E85 - keskustelu: käyttökokemuksia, saatavuus, hinnat yms.

RE85.fi sivusto näyttäisi että Oulustakin saisi viinaa ST1 asemalta, mutta ST1:n sivut ei tuommoista tiedä.
http://www.re85.fi/index.php?id=7910&station=1908

Etanolin ongelma on se että se sitoo itseensä vettä joka on sähköäjohtava. Turvarajat jolloin etanoli polttoneste on korroosio ominaisuuksiltaan haitallisin on 35-50%. Silloin se syövyttää kumia ja esim alumiinia. Etanoli on myös haituvaa joten jos auto on pitkään käyttämättä etanolia tankissa (puhutaan kuukausia) alkaa se haitumaan ja lopuksi tankkiin jää suuri annos vesipitoista nestettä.

E98 etanolia on noin 5%
E95 etanolia on noin 10%
E85 etanolia on noin 75-85%

Eli kannattaa varoa eteenkin jos tankkailee puolet bensaa ja puolet e85.

Sitä ihmettelen ettei Volvoon ole tehty kunnollisia etanolia softia kuten konkka Saabiin jotka voi miltein kaikki muuttaa etanoli käyttöisiksi hyvin yksinkertaisella softan muutoksella. Ohjeita netti pullollaan. Volvoja kun on myyty monin kertainen määrä saappaaseen verrattuna.

Etanolin ongelma on se että se sitoo itseensä vettä joka on sähköäjohtava. Turvarajat jolloin etanoli polttoneste on korroosio ominaisuuksiltaan haitallisin on 35-50%. Silloin se syövyttää kumia ja esim alumiinia. Etanoli on myös haituvaa joten jos auto on pitkään käyttämättä etanolia tankissa (puhutaan kuukausia) alkaa se haitumaan ja lopuksi tankkiin jää suuri annos vesipitoista nestettä.

Hieman kyllä lisäperustelua tai lähdettä nyt kaipaisin näille väitteille. En ole kemisti, joten en pysty mitenkään kumoamaan väitteitäsi, mutta hieman oudolta kuulostaa.

 - Miksi juuri 35-50% seokset ovat haitallisia?
 - Minusta bensa myös on varsin sukkelasti haihtuva neste, miksi tilanne etanoliseoksella olisi niin paljon haitallisempi?

Jos nuo väitteesi pitävät paikkansa, tietysti pistää miettimään tämän seoksilla ajelun mielekkyyttä. Mutta oudolta tuntuu, sillä näiden flexifuel-autojen idea on juuri siinä, että niillä voidaan ajaa erilaisilla seoksilla.

Sitä ihmettelen ettei Volvoon ole tehty kunnollisia etanolia softia kuten konkka Saabiin jotka voi miltein kaikki muuttaa etanoli käyttöisiksi hyvin yksinkertaisella softan muutoksella. Ohjeita netti pullollaan. Volvoja kun on myyty monin kertainen määrä saappaaseen verrattuna.

Onko Saab tehnyt ne itse vai virisofta firmat?

En ole itsekkään kemisti, soitin vain eräälle joka on testiautoilija etanolin pitkäaikaisvaikutuksia tutkivassa ryhmässä. Polttoaineyhtiö oli ilmoittanut näistä turvarajoista jolloin etanolin ominaisuus on syövyttävimillään, liittyy jotenkin veteen ja sähköön. Joku viisaampi voisi valaista tai jopa kumota tämänkin väitteen

/off topikkia
myytinmurtajissa testattiin kuinka salsa kastikkeella ja tasavirralla saatiin rautatanko poikki muutamissa päivissä. Sähkö ja neste teki tehtävänsä.
// end

Viina haihtuu ja vesi jää tankkiin.

Flexifuel autoihin on vaihdettu joitain osia tankin ja palotilan välillä. Saabeihin vaihtuu bensapumppu ja suuttimet.

Saabeihin saa eri virifirmojen kautta softia tai sitten kirjoittamalla hakukenttää ecu project ja siinä vierähtää muutama ilta kun lukee kuinka auto muutetaan etanoli käyttöiseksi.

Esim omaani vaihdetaan suuttimet siksi, että saadaan lyhyellä aukioloajalla oikea määrä polttonestettä palotilaan.

Etanolin ongelma on se että se sitoo itseensä vettä joka on sähköäjohtava. Turvarajat jolloin etanoli polttoneste on korroosio ominaisuuksiltaan haitallisin on 35-50%. Silloin se syövyttää kumia ja esim alumiinia. Etanoli on myös haituvaa joten jos auto on pitkään käyttämättä etanolia tankissa (puhutaan kuukausia) alkaa se haitumaan ja lopuksi tankkiin jää suuri annos vesipitoista nestettä.

Se että etanoli sitoo itseensä vettä on ennemminkin hyvä asia koska näin ollen bensatankkiin kerääntyvä kosteus/vesi poistuu sieltä etanolin mukana ja palaa moottorissa. Huonompi homma olisi se että vesi ja kosteus jäisi tankkiin ja jäätyisi. Tämän takia nykyään ei pahemmin tarvitse enää jäänesto aineita kaadella tankkiin koska jäänestoaine on käytännössä etanolia.

Kaikki kumilaadut jotka kestävät bensaa kestävät myös etanolia. ainoa ongelma vanhojen letkujen kanssa on se että etanoli toimii hyvänä puhdistusaineena ja irrottaa putken seinämistä sinne kertyneitä epäpuhtauksia jotka voivat sitten tukkia suodattimia. Todella huonokuntoisten letkujen kanssa saattaa tulla vuotamisilmiötä kun epäpuhtaudet jotka ovat olleet alkavassa reikäkohdassa "tukkeena" poistuvat etanolin puhdistavan vaikutuksen takia ja letku alkaa vuotaa.

Etanoli ei myöskään syövytä alumiinia. Oli sen pitoisuus sitten 0-100% muutenhan kossupulloistakin häviäsivät korkit ajan kanssa 

Etanolin haihtuu kyllä ajan kanssa aivan kuten bensakin mutta se että bensatankissa on vettä/kosteutta ei ole etanolin syytä. Etanoli vaan auttaa veden poistumista tankista koska vesi voi sekoittua siihen ja poistua tankista sen mukana.

Nyt lontoonkielen tietopamaus etanoolin korroosio vaikutuksista.

Ethanol contain soluble and insoluble contaminants Halide ions, which are soluble contaminants, such as chloride ions, have a large effect on the corrosivity of alcohol fuels. Halide ions increase corrosion in two ways: they chemically attack passivating oxide films on several metals causing pitting corrosion, and they increase the conductivity of the fuel. Increased electrical conductivity promotes electrical, galvanic and ordinary corrosion in the fuel system. Soluble contaminants such as aluminum hydroxide, itself a product of corrosion by halide ions, clogs the fuel system over time. To prevent corrosion the fuel system must be made of suitable materials, electrical wires must be properly insulated and the fuel level sensor must be of pulse and hold type (or similar). In addition, high quality alcohol should have a low concentration of contaminants and have a suitable corrosion inhibitor added.

ja lisää muoveista

ethanol are also incompatible with some polymers. The alcohol reacts with the polymers causing swelling, and over time the oxygen breaks down the carbon-carbon bonds in the polymer causing a reduction in tensile strength. For the past few decades though, most cars have been designed to tolerate up to 10% ethanol (E10) without problem. This include both fuel system compatibility and lambda compensation of fuel delivery with fuel injection engines featuring closed loop lambda control. In some engines ethanol may degrade some compositions of plastic or rubber fuel delivery components designed for conventional petrol, and also be unable to lambda compensate the fuel properly.

Lähteenä Wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Alcohol_fuel

Jaaha... jotain elektrolyysiä? Eipä ole tankkivaruste pulssitettu niinku bio Saappaassa. Kohta on anturista ja pumpusta jäljellä enää vihreä möykky ja muovitankistakin putoaa pohja....

Tässä hieman lainattua tekstiä motot.fi osoitteesta.

Noniin kansalaiset, tässä ruotsalaisen kumi/muovivalmistajan dokumentti erilaisten kumilaatujen teknisistä ominaisuuksista ja kemikalikestävyyksistä. http://www.kuntze.se/Filer/kuntze_flik_01.pdf

Dokumentti on ruotsiksi, mutta eiköhän siitä olennaisuudet selviä, viimeistään kaannos.com ja sanakirja.org palveluiden avulla. Sivuilla 5-6 löydätte taulukon näistä muovilaatujen kemikalikestävyyksistä. Taulukon yläosassa on kumilaadut pystysarakkeissa ja vaakariveiltä löydät eri kemikaalit ja merkintä A-D sen kyseisen aineen soveltuvuudesta sarakkeessa olevalle materiaalille. A = "Vähäinen vaikutus, Suositeltu" ja D="Sopimaton", loput siitä väliltä. Taulukon yläpuolella on kerrottu mitä ne kumilyhenteet ovat.

Nyt kun osaatte lukea sitä taulukkoa, kelatkaa sivulle kuusi ja katsokaa rivi Etanol, Ethylalkohol (etyylialkoholi). Kaikki taulukossa olevat kumityypit kestävät erinomaisesti etanolia ilman vaikutusta, paitsi polyuretaanikumin etanolikestävyydeksi on merkitty B (=lievä vaikutus, useimmiten käyttökelpoinen). Eli etanoli sopii kaikille taulukossa listatuille kumityypeille joita yhteensä kahdeksan yleisintä siinä on listattuna.

Senjälkeen kelatkaa takaisin sivulle viisi ja etsikää Bensin 100oktan (lähimpänä 95/98, on siinä myös 65 oktaaninenkin). Katsokaapas niiden kumien bensiininkestävyyttä. Huomaatte että vain yksi kumityyppi (fluorikumi) kestää bensiiniä.

Lopputulos: Jos siis muovi/kumivalmistajan mukaan nämä kaikki kahdeksan erityyppistä kumia kestää erinomaisesti, tai hyvin etanolia, mutta vain yksi kestää bensiiniä, eikös siitä voi vihdoinkin vetää sen perustellun johtopäätöksen, että jos se pirun bensaletku kestää bensiiniä, niin se todellakin kestää myös sitä etanolia, vaikka se olisi pirtua.

    Etanoli on lievästi polaarinen yhdiste, ja siksi etanoli liukenee täydellisesti veteen ja muihin polaarisiin liuottimiin. Etanolin hiilivetyrunko taas mahdollistaa sen liukenemisen orgaanisiin yhdisteisiin, kuten hiilivetyihin, bensiiniin ja dieselöljyyn.

Kuten yllä linkitetystä artikkelista ilmenee, puhdas etanoli imee itseensä kosteutta ilmasta. Etanolin ollessa osana bensiiniseosta ilmiö on hyvin marginaalinen ja on muistettava, että polttoainetankkiin saattaa puhdasta bensiiniäkin käytettäessä tiivistyä kondenssivettä. Täten arvelut moottoria syövyttävistä kosteuspitoisuuksista voidaan kumota vahvasti liioteltuina.

Jos ecu ei totu hetkessä -pitääkö se totuttaa lisäämällä hiljalleen Re85/95E seossuhdetta? Ettei valot syty.

Kauan tietokoneen oppimisessa kuluu aikaa/kilometrejä?

Joskus on puhuttu, että tankillisen verran kestää, että ECU ymmärtää oktaanimuutoksen, ilman että sitä manuaalisesti nollataan. Tästä oli aiemmin puhetta V-Powerin yhteydessä.

Sanoisin että paras tapa muuttaa auton käyttö E85/ normibensa seokseen, on aloittaa heti sen seoksen käyttö jota aikoo käyttää. Ja vaikka nollata ECU sitten irroittamalla akunkenkää, näin muistelen että Volvoissa nollaus onnistuu helpoiten.

Sitä ihmettelen ettei Volvoon ole tehty kunnollisia etanolia softia kuten konkka Saabiin jotka voi miltein kaikki muuttaa etanoli käyttöisiksi hyvin yksinkertaisella softan muutoksella. Ohjeita netti pullollaan. Volvoja kun on myyty monin kertainen määrä saappaaseen verrattuna.

Olisiko syy siinä että volvolla on mallit ihan tätät varten... siis ne bi-fuelit.

BSR tekee Saabiin "biopower"-ohjelmia. Sivuillaan lupaavat että muihinkin olisi tulossa. Mutta tuskin ne kovin edullisia ovat.

Nähtäväksi jää tuleeko sekatankkauksesta ongelmia, toistaiseksi ymmärrän että riski on jossain oloissa olemassa. Todelliset vaikutukset jää nähtävksi ja lienee valmistaja/mallikohtaisia.

Olisiko syy siinä että volvolla on mallit ihan tätät varten... siis ne bi-fuelit.

Volvon mallit menevät flexifuel nimellä. Bi-fuelit oli kaasumalleja

Siitä hyvä pläjäys niille joita kiinnostaa E85:n kanssa lotraaminen:

http://forums.turbobricks.com/showthread.php?t=73061

Minulle ei ainakaan tullut tässä mitään semmoista asiaa josta olisin niin huolissani, että lopettaisin sekakäytön 

Saappiin tosiaan saa virisoftia, taisi jollain ruotsalaisella (tai saksalaisella) foorumilla olla tieto, että saab on ainoa johon saa "hyväksytyn" jälkiasennussoftan, ts. joka on mapattu ja tyyppitestattu päästömääräysten mukaan kaikilla seoksilla.

Aika hyvä lähde näihin asioihin on www.etanol.nu

Meidän volvoon laitetaan viinaa jatkossakin.

nvg