niin olis voinu ehkä munkin kolmas vuos mennä vähän paremmin. 

Ja tuo opetus on kyllä harvinaisen puutteelinen, kun ei ole budjettia millä pitää kunnon opetusta, meilläkin oli melkein koko 3. vuosi 3 päivää viikossa olikohan 2x 8h ja 1x 6h päiviä. Sitten kun verrataan jonnekkin 70-80-luvun vaihteeseen kun kummisetä on ollut autopuolella niin siellä oltiin 5x 8h päivää viikossa. Niinkuin Slerbahuuli jo aikaisemmin kirjoitti niin tämä budjetti homma ärsyttää noita opettajia ja kummisetä on myös todennut että mitäs koulunkäyntiä se semmonen on että ollaan enemmän vapaalla kuin koulussa.

No budjetti varmaan yksi syy, mutta pääsyy lienee opetuksen tasapäistäminen.

Eli on opetettava niin, että se osaamattominkin ymmärtää. No nyt voi miettiä sitä motivaatiota, kun amikseen samalle luokalle sattuu yläasteen jakorasia, joka olisikin halunnut kosmetologiksi mutta keskiarvo riitti ainoastaan auto-/metallipuolelle. Kaikki menee samassa tahdissa...


Vielä ehdit ottamaan motivaation kiinni. Ja tuossa on tullut pari todella hyvää pointtia siitä, että pitää osata olla välittämättä siitä "prässäämisestä", sekä pitää osata kysyä tai sanoa jos ei tiedä/muista/osaa/ole sanottu. Näin ihan vaikka töihin menisit.

Itelle tuo ala alkoi maistumaan täydellisen perseeltä. Vaihdoin työpaikkaa ja ensimmäinen homma oli juuri joku perkeleen laaja huolto nosturipaikalla, joka oli ns. "heittoruutu". Minulle ei osoitettu työkaluja, ei näytetty mitään mistä löytyy mitäkin (penkinsuojat, öljyt, hansat jne), oli vain kasa sekalaisia lenkkejä, hylsyjä ym. pöydällä. Lisäksi käytiin noin 10 min välein kysymässä "joko on valmis milloin on valmis?". Aloitin siis työkalujen etsimisellä.
Tuossahan oli siis kaikennäköinen perehdytys ja esivalmistelu jäänyt kokonaan tekemättä, vaikka tulin työsuhteeseen.

Tuohon kylkeen loppuunpalaminen ja terveyden oireilu, niin ala sai jäädä.

Itelle tuo ala alkoi maistumaan täydellisen perseeltä. Vaihdoin työpaikkaa ja ensimmäinen homma oli juuri joku perkeleen laaja huolto nosturipaikalla, joka oli ns. "heittoruutu". Minulle ei osoitettu työkaluja, ei näytetty mitään mistä löytyy mitäkin (penkinsuojat, öljyt, hansat jne), oli vain kasa sekalaisia lenkkejä, hylsyjä ym. pöydällä. Lisäksi käytiin noin 10 min välein kysymässä "joko on valmis milloin on valmis?". Aloitin siis työkalujen etsimisellä.
Tuossahan oli siis kaikennäköinen perehdytys ja esivalmistelu jäänyt kokonaan tekemättä, vaikka tulin työsuhteeseen.

Tuohon kylkeen loppuunpalaminen ja terveyden oireilu, niin ala sai jäädä.

Perehdytyksellä toikin olisi kääntynyt ihan erilaiseksi kokemuksella.
Työkalujen sijainti pitää olla ihan selvää kertoa harjoittelijalle.
Vanha duunari osaa käyttää luovuuttaan vähän huonommillakin työkaluilla.... Mutta nuorella ei ole taitoa vielä tuollaiseen ja siksi tarvitsee hyvät työkalut mitä ei tarvitse itse muokkaa sopiviksi erikoisempiin paikkoihin.
Sillä että nuori etsii työkaluja ympäri hallia, menee motivaatio ja aikaa hukkaan.

Perehdytyksellä toikin olisi kääntynyt ihan erilaiseksi kokemuksella.
Työkalujen sijainti pitää olla ihan selvää kertoa harjoittelijalle.
Vanha duunari osaa käyttää luovuuttaan vähän huonommillakin työkaluilla.... Mutta nuorella ei ole taitoa vielä tuollaiseen ja siksi tarvitsee hyvät työkalut mitä ei tarvitse itse muokkaa sopiviksi erikoisempiin paikkoihin.
Sillä että nuori etsii työkaluja ympäri hallia, menee motivaatio ja aikaa hukkaan.

Joo, onneksi siinä vieressä oli pirun hyvä työkaveri.

Siinä vaan kun monta munaa samaan koriin yhtäaikaa, niin motivaatiohan siinä menee. Joka päivä olisi mm. pitänyt jäädä tekemään n. tunti ylitöitä, vaikka sopimusta kirjoittaessa terotin että minulla on lapsia päiväkodissa ja päiväkoti on kotimatkan varrella.

Itelle tuo ala alkoi maistumaan täydellisen perseeltä. Vaihdoin työpaikkaa ja ensimmäinen homma oli juuri joku perkeleen laaja huolto nosturipaikalla, joka oli ns. "heittoruutu". Minulle ei osoitettu työkaluja, ei näytetty mitään mistä löytyy mitäkin (penkinsuojat, öljyt, hansat jne), oli vain kasa sekalaisia lenkkejä, hylsyjä ym. pöydällä. Lisäksi käytiin noin 10 min välein kysymässä "joko on valmis milloin on valmis?". Aloitin siis työkalujen etsimisellä.
Tuossahan oli siis kaikennäköinen perehdytys ja esivalmistelu jäänyt kokonaan tekemättä, vaikka tulin työsuhteeseen.

Tuohon kylkeen loppuunpalaminen ja terveyden oireilu, niin ala sai jäädä.

Joo ei tarvii yhtään miettiä että miksi.

Se on kyllä jännä, kun työnjohtoon päätyy yleensä sellaisia henkilöitä jotka kuvittelevat olevansa kuin armeijassa komppanian päällikkö.
Kaiken kruunaa sitten kun ko. henkilöillä ei ole mitään aavistustakaan miten homma tehtäisiin, paljonko aikaa menee ja sitte syy on totta kai asentajassa kun toiveet eivät toteutuneet, mikä tuodaan selkeästi ilmi. 

En kyllä miekään jaksaisi tuota hommaa, jos työkalut olis missä sattuu ja siisteydestä ja järjestyksestä ei olisi tietoakaan hallin puolella.
Onneks on omassa käytössä pakki ja työpiste, minkä järjestykseen ja siisteyteen on voinut ite vaikuttaa.

Monesta paikasta oon kuullut miten typerää käytöstä työnjohdolla on näyttää. Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.
Vaikka oon kuullut ihan uskomatonta kyykyttämistä tapahtuneen omassa työpaikassakin, kun ahneus noussut "ihan pikkusen" päähän.

Itse olen työpaikkani (teollisuuden kunnossapito) ihan harjoittelija/kesätyö reittiä ansainnut, joten tahtoisi mahdollisimman hyvin auttaa ja opastaa noita nuoria. Suurimmalta osalta kohtaamistani vaan tuntuu se aito kiinnostus työtä kohtaan olla kadoksissa. Liekö sit menneet muille aloille tai parempiin paikkoihin harjoittelemaan 

Toinen, mikä kismittää on kun ammattikoulussa ei saa edes kunnon pohjaa lähteä ensimmäisiin työharjoitteluihin ekana vuonna. Onko liikaa vaadittu että edes hieman tutustuttaisiin työkaluihin tai yksinkertaisimpiin perusteisiin? Meillä on nyt tosiaan 2 metallipuolen opiskelijaa kunnossapidossa oppimassa. Kysyttiin ekoina päivinä vähän että millä vehkeillä olette hitsanneet jo, mig/mag, puikko, tig tai peräti kaasulla? No pojat vastas vähän kainosti että "koneella".

Vähän lisää kun lypsimme tietoa niin saivat soperrettua että heillä on vaan sellanen koulun vanhin kone, kahvassa on liipaisin. Puikkohitsauksesta puhuessa ilmeet antoi ymmärtää että "mikähän se puikkokone on?".
Aikani kun keskustelua johdattelin niin pojat sanoi että se ilmeisesti on otettu pois opetussuunnitelmasta 
Rälläkän laikan vaihto tuotti tuskaa ja termitkin sen verran hukassa että kyselivät uutta terää tai kiekkoa millä voi terästä leikata.

No älypuhelimet tietty on aikamme vitsaus, monesti siihen sortuu itsekin.
Tämäkin voitaisiin välttää enimmälti kun oppijoille saataisiin mielekästä tekemistä. Ilmaisena työvoimanahan heitä ei voida käyttää vaan nimenomaan apulaisena jolle sitten voidaan antaa hieman enemmän haastetta ja itsenäisiä tehtäviä kun alkaa näyttämään siltä että homma voisi luonnistua.

Siinä ei ole mitään järkeä että laitetaan jätkät lakaisemaan verstaan lattiaa tai romuja kantelemaan eivätkä pääse edes näkemään niitä alansa töitä.
Itselläni se homma alkoi nimenomaan siitä siivoilusta, mutta silloiset mentorit, nykyiset työkaverit onneksi ottivat keikoille mukaan, opettivat hieman hitsaamaan ja oikeastaan kaiken perustan sille mitä nykyään osaan.

Sillä itse olisin halunnut pistää nykyiset harjoittelijat vaikka ihan vaan hitsausharjoituksiin, meilläkin kun joutilaita koneita, materiaaleja ja luppoaikaakin osaa välillä olla. Työnjohto katsoi paremmaksi pistää pojat siivoilemaan katolta romuja 

Ammattikoulussa (itse kävin sähköpuolen) tuli jo huomattua tämä opetuksen laskeva taso. Meitä ketä homma kiinnosti ja työ alkoi luonnistua oli ehkä neljännes luokasta. Suoraan sanottuna turhautti se opetuksen hitaus ja ne jopa päivien odottelut että tulisi uutta tekemistä. Sitä sitten istuttiin Salpauksen kahviossa tai keksittiin jotain tyhmää ja kivaa aikamme kuluksi. Tämä tietenkin sen takia että saatiin suurinpiirtein pidettyä ne hitaimmatkin yksilöt remmissä mukana.

Talotyömaat oli ihan farsseja, en suosittele ostamaan kyseisiä koulun rakentamia taloja. Tästä vois olla viikon verran tarinaa...

Taitaa toinen noista harjottelijoista olla muijan pojanpoika, emotukkanen pystyynnostettu lapamato.
Toisaalta, se on ollu oikein tyytyväinen, että pääsee tekemäänkin jotakin toisin kun koulussa, tuntu tykkäävän hitsaamisesta. Eikä se sen vika oo, jos ei oo koskaan kuullu puikkokoneen tai leikkuulaikan oikeeta nimee... Ite tiän koulukoulutuksesta että se on lähinnä /C:stä...
Muuta kun tsemppiä ja koittakaa vähä katella perään etteivät tapa itteesä...

Taitaa toinen noista harjottelijoista olla muijan pojanpoika, emotukkanen pystyynnostettu lapamato.
Toisaalta, se on ollu oikein tyytyväinen, että pääsee tekemäänkin jotakin toisin kun koulussa, tuntu tykkäävän hitsaamisesta. Eikä se sen vika oo, jos ei oo koskaan kuullu puikkokoneen tai leikkuulaikan oikeeta nimee... Ite tiän koulukoulutuksesta että se on lähinnä /C:stä...
Muuta kun tsemppiä ja koittakaa vähä katella perään etteivät tapa itteesä...

Juu, minusta se ei ole oppilaiden vika jos ei ensimmäisenä vuotena saada käytyä edes perusasioita.