Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Korjaamo ja yleistekniikka => Takavetoiset => Aiheen aloitti: Huikkoster - 29.09.2011, 00:00:39
-
Eli jos tuo flekti toimii oikein, niin se on kiinteä vain kylmänä heti käynnistyksen jälkeen noin 10s ja sitten kun kone on todellakin kuuma tai keli on helteinen. Tasan kerran olen sen kuullut humisevan kuumuuden takia ja silloin oli noin 30c lämmintä ja ajettiin liikenneruuhkassa.
Noh olen kuullut että 5-10hv tulisi jos tuon poistaisi, mutta jos se flekti on ehjä niin sen poistolla sieltä tuskin tulee yhtäkään lisähevosvoimaa. Meinaan vaan että voi omalla vastuulla mennä kokeilemaan pitää käsin kiinni siitä ropellista. Minä en ainakaan jaksa 1,5hv mopon moottoria pysäyttää käsin edes tyhjäkäynniltä.
Saattaahan se flekti siinä pyöriä mutta ei se voimaa tarvitse paljoakaan pyöriäkseen siinä vapaana.
Täysin eriasia on sitten kiinteät flektit tai rikkinäinen visko. Ne vievät turhaa energiaa varmasti.
Mutta vakio vinokoneessa viskon vaihtaminen sähköiseen tuskin näkyy edes polttoaineen kulutuksessakaan. ::)
-
Hyvä pointti... oletan että jos visko olisi todella jumissa se pitäisi koko ajan samanlaista ääntä kuin heti startin jälkeen? Ja onhan tuossa vakioratkaisussa se "turvaominaisuus" että viskon hajotessa se jää täysille kierroksille kun taas sähköflekti hajotessaan sammuu, omalla logiikalla ainakin olettaisin että vähän liian viileä kone on parempi kuin ylikuuma jos noista kahdesta pitää valita.
-
Enpä oo huomannu yhessäkään volvossa mitään eroa kun vaihtaa flektin viskosta sähköiseen, ainoa on tuo humina kylmänä :D
-
Visko vie tehoa aina vaihtelevissa määrin, sähkö systeemissä kulutus on aina sama kun puhallin toimii.
Vaikka se vastus ei tyhjäkäynnillä tunnu kummoiselle, lisääntyy sen vastus vähän samaan tapaan kuin ilmanvastus. Varsinkin kuumissa keleissä. Joten polttoainetta palaa turhaan. Tähän vaikuttaa suuresti se lämpötila, jossa visko alkaa tarttumaan.
Ajon aikana jo pelkkä ilman virtaus syylärin lävitse riittää useimmiten koneen jäähdyttämiseksi, jolloin viskon viemä vähäkin teho on täysin turhaa kulutusta. Sähköllä tätä ongelmaa ei ole.
Paikallaan ollessa tai hitaasti liikuttaessa viskosysteemin jäähdytysteho vaihtelee erittäin runsaasti kierrosluvun funktiona. Sähköllä teho on vakio, plus liikkeen tuoma lisävirtaus.
Jostakin "kummallisesta" syystä, viskot ovat kadonneet historian hämäriin ja sähkö on korvannut viskon.
Mitä jäähdytystehoon tulee, niin koskaan omassa kontissa sähköflekti ei ole pyörinyt maksiminopeudella, edes helteissä ruuhkassa seistessä kylmästöinti päällä. Joten normaali pyörimisnopeus on toistaiseksi riittänyt tähän asti. Se kertonee jotakin sähkösysteemin tehosta.
Se, onko vaihtamisesta mitään hyötyä, on toinen juttu.
Jos visko toimii hyvin, täyttää se tarpeen. Mutta jos ei toimi kunnolla, niin silloin vaihtaminen on perusteltua.
Tietysti jakopääremppaa sähköflekti helpottaa kummasti, kun sen irroittamiseen riittää kahden ruuvin avaaminen. :)
-
Koitas pysäyttää toimiva flekti sormella kun koneessa on 6000rpm.
On se silti kumma kun on penkitetty merkittäviä eroja ja kyllä ainakin omassa kulkineessa kaasuunvastaavuus paranee ihan perseelläkin tunnustelemalla kun laittaa sähköisen.
No, mulla onkin iso perse. :hello:
-
Koitas pysäyttää toimiva flekti sormella kun koneessa on 6000rpm.
Juu, älkää kokeilko, ellette halua sormistanne eroon pysyvästi! :buck2:
On se silti kumma kun on penkitetty merkittäviä eroja ja kyllä ainakin omassa kulkineessa kaasuunvastaavuus paranee ihan perseelläkin tunnustelemalla kun laittaa sähköisen.
No, mulla onkin iso perse. :hello:
Aamen!
Ei lisättävää.... P>
Itse yritin hienovaraisesti vihjaamalla viskojen katoamisen selittävän jotakin mutta töräytitpä sen niin suoraan, ettei pointtia voi olla tajuamatta! ;D
-
Enpä muuten ottanut huomioon tuota nopeuseron aiheuttavaa lämpöä. :-[
@1000rpm tuo ei vie juuri kakkaakaan tehoa mutta kierrosten lisääntyessä se kyllä ottaa omansa.
Lopputulos taitaa sittenkin olla että on järkeä vaikka yön pimeinä tunteina tuntuikin päinvastaiselta.
Bmw muuten käytti aika pitkään hihnakäyttöistä flektiä. Ovatkohan siirtyneet jo sähköiseen?
-
Semmoistakin systeemiä löytyy tän vuosituhannen
autoista, ellei vielä uusistakin, että on tuplaflektit,
joista yhdessä on sähkömoottori, ja se sitten pyörittää hihnavälityksen kautta toista flektiä.
-
Enpä muuten ottanut huomioon tuota nopeuseron aiheuttavaa lämpöä. :-[
@1000rpm tuo ei vie juuri kakkaakaan tehoa mutta kierrosten lisääntyessä se kyllä ottaa omansa.
Lopputulos taitaa sittenkin olla että on järkeä vaikka yön pimeinä tunteina tuntuikin päinvastaiselta.
Niin, jos 1000rpm voimaa kuluu 1 yksikkö, niin 6000rpm kierroksilla voimaa kuluu 32 yksikköä. :juhau:
(http://i2.aijaa.com/t/00038/8787626.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=000388787626.png)
Joten ei se flektin vastus täysin merkityksetön ole... ;)
-
Niin, jos 1000rpm voimaa kuluu 1 yksikkö, niin 6000rpm kierroksilla voimaa kuluu 32 yksikköä. :juhau:
Muistankohan oikein että viskon sanotaan syövän huipputehosta jotain 5-8 hevosvoimaa. Vinokoneessa tehohuippu on jossain 5500 rpm paikkeilla jolloin kuluu 28 yksikköä ja kun lasketaan tuosta helpolla luvulla todetaan että yksi hevosvoima on noin neljä yksikköä. Normaaliajossa tuota ei kannata paljon yli kolmen tonnin kierrättää ja silloin kuluu kahdeksan yksikköä eli massiiviset kaksi hevosvoimaa.
Sitä voi sitten jokainen itsekseen miettiä että mikä on se paras ja halvin keino saada lisää suorituskykyä, flektin vaihto vai vaikkapa rengaspaineiden säännöllinen tarkistus...
-
Niin, jos 1000rpm voimaa kuluu 1 yksikkö, niin 6000rpm kierroksilla voimaa kuluu 32 yksikköä. :juhau:
(http://i2.aijaa.com/t/00038/8787626.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=000388787626.png)
Joten ei se flektin vastus täysin merkityksetön ole... ;)
Viskoflekti ei ole kiinteä, vaan hidastuu kierrosten noustessa.
-
Ehkä se visko sitten veks kun, haetaan viimeisiä heppoja koneesta mutta kukin tyylillään. Vaparin tehot maksaa 4x verraten ahdettuun mutta kuka tykkää mistkäkin. Onhan kireen vaparin ääni todella upea.
-
Ehkä se visko sitten veks kun, haetaan viimeisiä heppoja koneesta mutta kukin tyylillään. Vaparin tehot maksaa 4x verraten ahdettuun mutta kuka tykkää mistkäkin. Onhan kireen vaparin ääni todella upea.
On....mut väittäisin että juurikin kierrosherkkyydestä tuo visko syö ison osan....ja kierrosherkkyys on iso osa kireän vaparin viehätystä S*
-
300-sarjan visko on niin olemattoman kokoinen ainakin, että ilman tuulitunnelia lämmöt nousee joutokäynnillä ruuhkassa punaisen rajalle turbokoneella.. Laitoin sähköflektin 9000 turbosaabin lämpökytkimellä ja ongelmat hävisivät. Ajossahan tuo sähköflekti ei pyöri koskaan, ainostaan kun jätetään auto joutokäynnille.
Tuulitunneli on poistettu tilanpuutteen takia.
-
Tietysti jakopääremppaa sähköflekti helpottaa kummasti, kun sen irroittamiseen riittää kahden ruuvin avaaminen. :)
Miksi sähköflekti pitää irrottaa jakopään remppaa varten? ???
EDIT: 242:seen laitettiin aikanaan sähköflekti viskon tilalle. Kaupunkiajossa lämmöt pysyy paremmin kurissa, ei se keittämään kyllä koskaan päässy viskollakaan mutta ei se visko kyllä enään ihan tervekkään ollu. Lisänä kabiinissa kaukokäyttönappi jolla flektin saa päälle koska haluaa. O0
-
Pyöriihän se sähköflektikin ajossa koko ajan. Älkää nyt innostuko! Tarkoitin ajoviiman aiheuttamaa flektin pyörimistä... :2funny:
Asia on varma vaikka en nokalla ole ajossa käynyt mutta pakkokäyttökytkin kun on kabiinissa ja ihan mielenkiinnon vuoksi myös flektin merkkivalo että näkee koska pyörii, niin kovemmassa ajossa merkkilamppu alkaa mollottaa kun flektistä tulee generaattori. :o
Tämä ainakin noilla motonetin tarvikeflekteillä.
Tuulivoimala! *taavih->
Turbovole on siis vihreä...
-
Pyöriihän se sähköflektikin ajossa koko ajan. Älkää nyt innostuko! Tarkoitin ajoviiman aiheuttamaa flektin pyörimistä... :2funny:
Asia on varma vaikka en nokalla ole ajossa käynyt mutta pakkokäyttökytkin kun on kabiinissa ja ihan mielenkiinnon vuoksi myös flektin merkkivalo että näkee koska pyörii, niin kovemmassa ajossa merkkilamppu alkaa mollottaa kun flektistä tulee generaattori. :o
Tämä ainakin noilla motonetin tarvikeflekteillä.
Tuulivoimala! *taavih->
Turbovole on siis vihreä...
Mihin sulla se merkkivalo on kytketty? :o Ilmeisesti flektiä käyttävään karvaan. Jos se on releen kelan rinnalla niin se ei voi mitenkään ruveta mollottamaan vaikka flekti pyörisikin ajoviimasta. :idiot2:
-
Mihin sulla se merkkivalo on kytketty? :o Ilmeisesti flektiä käyttävään karvaan. Jos se on releen kelan rinnalla niin se ei voi mitenkään ruveta mollottamaan vaikka flekti pyörisikin ajoviimasta. :idiot2:
Joo. O0
-
Viskoflekti ei ole kiinteä, vaan hidastuu kierrosten noustessa.
Niin, joka tapauksessa se vie voimaa koneelta kun kierrokset nousevat, koska hidastuminen perustuu vastuksen kasvamiseen. Ja sitten kun ilman lämpötila on kohonnut, se visko jäykistyy, vaikkei sitä tarvittaisikaan koneen jäähdyttämiseksi, ajoviiman hoitaessa asian. Eli visko vie aina voimaa koneelta enemmän per tunti kuin sähköflekti.
Miksi sähköflekti pitää irrottaa jakopään remppaa varten? ???
Jotta pulttipyssy mahtuu avaamaan kampuran hihnapyörän, kun sitä ei pysty räikällä tekemään ihan helposti.
Tuulivoimala! *taavih->
Turbovole on siis vihreä...
:2funny:
Tuon pitäisi kelvata jo ituhipeillekkin! Todella vihreää turbo-volvoilua! :smitten:
-
Niin, vastaus tuohon otsikon kysymykseen on hyvinkin yksiselitteinen ja selkeä. On hyötyä.
Jokainen voi tykönään arvella tuon hyödyn merkityksen ;)
-
Muistankohan oikein että viskon sanotaan syövän huipputehosta jotain 5-8 hevosvoimaa. Vinokoneessa tehohuippu on jossain 5500 rpm paikkeilla jolloin kuluu 28 yksikköä ja kun lasketaan tuosta helpolla luvulla todetaan että yksi hevosvoima on noin neljä yksikköä. Normaaliajossa tuota ei kannata paljon yli kolmen tonnin kierrättää ja silloin kuluu kahdeksan yksikköä eli massiiviset kaksi hevosvoimaa.
Tuotas... Paljonkon volvo tarvitsee tehoa liikkuessaan tasaista nopeutta eteenpäin 100km/h?
10kW vaiko peräti sellaiset 13kW ja montako % se 1,5kW siitä on?
Entäs 80km/h nopeudella? Paljonko tuo 1,5Kw on siitä tarvittavasta 6kW tehosta?
Get the point? ;)
Ja tuo Vollen visko-flekti vie kyllä helposti sen 8kW tuolla 5500rpm viskon ollessa jäykkänä. :juhau:
Esimerkkinä vaikka tämä:
3,2L teollisuusboxeri, ei jaksa kiertää suoravedolla kuin 3200rpm 1,2m 2-lapaiseen potkuriin kiinnitettynä. Kun konetta pidetään jarruilla paikallaan. Moottorissa on vain 24kW em. kierrosluvulla, joka on sen maksimi teho. :hello:
Niin, tästä syystä sähköflekti ei kierrä mitään tajuttomia nopeuksia, ollessaan myös suurempi halkaisijainen. Sähköflektissä on monilapainen puhallin, jolloin pienemmällä kierrosnopeudella saadaan sama tilavuusvirtaus. -> Puhaltimen vastus on pienempi ja hyötysuhde suurempi. ;)
Puhumattakään sähkömoottorin mitättömästä hyötysuhteesta....
-
Tuotas... Paljonkon volvo tarvitsee tehoa liikkuessaan tasaista nopeutta eteenpäin 100km/h?
10kW vaiko peräti sellaiset 13kW ja montako % se 1,5kW siitä on?
Entäs 80km/h nopeudella? Paljonko tuo 1,5Kw on siitä tarvittavasta 6kW tehosta?
Get the point? ;)
Jos nyt halutaan ihan välttämättä laskea arvoilla joissa ei ole otettu huomioon mitään muuta kuin viskon oletettavasti viemä teho niin otetaanpa parit luvut.
Tasaista nopeutta 100 km/h, sanotaan tehontarpeeksi 12 kW niin saadaan viskolle helpompi osuus eli 12,5%. Samaten 80 km/h, lasketaan kuudella kilowatilla niin saadaan 25%. Okei, kahdeksankympin vauhdissa moottoritehosta kuluu siis 25% viskon pyörittämiseen eli jos se otetaan pois päästään liikkumaan 25% pienemmällä energiantarpeella ja näin ollen varmaan myös 25% pienemmällä kulutuksella.
Haluaako joku kustantaa minulle sähköflektin tuohon kakkosneloseen niin pääsen ajamaan itseni eläväksi legendaksi tempaisemalla 240 farkun maantiekulutukseksi B230F:llä jotain 5,5 litran pintaan?
No ei varmasti halua koska eihän siinä niin käy. Tulikohan kenellekään myöskään mieleen että samalla tavalla se ilma virtaa maantienopeuksissa viskon kuin sähköflektinkin läpi ja helpottaa koneen kuormaa tekemällä flektistä osittain tuulimyllyn. Voisin melkeinpä väittää että se pyörii "tyhjiössä" suunnilleen samaan tahtiin edestä tulevan ilman kanssa eli ilmanvastus ei mitenkään päätä huimaa, suurin hyötysuhdehaitta tulee todennäköisesti hihnojen ja flektin navan pyörittämisestä.
Tuo teollisuusbokserivertaus voidaan myös rinnastaa moottoriveneeseen jota pidetään laiturissa paikallaan ja työnnetään kaasu auki. Ei varmasti tule koneesta täysiä kierroksia mutta laitetaan vene vauhtiin ja liukuun niin muuttuu ääni kellossa. Kertooko tämä ehkä jotain potkurin vastuksesta paikallaan ollessaan vs. "valmiiksi virtaavassa" ympäristössä jossa se saa pyöriä huomattavasti vapaammin? Minähän en toki ole fysiikkaa peruskoulun jälkeen lukenut mutta tuo tuskin on sattumaa.
-
Eikö tää nyt ole aika turhaa spekulontia? Penkissä on saatu n. 8hp ero toimivan viskon ja sähköflektin erolla vaparissa.
Vaihtakaa ja mittauttakaa ennen ja jälkeen jos epäilyttää. Penkitys maksaa n. 70-80€.
Ei tarvii sitten pohtia mutta parempihan tuo sähköinen on. Ei oo nykyään monessa uudessa autossa viskoa.
Jos sillä saa turboon muutaman hepan lisää, se kaikki on kotiinpäin. Vrt penkissä 226 tai 232hp. Tuo viimenen kuulostaa ja näyttää paremmalta. V:>
-
Jotta pulttipyssy mahtuu avaamaan kampuran hihnapyörän, kun sitä ei pysty räikällä tekemään ihan helposti.
Voimanpuutetta. Ainakin jos autossa on manuaalilaatikko ja toimiva käsijarru... ;)
Kaipa minäkin nakkaan viskon mäjelle tässä talven aikana, vähenee ainaki melu jos ei muuta.
-
Voimanpuutetta. Ainakin jos autossa on manuaalilaatikko ja toimiva käsijarru... ;)
Kaipa minäkin nakkaan viskon mäjelle tässä talven aikana, vähenee ainaki melu jos ei muuta.
Ei kai se voimanpuutetta ole tuon pultin avaamisessa? Kyllä se lähtee startilla napauttamalla vaikka olis automaatti. Hylsy ja varsi vaan nojaamaan runkoaisaan ja startilla naps. Kannattaa ottaa vaikka puolanjohto irti ennen tuota... :D
-
Voimanpuutetta. Ainakin jos autossa on manuaalilaatikko ja toimiva käsijarru... ;)
Kaipa minäkin nakkaan viskon mäjelle tässä talven aikana, vähenee ainaki melu jos ei muuta.
Automaatti. Laiskuutta.... Kaksi ruuvi auki, nostetaan flekti pois ja hihnapyötä auki. Pulttipyssy hoitaa homman himaan ilman mitään kikkailua.
Ja viskoa ei ole, eikä tule. Sähkömiehellä on sähköt...
Tai oikeastaan minä en ole oikea sähkömies, koska sähköni ei kulje piuhoissa, vaan ilmassa... ;D
Jos nyt halutaan ihan välttämättä laskea arvoilla joissa ei ole otettu huomioon mitään muuta kuin viskon oletettavasti viemä teho niin otetaanpa parit luvut.
Tasaista nopeutta 100 km/h, sanotaan tehontarpeeksi 12 kW niin saadaan viskolle helpompi osuus eli 12,5%. Samaten 80 km/h, lasketaan kuudella kilowatilla niin saadaan 25%. Okei, kahdeksankympin vauhdissa moottoritehosta kuluu siis 25% viskon pyörittämiseen eli jos se otetaan pois päästään liikkumaan 25% pienemmällä energiantarpeella ja näin ollen varmaan myös 25% pienemmällä kulutuksella.
Tuo pätee, jos viskoflektin käyntisuhde on 100%.
Ilmiön käytännön vaikutus riippuu tasan ympäristötekijöistä (koneen jäähtyminen), eli flektin käyntisuhteesta (0-100%).
Joka tapauksessa visko jäykistyy kun termari avautuu ja syylärin lävitse tulee lämmennyttä ilmaa, jolloin se myös toimii lisä jäähdytyksenä, vaikka pelkkä ajoviima riittäisi. Sähköflekti ei tätä turhaa käynnistystä tee.
Haluaako joku kustantaa minulle sähköflektin tuohon kakkosneloseen niin pääsen ajamaan itseni eläväksi legendaksi tempaisemalla 240 farkun maantiekulutukseksi B230F:llä jotain 5,5 litran pintaan?
Pelkällä viskon vaihdolla tuo ei onnistu!
Jos minulla olisi ylimääräinen sähköflekti nurkissa, niin voisin sen jopa lahjoittaa sponssaamaan eco-volvoilua. Tosin 230F pannu ei ole oikeata eco-volvoilua, kun koneesta puuttuu turbo ja sähköflekti... :2funny: :2funny:
No ei varmasti halua koska eihän siinä niin käy. Tulikohan kenellekään myöskään mieleen että samalla tavalla se ilma virtaa maantienopeuksissa viskon kuin sähköflektinkin läpi ja helpottaa koneen kuormaa tekemällä flektistä osittain tuulimyllyn. Voisin melkeinpä väittää että se pyörii "tyhjiössä" suunnilleen samaan tahtiin edestä tulevan ilman kanssa eli ilmanvastus ei mitenkään päätä huimaa, suurin hyötysuhdehaitta tulee todennäköisesti hihnojen ja flektin navan pyörittämisestä.
Tuo syylärin lävitse virtaavan ilman nopeus on selvästi laskenut ajoneuvoa ympäröivään ilmaan nähden (syyläri yms. dynaaminen ilmanvastus).
Tällöin sen "auttava" voima pienee edellä esitetyssä suhteessa. Vrt. tuuligeneraattorit.
Kuten Heponen sanoi, kovemmassa ajossa merkkilamppu alkaa mollottaa
Perspektiiviä tähän antaa se, että 50km/h nopeus on 13,88m/s.
Jos haluat tehdä kliinisiä eläinkokeita, niin virittele se sähköflekti sinne keulaan ensimmäiseksi 1m päähän maskista ja mittaa 50km/h nopeudella tuotettu teho sillä samaisella flektillä, niin voit yllättyä, vaikka kyseessä ei olekkaan tuulivoiman tuotantoon suunniteltu generaattori, vaan tavallinen kestomagneettimoottori, joka myös toimii generaattorina heikohkolla hyötysuhteella.
Kts. tuulivoimalat.
Tuo teollisuusbokserivertaus voidaan myös rinnastaa moottoriveneeseen jota pidetään laiturissa paikallaan ja työnnetään kaasu auki. Ei varmasti tule koneesta täysiä kierroksia mutta laitetaan vene vauhtiin ja liukuun niin muuttuu ääni kellossa. Kertooko tämä ehkä jotain potkurin vastuksesta paikallaan ollessaan vs. "valmiiksi virtaavassa" ympäristössä jossa se saa pyöriä huomattavasti vapaammin? Minähän en toki ole fysiikkaa peruskoulun jälkeen lukenut mutta tuo tuskin on sattumaa.
Ilman ja veden ominaisuudet ovat erittäin merkittävästi erilaisia mm. viskositeetin osalta. Joten analogiasi menee metsään tässä kohden.
Mutta ilmassa tuo esimerkkini oli se, että em. lentokoneen moottori (mopu=moottoripurjekone) kiertää tasan saman verran maassa jarruja vasten kuin lentäessään ilmassakin. Ainoastaan syöksyssä koneen kierrokset nousevat. Missään normaalissa vaakalento tilanteessa potkurin (=moottorin) kierrosluku ei jaksa nousta tuota lukemaa ylemmäs. Myötätuulessakin koneen maanopeus nousee ilma-nopeuden pysyessä ennallaan. Tai voihan se nousta, mutta sellaisessa tuulessa en taatusti lähtisi ylös maankamaralta.
Ja en minäkään ole peruskoulun jälkeen fysiikkaa opiskellut koulussa, jollei omaehtoista pikkuista opiskelua lasketa. Todennäköisesti olet korkeammin koulutettu kouluissa kuin minä, vaikka olen opettajanakin harrastusluonteisesti toiminut... ::)
Edit: laskin nopsasti. :juhau:
Potkurin kehänopeus on 32m/s eli 115km/h.
-
Haluaako joku kustantaa minulle sähköflektin tuohon kakkosneloseen niin pääsen ajamaan itseni eläväksi legendaksi tempaisemalla 240 farkun maantiekulutukseksi B230F:llä jotain 5,5 litran pintaan?
740 sedanilla pääsee 6,6 viskon kanssa niin saiskohan vitosella alkavan lukeman kun vähän kikkailis :D
-
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=3102.0
ja
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=13805.0 tuossa o hyvä vireo linkitetty..
-
Pelkällä viskon vaihdolla tuo ei onnistu!
Älä hitossa, eikö. ;D Mutta toisaalta se myös todistaa ettei ehjä visko vie sitä mainittua puoltatoista kilowattia koska jos veisi, kulutuksen pitäisi ainakin teoriassa pudota vajaan pari litraa sataselle.
Mutta ilmassa tuo esimerkkini oli se, että em. lentokoneen moottori (mopu=moottoripurjekone) kiertää tasan saman verran maassa jarruja vasten kuin lentäessään ilmassakin. Ainoastaan syöksyssä koneen kierrokset nousevat. Missään normaalissa vaakalento tilanteessa potkurin (=moottorin) kierrosluku ei jaksa nousta tuota lukemaa ylemmäs. Myötätuulessakin koneen maanopeus nousee ilma-nopeuden pysyessä ennallaan. Tai voihan se nousta, mutta sellaisessa tuulessa en taatusti lähtisi ylös maankamaralta.
Se paljonko potkuri jaksaa ilmassa kiertää riippuu aika pitkälti kolmesta asiasta, moottorin tehosta, alennusvaihteesta ja potkurin lapakulmasta. Liian suurella lapakulmalla (tai liian harvalla alennusvaihteella) täysiä kierroksia ei saavuteta alle tietyn nopeuden koska moottori ei jaksa pyörittää potkuria ilmanvastusta vasten, tuolloin ei myöskään saada maakäytössä kaikkea irti. Tuosta syystähän aikanaan otettiin käyttöön ensin kaksiasentoinen säätöpotkuri (taistelu Englannista, Spitfiret ja Hurricanet pulassa kun pienillä lapakulmilla sai kierroksia sekä tehoja starttiin ja nousuun muttei kunnolla työntövoimaa vaakalentoon ja suurilla kulmilla sai työntövoimaa mutta vasta suuremmissa nopeuksissa kun moottori jaksoi ottaa täydet kierrokset) ja sittemmin vakiokierrospotkuri joka säätää itse lapakulmiaan ilmanopeuden sekä kaasun asennon mukaan pitäen kierrosluvun koko ajan samana.
Joo OT:ksi lipsahtaa mutta kun kerran ilmavirrasta puhutaan...
Edit: laskin nopsasti. :juhau:
Potkurin kehänopeus on 32m/s eli 115km/h.
Tuon mainitun 1,2 metrin potkurin? Jos puhutaan lavan kärjen nopeudesta niin ei voi olla, ei mitenkään... tai sitten puhutaan jostain muusta.
Sen paremmin vakioflektin välityssuhdetta tai tarkkaa kokoa tietämättä (arvaan 1:1 ja noin 40 cm) sen lavan kärjen nopeus 2000 rpm taulussa eli 80 km/h vauhdissa on reilut 90 km/h. Jos lapakulma on alle 45 astetta kuten epäilen sen olevan, veikkaisin alle 30 astetta, se tosiaan pyörii enemmän tai vähemmän ilmavirran tahtiin siellä koska ei tuollaisilla kulmilla enää kovin huimia virtausnopeuksia tehdä.
Sen verran voisin tarkennuksena sanoa koko tähän vääntöön ja omiin vastauksiini että en minä väitä etteikö viskon heitto mäkeen tee eroa, väitän vain ettei sillä ole jokapäiväisessä käytössä mitään havaittavaa merkitystä (ääntä lukuunottamatta) ellei jokaista kiihdytystä tehdä kaasu pohjassa pitkälle nopeusrajoituksen tuolle puolen.
-
Jotta pulttipyssy mahtuu avaamaan kampuran hihnapyörän, kun sitä ei pysty räikällä tekemään ihan helposti.
No täytyy myöntää että pelkkä räikkä ei riittäny, tartti metrisen jatkovarren. O0
-
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=3102.0
ja
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=13805.0 tuossa o hyvä vireo linkitetty..
http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=3102.msg187941#msg187941
Siinähän se, muistelinkin että hannu_264 oli penkittänyt viskolla ja ilman, luultavasti kuitenkin jumittuneella?
-
omassa oli flekti jumissa muutaman päivän ja silloin oli vielä M nokka paikoillaan..
kiihdytys oli jotain niin hidasta jos ilman kick downia yritti :buck2:
edittiä..
kävin nappaas viskon pois, persdynoon ihan selkee ero ja kierrosherkempi tottakai.
kovilla kierroksilla meno suht samaa kun ennenkin mut alhaalla vääntöä selkeesti enemmän ja luulemani kylmän tomaattilootan värinä tulikin viskosta koska sitä ei enään tullut sitä ekaa 200m pihasta lähtiessä.
maanantaina näkee nouseeko lämmöt liikennevaloissa töistä lähtiessä, mennessä ei valot vaivaa.
-
Älä hitossa, eikö. ;D Mutta toisaalta se myös todistaa ettei ehjä visko vie sitä mainittua puoltatoista kilowattia koska jos veisi, kulutuksen pitäisi ainakin teoriassa pudota vajaan pari litraa sataselle.
Juu ei säästä litroja.... ;D
Niin, se ehjä visko vie kierrosluvusta riippuen X-määrän tehoa, ollessaan jäykkänä. Vapaalla se vie silti tehoa, mitä sähköflekti ei vie...
Jos tuo flektin ottama teho olisi merkityksetön, ei mitään viskoa olisi koskaan tehtykkään, vaan flekti olisi kiinteä.
Mitä pienempi pannu ja auto, sitä merkityksellisempi tuo flektin ottama teho on.
Se paljonko potkuri jaksaa ilmassa kiertää riippuu aika pitkälti kolmesta asiasta, moottorin tehosta, alennusvaihteesta ja potkurin lapakulmasta. Liian suurella lapakulmalla (tai liian harvalla alennusvaihteella) täysiä kierroksia ei saavuteta alle tietyn nopeuden koska moottori ei jaksa pyörittää potkuria ilmanvastusta vasten, tuolloin ei myöskään saada maakäytössä kaikkea irti. Tuosta syystähän aikanaan otettiin käyttöön ensin kaksiasentoinen säätöpotkuri (taistelu Englannista, Spitfiret ja Hurricanet pulassa kun pienillä lapakulmilla sai kierroksia sekä tehoja starttiin ja nousuun muttei kunnolla työntövoimaa vaakalentoon ja suurilla kulmilla sai työntövoimaa mutta vasta suuremmissa nopeuksissa kun moottori jaksoi ottaa täydet kierrokset) ja sittemmin vakiokierrospotkuri joka säätää itse lapakulmiaan ilmanopeuden sekä kaasun asennon mukaan pitäen kierrosluvun koko ajan samana.
Kiinteissä potkureissa lapakulma muuttuu etäisyyden funktiona navasta. Pyrkiten ns. vakiovoimaan mittojen funktiona. Nelilapaisen potkurin vastus on tasan 2* kaksi-lapaisen verran.
Säädettävälapaisen potkurin käyttöönottoon vaikuttivat monet seikat, kuten aikakauden moottoreiden ominaisuudet.
Tuolla säädettävälle lapakulmille on myös selityksenä se, että nuo sotalinnut lensivät myös melkoisen korkealla sen ajan mittakaavassa. Joten vastuksissakin on melkoinen ero maanpinnassa ja 4km korkeudessa. Jos lapakulmat olisivat optimit maksimaalista työntövoimaa silmällä pitäen, ei noiden sotalintujen muutaman tuhannen heposen moottorit olisi jaksaneet nousta riittävän tehon kierroksille kiitoradalla, jolloin pannuista olisi saatu irti vain satoja heposia tuhansien sijaan.
Vaihdelaatikkoakin (alennusvaihde) tarvittiin vain siksi, etteivät moottorit kehittäneet riittävästi tehoa tarpeeksi pienillä kierroksilla suoravedon käyttämiseksi.
Jokaisen potkurin kierroksille on maksiminsa ja se on siellä äänennopeudessa. Lapakulmaa voidaan kasvattaa vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen sen työntövoima romahtaa. Halkaisijan kasvattamista rajoittaa taasen tuo ensimmäinen sääntö. Monilapaisuutta rajoittaa lähinnä moottorin voima.
Sinällään kiinteä kulmaisen potkurin käyttöä rajoittaa vain se ikävä rajoitus äänennopeuden muodossa. Jos tuota rajoitetta ei olisi, niin kaikki potkurit olisivat kiinteillä kulmilla lukuunottamatta STOL (http://fi.wikipedia.org/wiki/STOL)/VTOL (http://fi.wikipedia.org/wiki/VTOL)-koneita, joissa tarvitaan aerodynaamista jarrua yms.
Joo OT:ksi lipsahtaa mutta kun kerran ilmavirrasta puhutaan...
Tuon mainitun 1,2 metrin potkurin? Jos puhutaan lavan kärjen nopeudesta niin ei voi olla, ei mitenkään... tai sitten puhutaan jostain muusta.
Kyllä tämä aerodynamiikka liittyy aiheesen mitä suurimmissa määrin. :)
Laskin väärin, ajatus....katkos! ???
Se kehänopeus on 201m/s, mikä tekee 723,6km/h
Sen paremmin vakioflektin välityssuhdetta tai tarkkaa kokoa tietämättä (arvaan 1:1 ja noin 40 cm) sen lavan kärjen nopeus 2000 rpm taulussa eli 80 km/h vauhdissa on reilut 90 km/h. Jos lapakulma on alle 45 astetta kuten epäilen sen olevan, veikkaisin alle 30 astetta, se tosiaan pyörii enemmän tai vähemmän ilmavirran tahtiin siellä koska ei tuollaisilla kulmilla enää kovin huimia virtausnopeuksia tehdä.
Sen kehänopeus on noilla arvoilla (0,4m/2000rpm) 150,8km/h, eli 41,88m/s.
Tuossa unohdat sen, että syylärin lävitse virtaavan ilman nopeus on merkittävästi hidastunut, samaten tilavuusvirtaus on laskenut rajusti. Eli konehuoneen lävitse virtaavan ilman tilavuusvirtaus on murto-osia auton ohitse virtaavan ilman määristä, luojan kiitos.
Jos ei olisi noin, niin empä haluaisi edes yrittää ajaa merikonttia 200km/h nopeudella, sillä se keula kehittäisi nostetta melkoisesti.
Sehän flippaisi ympäri kuin Mersun smartit moottoritiellä. ;D
Joten tuon ns. generaattoriefektin merkityksen voi unohtaa, sen ollessa lähinnä kuriositeetti.
Sen verran voisin tarkennuksena sanoa koko tähän vääntöön ja omiin vastauksiini että en minä väitä etteikö viskon heitto mäkeen tee eroa, väitän vain ettei sillä ole jokapäiväisessä käytössä mitään havaittavaa merkitystä (ääntä lukuunottamatta) ellei jokaista kiihdytystä tehdä kaasu pohjassa pitkälle nopeusrajoituksen tuolle puolen.
Väitän taasen päinvastaista. Käytetty moottorin kierroslukualue vaikuttaa eniten tuossa. Tietysti jos kaikki kiihdytykset tehdään alle 2000rpm kierrosluvuilla, niin flektin vaikutus on pienempi.
Jospa tämä havainnollistaisi tuota.
(http://i2.aijaa.com/t/00780/8797843.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=007808797843.png)
-
tehkää nyt joku oma topikki näille lentokoneen ja veneen potkuri lässytyksille.
-
tehkää nyt joku oma topikki näille lentokoneen ja veneen potkuri lässytyksille.
Kyllä mun mielestä on ihan asiallista tekstiä. Fysiikkaahan tässä mietitään :)
-
Omasta otin tänään veks ja oli outo kylmä käynnistys ku ei visko pyöriny mukana ::) Eikä lämmötkään noussu normaalista korkeemmalle, joten tällä mennään toistaseks...
-
Omasta otin tänään veks ja oli outo kylmä käynnistys ku ei visko pyöriny mukana ::) Eikä lämmötkään noussu normaalista korkeemmalle, joten tällä mennään toistaseks...
Ajattelitko jättää kokonaan ilman flektiä?
-
Ajattelitko jättää kokonaan ilman flektiä?
Toistaseks on ilman menty... ::) Ei ongelmia :) Paikallaan käytettäessä varmaan nostais lämpöjä mut ei tarvi turhaan käytellä... Eiköhän näin mennä tuleva talvi :)
-
Ajattelitko jättää kokonaan ilman flektiä?
Ihan turha värkki näin syys-talvi aikoina..
-
Kyllä sen huomas ihan persdynossaki ku otti jumittuneen tuulimyllyn pois sieltä pyörimästä. varsinki kolmosella vedättessä ton huikean tehon lisäyksen huomas. ;)
-
Ajattelitko jättää kokonaan ilman flektiä?
Toistaseks on ilman menty... ::) Ei ongelmia :) Paikallaan käytettäessä varmaan nostais lämpöjä mut ei tarvi turhaan käytellä... Eiköhän näin mennä tuleva talvi :)
Soveltuu hyvin Kouvostoliiton liikenteeseen mutta ei Helsinkiin :facepalm: Yöllä vähä nosteli lämpöjä :( kai se tarvii joku sähkö puhallin laittaa varuiks
-
Soveltuu hyvin Kouvostoliiton liikenteeseen mutta ei Helsinkiin :facepalm: Yöllä vähä nosteli lämpöjä :( kai se tarvii joku sähkö puhallin laittaa varuiks
Itsellä on 242:ssa niin iso sähköflekti kuin siihen mahtuu, eli syylärin korkuinen. Tuulitunneli on säilytetty paikoillaan. Moponetistä anturi syylärin yläkulmaan. Halutessa vielä kytkin kabiiniin. O0
-
Itsellä on 242:ssa niin iso sähköflekti kuin siihen mahtuu, eli syylärin korkuinen. Tuulitunneli on säilytetty paikoillaan. Moponetistä anturi syylärin yläkulmaan. Halutessa vielä kytkin kabiiniin. O0
Onko sulla se flekti syylärissä kiiinni vai tuulitunnelin kauluksessa? Ajattelin just lähtä mittomaan 940:n tuulitunnelin halkaisijaa ja et minkä verran sitä lyhentäis että sähkörupelin sais siihen takapäähän kiinni.
-
Onko sulla se flekti syylärissä kiiinni vai tuulitunnelin kauluksessa? Ajattelin just lähtä mittomaan 940:n tuulitunnelin halkaisijaa ja et minkä verran sitä lyhentäis että sähkörupelin sais siihen takapäähän kiinni.
Itse kun en sitä ole siihen kiinni laittanut niin tarkkaa muistikuvaa ei ole mutta näyttäisi että se on siinä tuulitunnelissa kiinni (nyloc mutterit siinä päällä).
http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3239347.jpg
Loput kuvat löytyy täältä, (http://kuvablogi.com/blog/1008/1/2/) jos niistä on apua.
-
Onko sulla se flekti syylärissä kiiinni vai tuulitunnelin kauluksessa? Ajattelin just lähtä mittomaan 940:n tuulitunnelin halkaisijaa ja et minkä verran sitä lyhentäis että sähkörupelin sais siihen takapäähän kiinni.
Motonetista haettu unipointin flekti asentui tosi kivasti turbokoneisen viskon tuulitunneliin, vapariautossa siis. Tunneliin kiinnikkeille pienenpienet sahaukset josta kiinnikekorva läpi, näin flekti jäi nuita sahauksia lukuunottamati tunnelin sisään piiloon, eli flekti on kiinni syylärissä. Vaikkei multa siis mitään kysyttykään ;D
-
btw se viskoflekti ei mitenkään autmaattisesti hajoa aina niinpäin että se jumiutuu. Kyllä se voi hajota myös niinpäin että se ei lukitu koskaan, vaan pyörii aina siinä "vapaa" asennossa. Mulla meni 264:ssä juuri näinpäin, ja kyllähän se lämpöjä lähti nostamaan, joskaan ei aivan yhtä radikaalisti kuin kokonaan ilman tuuletinta.
-
Pariin otteeseen funtsinu viskon poistoa ja tämänkin keskustelun pariin kertaan lukassut. Nyt taas mietin... ilmeisesti tekemisen puutetta...
Mieleen tuli kun omassani on ilmastointi (ilmeisesti jälkiasennus), jonka lauhdutin on syylärin edessä ja kiinni syylärissä. Sillä on oma flekti lauhduttimen etupuolella, joka käy aina kun kompressorin on kytkeytyneenä.
Kannattaisiko poistaa visko ja lauhduttimen puhallin ja laitaa yksi sähköflekti, joka palvelisi myös tuota ilmastointiakin? (ilmeisesti tällainen kytkentä?? http://www.fvwa.sitefactory.fi/data/6693.jpg (http://www.fvwa.sitefactory.fi/data/6693.jpg))
Imeeköhän sitten tarpeeksi hyvin ilmaa kahden kennon lävitse, että ilmastoinnin lauhdutuskin toimisi (ettei ohivuotoja)? Vai viekö sitten iso sähköflekti taasen turhaa tehoa/paljon sähköä ilmastointikäytössä (nykyinen ilmastointiflektin halkaisija on n.30cm). Voisikohan tuossa kytkennässä ilmastoinnin lauhdutustarpeen ohjauksen ottaa nykyisestä lauhdutuspuhaltimen virta/syöttöpiuhasta, niin ei tarvitsisi perehtyä ilmastoinnin sähköihin.
Tosin tuo ilmastoinnin kompura vie tehoja varmaan 20 heppaa... aina kun kompura kytkeytyy, joutuu painamaan kaasua, jotta nopeus säilyy. Laakerinkin joutui kesällä lauhduttimen puhaltimeen vaihtamaan ku piti kamalaa ääntä.
-
Imeeköhän sitten tarpeeksi hyvin ilmaa kahden kennon lävitse, että ilmastoinnin lauhdutuskin toimisi (ettei ohivuotoja)? Vai viekö sitten iso sähköflekti taasen turhaa tehoa/paljon sähköä ilmastointikäytössä (nykyinen ilmastointiflektin halkaisija on n.30cm). Voisikohan tuossa kytkennässä ilmastoinnin lauhdutustarpeen ohjauksen ottaa nykyisestä lauhdutuspuhaltimen virta/syöttöpiuhasta, niin ei tarvitsisi perehtyä ilmastoinnin sähköihin.
Tosin tuo ilmastoinnin kompura vie tehoja varmaan 20 heppaa... aina kun kompura kytkeytyy, joutuu painamaan kaasua, jotta nopeus säilyy. Laakerinkin joutui kesällä lauhduttimen puhaltimeen vaihtamaan ku piti kamalaa ääntä.
Imee riittävästi ilmaa lävitse.
Omassa merikontissa on kolme kennoa (Ilmastointi, välijäähy ja syyläri) ja yksi sähköflekti, kuten liki kaikissa uudemmissa ilmastoinnilla varustetuissa konteissa.
Omassa kontissa flektiä ohjaa moottorinohjaus ja kompuran käynti. Kontin orkkis-sähköflekti on kaksi nopeuksinen. Täysnopeus käynnistyy 115C lämpötilassa. En ole sitä kokenut muuten kuin testimielessä.
Silloin ilma muuten liikkuu ripsakasti... :D
Jos vauhti tippuu ilmastoinnin vuoksi, niin lisää ahtoja! ;D
-
Kaipa tätä asiaa voi tässäkin aiheessa kysellä(ei tarvi uutta topiccia tän takia tehä)..
Mullakin ku on tuo sähköflekti asenneltu, on vasta käsikytkimellä varustettu.. Nyt tässä ois pikkuhiljaa tarkoitus rakennella se termostaattianturi, ja alavesiletkuun ois tarkoitus se laittaa, niin minkähän asteinen anturi sinne kannattas laittaa, varmaan reilusti kylmempi, mitä se orkkis, mikä tulee syylärin oikeeseen ylänurkkaan?
Onko kukaan siis laitellu alavesiletkuun sitä anturia, minkä lämpönen ois sopiva? Orkkis paikka ei oo vaihtoehto, ku ehin jo tehä telineenkin alavesiletkuun sille anturille.. ::)
-
Mullakin ku on tuo sähköflekti asenneltu, on vasta käsikytkimellä varustettu.. Nyt tässä ois pikkuhiljaa tarkoitus rakennella se termostaattianturi, ja alavesiletkuun ois tarkoitus se laittaa, niin minkähän asteinen anturi sinne kannattas laittaa, varmaan reilusti kylmempi, mitä se orkkis, mikä tulee syylärin oikeeseen ylänurkkaan?
Eihän sen lämpötilan tarvitse olla käytännössä kylmempi kuin orkkiksenkaan. Koska flektillehän on tarvista vasta sitten kun jäähdyttimen lävitse virtaavan ilman määrä on niin pieni, ettei se jäähdytä tarpeeksi. Jolloin syylärin lävitse tulee ns. liian lämmintä vettä. Kuten auton seisoessa paikallaan tai hitaassa ajossa.
-
Eihän sen lämpötilan tarvitse olla käytännössä kylmempi kuin orkkiksenkaan. Koska flektillehän on tarvista vasta sitten kun jäähdyttimen lävitse virtaavan ilman määrä on niin pieni, ettei se jäähdytä tarpeeksi. Jolloin syylärin lävitse tulee ns. liian lämmintä vettä. Kuten auton seisoessa paikallaan tai hitaassa ajossa.
Eikös orkkis anturi kytke flektin päälle 92 asteessa? mietin vaan että jos 92ast vesi on syylärin yläreunassa, niin lohkoon menevä vesi lienee viileämpää, eli jos alavesiletkussa on anturi mikä kytkee flektin päälle 92 asteessa, niin se lienee jo liian kuumaa koneeseen meneväksi, sen takia mietin vaan että oisko hieman kylmempi parempi tuonne alavesiletkuun asennettavaksi. Kokeiluhommaksihan se varmasti menee, että löytää sopivan.. ::)
-
Eikös orkkis anturi kytke flektin päälle 92 asteessa? mietin vaan että jos 92ast vesi on syylärin yläreunassa, niin lohkoon menevä vesi lienee viileämpää, eli jos alavesiletkussa on anturi mikä kytkee flektin päälle 92 asteessa, niin se lienee jo liian kuumaa koneeseen meneväksi, sen takia mietin vaan että oisko hieman kylmempi parempi tuonne alavesiletkuun asennettavaksi. Kokeiluhommaksihan se varmasti menee, että löytää sopivan.. ::)
Lisäpuhallusta (ajoviiman lisäksi) tarvitaan vasta sitten kun syylärin läpi tulevan veden lämpötila nousee liian ylös. Oikeastaan syyläristä palaavan veden lämpötilalla ei ole merkitystä, vaan sillä, että tilavuusvirtaus on riittävän suuri ja moottorin lämpötila ei nouse asetettua arvoa korkeammaksi.
Jos alavesiletkun anturi on liian matalassa lämpötilassa, käynnistyy flekti täysin turhaan joka kerran kun termostaatti aukeaa. Tämä lyhentää flektin ikää (paljon lyhyitä käyntisyklejä) ja antaa moottorille turhia lämpöshokkeja (kylmiä siis).
Omassa kontissa flektiä ohjaa LH2.4, joka käynnistää flektin I-teholle kun moottorin lämpöanturi näyttää 105 C astetta. Täysteho menee päälle, kun mittariin on kertynyt sen 115 astetta (ei ole tapahtunut koskaan).
Ennen flektin käynnistymistä, termostaatti on jo auennut ja vesi kiertää syylärissä. Tästä seuraa se, ettei flekti käynnisty käytännössä koskaan normaali maantienopeuksissa talvella ja harvoin kesälläkään. Tietysti jos avosandaaliatm antaa, niin voihan se flekti välillä käydäkkin hetken.
Eikä sen flektin tarvitse kännistyäkkään, ellei moottorin lämpötila ala kohoamaan. Tästä syystä sähköflekti on parempi kuin visko ja se antaa aina vakiotehon moottorin kierroksista riippumassa.
Lisäksi ilmastoinnin kompuran toiminta ohjaa flektiä (I-teho) tämän lisäksi.
-
Onko 440 volvon flekti mahollisesti liian pieni 240 b200e?
-
(ilmeisesti tällainen kytkentä?? http://www.fvwa.sitefactory.fi/data/6693.jpg (http://www.fvwa.sitefactory.fi/data/6693.jpg))
Eikö tuo toinen rele ole ihan turha tuossa? Napillahan voi maadoittaa suoraan tuon toisen ohjausvaihtoehdon ja merkkivalolle tuodaan virta toiselle puolen..
-
Onko 440 volvon flekti mahollisesti liian pieni 240 b200e?
allekirjoituksen 242:sessa on ladan sähköflekti ja hyvin toimii, eli luulisin että 440:pinkin flekti pelaisi oikein hyvin :)
-
Eikö tuo toinen rele ole ihan turha tuossa? Napillahan voi maadoittaa suoraan tuon toisen ohjausvaihtoehdon ja merkkivalolle tuodaan virta toiselle puolen..
Yksinkertaisempi kytkäri on suunniteltuna, tosin kahdella releellä, mutta ilman sisäkatkaisijaa. Oma ohjausrele lämpötilalle ja ilmastoinnille.
Josko sitten joku päivä osuu sopiva tuuletin kohdalle...
-
allekirjoituksen 242:sessa on ladan sähköflekti ja hyvin toimii, eli luulisin että 440:pinkin flekti pelaisi oikein hyvin :)
Okei, toivotaan että pelaa, kun tänään lähteny kuulemma postiin :)
-
Eikö tuo toinen rele ole ihan turha tuossa? Napillahan voi maadoittaa suoraan tuon toisen ohjausvaihtoehdon ja merkkivalolle tuodaan virta toiselle puolen..
Toihan on suunniteltu tolleen vaan sen takia, että varmasti riittää virta sytyttään ton merkkivalon..
Mutta mulle ei ole kyllä viellä tullut vastaan sellasta kytkintä missä se merkkivalo ei toimi yhden releen kytkennällä.
-
Siis... Yhdellä releellä oon aina tehnyt. Kytkärikin oli museossa, nyt jossain bittitaivaassa...
Anturi maadoittaa lämmön noustessa, samasta anturille menevästä maakarvasta katkaisijalle+ merkkivalolle piuha, halutessa saa maita ja flekti pyörii+ merkkivalo palaa. Ei oo vaikee.
Vai mitä tässä ihmeteltiin?
-
Tässä meikäläisen versio Heposen tarkoittamasta kytkennästä.
Yksi rele, kaksi kytkevää elementtiä ja flektin toimintaa ilmaiseva merkkivalo.
(http://i9.aijaa.com/t/00367/9570050.t.jpg) (http://aijaa.com/003679570050)
Saa hyödyntää täysin vapaasti Volvojen rakenteluun... ;)
-
Itsehän olin hyvin epäileväinen sen puolesta että saako ehjän viskon poistosta mitään tuntuvaa hyötyä, no, nyt on kokeiltu. Seurasin jogiinin esimerkkiä ja nappasin koko härvelin sekä tuulitunnelin pois kun ei niitä näillä keleillä tunnu tarvitsevan. Ja tulos oli...
...että ei siitä tehon puolesta mitään näkyvää tai tuntuvaa eroa tosiaan saanut. ;D Ihan yhtä laiskasti lähtee kuin ennenkin, toki äänen muuttuminen saattaa hämätä kun saman voiman saa vähemmällä melulla ilman viskon huminaa. Kone ei lämpeä ajossa yhtään sen nopeammin eikä nosta lämpöjä jos ei käytä minuuttitolkulla paikallaan. Ääni toki muuttui aavistuksen hiljaisemmaksi ja tyhjäkäynti ehkä aavistuksen tasaisemmaksi mutta siinä ne hyödyt olikin.
-
Itsehän olin hyvin epäileväinen sen puolesta että saako ehjän viskon poistosta mitään tuntuvaa hyötyä, no, nyt on kokeiltu. Seurasin jogiinin esimerkkiä ja nappasin koko härvelin sekä tuulitunnelin pois kun ei niitä näillä keleillä tunnu tarvitsevan. Ja tulos oli...
...että ei siitä tehon puolesta mitään näkyvää tai tuntuvaa eroa tosiaan saanut. ;D Ihan yhtä laiskasti lähtee kuin ennenkin, toki äänen muuttuminen saattaa hämätä kun saman voiman saa vähemmällä melulla ilman viskon huminaa. Kone ei lämpeä ajossa yhtään sen nopeammin eikä nosta lämpöjä jos ei käytä minuuttitolkulla paikallaan. Ääni toki muuttui aavistuksen hiljaisemmaksi ja tyhjäkäynti ehkä aavistuksen tasaisemmaksi mutta siinä ne hyödyt olikin.
Olet sitten alunperin lähtenyt väärällä asenteella liikenteeseen, jos ei yhtään psykologista hevosta tullut lisää :D Kai sentään polttoaineenkulutus laski?
Itse ainakin nautin täysin rinnoin kaikista huoltotoimenpiteidenkin tuomista tehonlisäyksistä... ja/tai sen tunteesta.... iskarin vaihto, laturinhihnan kiristys, renkaiden tasapainotus. yms. yms. tuntuu aina persdynossa.
Ps. älkää ottako sitten tosissanne/vakavasti.
-
Olet sitten alunperin lähtenyt väärällä asenteella liikenteeseen, jos ei yhtään psykologista hevosta tullut lisää :D Kai sentään polttoaineenkulutus laski?
Itse ainakin nautin täysin rinnoin kaikista huoltotoimenpiteidenkin tuomista tehonlisäyksistä... ja/tai sen tunteesta.... iskarin vaihto, laturinhihnan kiristys, renkaiden tasapainotus. yms. yms. tuntuu aina persdynossa.
Ps. älkää ottako sitten tosissanne/vakavasti.
Kyl kaikist enite itellä tuntu persdynossa Volvo In Sport -tarrat ja suoralla putkella korvattu huonokuntoinen takapönttö :D
Noo, ehkä se D-nokka vähän auttoi (:
-
Itsehän olin hyvin epäileväinen sen puolesta että saako ehjän viskon poistosta mitään tuntuvaa hyötyä, no, nyt on kokeiltu. Seurasin jogiinin esimerkkiä ja nappasin koko härvelin sekä tuulitunnelin pois kun ei niitä näillä keleillä tunnu tarvitsevan. Ja tulos oli...
...että ei siitä tehon puolesta mitään näkyvää tai tuntuvaa eroa tosiaan saanut. ;D Ihan yhtä laiskasti lähtee kuin ennenkin, toki äänen muuttuminen saattaa hämätä kun saman voiman saa vähemmällä melulla ilman viskon huminaa. Kone ei lämpeä ajossa yhtään sen nopeammin eikä nosta lämpöjä jos ei käytä minuuttitolkulla paikallaan. Ääni toki muuttui aavistuksen hiljaisemmaksi ja tyhjäkäynti ehkä aavistuksen tasaisemmaksi mutta siinä ne hyödyt olikin.
Ois kiva testata joskus tota sun kokoon panoa et mitä eroa a-nokallisella ja vx nokallisella on :)
-
Kyllä jo senkin takia vaihdoin sähköflektin tilalle että saa sen törkeän huminan pois mikä viskosta lähti. itsellä tuntuu vastaavan kaasuun paremmin, tiedä sitten :) eikö lämpöjen kanssa ole mitään ongelmaa.. harvemmin flekti pyörii ku vesi kiertää niin hyvin :2funny: kerran lähti pyöriin ku vettä pääsi pois järjestelmästä =) napista toki saa päälle.
-
Testattu on eikä mitään muuta hyötyä kuin että viskon tohina häipyi. Kymmenen hepan hukkuminen viskoon huipputehon kierroksilla on pelkkää legendaa. Ei kai nyt edes ruottalainen insinööri voi olla niin pölijä?
-
Testattu on eikä mitään muuta hyötyä kuin että viskon tohina häipyi. Kymmenen hepan hukkuminen viskoon huipputehon kierroksilla on pelkkää legendaa. Ei kai nyt edes ruottalainen insinööri voi olla niin pölijä?
Oliko sun flekti jumiutunutta mallia?
-
Jos visko on lämpötilan takia tarttunut, siis jäähdyttää sen minkä kykenee, se on pyörivä massa jota moottorin pitää pyörittää(lisäksi sen aiheuttama ilmanvastus).
Täten on kumottu väite, ettei sen poistosta ole mitään hyötyä, vaikka et penkittäisikään eroa. :)
-
Testattu on eikä mitään muuta hyötyä kuin että viskon tohina häipyi. Kymmenen hepan hukkuminen viskoon huipputehon kierroksilla on pelkkää legendaa. Ei kai nyt edes ruottalainen insinööri voi olla niin pölijä?
Mites testasit, ihan persdynolla? Eihän se nyt kauheen luotettava oo, ku jokasel on kuitenkin ihan oma persus...
Kymmeneen heppaan en itekkää usko, mutta kyllä siitä voi jotain minimaalista hyötyä olla, ainakin teoriassa, en tiedä voiko sitä käytännössä sitten todeta...
-
Toimivan flektin en usko kyllä tosiaan tuovan juuri mitään hyötyä, mutta jumittunut kyllä syö ja paljon, se 10hvkin mahdollista.
-
Jos joltakin löytyis jumittunut visko niin voin käydä ajamassa sitä dynossa. Samoissa olosuhteissa tulis testatattua myös toimiva visko ja sähköflekti..
-
kyllä mielestäni B19A:ssa parani kierrosherkkyys kun viskon heitti mäkeen...tai muovinen kiinteä ropellihan se siinä oli...
dieselilläkin ajeltu koko talvi ilman viskoa, eikä ole ollut ongelmia lämpöjenkään kanssa...
-
Jos joltakin löytyis jumittunut visko niin voin käydä ajamassa sitä dynossa. Samoissa olosuhteissa tulis testatattua myös toimiva visko ja sähköflekti..
Kyllä multa varmaan tommonenkin löytyis. Ei oo totaalijumi mutta kyllä se koko ajan esitti lehtipuhallinta pellin alla. Äkkiäkös siitä poraa pultin läpi niin varmaan on jumissa, sillä sen varmistaa. :D
Otatko jos lähetän yhteisen edun nimissä? Saat siipineen. :juhau:
-
Kyllä multa varmaan tommonenkin löytyis. Ei oo totaalijumi mutta kyllä se koko ajan esitti lehtipuhallinta pellin alla. Äkkiäkös siitä poraa pultin läpi niin varmaan on jumissa, sillä sen varmistaa. :D
Otatko jos lähetän yhteisen edun nimissä? Saat siipineen. :juhau:
Kyllä se sopii. Laitan kohta yv:tä.
-
No nyt alkaa jännittää!
-
Kohta totuus onkin et sähkö vie enemmän tehoa ja kaikki tunkee viskot takasin :D
Noo, joks pistetää vetoja pystyy montako heppaa vaikuttaa?
-
Kyllähän se sähköflekti toimiessaan vie aikalailla virtaa mutta sepä pyöriikin mukana vain tarvittaessa.
Penkkiin sitten toimiva flekti myös ja mielellään vapari vinokoneella penkitys?
-
vetäkää sitte vedot sähköflekti päällä ja pois päältä erikseen
-
Kyllähän se sähköflekti toimiessaan vie aikalailla virtaa mutta sepä pyöriikin mukana vain tarvittaessa.
Penkkiin sitten toimiva flekti myös ja mielellään vapari vinokoneella penkitys?
mulla ei kyllä oo vaparia :-[ voin tietty kysellä jos joku lainais vaparin tähän.
vetäkää sitte vedot sähköflekti päällä ja pois päältä erikseen
Jep, sähköflektissä on vielä kaks nopeutta mutta niille tuskin on keskenään paljoa eroa kun 1. nopeus on kuristettu etuvastuksella.
-
mulla ei kyllä oo vaparia :-[ voin tietty kysellä jos joku lainais vaparin tähän.
Pitääkö kuinka kauas mennä penkkiin? Meiltä löytyis noita vapareita. Ja yks sähköflekti tykötarpeineen odottaa muutenkin keulalle pääsyä.
-
Pitääkö kuinka kauas mennä penkkiin? Meiltä löytyis noita vapareita. Ja yks sähköflekti tykötarpeineen odottaa muutenkin keulalle pääsyä.
Ihan tässä Oulussa.
-
Testattu on eikä mitään muuta hyötyä kuin että viskon tohina häipyi. Kymmenen hepan hukkuminen viskoon huipputehon kierroksilla on pelkkää legendaa. Ei kai nyt edes ruottalainen insinööri voi olla niin pölijä?
Persdynolla tuota 10hv:n tehon muutosta ei ei pysty arvioimaan luotettavasti.
Mitä tuohon tehohävikkiin tulee, niin jos visko ei jumittuessaan tai toimiessaan aiheuta tehonhävikkiä, niin silloin on keksitty ikiliikkuja! :pomo:
Ja kyllä, ruotsalainen insinööri on tasan niin pöljä tai fiksu, että tietää viskolla toimivan puhaltimen tuottavan tehonhävikkiä.
Ja 10hv tehon tarve ei vaadi kummoista puhallinta. Mietippäs vaikka lehtipuhallinta! Muutaman hepan kone tuottaa aikas vähän puhallusta (jos mietitään moottorin jäähdytystä) syylärin kokoisella pinta-alalla. Ja lehtipuhallinparka on suunniteltu puhaltamaan niin paljon kuin sillä moottoriteholla kykenee.
http://www.husqvarna.com/fi/landscape-and-groundcare/products/blowers/356btx/#specifications
Em. puhallin tuottaa 3,2hv:n teholla vain 233L/s ilmavirtauksen 60mm putkessa 79m/s nopeudella. Riittäisikö tuo vinokoneen jäähdytykseen? Eipä riitä kun moottorista revitään vähänkin enemmän tehoja!
Mietippäs potkurikoneita (lentokoneet) ja niiden moottori tehoja?! :o
Mihin ihmeessä tarvitaan ne tuhannet hevosvoimat, jos potkuri ei kehitä vastusta?
Miksi viskot ovat kadonneet henkilöautoista kokonaan?
Kohta totuus onkin et sähkö vie enemmän tehoa ja kaikki tunkee viskot takasin :D
Noo, joks pistetää vetoja pystyy montako heppaa vaikuttaa?
No, sähköflekti ei ainakaan vie konetehoja yli 3hv missään tapauksessa, ellei laturin laakerit ole jumissa tai hihnat ole rautalankaa! ;D
Jos flektin halkaisija on 40cm ja välityssuhde kampiakselilta on 1:1 ja pata pyörii visko jäykkänä 6000rpm, niin flektin kehä viheltää melkoisen kiukkuista vauhtia, pyörien 452km/h nopeudella! :o
Lukemista aiheesta:
http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/propth.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Mechanical_fan
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9691.0
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rolls-Royce_Merlin
Eli jos flekti ei kuluta tehoa, ei se ilmaakaan liikuta! :2funny:
-
Jep, sähköflektissä on vielä kaks nopeutta mutta niille tuskin on keskenään paljoa eroa kun 1. nopeus on kuristettu etuvastuksella.
Ei ole etuvastusta, vaan kaksikääminen moottori! :hello:
Eikä tuollaisessa yli 50W etuvastuksessa olisi mitään järkeä! :buck2:
-
Eli jos flekti ei kuluta tehoa, ei se ilmaakaan liikuta! :2funny:
Jeps, näinhän se menee, veneetkin menis kovempaa jos sitä voimaa mikä menee pelkän potkurin pyörittämiseen ei menis.
Tietysti siihen vaikuttaa niin vedessä kuin ilmassakin lapakulma ja lavanleveys, potkurin halkaisija materiaali ja sen paino.
Niin myös tässä visko asiassa, ja eikös näitä ole Volvoissakin eri kokoisia? Ainakin omalle kohdalle on sattunut ainakin kolmea erilaista.
Esim. 300 -sarjan viskokytkin on huomattavasti keveempi, ja propellikin kyllä hepposempi kuin 700 -sarjassa.
-
Ei ole etuvastusta, vaan kaksikääminen moottori! :hello:
Eikä tuollaisessa yli 50W etuvastuksessa olisi mitään järkeä! :buck2:
(http://i223.photobucket.com/albums/dd14/j_tapio/liitteita%20vrcf/940flekti2.jpg)
(http://i223.photobucket.com/albums/dd14/j_tapio/liitteita%20vrcf/940flekti3.jpg)
(http://i223.photobucket.com/albums/dd14/j_tapio/liitteita%20vrcf/940flekti.jpg)
:hello: :hello:
Kerroppa lisää etuvastuksen järkevyydestä.
-
viskoflekti puuttuu nykyisin koska autot etuvetoja ja kone on poikittain.
-
:hello: :hello:
Kerroppa lisää etuvastuksen järkevyydestä.
Mitä hittoa? :o
Itselläni on kuvailemani kaksi nopeuksinen moottori. Olisin nimittäin pannut merkille tuon vastuksen. Ja kävin tarkastamassa, ei ole vastusta ei! :hello:
Mitää teknistä syytä tuohon kytkentään ei ole, jos moottori ei ole kaksi napainen. Eikä taida olla alkuperäinen kytkentä.... ::)
Hiljaisuutta voi käyttää perusteena, mutta teknisesti se ei ole tarpeen (siis kaksi nopeuksisuus).
Ja aikas hyvin heiton hihasta ravistettuna, että teholuokka vastukselle on 50W, nimittäin vastus on tasan 50W tehonkestoluokassa! ;D
Näkyypä olevan TE:n HSA50... :D
http://fi.farnell.com/te-connectivity-cgs/hsa502r2j/resistor-alu-housed-2r2-5-50w/dp/2009339
Näköjään hinnat ovat ropisseet rajusti alaspäin. Markka-aikana moinen vastus maksoi useita satasia... ???
-
Joo ei tuo ole alkuperäinen rakennelma millään muotoa, vain kehykset on 940:n viskoflektin tuulitunneli. Flekti itsessään on S80:sta. Suuren halkaisijan ja kovan pyörimisnopeuden takia nopeuden pudottaminen hiljaisemmaksi oli perusteltua. Toinen seikka oli kaks vaiheisen anturin käyttö jolloin mittaristossa olevien ledien (1. ja 2. -vaihe) kanssa pystyi hyvin havainnoimaan et onko anturi oikein mitoitettu.
Etuvastus makso 7,- tuossa paikallisessa.
-
viskoflekti puuttuu nykyisin koska autot etuvetoja ja kone on poikittain.
Bimmeri? Mese? Eipä niissä viskoja näy.... ;)
Visko on tuhlaajapojan tekniikkaa... Se menettelee työkoneissa ja kuorma-autoissa, mutta ei hlö-autoissa, joissa visko voi viedä etenemiseen tarvittavasta tehosta jopa 20%....
Joo ei tuo ole alkuperäinen rakennelma millään muotoa, vain kehykset on 940:n viskoflektin tuulitunneli. Flekti itsessään on S80:sta. Suuren halkaisijan ja kovan pyörimisnopeuden takia nopeuden pudottaminen hiljaisemmaksi oli perusteltua. Toinen seikka oli kaks vaiheisen anturin käyttö jolloin mittaristossa olevien ledien (1. ja 2. -vaihe) kanssa pystyi hyvin havainnoimaan et onko anturi oikein mitoitettu.
Etuvastus makso 7,- tuossa paikallisessa.
Juu, sitä minäkin, ettei ole orkkis! :)
Jos sitä alkoi väsäilemaan, niin miksei sitten samoin tein PWM-ohjaus, niin pysyy hiljaisena jos tehontarve on pieni ja sähkäömoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan ja flektin toiminta on lineaarista tarpeeseen nähden?
Nykyinen hinta puoltaa kyllä tuota vastuksen käyttöä! ;)
Haitko SP-elektroniikasta?
-
Eipä osannu tehä tuollasta pwm:ää. Kuulin kyllä tota tehdessä moisesta, mutta ei ollu sillon suurempaa intressiä alkaa peredtymään. SP:stä hain juu.
-
Visko on tuhlaajapojan tekniikkaa... Se menettelee työkoneissa ja kuorma-autoissa
kuulema joissakin hakkuukoneissa on hydrauliikalla toimivia viskoja, joka pyörii myös toiseen suuntaan sen takia että puhaltaisi roskat pois syyläristä/välijäähdyttimestä...
vanhoissa mersuissakin olen nähnyt magneettikytkimellä toimivia viskoja... :P
tuossa vanhassa casessa taas on ihan samanlainen kiinteä ropelli kuin oli B19A:ssa...
-
Bimmeri? Mese? Eipä niissä viskoja näy.... ;)
Visko on tuhlaajapojan tekniikkaa... Se menettelee työkoneissa ja kuorma-autoissa, mutta ei hlö-autoissa, joissa visko voi viedä etenemiseen tarvittavasta tehosta jopa 20%....
Mistä repäset tuon 20%?
Todellisuudessa puhutaan max 1-2% Eli ei sitä edes huomaa.
kuulema joissakin hakkuukoneissa on hydrauliikalla toimivia viskoja, joka pyörii myös toiseen suuntaan sen takia että puhaltaisi roskat pois syyläristä/välijäähdyttimestä...
Tämähän on mielenkiintonen. Siis siipiähän on sekä puhaltavia ja imeviä, mutta koskaan kuullukkaan hydrauliikalla toimivista.
Niin ja tosiaan metsäkonekuski olen..
-
veli tuollaista puhui että jossakin uudemmissa john deereissä olis tuollaisia hydraulisia viskoja...
ilmeisesti tuollainen systeemi..
(http://www.farmersguide.co.uk/articles/pics/1010/pp47-3.jpg)
-
veli tuollaista puhui että jossakin uudemmissa john deereissä olis tuollaisia hydraulisia viskoja...
ilmeisesti tuollainen systeemi..
(http://www.farmersguide.co.uk/articles/pics/1010/pp47-3.jpg)
Mielenkiintonen, ennen ole törmänny. Jotenki vaan epäilyttää tuon toiminta. Voi toimia hyvinki. Mutta varmaan ite pitää tietokoneen kautta vaihtaa pyörimissuunta
-
Eipä osannu tehä tuollasta pwm:ää. Kuulin kyllä tota tehdessä moisesta, mutta ei ollu sillon suurempaa intressiä alkaa peredtymään. SP:stä hain juu.
Pari PWM säädintä...
http://www.solorb.com/elect/pwm/pwm2/
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=8105 (päätepapu pitää vaihtaa järeämmäksi)
http://www.partco.fi/raksarjat/futurekits/FK804_OHJEET.PDF
Ja kyllä Sepolta löytyy apuja jos se pitää väsätä ja komponentitkin kaupan päälle! :)
Mistä repäset tuon 20%?
Todellisuudessa puhutaan max 1-2% Eli ei sitä edes huomaa.
Jos se kulutus olisi noin pieni, niin miksi viskot ovat kadonneet totaalisesti autoista? Varsinkin polttoainepiheistä? ???
Visko on yksinkertaisempi komponentti kuin sähkömoottori, joten.... ;)
Jos viskon kokonaistehon tarve on esim. 1kW ja etenemiseen tarvitaan 4kW....
Ja kyllä, tehoa autossa tarvitaan vain huippunopeuteen tai kiihdyttämiseen! :juhau:
Suomalaisten tieliikennenopeuksien säilyttäminen vaatii yllättävän vähän tehoa! :hello:
Mielenkiintonen, ennen ole törmänny. Jotenki vaan epäilyttää tuon toiminta. Voi toimia hyvinki. Mutta varmaan ite pitää tietokoneen kautta vaihtaa pyörimissuunta
Miksi tuo hydraulinen puhallinen ei toimisi?
Toimii tasan yhtä hyvin kuin mikä tahansa hydraulimoottori ja on vielä hiton yksinkertainen! Hyötysuhde on sitten oma juttunsa...
-
Mielenkiintonen, ennen ole törmänny. Jotenki vaan epäilyttää tuon toiminta. Voi toimia hyvinki. Mutta varmaan ite pitää tietokoneen kautta vaihtaa pyörimissuunta
Noita on varmaan myös joissakin kaivureissa ja pyöräkuormaajissakin...
tuolla on jotain juttua Hitachi pyöräkuormaajasta, jossa ilmeisesti kans on tuollainen hydraulinen tuuletin, koska tekstissä on mainittu seuraavaa:
Mm. hydraulisen tuulettimen siipien pyörintäsuunnan vaihto, suunnanvaihtohallinnan valinta (ohjauspyörä tai kuormainvipujen vierestä)
http://www.autokanta.com/koneporssi/tekniikka_ja_koeajot/koneet/pyorakuormaimet/?x134152=3112152
-
Jos se kulutus olisi noin pieni, niin miksi viskot ovat kadonneet totaalisesti autoista? Varsinkin polttoainepiheistä? ???
Visko on yksinkertaisempi komponentti kuin sähkömoottori, joten.... ;)
Jos viskon kokonaistehon tarve on esim. 1kW ja etenemiseen tarvitaan 4kW....
Ja kyllä, tehoa autossa tarvitaan vain huippunopeuteen tai kiihdyttämiseen! :juhau:
Suomalaisten tieliikennenopeuksien säilyttäminen vaatii yllättävän vähän tehoa! :hello:
Miksi tuo hydraulinen puhallinen ei toimisi?
Toimii tasan yhtä hyvin kuin mikä tahansa hydraulimoottori ja on vielä hiton yksinkertainen! Hyötysuhde on sitten oma juttunsa...
No jos tuolle linjalle lähetään niin sitte. Helppo tutkia ku penkittää niin sitten tiedetään mitä se on.
Mutta kuinka paljon se sähkämoottori sitten ottaa tehoa pyöriäkseen? Ja mistä se virta tulee->akulta jota lataa laturi.
Todellisuudessa et huomaa käytännössä onko pellin alla visko-vai sähköflekti ;)
Kokemuksella voin sanoa. Isällä on 2x945 volvoa ja toisessa visko ja toisessa sähkö. Ei mitään eroa. Samanlaisia nuhapumppuja kumpikin :pomo:
Enhän mie sitä sanonu etteikö se toimi. Pitäs saada käytännön kokemusta niin vois sanoa hyödyt ja haitat siitä. Sitä lähinnä vaan tarkotin.
-
No jos tuolle linjalle lähetään niin sitte. Helppo tutkia ku penkittää niin sitten tiedetään mitä se on.
Mutta kuinka paljon se sähkämoottori sitten ottaa tehoa pyöriäkseen? Ja mistä se virta tulee->akulta jota lataa laturi.
Todellisuudessa et huomaa käytännössä onko pellin alla visko-vai sähköflekti ;)
Kokemuksella voin sanoa. Isällä on 2x945 volvoa ja toisessa visko ja toisessa sähkö. Ei mitään eroa. Samanlaisia nuhapumppuja kumpikin :pomo:
Odotan penkitystuloksia mielenkiinnolla! :D
Merikontin sähköflektin tehoa en tiedä, mutta ravistan hihasta sellaiset max. 200W hitaalla nopeudella (täytyy mitata). Se tarvitsee toisinsanoen mekaanista tehoa sellaiset 240W, joka tarkoittaa noin (rahi) 1200W tehoa primäärienergiana. Joka on taasen täysin riippumaton auton nopeudesta ja muusta kuormituksesta.
Esimerkissä generaattorin hyötysuhteena 80% ja ottomoottorin 20%.
Tosin tuon sähkflektin teho ei taida olla tuota 200W! ;)
Se, ettei normaalikäytössä huomaa mitään eroa kahden eri auton polttoaineen kulutuksen välillä, ei täytä mitään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Jos vertailu tehdään samalla autolla, täsmälleen samalla ajosyklillä, niin tuloksia voi vertailla hitusen.
Kotikonstein voi tehdä tutkimuksen seuraavasti.
Ota porakone ja mittaa kuinka kovaa se jaksaa pyörittää viskotuuletinta (mittaa kierrosluku). Mittaa samalla porakoneen tehontarve tehomittarilla. Tee sama mittaus ilman kuormaa ja lopuksi samanpainoisella massalla kuin flekti on... Sitten sinulla on tieteellinen tulos asiasta...
Porakoneen pitää pystyä pyörimään sitten vähintään sen 2000rpm, jotta saat todellisempaa kuvaa asiasta.
Viskotuuletin pyörii usein täysin turhaan (kun termari on auki), vaikka ajoviima hoitaisi jäähdytyksen, sähköflekti ei sitä taasen tee.
Lisäksi se visko on turha pyörivä massa hidastamassa moottorin kierrosluvun nousua...
Viskon mitoitus on pakosta ylimitoitettu, koska viskon täytyy toimia myös matalilla kierroksilla ja korkeilla kuormituksilla.
Lopultakin visko on myös mekaanisesti haitta konehuoneessa huoltoja tehdessä... Joten on monta syytä heivata se visko metsään ja laittaa sähkö tilalle... :D
Jos tuo puhaltimien tehontarve kiinnostaa, niin tässä vähäsen laskenta-välineitä....
http://www.engineersedge.com/motors/fans_blower_horsepower_equation.htm
http://www.freecalc.com/fans.htm
http://www.iprocessmart.com/techsmart/formulas.htm
Laske muutama esimerkki tuolla freeclackilla ja huomaat, ettei ilmaisia lounaita ole! :hello:
Tuollaisen viskopuhaltimen puhallushyötysuhde on siinä 50% tuntumassa...
-
Mulle on kuiten ihan sama kumpi siellä pyörii. Persdynolla ajellaan :D
Niin suurta käytännön merkitystä sillä ei ole. Ainakaan mulle.
Ei tässä nyt varmaan ollakaan mitään tieteellistä tutkimusta olla tekemässä :pomo:
Lähinnä ihmetytti vaan tuo 20%. Sen takia tulin kyselemään.
-
Kyllähän mersuissa viskoja on ja vaikka kuinka..
-
Bimmeri? Mese? Eipä niissä viskoja näy.... ;)
Kyllähän mersuissa viskoja on ja vaikka kuinka..
ja bemareissa myös, esim mun ex e36 korisessa oli
-
Olis mielenkiintoista jos samalla sais penkitettyä vielä sen b19a:n kiinteän flektin.
-
ja bemareissa myös, esim mun ex e36 korisessa oli
Ja E36 kori tuli markkinoille milloin? Entäs koska se poistui valmistuksesta?
Taitaa merikontti olla saman ikäluokan autoja, joten viskoja varmaan löytyy, mutta löytyykö uudemmista?
Pointti on siinä, että viskot ovat kadonneet erittäin pitkälle uusissa autoissa. Ja siihen katoamiseen on syynsä.... :hello:
-
Jep, eihän niihin poikittaismoottoreihin ole järkevää viskokytkimellä olevia tuulettimia asentamaan. ;) Vitsi vitsi, taloudellisuusseikka on varmaan yksi juttu, mutta toisaalta sähköistä tuuletinta on myös helpompi ohjata, kuin viskokytkimellä varustetua.
Menee varmaan pilk. nus. ja pahasti nyt, mutta häiritsee kovasti tuo visko-sanan käyttö. Esim. joissakin vanhoissa 124-Mersuissa sähkömagneettisella kytkimellä varustetut tuulettimet EIVÄT ole viskoja, koska niissä ei ole VISKOkytkintä, vaan em. sähkömagneettinen kytkin. Ei pidä sekottaa Flektiä ja Viskoa toisiinsa. Visko = silikoniöljyn ja kytkimen sisäisten nopeuserojen avulla toimiva kytkin esimerkiksi Volvo AWD:ssä ja mm. juurikin vanhojen Bemareiden, Mersujen ja Volvojen tuulettimissa. Myöskään hydraulisesti kytkettävä tai käytettävä tuuletin EI ole HYDRAULIVISKO, vaan pikemminkin HYDRAULIFLEKTI. Eihän sähköllä toimiva tuuletinkaan ole SÄHKÖVISKO, vaan SÄHKÖFLEKTI. ::)
Kiitos ja anteeksi, mutta koitetaan pitää temistö kunnossa. :P
-
Kuulema se hydraulinen tuuletin on uusissa john deeren E-sarjan koneissa....on tietokoneohjattu ja vaihtaa pyörimis-suuntaa automaattisesti...
niin ja sori OT:sta....
Olis mielenkiintoista jos samalla sais penkitettyä vielä sen b19a:n kiinteän flektin.
sehän vastaa jumittunutta viskoa... :D
-
sehän vastaa jumittunutta viskoa... :D
Ei varsinaisesti, itse flektiosa on erilainen.
-
Ei varsinaisesti, itse flektiosa on erilainen.
vinokoneen viskossa on tosiaan vähän enemmän niitä lapoja kuin tuossa kiinteässä flektissä....
kiinteässä on muistaakseni 5 lapaa ja viskossa 6-7....
-
ja omasta mielestä on myös jonkun verran köykäisempi :o
-
ja omasta mielestä on myös jonkun verran köykäisempi :o
No sillä juuri...nyt ei omassa 245 ole flektiä ollenkaan, ei ollut edellisessäkään eikä sianpäässä.
Mun mielestä toi visko pyörii kyllä aina mukana jonkin verran, eikä se taida vesipumpun laakereillekaan tehdä
kovin hyvää kun siellä on tollanen 5 kilon insinöörityön taidonnäyte killumassa vipuvarren päässä.
Omaan autoon en halua yhtään ylimääräistä sähkövimpainta ja toisaalta taas en halua joka valoissa
puhaltaa täysillä kuumaa ilmaa autoon ja veivata ikkunoita auki niinkuin tähän asti.
Jos jollain on tommonen kivan värinen kiinteä flekti niin saa tarjota.
-
ja omasta mielestä on myös jonkun verran köykäisempi :o
Painaa suunnilleen puoli kiloa, eilen kävin hakeen tattarisuolta eräästä
Volvoihin erikoistuneesta korjaamosta/perkaamosta.
Asennukseen tais mennä melkein 5 min. Niitä muuten jäi vielä sinne varastoon. ;)
-
Nuita aikasemmin mainittuja hydrauliflektejä on työkoneissa meljo paljon nykyään. Volvon tämän vuosituhannen pyöräkoneissa ainakin. Tullut kummasteltua tuota syylärin putsaus systeemiä kun välillä pyörättää hetkellisesti toiseen suuntaan tosiaan. Ei muuten toimi kutteripurun kanssa, kun on niin hienoa. Anteeksi OT. :-[
-
Painaa suunnilleen puoli kiloa, eilen kävin hakeen tattarisuolta eräästä
Volvoihin erikoistuneesta korjaamosta/perkaamosta.
Asennukseen tais mennä melkein 5 min. Niitä muuten jäi vielä sinne varastoon. ;)
Eikö tuo visko nyt sentään ole kehityksessä seuraava askel eteenpäin tuon kiinteän jälkeen..?
Silloin kun se toimii oikein.
-
Kun vaihdoin 240 Turboon uuden jäähdyttäjän, siis ihka uuden, niin 16 tuumainen sähkö toiminen jäähdytys potkuri lähti pyörimään seistyäni paikoillaan huomattavan pitkän ajan. Siis todella hämmästyttävän tehokas jäähdyttäjä on uusi syylari. Jos auto liikkui edes vähän niin eipä lähtenyt käyntiin "ikinä".
-
Ostin 740 turbon termostaatti anturin ja se ois tarkotus laittaa 240 volvoon. Miten asennan sen syyläriin? Syylärissä anturille paikka, eli taisainen kohta johon olis tarkotus anturi laittaa kiinni. Anturin mukana tuli jonkinlainen "läpivientikumi", niin miten anturi on siis asennettuna vakiona? Täytyykö se juottaa kiinni syyläriin vai pysyykö, jos poraa sopivan kokoisen reiän ja laittaa sen kumin kanssa sen? :idiot2:
-
Ostin 740 turbon termostaatti anturin ja se ois tarkotus laittaa 240 volvoon. Miten asennan sen syyläriin? Syylärissä anturille paikka, eli taisainen kohta johon olis tarkotus anturi laittaa kiinni. Anturin mukana tuli jonkinlainen "läpivientikumi", niin miten anturi on siis asennettuna vakiona? Täytyykö se juottaa kiinni syyläriin vai pysyykö, jos poraa sopivan kokoisen reiän ja laittaa sen kumin kanssa sen? :idiot2:
Reikähän siinä tosiaan vakiona vain on mutta pitää sitten olla juuri oikean kokoinen että pysyy.
Joku varmaan heittää tähän sen oikean halkasijan..
-
Tuohon anturiaiheeseen liittyen... muistan täällä olleen jotain puhetta alavesiletkuunkin asentamisesta. Löysin tässä yks päivä tällasen: http://www.240.se/install/2-26-1.pdf . Näköjään ihan "orginaalinakin" asennettu termari letkuun.
-
Reikähän siinä tosiaan vakiona vain on mutta pitää sitten olla juuri oikean kokoinen että pysyy.
Joku varmaan heittää tähän sen oikean halkasijan..
22mm
-
Okei, kiitoksia tästä, täytyypä joku päivä irrotella syyläri ja porata reikä.
-
Yksi syy miksi nykyautoissa ei ole visko- tai mitään muutakaan mekaanista tuuletinta on se että se sähklöinen tuuletin on halpa, ja myös helpompi ohjata kuin mekaaninen.
Sinänsä täysiä tai ei mitään tuuletin on helppotapaus, mutta nykyään ei liene myynnissä ensimmäistäkään takavetoista autoa jossa ei olisi ilmastointia, ja ilmastointi vaatii tuulettimen sinne nokalle. Laitetaanko sinne ylimääräinen sähköpuhallin, vai jätetään mekaaninen tuuletin pois ja korvataan se yhdellä kaksitoimisella sähkötuulettimella?
Mun mielestä viskotuuletinta ei ole kadottanut sen energian kulutus, vaan se että tuuletus on halvempi toteuttaa sähköllä.
Mulla on 264:ssä osin hajonnut visko, eli se on huomattavasti herkempi tarttumaan kuin mitä sen pitäisi, joten on tullut paljon kokemusta eroista visko kiinni/auki. 3000rpm eteenpäin visko lukittuneena sen tehontarve on jo todella suuri. Mä en usko että huippukierroksilla viskotuulettimen tehontarpeeksi riittäisi vain 10 heppaa.
En muuten tiedä onko PRV:n tuulettimen lavoissa jotain eroa vinokoneen tuulettimeen, sekin on mahdollista, PRV kun on muutenkin varustettu järeämmällä jäähdytyksellä kuin vinokone.
-
Yksi syy miksi nykyautoissa ei ole visko- tai mitään muutakaan mekaanista tuuletinta on se että se sähklöinen tuuletin on halpa, ja myös helpompi ohjata kuin mekaaninen.
Toisaalta puhtaasti mekaaninen tuuletin on taatusti edullisin vaihtoehto,voittaen sähköisen 6-0.
Eikä se tarvitse mitään ohjausta, jos hyötysuhdeajattelu jätetään kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Moottorin jäähdytystä riittää ohjaamaan termostaatti. Tässä suhteessa mekaaninen flekti voittaa sähköisen 6-0.
Sinänsä täysiä tai ei mitään tuuletin on helppotapaus, mutta nykyään ei liene myynnissä ensimmäistäkään takavetoista autoa jossa ei olisi ilmastointia, ja ilmastointi vaatii tuulettimen sinne nokalle. Laitetaanko sinne ylimääräinen sähköpuhallin, vai jätetään mekaaninen tuuletin pois ja korvataan se yhdellä kaksitoimisella sähkötuulettimella?
Tähän takavetoisten ja ilmastoinnin suhteeseen en osaa sanoa mitään varmuudella. Työ-auto tyyppisissä se ei välttämättä ole niin yleinen kuin hlö-autoissa.
Ilmastointikin voidaan hoitaa mekaanisella flektillä, kuten vanhoissa jenkeissä se on hoidettu jo puoli vuosi-sataa sitten.
Kaksi-toiminen flekti? Vai kaksi-nopeuksinen flekti?
Mun mielestä viskotuuletinta ei ole kadottanut sen energian kulutus, vaan se että tuuletus on halvempi toteuttaa sähköllä.
Väitämpä tässäkin, että visko on halvempi valmistaa kuin sähköflekti...
Mulla on 264:ssä osin hajonnut visko, eli se on huomattavasti herkempi tarttumaan kuin mitä sen pitäisi, joten on tullut paljon kokemusta eroista visko kiinni/auki. 3000rpm eteenpäin visko lukittuneena sen tehontarve on jo todella suuri. Mä en usko että huippukierroksilla viskotuulettimen tehontarpeeksi riittäisi vain 10 heppaa.
No niin! Tehontarve ja energiankulutus...
Siinäpä syitä mekaanisen flektin muuttumiseen viskoksi ja sittemmin sähköiseksi... :)
Kampiakseliteho jää mekaanisella ja viskolla huonommaksi kuin sähköisellä.
Ai niin, eihän moottorin huipputeho voi merkitä mitään auton myynnissä! :D
En muuten tiedä onko PRV:n tuulettimen lavoissa jotain eroa vinokoneen tuulettimeen, sekin on mahdollista, PRV kun on muutenkin varustettu järeämmällä jäähdytyksellä kuin vinokone.
Tuo jäähdytys riippuu hyvin pitkälti siitä, mikä on moottorin hyötysuhde ja maksimi teho.
1MW terminen häviöteho ei vaadi lopultakaan kummoisen tehoista polttomoottoria... :o
-
Toisaalta puhtaasti mekaaninen tuuletin on taatusti edullisin vaihtoehto,voittaen sähköisen 6-0.
Kiinteälapaisessa tuulettimessa ei pystytä mittaamaan moottorille mukavaa huipputehoa, kun se potkuri hidastaa kokoajan, jonka lisäksi tuuletin täytyy mitoittaa hieman pienemmäksi, jolloin se ei oikein riitä pienemmillä kierroksilla, josta seuraa kuumenemista...
Eikä se tarvitse mitään ohjausta, jos hyötysuhdeajattelu jätetään kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Moottorin jäähdytystä riittää ohjaamaan termostaatti. Tässä suhteessa mekaaninen flekti voittaa sähköisen 6-0.
vaikka unohdetaan hyötysuhde, niin syö se silti tehoa, jos ei muuten niin kiihtyvyydestä. Mun mielestä visko tuuletin on alunperin tullut käyttöön pikemminkin suurempi teholukema (+mahd hiljaisempi) mielessä kuin varsinainen taloudellisuus.
Tähän takavetoisten ja ilmastoinnin suhteeseen en osaa sanoa mitään varmuudella. Työ-auto tyyppisissä se ei välttämättä ole niin yleinen kuin hlö-autoissa.
Vaikea sanoa, kun alkaa olla aika hiljaista saada pakujakaan ilman ilmastointia, Dacia Loganin kai saa, mutta siinä on kone poikittain. Faijan aikanaan ostaman vuosimallin -77 Volvo F12 vakiovarustukseen kuului ilmastointi.. Tuuletin taisi olla viskolla :)
Ilmastointikin voidaan hoitaa mekaanisella flektillä, kuten vanhoissa jenkeissä se on hoidettu jo puoli vuosi-sataa sitten.
Mulla oli joskus 244 jossa oli ilmastointia varten jonkinlaisen viskotyyppisen systeemin kautta toteutettu vakiokierros tuuletin, jonka olisi ainakin pitänyt pyöriä aina max 1500rpm. Se keskiosa oli erinäköinen kuin näissä normi viskoissa. Tietysti voisi käyttää myös täysin kiinteälapaista, mutta...
Kaksi-toiminen flekti? Vai kaksi-nopeuksinen flekti?
Väitämpä tässäkin, että visko on halvempi valmistaa kuin sähköflekti...
Epäilen vähän tuota vaikka yksittäin voi ehkä ollakin, mutta kun niitä sähkötuulettimia tehdään kuitenkin niin paljon enemmän.
No niin! Tehontarve ja energiankulutus...
Siinäpä syitä mekaanisen flektin muuttumiseen viskoksi ja sittemmin sähköiseksi... :)
Myös sähkötuulettimen helpompi sijoittelu on varmasti ollut tekijä. Ei tarvitse mitoittaa moottoriin sopivaa paikkaa tuulettimelle keskelle syyläriä jne..
Kampiakseliteho jää mekaanisella ja viskolla huonommaksi kuin sähköisellä.
Ai niin, eihän moottorin huipputeho voi merkitä mitään auton myynnissä! :D
Tuo jäähdytys riippuu hyvin pitkälti siitä, mikä on moottorin hyötysuhde ja maksimi teho.
1MW terminen häviöteho ei vaadi lopultakaan kummoisen tehoista polttomoottoria... :o
Kyllähän tuo PRV melkoinen kiuas on, toisaalta vaikutelma myös osittain johtuu hyvin lämpöä luovuttavasta alumiinikuoresta. Sen lisäksi irto putkilla kone tykkää herkemmin huonoa keittämisestä, joten sekin lienee osaltaan vaikuttanut jäähdytyksen tarpeeseen. Ja onhan se jotenkin loogista että kun lisätään kaksi pyttyä, niin laitetaan myös lisää syyläriä.
-
Voiko tota viskon toimivuutta testaa sillä tavoin että koittaa pysäyttää flektin, koneen ollessa kylmä. Siis vaikka heti näin pakkasaamuna käynnistyksen jälkeen.
Laittamalla vaikka lehden väliin? Eikai siinä mene kuin lehti silpuksi jos ei luista. Vai..? ;D
-
Voiko tota viskon toimivuutta testaa sillä tavoin että koittaa pysäyttää flektin, koneen ollessa kylmä. Siis vaikka heti näin pakkasaamuna käynnistyksen jälkeen.
Laittamalla vaikka lehden väliin? Eikai siinä mene kuin lehti silpuksi jos ei luista. Vai..? ;D
Sormenpäilläkin pitäisi pysähtyä. Jos ei pysähdy niin sit nappaa vähän enemmän sormenpäihin ;D
-
Voiko tota viskon toimivuutta testaa sillä tavoin että koittaa pysäyttää flektin, koneen ollessa kylmä. Siis vaikka heti näin pakkasaamuna käynnistyksen jälkeen.
Laittamalla vaikka lehden väliin? Eikai siinä mene kuin lehti silpuksi jos ei luista. Vai..? ;D
Älä heti käynnistyksen jälkeen, odottele tai ajele vaan rauhassa se 5 minuuttia, tai oikeastaan millon vaan ajon jälkeen ei sen pitäisi ollakaan "päällä" kuin vasta kun syyläri on oikeasti kuuma.
Vaikka lehdellä joo niin ei ainakaan käy mitään, sormillakin sen ehjän pystyy hyvin pysäyttään.
-
Älä heti käynnistyksen jälkeen, odottele tai ajele vaan rauhassa se 5 minuuttia, tai oikeastaan millon vaan ajon jälkeen ei sen pitäisi ollakaan "päällä" kuin vasta kun syyläri on oikeasti kuuma.
Vaikka lehdellä joo niin ei ainakaan käy mitään, sormillakin sen ehjän pystyy hyvin pysäyttään.
Joo, ei heti kylmänä nakkeja silppuriin, vasta kun on mennyt se pari minuuttia... :)
-
Kyllä se kuulee, startin jälkeen joku parikytä sekkaa kun odottelet eka ja nostat kierrokset johki 1500rpm, kuulee tasan varmasti kun se WHOOOOOOMM-ääni loppuu.
-
Kyllä se kuulee, startin jälkeen joku parikytä sekkaa kun odottelet eka ja nostat kierrokset johki 1500rpm, kuulee tasan varmasti kun se WHOOOOOOMM-ääni loppuu.
Joo tuon äänen kyllä kuulee, eli visko kunnossa ? :)
Mutta koitin pahvin palasella pysäyttää flektiä mutta eipä siitä tullut muuta kun polkupyörän pinnojen väliin laitettava räpättäjä.. ;D
Eikä sen jälkeen uskaltanu sormiakaan sinne laittaa ::)
-
Joo tuon äänen kyllä kuulee, eli visko kunnossa ? :)
Mutta koitin pahvin palasella pysäyttää flektiä mutta eipä siitä tullut muuta kun polkupyörän pinnojen väliin laitettava räpättäjä.. ;D
Eikä sen jälkeen uskaltanu sormiakaan sinne laittaa ::)
Siis se on kunnossa jos tuo mylvintä loppuu, itellä tuosa -84:ssa näin pikkupakkasilla se mylvintä loppuu arviolta puoli minuuttia käynnistyksestä, kun kone on käynyt suurimman osan ajasta joutoa ja kerran antaa kierroksia niin mylväsee pikasesti ja loppuu.
-
Mulla oli 264:ssä alunperin kiinni visko joka ei tarttunut koskaan kiinni. Eli ei se visko jokakerta hajoa niin päin että se jumittaisi kiinni.
-
kaveri kertoi viskon poistamisesta aika merkittäviäkin lukemia, olivat jotain jääautoa ollut penkkaamassa ja penkkasivat ennen ja jälkeen viskoflektin poistoa...tuloksena 12hv ero ja auto oli vakio 1.6 sierra. Tuohon en sen kummemmin ota kantaa mutta omassa volvossa tuo visko ainakin on jumissa, kun koneen käyttää lämpimäksi ja pyöräyttää viskoa, ropelli pysähtyy siinä vaiheessa kun siitä irrottaa.
-
En jaksanu lukee koko juttuu josko oli jotain vastaavaa mut viskon poisto vaikuttaa varmaan ihan yhtä lailla ku kevyempi vauhtis ja pienemmät renkaat ym..renkaathan nyt ei moottoritehoo vaikuta eikä kierrosherkkyytee mut kiihtyvyytee kyllä..sikälimikäli vaan pitoa riittää
-
Olihan se jo museon puolella kun joku käyttäjä oli penkittänyt vinokoneen viskolla ja ilman. Ilman viskoa teuhua 10 heppaa (taisi olla jopa hitusen yli) enemmän.
-
En jaksanu lukee koko juttuu josko oli jotain vastaavaa mut viskon poisto vaikuttaa varmaan ihan yhtä lailla ku kevyempi vauhtis ja pienemmät renkaat ym..renkaathan nyt ei moottoritehoo vaikuta eikä kierrosherkkyytee mut kiihtyvyytee kyllä..sikälimikäli vaan pitoa riittää
Älä luule, vaan lue! :pomo:
Jos ole yhtään hajulla fysiikasta, niin ymmärrät kyllä, ettei se ylimääräinen monilapainen potkuri siellä volvon keulalla itsekseen pyöri, vaan vaatii tehoa pyörimiseen, jolloin tämä teho on pois auton liikuttamisesta.
Mekaaninen flekti vaikuttaa ulos saatavaan moottoritehoon, toisin kuin renkaat tai vauhtipyörä.
Kannattaa miettiä sitä, miksi se flekti on kadonnut kaikkien henkilöautojen keulalta? :o
-
Joo siis kyllähän mä sen ymmärrän että se visko vie voimaa x määrän..heitin vaa tollasen vinkin niille jotka sitä auton suorituskykyy haluu parantaa kaikilta osin :pomo:
-
Kannattaa miettiä sitä, miksi se flekti on kadonnut kaikkien henkilöautojen keulalta? :o
Pääasiallinen syy taitaa olla moottorin sijoitus poikittain, mutta vieläköhän esimerkiksi bmw-benz linjalla on viskoja ???
-
Pääasiallinen syy taitaa olla moottorin sijoitus poikittain, mutta vieläköhän esimerkiksi bmw-benz linjalla on viskoja ???
Mökkinaapurilla -11 BMW 530d ja siinä ainakin visko... Ja porukoilla A4 1.9 tdi:ssä.
-
sitä tossa mietin että mitä parempaa viskossa on sähköflektiin verrattuna? kun useimmissa takavetosissa tuota käytetään.
OT: jotkut ottaa jokkisautosta laturinkin pois että ei ole mikään apulaite jarruttamassa
-
sitä tossa mietin että mitä parempaa viskossa on sähköflektiin verrattuna? kun useimmissa takavetosissa tuota käytetään.
On kait se loppujen lopuksi melko idioottivarma ja tuulettaa vähän sitä konehuonetta aina, ei tule sellaista ilmiötä että flekti lähtee päälle vasta kun kone on tosi kuuma, niinkuin sähkösellainen tekee.
-
On kait se loppujen lopuksi melko idioottivarma ja tuulettaa vähän sitä konehuonetta aina, ei tule sellaista ilmiötä että flekti lähtee päälle vasta kun kone on tosi kuuma, niinkuin sähkösellainen tekee.
juu no tuo on kyllä totta..tosin tuon voi myös ratkaista sähköflektillä kun asentaa sen jäähdyttimen etupuolelle jolloin ajoviima pyörittää tuuletinta, tosin konehuone ei siinä kauheesti tuuletu
-
Mää en kyllä ensimmäisenä menis ottaan viskoa pois. Mun mielestä se on suotuisampi kun tuuletin ei ole ihan syylärissä kiinni, pääsee ilma paremmin virtaamaan. Volvossa vielä tilaa rakentaa semmonen hieno tuulitunneli.
Viskon kanssa pakosarja saa hehkua punasena kun annetaan sikaa. Mut lämmöt ei oo noussu yli puolenvälin. Ilman viskoa keitti 10minuutissa ilman piikkirenkaita. Toisekseen keljuttaa jos joku tulee keljuileen maalissa että "niin niin mut sulla on sähköflekti.." :pomo:
-
Kertokaas tietämättömälle.
Miten tuon viskon pitäisi toimia. Oma toimii siten, että kun nyt pakkasilla laittaa auton käyntiin, niin visko humisee mukana täysillä noin 3min. Sen jälkeen jää pyörimään "vapaalle". Lähteekö se siitä uudelleen pyörimään kovempaa kun kone lämpiää. Koskaan en ole miettinyt asiaa, mutta pyöriikö siksi aluksi kun visko kylmänjäykkä??
Mulla kuuluu jokin vikinä konehuoneesta joka ei ole suhteessa koneen kierroksiin. Vikinä alkaa vasta noin 10min ajon jälkeen. ja vain pakkasilla kuuluu. Miettiny olisko se tuo visko.
-
Miten tuon viskon pitäisi toimia. Oma toimii siten, että kun nyt pakkasilla laittaa auton käyntiin, niin visko humisee mukana täysillä noin 3min. Sen jälkeen jää pyörimään "vapaalle". Lähteekö se siitä uudelleen pyörimään kovempaa kun kone lämpiää. Koskaan en ole miettinyt asiaa, mutta pyöriikö siksi aluksi kun visko kylmänjäykkä??
Tuosta viimoisesta en tiedä mutta noin sen kuuluukin toimia.
-
Mää en kyllä ensimmäisenä menis ottaan viskoa pois. Mun mielestä se on suotuisampi kun tuuletin ei ole ihan syylärissä kiinni, pääsee ilma paremmin virtaamaan. Volvossa vielä tilaa rakentaa semmonen hieno tuulitunneli.
Mitä kauempana se puhallin on, sitä huonommin se imee, eli toimii kauempana vain ilman vatkaimena.
Lisäksi sen tunnelin tulee olla mahdollisimman tiivis niiden puhaltimen siipien ympärillä, jotta teho olisi suurin mahdollinen.
Viskon kanssa pakosarja saa hehkua punasena kun annetaan sikaa. Mut lämmöt ei oo noussu yli puolenvälin. Ilman viskoa keitti 10minuutissa ilman piikkirenkaita. Toisekseen keljuttaa jos joku tulee keljuileen maalissa että "niin niin mut sulla on sähköflekti.." :pomo:
Siis koneen lämmötkö? Eipä ne minullakaan ole koskaan nousseet ilmastoinnilla ja automaattilootalla varustettuna, kuin silloin kun ilmastoinnin kenno on tukkeessa loskasta.
Ja mitä avosandaalintm tulee, niin taatusti sitä on annettu, sillä turbo punastelee jo pienestä. Sitten kun downpipe näkyy auton allakin pimeässä selvästi, niin sandaalia on annettu "sopivasti". ;)
sitä tossa mietin että mitä parempaa viskossa on sähköflektiin verrattuna? kun useimmissa takavetosissa tuota käytetään.
Hinta ja yksinkertaisuus!
Nykyisin tuo visko on katoavaa kansanperinnettä takavedoissakin.
Kun termostaatti on kunnossa, niin moottorin sisäinen lämpötila pysyy sähköflektillä tarkemmin vakiona, koska flekti käynnistyy vasta sitten kun tarvetta on ja tuottaa aina vakion jäähdytystehon, mitä viskolla ei saa.
Auton liikkuessa esim. 80km/h nopeudella ajoviiman vaikutus on moninkertainen kumpaankaan puhallustapaan verraten.
Jos auton jäähdytysjärjestelmä on kunnossa, ei moottoria saa ylikuumentumaan liikuttaessa, oli siellä visko tai flekti. Paikallaan ylikuumentumisen voi saada aikaan herkemmin viskolla.
-
Hinta ja yksinkertaisuus!
jos verrataan uuteen viskoon ja uuten sähköflektiin. Sähköjä saa uutena alle 50€ sis. asennus sarjan, tuohon rele, johtoa ja muutama liitin....abaut 10€+anturi muutaman euron. Saakohan/onko saanut uutta viskoa koskaan tohon rahaan?? ::)
Yksinkertasuudessa visko kyllä vie voiton.
-
Yksinkertasuudessa visko kyllä vie voiton.
O0
Tämän takia mulla on visko ;)
-
O0
Tämän takia mulla on visko ;)
Sulla on kyllä visko sen takia, kun ilmastointi on jääny ruottiin. ;)
-
Sulla on kyllä visko sen takia, kun ilmastointi on jääny ruottiin. ;)
Voi olla. :) Mutta en ole sitä poiskaan ottamassa.
Mitä vähemmän sähköä, niin sen parempi ;)
-
Ilmat ku lämpii nii tarttee visko laittaa takas... Eli varmaa maalis huhtikuussa :) ellen sitten sähköstä saa aikaseks laittaa ::)
-
Mitä vähemmän sähköä, niin sen parempi ;)
ton allekirjoitan...vaikkakin sähköleftin laitan :) ihan vaan mielen kiinnosta vaihto tapahtuu penkissä kun tuplat säädetään.
-
jos verrataan uuteen viskoon ja uuten sähköflektiin. Sähköjä saa uutena alle 50€ sis. asennus sarjan, tuohon rele, johtoa ja muutama liitin....abaut 10€+anturi muutaman euron. Saakohan/onko saanut uutta viskoa koskaan tohon rahaan?? ::)
Se hinta, jonka auton valmistaja maksaa on jotain aivan muuta kuin se hinta mikä kuluttajalta pyydetään.
Joten siinä mielessä visko on vanha keksintö jota aikanaan käytettiinkin kohtuullisen paljon.
-
Se hinta, jonka auton valmistaja maksaa on jotain aivan muuta kuin se hinta mikä kuluttajalta pyydetään.
Joten siinä mielessä visko on vanha keksintö jota aikanaan käytettiinkin kohtuullisen paljon.
tarkotin tässä sitä että, kun noita viskoja on kuluttajakin varmaan saanut tarvikkeena ostaa niin mitä ne mahtoi maksaa.
-
visko jäähdyttää vaikka olisi jumissa ,sähköflekti antaa mosan kärähtää ongelmatilanteessa. kesällä visko,talvella sähkö :D käyttöautossa visko parempi,huoleton. harrasteauto ei yleensä olekaan huoleton, siinä voi olla viritetty flekti. :)
-
visko jäähdyttää vaikka olisi jumissa ,sähköflekti antaa mosan kärähtää ongelmatilanteessa. kesällä visko,talvella sähkö :D käyttöautossa visko parempi,huoleton. harrasteauto ei yleensä olekaan huoleton, siinä voi olla viritetty flekti. :)
Käyttöautossa sähkö, viskot jätän harrastepeleihin! :)
Ei ne flektin moottorin ihan jokapäivä hajoa! Useammin vinokoneesta pettää kansipahvi kuin flekti! ;)
-
sähköflekti antaa mosan kärähtää ongelmatilanteessa.
eikös se ole kuski ketä antaa mosan kärähtää ku lämmöt nousee? ei kai se sen flektin vika ole.
-
eikös se ole kuski ketä antaa mosan kärähtää ku lämmöt nousee? ei kai se sen flektin vika ole.
Totta, mutta kun suurin osa autoilijoista ei ymmärrä niistä kojetaulun mittareista yhtikäs mitään, niin visko on parempi puupäille.
-
sähköflekti ja vielä anturi kiinni niin ei tarvi muistaa laittaa napista kun menee itestää päälle. itellä ollut näin aina ja hyvin toiminut. on myös erikseen napilla.. itse kun otin viskon pois ja sähköflekti tilalle niin en kyllä laittanut sitä "teho" mielesssä vaan ihan siksi että saa sen törkeän kapistuksen pois kone huoneesta pitämästä kauheeta meteliä. onhan se sähköflekti nätimpi eikä ole mitään ongelmaa ollut. ;)
-
Totta, mutta kun suurin osa autoilijoista ei ymmärrä niistä kojetaulun mittareista yhtikäs mitään, niin visko on parempi puupäille.
;D no juu...onneksi en itseäni luokittele puupääksi :D joten sähkönen ropelli voi olla mun autossa :)
itte olen ehkä hiukan liiankin tarkka lämpöjen suhteen, kesäkuumalla kun tonnarilla kaupungissa ajelen niin yleensä laitan katkasijasta flektin pyörimään kokoajan, sitte isommilla nopeuksilla anturi hoitaa flektin käynnistyksen.
-
helteellä ruuhkassa vinokone kuumenee ihan mukavasti. eikä siinä ilma kierrä.omassa anturi,pakkosyöttökatkaisin ja lämpömittari. japsit on suunniteltu ruuhka-ajoon mutta volvossa lämpöö pukkaa. iso sähköflekti ottaa aika virran kun hurahtaa päälle, sulakekin voi mennä. en mä yritä piruilla mutta nämä on ihan omia kokemuksia. :hello:
-
visko jäähdyttää vaikka olisi jumissa ,sähköflekti antaa mosan kärähtää ongelmatilanteessa. kesällä visko,talvella sähkö :D käyttöautossa visko parempi,huoleton. harrasteauto ei yleensä olekaan huoleton, siinä voi olla viritetty flekti. :)
Viskolla on myös taipumusta olla myös tarraamatta kiinni eli ei sekään mikään autuus ole...
-
Viskolla on myös taipumusta olla myös tarraamatta kiinni eli ei sekään mikään autuus ole...
en kiellä tätä. :)
-
en kiellä tätä. :)
Väitätkö, että tarraamaton visko ei jäähdytä yhtikäsmitään?
Voin lahjoittaa sinulle viskon, joka ei tarraa, mutta kuitenkin imee tyhjäkäynnillä ilmaa syylärin läpi.
-
Väitätkö, että tarraamaton visko ei jäähdytä yhtikäsmitään?
Voin lahjoittaa sinulle viskon, joka ei tarraa, mutta kuitenkin imee tyhjäkäynnillä ilmaa syylärin läpi.
useimmin viskot jumivat eikä muutu pyörimättömiksi. en väitä mitään,en oikeesti oo kinaamassa mistään täällä. jos haluisin kinata meen suomi24. ;)
-
Täällä yksi vinokone keittäny tyhjäkäynnillä rikkinäisen viskon takia :hello:.
-
keltainen kiinteä propelli. mutta siinäkin voi käydä että kissa on mennyt lämmittelemään tuulitunneliin väliin ja startatessa hajoo kissa ja propelli. ja lämmöt nousee. näinkin on tapahtunut.
-
Mitä kauempana se puhallin on, sitä huonommin se imee, eli toimii kauempana vain ilman vatkaimena.
Lisäksi sen tunnelin tulee olla mahdollisimman tiivis niiden puhaltimen siipien ympärillä, jotta teho olisi suurin mahdollinen.
Tossa täysin samaa mieltä että pitäis olla tosi tiivis. Mutta taas jos se on ihan siinä syylärissä kiinnes, niin mun näkemyksen mukaan se ilma ei parhaalla tavalla pääse virtaamaan sen kennon läpi. Tavallaan se flekti ois vatkaimena siinä syylärissä kiinni. En ole tehnyt sen sofistikoituneempia tutkimusta asiasta, joten myönnän jotta väärässä saatan olla.
Ne mun kokemukset sähköflektistä rajottuu kuppaseen turbokoneeseen ja sille (oliko se solex) cd175 kaasuttimelle jonka säädöt oli päin peetä ja keitti niiden 5min pyrähdysten jälkeen. Heitin ne turboroskat ja flektinki kuuseen. Jääny paskan maku suuhun kait.
Siis koneen lämmötkö? Eipä ne minullakaan ole koskaan nousseet ilmastoinnilla ja automaattilootalla varustettuna, kuin silloin kun ilmastoinnin kenno on tukkeessa loskasta.
Ja mitä avosandaalintm tulee, niin taatusti sitä on annettu, sillä turbo punastelee jo pienestä. Sitten kun downpipe näkyy auton allakin pimeässä selvästi, niin sandaalia on annettu "sopivasti". ;)
Niin se mun kone on vapari b200f ja huutaa kuin sika, ko 5,38 perävälitys ja aika paljon kakkosella ajetaan. Täytyy kokeilla si vielä turbon kanssa kun ensin saan katon suoristeltua ja kaaret asennettua.
keltainen kiinteä propelli. mutta siinäkin voi käydä että kissa on mennyt lämmittelemään tuulitunneliin väliin ja startatessa hajoo kissa ja propelli. ja lämmöt nousee. näinkin on tapahtunut.
Sillä ylimääräisellä kissalla lämpee tämän jälkeen vielä pirttikin. Isä puhunu ettei sitä moni uskois kuin monesta on lämpö mummovainaan toimesta tuvan nurkkaan noussut :o
-
Tossa täysin samaa mieltä että pitäis olla tosi tiivis. Mutta taas jos se on ihan siinä syylärissä kiinnes, niin mun näkemyksen mukaan se ilma ei parhaalla tavalla pääse virtaamaan sen kennon läpi. Tavallaan se flekti ois vatkaimena siinä syylärissä kiinni. En ole tehnyt sen sofistikoituneempia tutkimusta asiasta, joten myönnän jotta väärässä saatan olla.
Jos se potkuri on oikein lähellä kennoa, niin se imee parhaiten juurikin sen kennon lävitse, mikä tarkoitus onkin.
Kun välimatka potkurin ja kennon välissä kasvaa, niin kaikenlaiset ilman sivuvuodot yms. alkavat tiputtaa jäähdytystehoa, joka syntyy vain siitä, että ilma virtaa sen syylärin lävitse.
Viskossa ongelman tuo vain se, että potkuri on koneessa kiinni ja se tunneli auton korissa, joten se on pakko jättää väljäksi, jottei tule osumia. Tämä taasen heikentää tehoa merkittävästi.
Sähköflektillä tuon voi välttää helposti, koska se on kiinni itse syylärissä.
Ja flektin teho on maantienopeuksissa suhteellisen vähäinen enää verrattuna ajoviiman tuottamaan virtaukseen.
Jos moottoritienopeuksilla mennään, niin flekti on melkoisen viraton kaiken kaikkiaan, koska ilmapatsaan nopeus, jota volvo edellään työntää on jo huimat 33m/s, jonka tekeminen viskolla tms. puhalimella vaatii tolkuttomasti voimaa!
Ne mun kokemukset sähköflektistä rajottuu kuppaseen turbokoneeseen ja sille (oliko se solex) cd175 kaasuttimelle jonka säädöt oli päin peetä ja keitti niiden 5min pyrähdysten jälkeen. Heitin ne turboroskat ja flektinki kuuseen. Jääny paskan maku suuhun kait.
Jos turbossa on sopat väärin, niin se tuottaa kyllä uskomattoman määrän ylimääräistä lämpöä.
Jos auton moottori tuottaa 100kW akselitehon, niin polttoaineen terminen teho on huimat 1000kW. :o
Tuosta megawatin tehosta syyläri joutuu puskemaan ulkoilmaan n. 600kW loput menee harakoille muuta reittiä.
Todellisuudessa vinokoneen hyötysuhde ei juuri 10% parempi ole.
Jos minulta kysytään sähkö, vaiko visko, niin sähkön otan ilman epäröintiä. Koska sähköllä se toimii vain silloin kun sen tarvitsee toimia. Merikontissa LH päättää milloin flekti pyörii kannen lämpötilan perusteella.
Normaalinopeudella se flekti toimii silloin kun kansi on yli +105C lämpötilassa mutta alle +115C.
Kun tuo +115C lämpötila ylittyy, niin siinä vaiheessa flekti pyörii täysnopeudella tasan niin kauan, että kone jäähtyy alle +115C lämpötilaan ja sen voi pysäyttää tuolloin vain irroittamlla akun navan tms. menetelmällä katkaisemalla flektin sähköt. Normaalisti tuota ei tapahdu kylläkään ja flekti sammuu normaalisti moottorin sammuessa, mutta jos jostain syystä tuo +115C ylittyisi moottorin sammuttuakin, niin LH käynnistää flektin tuolloikin. Siksi siellä on varoitus pitää räpylät pois flektistä moottori sammutettunakin!
-
Mulla tuo sähköflekti on liimattuna siihen viscon tunnelin takapäähän ja se on niin tiivis kauttaaltaan ettei ilmaa pääse tulemaan muualta kuin syylärin läpi. Väliä kennoon jää 5...6cm. Noin mä luulisin että se ilman virtaus on tasaisin kauttaaltaan syylärissä.
-
Mulla tuo sähköflekti on liimattuna siihen viscon tunnelin takapäähän ja se on niin tiivis kauttaaltaan ettei ilmaa pääse tulemaan muualta kuin syylärin läpi. Väliä kennoon jää 5...6cm. Noin mä luulisin että se ilman virtaus on tasaisin kauttaaltaan syylärissä.
Juu, oikein onnistunut muutos ja huomattavasti tehokkaampi kuin visko. :hello:
-
Nostetaan nyt tätä aihetta, volvo aloittelija kysyy että mistä sähköflektiä kannattaa lähteä ostamaan? Ja onko kuinka vaikea homma vaihtaa sähköinen vakion tilalle?
-
Nostetaan nyt tätä aihetta, volvo aloittelija kysyy että mistä sähköflektiä kannattaa lähteä ostamaan? Ja onko kuinka vaikea homma vaihtaa sähköinen vakion tilalle?
Esim. motonet tai biltema kummassaki on.. vähä mittailet ja haet sopivan kokoisen ja otat vanhan viskon pois ja laitat uuden kiinni hyvin syylääriin johki ja sit vaan sähköt. helppo homma.
e:muista laittaa lämpötila anturi että lähtee flekti automaattisesti pyörimäään tietyssä lämmössä ettei paffi mee. ja vaikka niinku itelläki vielä että saa napilla koska tahansa päälle. -H-
-
Mullakin käynyt välillä mielessä viskon poisto.
Autossa on automaatti-ilmastointi, joten siellä on jo yks sähköflekti. Se ilmeisesti ottaa tiedon syyläriltä? Ainakin siinä on anturi. Jäähdyttääkö tuo kyseinen flekti vain ilmastoinninkennoa, vai myös moottoria?
Riittääkö jos jaan siitä tiedon myös toiselle flektille?
Vai kannattaako laittaa erillinen katkasin?
Tulipas kysymyksiä kerrakseen :P
EDIT: Hommasin 940 alkuperäisen sähköflektin. Nyt kertokaa miten se kannattaa kytkeä ;)
-
EDIT: Hommasin 940 alkuperäisen sähköflektin. Nyt kertokaa miten se kannattaa kytkeä ;)
tuolla on jotain asiaa asennuksesta ja kytkemisestä. pistän omanki sinne esimerkiks.
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=21924.0
-
Mites tuo mun alkuperäinen sähköflekti, onko se kytketty jotenkin ilmastointiin?
Vai pyöriikö pelkästään syylärin tiedon mukaan?
-
Flekti pyörii LH:n ja ilmastoinnin painerajojen ohjaamana.
-
Flekti pyörii LH:n ja ilmastoinnin painerajojen ohjaamana.
Eli tuo toinen voi olla käsikäyttöinen. Sit alkuperäinen on siellä "turvana".
-
Flekti pyörii LH:n ja ilmastoinnin painerajojen ohjaamana.
onko se "etu"-flektikin siis näin? joka on viskon kaverina joihinki asennettu. semmosen kaavioita en oo ikinä vielä nähnyt
-
onko se "etu"-flektikin siis näin? joka on viskon kaverina joihinki asennettu. semmosen kaavioita en oo ikinä vielä nähnyt
Se luultavasti on pelkästään ilmastoinnin painerajojen ohjaamana. En ole koskaan em. skemaa minäkään nähnyt.
Vain näiden ns. tavallisten, jossa homma menee kuvatulla tavalla.
-
Hmmm.. Ottaako ilmastointi sit tiedon syylärin nurkasta?
-
Hmmm.. Ottaako ilmastointi sit tiedon syylärin nurkasta?
Kyllä, siitä lauhduttimen nurkan kolmelta anturilta.
-
Täytyy varmaan kokeilla käytännössä et lähteekö etuflekti pyörimään koneen ollessa kuuma.
Laittaa vaan sen toisen ensin toimimaan, niin saa jäähdytettyä tarvittaessa.
-
Onko siinä nyt siis ilmastoinnin flekti kennojen edessä ja syylärin ylänurkassa anturi jossa johdot kiinni? Jos halajat selvittää kytkeytyykö se flekti nyt sillä anturilla, niin senkus lyöt johdot yhteen ja katsot mitä tapahtuu..
-
Onko siinä nyt siis ilmastoinnin flekti kennojen edessä ja syylärin ylänurkassa anturi jossa johdot kiinni? Jos halajat selvittää kytkeytyykö se flekti nyt sillä anturilla, niin senkus lyöt johdot yhteen ja katsot mitä tapahtuu..
juurikin noin.
No noihan sen voi testata, ois pitänyt taas ajatella järjellä :buck2:
-
EI lähde pyörimään. Miksi syylärissä sitten on anturi :idiot2:
TAI sitten mun flekti on rikki, en kyll muista et se olisi koskaan pyörinyt. Tai ainakaan en ole huomannut.
-
kokeilitko ilmastointia päälle kans samalla?
-
kokeilitko ilmastointia päälle kans samalla?
En kokeillu.
EDIT: Kokeilin ilmastointi päällä, ei vaikutusta!
TARVIIKO ILMASTOINTI TUOTA FLEKTIÄ? Jos kytkee tuon etuflektin anturiin, ja toisen käsikäytölle.
Ilmastointi ilmeisesti käyttää flektiä vain paikalla ollessa. Jolloin käytän käsikäyttöä.
Muutenkin harvemmin auto on käynnissä paikallaan ollessaan. Muutakuin liikennevaloissa.
Harvoin ku auto saa kenkää, niin pidän käsikäytön päällä.
-
Testattu on eikä mitään muuta hyötyä kuin että viskon tohina häipyi. Kymmenen hepan hukkuminen viskoon huipputehon kierroksilla on pelkkää legendaa. Ei kai nyt edes ruottalainen insinööri voi olla niin pölijä?
06.09.2013 Mitattu Dynossa B200e -koneessa 9hp ero. Flekti ei ole jumissa. Takapyörästä flektin kanssa 98hp ja ilman flektiä 107hp.
-
Mutta eikö se yleensä ole kiinni-asennossa penkissä, vaikkei jumiutunut olisikaan, kun paikallaan siinä huudattelee?
-
Mutta eikö se yleensä ole kiinni-asennossa penkissä, vaikkei jumiutunut olisikaan, kun paikallaan siinä huudattelee?
Hyvä huomio. ;)
Mutta juu, hyvin huomaa kesällä kun lähtee liikennevaloista kun flekti tarraa kiinni... Liekkö flektin takia 2.0 pienempiä koneita saanutkaan. :2funny:
-
On se kun sähköflekti nappaa jotain 20 A 12 V nimellisjännitteellä, mikä tekee karvan alle 500W niin sama jäähydytysteho on katsottu tarpeelliseksi tuottaa 9 hp puhallinteholla.
-
On se kun sähköflekti nappaa jotain 20 A 12 V nimellisjännitteellä, mikä tekee karvan alle 500W niin sama jäähydytysteho on katsottu tarpeelliseksi tuottaa 9 hp puhallinteholla.
9hp puhallinteho saadaan aikaiseksi alle 0,69hp:n sähköteholla. Suomeksi noin kymmenys-osalla viskon viemästä moottoritehosta.
Ja jos joku sanoo, ettei siitä ole hyötyä, niin.... :idiot2:
-
9hp puhallinteho saadaan aikaiseksi alle 0,69hp:n sähköteholla.
Tätä on odotettu: IKILIIKKUJA! *taavih->
-
Tätä on odotettu: IKILIIKKUJA! *taavih->
Pöh vanha juttu. Kytkee startin kiinni laturii pelkästää, nii joha pyörii ikuisesti. ;D
-
9hp puhallinteho saadaan aikaiseksi alle 0,69hp:n sähköteholla. Suomeksi noin kymmenys-osalla viskon viemästä moottoritehosta.
Ja jos joku sanoo, ettei siitä ole hyötyä, niin.... :idiot2:
Niin no. Mulla on vaikeuksia uskoa että potkuri nappa tuon 9 heppaa. Viskon ja kiinteän ero on jotain 2 hp.
Kampiakselidynossahan tuo olisi helppo mitata.
-
Niin no. Mulla on vaikeuksia uskoa että potkuri nappa tuon 9 heppaa. Viskon ja kiinteän ero on jotain 2 hp.
Kampiakselidynossahan tuo olisi helppo mitata.
Kyllä sen voi laskeakkin... :hg:
Mutta ajatellaampas potkurikoneiden moottoritehoja ja lapojen kokoa ja niiden keskinäistä suhdetta, niin päästään nopeasti siihen, että ilman liikuttaminen vaatii oikeasti paljon voimaa.
Se miksi sähköpuhallin on parempi, on se ettei sillä ole hukkatehoa kun se ei käy. Puhumattakaan sen paremmasta hyötysuhteestä W/L/s mielessä (Wattia per litraa sekunnissa), koska se voi olla mekaanisesti optimimpi kuin se tunnelipuhallin (visko tai kiinteä).
Jos et usko, niin laske! ;D
http://www.drivecalc.de/PropCalc/
Imun tekeminen on vaikeampaa kuin puhalluksen ja vollessa kaikki puhaltimet imevät, eivätkä puhalla.
Ja painetta voit tehdä kuinpa paljon tahansa, mutta imua et! :pomo:
-
Imun tekeminen on vaikeampaa kuin puhalluksen ja vollessa kaikki puhaltimet imevät, eivätkä puhalla.
Ja painetta voit tehdä kuinpa paljon tahansa, mutta imua et! :pomo:
Paitsi kylmästöinnin flektit kennojen etupuolella.
-
Voin mä sen lapunki tähän paiskata jos se helpottaa?
-
Minä poistin viskon omasta noin viikko sitten.
Tuntuu niinku kone olisi kierrosherkempi (tai sitten kuvittelen).
On ainakin mukavemman kuuloinen, jos ei muuta :D
Kennojen takana olevan flekti on automaattinen ja etupuolella olevan on manuaalinen.
Laitoin vielä ledit koelautaan kertomaan mikä on milloinkin päällä :)
-
Paitsi kylmästöinnin flektit kennojen etupuolella.
Niin, se on ilmastoinnin lauhdutinkennon puhallin, eikä ole tarkoitettu moottorin jäähdyttämiseen. ;) :D
-
Niin, se on ilmastoinnin lauhdutinkennon puhallin, eikä ole tarkoitettu moottorin jäähdyttämiseen. ;) :D
Paitsi että jossakin pre-93(?) vermeissä se on kytketty nimenomaan syylärissä olevan anturin perään.
Tossa 9hp erossa on ihan se pieni ongelma, että laskes huvikkes vaikkapa remmeihin kohdistuva veto ja testaa, pitääkö kiilahihna niin paljon? Ja toisaalta kuinka kova veto on tuo 9 hepan aiheuttama, eli mitenkä vesipumpun laakerit kattelis tommosta touhua?
-
Voin mä sen lapunki tähän paiskata jos se helpottaa?
Njääh. Ei helpota taikka vaikeuta oloa. Uskon kyllä, että joku on saanut tuollaisen eron mitatuksi.
-
Paitsi että jossakin pre-93(?) vermeissä se on kytketty nimenomaan syylärissä olevan anturin perään.
Tossa 9hp erossa on ihan se pieni ongelma, että laskes huvikkes vaikkapa remmeihin kohdistuva veto ja testaa, pitääkö kiilahihna niin paljon? Ja toisaalta kuinka kova veto on tuo 9 hepan aiheuttama, eli mitenkä vesipumpun laakerit kattelis tommosta touhua?
Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima
-
Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima
Pieniä lukuja, mutta tuntuis silti että 9hp on tiukassa kiilahihnalla kun nuo tuplahihnasetkin laturit tuppaa tartteen kiriä remminsä aika tiukalle ettei 100A päivityksellä ja täyskuormalla parkase.
-
Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima
En osaa tuota laskea, joten en ota kantaa muuhun kuin tuohon mainitsemaasi hihnapyörän halkaisijaan.
Kampuran hihnapyörän halkaisija on noin 155 ja vesipumpun noin 135.
-
Pieniä lukuja, mutta tuntuis silti että 9hp on tiukassa kiilahihnalla kun nuo tuplahihnasetkin laturit tuppaa tartteen kiriä remminsä aika tiukalle ettei 100A päivityksellä ja täyskuormalla parkase.
No, minähän en mistään mitään tiedä, mutta sen olen lukenut ihan luotettavista lähteistä, että kiilahihnaa suositellaan tehoalueelle 1-100kW, joten tuo vajaat 7kW ei ole kummoinen teho välitettäväksi.
Yleistä hihnavoimansiirrosta
Omimmillaan kiilahihnat ovat 1–100 kilowatin tehojen välittämisessä.
Laturissa ongelman tekee se pieni hihnapyörän pinta-ala, näin maallikkona nopeasti ajatellen.
Ja tiedän jopa lentokoneiden potkureiden toimivan ihan tavallisella kiilahihna-vedolla. :hello:
Toki hihnoja on monta rinnakkain (5kpl), mutta tehoakin välitetään kymmeniä kilowatteja. Mutta syy monien hihnojen käyttöön on toimintavarmuus, eikä tehon siirtokyky!
-
Sahalla huoltomiehenä olleena tuosta hihnavedosta että hihnat säästää moottoria jos laite jumittuu. Kuten kuorimurskainkin pyörii kovasti ja on lujilla. Iso sähkömoottori pyörittää viidellä hihnalla, murskaimen jumittautuessa hihnat antaa perää :)
Itsekkin vaihdoin sähköiseen flektiin, ehkä sen hiljaisuuden takia :buck2:
-
Sahalla huoltomiehenä olleena tuosta hihnavedosta että hihnat säästää moottoria jos laite jumittuu. Kuten kuorimurskainkin pyörii kovasti ja on lujilla. Iso sähkömoottori pyörittää viidellä hihnalla, murskaimen jumittautuessa hihnat antaa perää :)
Itsekkin vaihdoin sähköiseen flektiin, ehkä sen hiljaisuuden takia :buck2:
Uskoisikohan tuota. mikan kuitenkin kertoi, että lentokone lentää kiilahihnalla toimintavarmemmin, kuin sähkömoottorilla. :o
-
Jos ihan asiaa puhutaan, niin näitä hassuja mittauslukemia saadaan sen inertiajarrupenkkien ansiosta. Jos muutat moottorin inertiaa niin saat vääristyneitä mittaustuloksia.
Inertiapenkki mittaa siten, että kiihdytetään massaa (tela/rulla) pyörimisnopeudesta A nopeuteen B. Mukana pyörii voimansiirto ja moottori. Kiihdytykseen kulunut aika mitataan ja tästä voidaan laskea pyöräteho, Kun voimansiirto saa rullata vapaasti B;stä A:han voidaan tästä ajasta mitata voimansiirron hitausmomentti eli inertia. Eli tästä saadan laskettua voimansiirron inertia- ja kitkahäviö.
Kuvitellaampa sitten tilanne että moottorissa lisätään inertiaa laittamalla 20 kg lisää vauhtipyörään. Kiihdytysaika kasvaa mutta se hidastuvuusaika pysyy samana. Tehoa on mittauksen mukaan hävinnyt.
Paikallaan olevan auton flekti jarruttaa enemmän kuin liikkuvan. Scanian uudessa moottorilabrassa on sellainen ilmanvaihtojärjestelmä jossa jarrupenkissä olevan moottorin jäähdytysilma puhaltaa samalla höngällä kuin rekka olisi ajossa tien päällä.
-
Uskoisikohan tuota. mikan kuitenkin kertoi, että lentokone lentää kiilahihnalla toimintavarmemmin, kuin sähkömoottorilla. :o
Tämä ei ole uskon asia! :pomo:
Mekaaninen suoraveto olisi tuossa koneessa se paras vaihtoehto, mutta kun moottori on alhaalla ja potkurin on pakko olla ylhäällä, niin siihen on valittu yksinkertaisin voimansiirto, joka on kiilahihna. Kyseinen kone lentää 3,2L boxerilla ja tuottaa ruhtinaalliset 32hv 3200rpm.
Simuloitu tulos:
Lentokone spitfire (http://en.wikipedia.org/wiki/Supermarine_Spitfire), alennusvaihde 2,096 moottori->potkuri, lapoja 4kpl, potkurin halkaisija 3,27m. 45 asteenlapakulmalla kone ottaa 1311rpm jarrua vasten.
Koneen laskennallinen teho 1MW (~1360hv) ja moottorin tuottaessa tuon tehon (3000rpm) em. potkurilla lapakulma on 19 astetta vedossa jarrua vastaan. Tuollaista potkuria jos yrittää pyörittää 20 asteen lapakulmalla, niin koneen kierrokset jäävät 2775rpm lukemaan.
Eli ilmassa on oikeasti voimaa ja vastusta! :D
Joten visko vie oikeasti tehoa moottorista! :hello:
-
Onko kellään ollut lämpenemisongelmia flektin poiston jälkeen? Onko sähköflektin laitto välttämätöntä jos ottaa vakio flektin pois?
-
Kesällä varmasti voi olla. Mutta eipä kyllä enään lokakuusta eteenpäin pitäisi olla, mikäli jäähdytin + vesipumppu kunnossa.
-
Juu syyläri ja vesipumppu vaihdettu viime talvena. Mites tuo kannattas toteuttaa tuo flektin pois otto? Kone on B200E jos sillä on merkitystä.
-
Hyvimpä tuo auto on toiminu kesän ilman flektiäki, kaupunkiajossa ei nostanu lämpöjä normaalin yläpuolelle kertaakaan... jos paikallaan käytti esim. pari minuuttia niin sit oli havaittavissa pientä lämmön nousua mutta ei mitään hälyyttävää ja eilen vaihdoin viskon takas koska sähkönen kärähti jo toukokuussa :2funny:
-
Volvon lämpömittariin ei sitten kovin kovaa luottoa kannata ottaa. On vähän sinnepäin, kertonee lämpöjen noususta kun alkaa olla jo myöhäistä..
-
Volvon lämpömittariin ei sitten kovin kovaa luottoa kannata ottaa. On vähän sinnepäin, kertonee lämpöjen noususta kun alkaa olla jo myöhäistä..
Puhu vaan seiskasatasesta ja uudemmista. 240:ssä asia on vähän toisin.
-
Puhu vaan seiskasatasesta ja uudemmista. 240:ssä asia on vähän toisin.
Totta! ;)
-
Puhu vaan seiskasatasesta ja uudemmista. 240:ssä asia on vähän toisin.
Ja mullahan ei ole muutako mittarivikasia 2-satkuja :idiot2:
-
Onko kellään ollut lämpenemisongelmia flektin poiston jälkeen? Onko sähköflektin laitto välttämätöntä jos ottaa vakio flektin pois?
Samalla "järkeilyllä" kannattaa varmaan heittää se koko laturin hihna helvettiin, kun vesipumppu ja laturi vie tehoa. :idiot2:
-
Saattaa tuo jonku verran vaikuttaa kulutukseen kun tuo flekti pyörii aika tahmeesti kun kädellä kokeilee, niin siks mietin sen poistamista
-
Mulla on ledi kertomassa milloin flekti on päällä. Kyllä tuo kohtuu usein pyörii kaupunkiajossa, varsinkin jos ulkona on lämmin.
Eli en kyllä jättäisi jäähdytystä pois :idiot2:
-
Kesällä kyllä tarpeellinen, mutta kun lämpötila alle 15 niin ei tuo kyllä liiaksi lämpene jos v-pumppu + syyläri kunnossa.
Juu syyläri ja vesipumppu vaihdettu viime talvena. Mites tuo kannattas toteuttaa tuo flektin pois otto? Kone on B200E jos sillä on merkitystä.
Ei muuta kun puhallin pois, pinnapultit pois siivapyörästä ja uusilla sopivan mittasilla ruuveilla kiinni. Liian pitkillä ruuveilla ottaa vesipumppuun kiinni?
-
Kesällä kyllä tarpeellinen, mutta kun lämpötila alle 15 niin ei tuo kyllä liiaksi lämpene jos v-pumppu + syyläri kunnossa. Ei muuta kun puhallin pois, pinnapultit pois siivapyörästä ja uusilla sopivan mittasilla ruuveilla kiinni. Liian pitkillä ruuveilla ottaa vesipumppuun kiinni?
Eihän niitä pinnapultteja pakko ole pois ottaa, laittaa vaan mutterit niin ajaa saman asian.
-
Onkos syylärissä paikkaa sille anturille?
Eihän tuon viskon korvaaminen VOI olla iso homma? Visko veks, sähköinen vaikkapa siihen viskon tunneliin mahdollisimman tiiviisti, anturi syyläriin, sähköt. ???
Virranjakajan kannen vaihdossa on enemmän hommaa tuossa päätyjakajassa. :( Tosin itte kyllä pidän viskon huminaa aamuisin niin perin seksikkäänä äänenä, että taidan pitäytyä siinä. 8)
-
Eihän niitä pinnapultteja pakko ole pois ottaa, laittaa vaan mutterit niin ajaa saman asian.
Prikkoja mutterien alle sitten muutama kappale, ei nimittäin muuten tiukkaa hihnapyörää vesipumppuun, koska pinnapulteissa lyhyet jengat.
-
Prikkoja mutterien alle sitten muutama kappale, ei nimittäin muuten tiukkaa hihnapyörää vesipumppuun, koska pinnapulteissa lyhyet jengat.
Luonnollisesti...
-
Luonnollisesti...
Helpompi ja hienompi/siistimpi siis, kun laittaa vaan pulteilla. ::)
-
Tuollainen anturi löytyi motonetistä:
www.motonet.fi/fi/varaosatuote/13-3693?ajoneuvo=651
Onko tietoa että mihin tuo kytketään? ???
-
Eikös siinä ihan lue suomeksi
Lisätieto:
Jäähdyttäjän sähkötoimisen puhaltimen käynnistävä anturi
-
Jep, mutta kysymys olikin että mihin se kytketään? Syyläriin? Kanteen? Vakio lämpöanturin paikalle? :idiot2:
-
Jep, mutta kysymys olikin että mihin se kytketään? Syyläriin? Kanteen? Vakio lämpöanturin paikalle? :idiot2:
Syyläriin tai vesiletkuun. Syylärissä lie alkuperäinen paikka.
-
Vähän ohi aiheesta, mutta onko kellään tietoa missä lämpötilassa tuollainen syylärin reunaan tuleva anturi kytkee sähköflektin päälle alkuperäisessä asennuksessa? Ja onkohan tuo lämpötila riippuvainen moottorin tyypistä? Kysäisin paikallisesta tarvikeliikkeestä niin kuulemma sais useammalla lämpötilalla olevia antureita.
-
Vähän ohi aiheesta, mutta onko kellään tietoa missä lämpötilassa tuollainen syylärin reunaan tuleva anturi kytkee sähköflektin päälle alkuperäisessä asennuksessa? Ja onkohan tuo lämpötila riippuvainen moottorin tyypistä? Kysäisin paikallisesta tarvikeliikkeestä niin kuulemma sais useammalla lämpötilalla olevia antureita.
Käyttökokemusta: http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=996.msg719338#msg719338 sivun alareunassa.
-
Minä luulin, että viskoflekti kunnossa ollessaankin puhaltaa "melkein kokoajan", mutta ei näin ole ainakaan omassa 945:ssa.
Valoja säädin pari iltaa sitten ja Volvo raksutti tyhjäkäynnillä hieman pidempään. Flekti pyöri kokoajan "hissuksiin", eikä moottorin kierrokset juurikaan vaikuttaneet flektin nopeuteen. Siinä kun valoja räpläsin, alkoi yht'äkkiä kuulumaan semmoinen ovela "kihinä". Kun kerkesin pääni kääntää hihnojen suuntaan, alkoi flekti puhaltamaan oikein kunnolla (voimahumina!!!). :o Tällöin flekti pyöri juuri niillä kierroksilla, millä vesipumppu pyöri. Moottorin kierrosten nostaminen kasvatti myös flektin pyörimisnopeutta.
Noh, jatkoin valojen räpläämistä ja hetken kuluttua se humina ja tuuli konehuoneessa lakkasi yhtä nopeasti kuin alkoikin! :o Siis kuin veitsellä leikaten, flektin veto meni "vapaalle" ihan sekunnin-kahden sisällä. Tämän jälkeen flekti pyöri taas "vapaalla" hissuksiin, eikä moottorin kierrokset nostaneet flektin nopeutta. Hetken kuluttua flekti taas "heräsi".
Että itte en ainakaan tuota keksintöä vaihda mihinkään. Tämmöisestä ~1400kg henkilöauto ~130hp moottori ja ~130-140kg kuljettaja -"paketista" löytää monta muutakin kevennyspaikkaa, millä on paaaaaljon isompi vaikutus kiihtyvyyteen ja kulkuun. :2funny:
-
Voi kun toimis mullakin noin :o en vaihtais pois viskoa... Mulla tuntuu huminaa olevan ihan koko ajan aivan sama onko kylmä vai lämmin kone aina humisee kierrosten mukaan... Uskoisin tämän osittain vaikuttavan siihen ettei deeku meinaa pysyä lämpimänä talvella, ilmaa kun liikkuu vähintäänkin tarpeeksi tuolla viskolla, pakkasillakin kun laittaa käden kuskin ovesta ulos helman alapuolelle tuntuu lämmin ilmavirtaus koko ajan, ja kierroksilla kasvaa reilusti... Eli mun Volvossapa onki lattialämmitys :2funny:
-
Visko tuli poistettua ja sähköistä flektiä tilalle. Toki pitää muistaa että tuo mun visko puhalsi kokoajan eli oli jumissa. Vaikutusta tehoihin väittäisin olevan ainakin vakio D24T moottorissa. Ottaa kierroksia hieman herkemmin nyt ja ehkä vaikutti jopa kiihtyvyyteenkin... Ero ei siis ole mikään suuri mutta persdynolla ja muilla aisteilla mittailtuna väittäisin eroa olevan.
Moottori lämpenee hieman nopeammin normaaliin käyntilämpöön, mikä on ehkä suurin etu näin pakkaskeleillä. Ja tietysti on hiljaisempi nyt kun ei visko tohota kokoajan....
Toki jos jollain sattuisi olemaan ehjillä siivillä oleva D24:n viskotuuletin rikkinäisellä (jumiutuneella tai löysäksi jääneellä) viskolla niin voisin semmoisen edullisella hinnalla ostaa... Tarvisin ne ehjät siivet ja sitten mielenkiinnosta ajatuksena oli purkaa tai muutoin perehtyä viskon toimintaan ja hankkia uusi silikonineste sinne jos vaikka tuommoisen viskon pystyisi itse korjaamaan, kun sitä voimahuminaa tuli jo ikävä :idiot2:
-
Visko tuli poistettua ja sähköistä flektiä tilalle. Toki pitää muistaa että tuo mun visko puhalsi kokoajan eli oli jumissa. Vaikutusta tehoihin väittäisin olevan ainakin vakio D24T moottorissa. Ottaa kierroksia hieman herkemmin nyt ja ehkä vaikutti jopa kiihtyvyyteenkin... Ero ei siis ole mikään suuri mutta persdynolla ja muilla aisteilla mittailtuna väittäisin eroa olevan.
Moottori lämpenee hieman nopeammin normaaliin käyntilämpöön, mikä on ehkä suurin etu näin pakkaskeleillä. Ja tietysti on hiljaisempi nyt kun ei visko tohota kokoajan....
Toki jos jollain sattuisi olemaan ehjillä siivillä oleva D24:n viskotuuletin rikkinäisellä (jumiutuneella tai löysäksi jääneellä) viskolla niin voisin semmoisen edullisella hinnalla ostaa... Tarvisin ne ehjät siivet ja sitten mielenkiinnosta ajatuksena oli purkaa tai muutoin perehtyä viskon toimintaan ja hankkia uusi silikonineste sinne jos vaikka tuommoisen viskon pystyisi itse korjaamaan, kun sitä voimahuminaa tuli jo ikävä :idiot2:
mä ainakin laitoin sähköflektin, tuo voimaa/on hyötyä tai ei. Kytkemällä releen kautta ja katkasijalla saat sähköflektin yhtä varmaksi kun viskon...saattaa talvella jopa lämmetäkkin hiukan nopeemmin ku ei se visko homota kokoajan :pomo:
-
Jep, mutta kysymys olikin että mihin se kytketään? Syyläriin? Kanteen? Vakio lämpöanturin paikalle? :idiot2:
Tuulettimen käynnistystermostaatti asennetaan jäähdyttimen kylmempään kammioon (ns. "alakammio") tai kylmempään letkuun (ns. "alaletku") mittaamaan jäähtyneen veden lämpötilaa. Tuulettimen termostaatti käynnistää tuulettimen, jos vesi ei jäähdy tarpeeksi. Letkujen ja kammioiden nimitys, ylä/ala, ei nykyautoissa aina mene vertikaalisen sijainnin, vaan lämpötilan mukaan.
Viskotuuletin mittaa jäähdyttimen läpi kulkeneen ilman lämpötilaa, ja sulkee kytkimen tarvittaessa. Vapaalla visko pyörittää propellia hissukseen sitkeän viskonesteen välityksellä. Jos propelli ei pyörisi kylmänä, ei viskon napa saisi oikeaa lämpötilatietoa.
Moottorin termostaatti päästää vettä jäähdyttimeen, jos se on liian kuumaa. Termostaatin ollessa kiinni virtaa vesi ympäri moottoria, tasaten lämpötilaa koneen eri paikoissa. Tätä hullunkiertoa ei suljeta termostaatin auetessa.
Jos tuulettimen termostaatin laittaa yläveteen, on tiedossa jompi kumpi virheellinen käytös:
- Tuuletin sammuu vasta, kun moottori on alilämpöinen (termostaatti 85°C tuulettimen käynnistys 60°C)
- Tuuletin käynnistyy vasta, kun moottori on jo ylikuumentunut (termostaatti 85°C, tuulettimen käynnistys 95°C)
-
mä ainakin laitoin sähköflektin, tuo voimaa/on hyötyä tai ei. Kytkemällä releen kautta ja katkasijalla saat sähköflektin yhtä varmaksi kun viskon...saattaa talvella jopa lämmetäkkin hiukan nopeemmin ku ei se visko homota kokoajan :pomo:
Ainaki deeku lämpiää nopeammin, en toki tiedä on eroa ehyeen viskoon verratuna :) Tuulettimen käynnistystermostaatti asennetaan jäähdyttimen kylmempään kammioon (ns. "alakammio") tai kylmempään letkuun (ns. "alaletku") mittaamaan jäähtyneen veden lämpötilaa. Tuulettimen termostaatti käynnistää tuulettimen, jos vesi ei jäähdy tarpeeksi. Letkujen ja kammioiden nimitys, ylä/ala, ei nykyautoissa aina mene vertikaalisen sijainnin, vaan lämpötilan mukaan.
Viskotuuletin mittaa jäähdyttimen läpi kulkeneen ilman lämpötilaa, ja sulkee kytkimen tarvittaessa. Vapaalla visko pyörittää propellia hissukseen sitkeän viskonesteen välityksellä. Jos propelli ei pyörisi kylmänä, ei viskon napa saisi oikeaa lämpötilatietoa.
Moottorin termostaatti päästää vettä jäähdyttimeen, jos se on liian kuumaa. Termostaatin ollessa kiinni virtaa vesi ympäri moottoria, tasaten lämpötilaa koneen eri paikoissa. Tätä hullunkiertoa ei suljeta termostaatin auetessa.
Jos tuulettimen termostaatin laittaa yläveteen, on tiedossa jompi kumpi virheellinen käytös:
- Tuuletin sammuu vasta, kun moottori on alilämpöinen (termostaatti 85°C tuulettimen käynnistys 60°C)
- Tuuletin käynnistyy vasta, kun moottori on jo ylikuumentunut (termostaatti 85°C, tuulettimen käynnistys 95°C)
Oikein toimiessaan eli tuolleen hissukseen pyöriessä ei visko lienee pahemmin jäähdytä moottoria, toisin kuin itselläni oli jumittunut, että puhalsi koko ajan.
Sähköflektin kytkin siten, että akusta suoraan virta releelle (sulakkeen kautta tietysti) ja releeltä flektiin, flektin - runkoon. Releen toiseen ohjaus nastaan +12V ja toiselta nastalta flektin lämpötilakytkimelle ja kytkimeltä runkoon. Tuo mun hankkima kytkin/termostaatti on siis kahdella liittimellä oleva malli.
Asensin sen alkuperäiselle paikalle jäähdyttäjän vesisäiliöön alavesiletkun puolelle säiliön yläreunassa olevaan paikkaan, tuo siis ihan tarkoitettu termostaattikytkintä varten.
Toki kytkentä lämpötilat saattoi mennä metsään kun on siis D24T kyseessä, koska termari koneessa 87°C, ja flektin kytkin kytkee puhalluksen päälle 92°C ja pois päältä 87°C toki näin talvella tuo ei varmaan haittaa ainakaan normaali käytössä.
-
Etanolisoitu B230F on nyt tässä syksystä asti ollut ilman mitään flektiä kokonaan ja nyt yli 10°C pakkasilla 2/3 syyläristäkin peitettynä takapuolelta.
Flektin poisto syksyllä jo, nopeutti lämpenemistä jonkin verran mutta lämpöjen nousua ei ole ollut havaittavissa. Auton voi jättää huoletta kauppareissun ajaksi pihalle käymään kun jättää konttoriin lämpöisen puhalluksen päälle. Ilman noita pahvivirityksiä ja lämmöt puhaltamassa, ei joutokäynnillä riitä lämpöä pitämään normaalissa :-\ Bensalla kyllä pysyy ja saattaisi ilmetä ylikuumenemistakin, varsinkin jos pahvia edessä on.
Niin tosiaan, tallissa odottaa kesäkelejä varten jonkin sortin sähköflekti + syylärin nurkkaan tuleva anturi. Vaihtoehtoisesti saatan laittaa MS ohjaamaan flektiä, aika näyttää.
-
Jos moottorin ohjaus on LH2.4, sisältää se itsessään jo sen flektin ohjauksen, joten lisäantureita ei tarvita.
-
Jos moottorin ohjaus on LH2.4, sisältää se itsessään jo sen flektin ohjauksen, joten lisäantureita ei tarvita.
Riippunee auton(ja boksin) iästä? Vanhemmissa ei taida olla?
Oma siis seiskassa ja MS ohjaa joten sieltä saa kyllä pinnit ulos :)
-
Tämmöisestä ~1400kg henkilöauto ~130hp moottori ja ~130-140kg kuljettaja -"paketista" löytää monta muutakin kevennyspaikkaa, millä on paaaaaljon isompi vaikutus kiihtyvyyteen ja kulkuun. :2funny:
Autoa saat keventää aika monta kiloa, ennenkuin se vastaa sitä hyötyä jonka saat poistettuasi viskon verran pyörivää massaa koneesta. ;)
-
Autoa saat keventää aika monta kiloa, ennenkuin se vastaa sitä hyötyä jonka saat poistettuasi viskon verran pyörivää massaa koneesta. ;)
täysin samaa mieltä. Ihan sama ku heittäis topicin nimellä "vauhtipyörän keventäminen, hyötyä vai ei? Ja ku se on nyt moneen otteeseen penkissä todettu että hyötyä on vaihtaa sähköseen.
-
Omaan silmään ei ole osunut penkkilaput joissa asia kävisi ilmi?
Tottakai se vaikuttaa, sitä en kiistä. Oma kantani vain on, etten omasta autosta ole kyseistä kapistustapois ottamassa, koska ei tarvitse.
-
Niinkuin aiemmin kirjoitin tähän topiciin..joku rokkiralli ohc sierra visko vs. Sähkö=12hp..
omista autoista olen nypännyt viskot pois sen vi**umaisen huminan vuoksi..tuli voimaa tai ei. Ja ovat olleet katkasijalla ja anturilla
-
Varmaan sanottukkin jo, mutta talvella lämpenee nopeammin ilman viskoa. Omassa vehkeessä oli visko jo niin jumissa, jotta ei saanut kylmän moottorin ropelia pysähtymään kädellä ( oli kyllä paksu kuumankestävä nahkarukkanen kädessä, ennen kuin uskalsin kokeilla )
-
Niinkuin aiemmin kirjoitin tähän topiciin..joku rokkiralli ohc sierra visko vs. Sähkö=12hp..
...
Aika huono hyötysuhde on viskotuulettimella. 12 hp = 8,8 kW, ja sen tehoinen sähkömoottori on aika iso, ja vie 12 V järjestelmässä virtaa melkein 750 A. Sähkötuulettimen teho lienee jossain 0,2 kW tienoilla.
-
Dynoa V8 -koneesta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZXdLgaFXZzs
-
Dynoa V8 -koneesta:
https://www.youtube.com/watch?v=ZXdLgaFXZzs
Ihan asialliset erot :o
-
Ihan asialliset erot :o
Jep!
Vinokoneen viskon siipien pinta-ala on vieläpä isompi, kuin videossa testattujen. ::)
Ja kannattaa tosiaan muistaa se, ettei viskon tehon tarve muutu moottorin kuorman mukaan. Se on aivan sama mennäänkö nilkka suorana vai moottorijarrulla kierroksilla X, tarvitsee se visko saman voiman molemmissa tilanteissa.
Ainakin minusta tuo noin 10 hevosvoimaa on paljon. Melkein se ja sama minkälaisen moottorin edessä se on, niin on paljon.
-
Jostakin kummasta syystä hlö-kuljettimissa viskot ovat kadonneet kokonaan.... ::)
Tässä pitää muistaa se, että viskon tai ylipäätään mekaanisen flektin tehontarve riippuu ainoastaan kierrosluvusta. Millään muulla seikalla ei ole käytännön merkitystä.
Jos mekaaninen flekti vie 15hv 300hv koneesta, se vie täysin saman 15hv, vaikka se olisi kiinnitetty 50hv koneeseen jos puhallin on sama ja kierrosluku myös.
Taitaapa tässäkin päteä se jännittävä neliön sääntö (tuplaa kierrokset, vaatii nelikertaisen voiman).
Tänä päivänä kukaan tervejärkinen ei henkilöautoon asenne mekaanista flektiä, jos sähköinen on saatavilla, kuin erittäin perustellusta syystä.
-
Tässä pitää muistaa se, että viskon tai ylipäätään mekaanisen flektin tehontarve riippuu ainoastaan kierrosluvusta. Millään muulla seikalla ei ole käytännön merkitystä.
SAnoisin että vielä suurempi vaikutus on sillä onko visko tarttunut "kiinni" vai ei. Ei se vapaana niin ihan hirveästi tehoa vie.
-
SAnoisin että vielä suurempi vaikutus on sillä onko visko tarttunut "kiinni" vai ei. Ei se vapaana niin ihan hirveästi tehoa vie.
Ja videolta selviää sekin. :D
-
Mersuissa on ollut magneettikytkimellä toimivia tuulettimia, kai se paremmin olisi pelannut volvoissakin kuin tuo viskokytkin.
-
Ja videolta selviää sekin. :D
Katoin ton pitkän ja tylsän videon, ne eivät mitanneet siinä paljonko viskokytkin lukittuneena se visko syö tehoa. Mä epäilen että se ottaa enemmän kuin mitä tuo terässiipinen, koska siihen viskotuulettimeen voidaan laittaa hieman agressiivisempi siipi koska se ei ole kokoajan täysillä mukana.
Tosin käytännössähän ajoviima hieman helpottaa tilannetta, eli tehohäviö ei ole ihan yhtä iso kuin tuossa videossa.
E: Niin, ainakaan mun persdyno ei kyllä huomaa eroa siinä onko autossa oikein toimiva visko, tai ei tuuletinta ollenkaan.
-
Kyllä mä ainakin huomasin (muustakin kuin) äänestä visko kun nappasi kunnolla. Esim. kesällä liikennevaloissa visko kiinteä, lähet liikenteeseen ja kun vapauttaa niin ihan kun joku työntäisi vauhtia.
Toyotoissa oli aikoinaan hydrofan tyylinen järjestelmä. Hydraulisesti toimiva flekti, vesipumpussa sähkösolenoidi sekä pumppu. Saavutettiin kova puhallusvoima (ilm. +4000cfm), mutta samalla normaalisti "äänetön".