Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Korjaamo ja yleistekniikka => Aiheen aloitti: InlineFour - 22.01.2011, 17:32:40
-
-
-
Lähinnä tapauskohtaista. Tuohon vaikuttaa esim. palotilan muotoilu, ennakot yms.
Entisessä autossani ei nakuttanut 12:1 puristuksilla 95E, mutta joissain koneissa jo 10:1 on rajoilla. E10 on arvoitus, olettaisin ettei kestä niin hyvin puristuksia.
-
Tähän voisi vastata myös seuraavasti: Jos moottorissa on nakutuksenestotunnistus, pitäisi käydä (esim VOLVO 740 GLT). Jos taas tuota ominaisuutta ei moottorissa ole, on ihan turha edes kokeilla, ei kestä nakuttamatta. Se 10% etanolilisäys ei vielä nosta riittävästi tuota oktaanilukua.
Nakutusta on niin monen sorttista että ilman erityisia diagnoosilaitteistoja niitä ei kuule pelkästään korvalla vaikka olisikin "sitä herkempää laatua" ;D.
-
Se 10% etanolilisäys ei vielä nosta riittävästi tuota oktaanilukua.
Semminkään kun lopputuote on 95-oktaanista.
-
Kyllä täällä korva kertoi viime kesänä, kun tutun 626 -98 mazdalla ajoin että nakutti, bensana 95E ja moottorina 1,8 16v Z8 90hv. Ihan selvää nakutusta oli kierroksilla ajettaessa.
Ja tuosta vinokone jutusta, kannattaa sitten mainita josko haetaan vain 8v (oletettavasti) vai kelpaako 16v koneet myös.
Mulla 2,5L 16v vinokone, 10:1 puristukset ja ahdin kyljessä.
95E kestää nakuttamatta 0,7bar
98E kestää nakuttamatta 0,8-0,9bar
E85 kestää nakuttamatta 1,5bar+
9,7 puristeisena ja väljillä renkailla kesti about 1,1bar nakuttamatta 95E, 98E kesti 1,4bar. E85 ei kokeiltu koskaan.
-
Se sattui vaan olemaan "kuuloalueella" - kaikki "nakutukset" eivät ole tuolla alueella, mutta saattavat silti olla "hyvin ei toivottuja" 8).
Ja kyllähän tuo 16V kone on vielä peruskonstruktioltaan selvä vinokone, vaikka osat eivät kaikki olekaan yhteensopivia.
-
Lähinnä tapauskohtaista. Tuohon vaikuttaa esim. palotilan muotoilu, ennakot yms.
...
Mitä tuolle palotilalle voisi tehdä, että nakutusherkkyys laskee?
- Paljeraoksi alle 1mm?
- Pitääkö ammeen reunoihin tehdä pyöristystä? Nythän tuo jää aika teräväksi, kun kantta hioskennellaan suoraksi.
- Mäntien montun reunat on kaiketi riittävän pyöreät?
- Karstat pois.
Mitä muuta voi tehdä?
- kaikki seosta sotkevat viat kuntoon?
- kylmemmät tulpat?
- mitä muuta?
-
Palotilan muotoilu siten ettei teräviä kulmia, sekä kynnyksiä tai "loukkuja" jäisi.
-
Palotilan muotoilu siten ettei teräviä kulmia, sekä kynnyksiä tai "loukkuja" jäisi.
Löytyykö esim. Turbobricksistä kuvia miten immeisset on tuon vinokoneen 8v -kannen kanssa toteuttaneet. Itse en löydä kuin eri moottoreita ja sitten viiruteltuja porailtuja kansia :).
No tässä kuitenkin joitain:
http://people.physics.anu.edu.au/~amh110/GpA_Grottis/grottis_heads.htm
http://savarturbo.se/?sida=content/artiklar.php&artikel=toppar_floden&sidnr=4
Niin ja tosiaan:
Tuon oman auton ilmoitettu polttoaine on RON 91 oktaaninen ja AKI 87 ameriikan bensa (740GL, B230F, LH2.4, 1989, built with pride in känädä). Puristuskestävyys on meidän bensoilla paljon parempi, mutta mitä tuo nyt sitten tarkoittaa?
-
Oktaaniluku voidaan selvittää moottorimenetelmällä (MON), tai "tutkimusmenetelmällä" (research method) (RON).
Voidaan käyttää myös niitten keskiarvoa, (MON+RON)/2. On siis käytössä kolme eri asteikkoa.
Puristuskestävyys on sama, vaikka eri asteikoilla on eri numerot. Vastaava juttu kuin lämpötilan kanssa. Veden kiehumispiste on aina sama, vaikka se olisi 100°C, 80°Réaumur, 212°F, 671,67°Rankine, tai 373,15 K.
-
Veden kiehumispiste on aina sama, vaikka se olisi 100°C, 80°Réaumur, 212°F, 671,67°Rankine, tai 373,15 K.
Veden kiehumispiste on riippuvainen (ilman)paineesta vrt. painekattila.