Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: ikuisuus projekti - 10.04.2011, 18:19:35
-
kertokaa viisaammat kun minä en tiedä
olen kuullut että kun b23 lohkoon laitetaan b200 koneen kiertokanget ja mahdollisesti kampiakseli koneesta tulisi pitkäisku noin 2.7l
onko mitenkään mahdollista vai tuleeko siitä vain kasa rautaromua?
-
Osittain totta. Jos sen B23 akselin kiertokangenkaulat (54mm) hio 5mm epäkeskosti, niin sitten siihen sopii B2xx moottorin kanget (49mm kaula) ja männät, sekä isku pitenee tuon 5mm. Tällöin moottorista tulee vähän vajaa 2,5L. Männät pitää myös ottaa B2xx sarjan koneesta ja niitä pitää madaltaa tarpeen mukaan, mutta suurinpiirtein 2,5mm.
Nimimerkki JuHaU on aika päällikkö noiden epäkeskohiomisjuttujen trokaamisessa, joten hänelle vaan viestiä, ni jo on kohta pitkäiskuakseli kotona. Ja hetken päästä kaikkea muutakin hyvää tavaraa... ;)
-
Niin, hiomalla saa tuon vajaa 2.5L
Onhan noita SRC kampuroita joilla saa enemmän tilavuutta, mutta sitte menee kaikki suunnittelu uusiks.
Itellä on kaapis varmuuden vuoks 90.25mm iskulla oleva kampura, tiä sitte millon tulee käytettyä ku aika kortilla.
-
No niin... Aihe kuuluisi ehkä tuonne softapuolelle mutta eiköhän tähän jotain mekaanistakin keksitä. :juhau:
Ideana olisi laittaa tuollainen pitkäiskukampura B230ET-lohkoon ja tätä paketti pitäisi ohjata LH2.4:lla. Mitenhän mahtaa käydä, oppiiko tuo ruisku muuttuneen iskutilavuuden vai vaikuttaako tuo mitenkään? Tuossahan runkolaakerit on ne pienemmät, 55mm?, ja sattumoisin tuossa B230ET-lohkossa on myös ne pienemmät runkolaakerit.
Mitä tuommonen Penta muuten on syönyt sisäänsä? Onko siinä vahvat kanget? Männät, soveltuuko ahtamiseen, käyttöautotarkoituksessa? Vai tartteeko siihen katsoa kanget ja männät jostain? ??? Poraus noissa kahdessa lohkossa on vissiin sama? ???
-
Eiköhän LH tuohon kokonaiseen 173 kuution muutokseen ihan siististi sopeudu, on kummiskin jotain 8% luokkaa vain...
Pentan sisuskaluihin pätee 100% samat säännönt vuosimallin mukaan kun auton koneeseenkin, eli vahvat kanget tuli 1990/91 ja 63mm laakerit jossain 1988 paikkeilla (tunnistaa pentan loppukirjaimesta, A,B=55mm, C,D=63mm ja jos kone on nimeltään 230, 250 tai 251 ni se on 1990 tai uudempi ja 63mm laakerit).
Eli AQ151B on heikoilla kangilla ja 55mm laakereilla tehtaalta ja mallivuotta 1986-1987.
-
Eiköhän LH tuohon kokonaiseen 173 kuution muutokseen ihan siististi sopeudu, on kummiskin jotain 8% luokkaa vain...
Pentan sisuskaluihin pätee 100% samat säännönt vuosimallin mukaan kun auton koneeseenkin, eli vahvat kanget tuli 1990/91 ja 63mm laakerit jossain 1988 paikkeilla (tunnistaa pentan loppukirjaimesta, A,B=55mm, C,D=63mm ja jos kone on nimeltään 230, 250 tai 251 ni se on 1990 tai uudempi ja 63mm laakerit).
Eli AQ151B on heikoilla kangilla ja 55mm laakereilla tehtaalta ja mallivuotta 1986-1987.
Kiitos tästä tietoiskusta. -H-
Taidan toteuttaa tuon pitkäiskuisen moottorin. :P Täytyy vaan katsoa ja suunnitella että millä sisuskaluilla se toteutetaan.
-
Nostetaas aihetta hieman...
Eräs tuttu kävi meidän tallissa pyörähtämässä ja siinä sitten porukalla katseltiin pöydällä olevaa Pentan kampiakselia. Kyseinen akseli siis on pienemmillä runkolaakereilla ja keskeltä päittäislaakeroitu. Tämä kyseinen tuttumme oli sitä mieltä että tehokkaassa moottorissa jäykällä kytkimellä varustettuna tuo keskeltä päittäislaakeroitu kampura ei tule kestämään vaan menee poikki. Onko tällä foorumilla ketään joka on samaa mieltä? ???
-
Kai se jotain kestää, kun Hilmerssonin Mantassakin (http://www.hilmersson-racing.com/) sellainen on. En tosin tiedä kuinka kovaa kyytiä se on saanut, kun on tuollainen showauto, mutta onhan siitä ainakin aika reilusti penkitetty.
-
Eiköhän se kestä.
Tuo voi tosiaan olla pointti että päittäislaakeri keskellä rasittaa tuota akselia ja saattaa vääntää sitä, etenkin jollain sikajäykällä kytkimellä, mutta kukaan ei ole koskaan raportoinut katkenneesta pentan kampurasta missään laitteessa.
Ja kuten sanottua, useassa oikeasti tehovehkeessä noita on käytetty, niin jos ny et 1000hv ota irti, niin voit turvallisesti käyttää. 400-600hv teholuokassa ei ole todistetusti ongelmaa pitkällä aikavälilläkään.
-
Ja toisaalta +500hv vinokone on kuitenkin levällään sen verran tiheään, ettei laakeroinnin loppumisesta ole huolta kun jo uusia laitetaan. ;)
-
Kai se jotain kestää, kun Hilmerssonin Mantassakin (http://www.hilmersson-racing.com/) sellainen on. En tosin tiedä kuinka kovaa kyytiä se on saanut, kun on tuollainen showauto, mutta onhan siitä ainakin aika reilusti penkitetty.
Joskus aikanaan noita Hilmerssonin videoita katselin niin kyllä se Manta niissä ainakin sai sikaa oikeen kunnolla. :D
Eiköhän se kestä.
Tuo voi tosiaan olla pointti että päittäislaakeri keskellä rasittaa tuota akselia ja saattaa vääntää sitä, etenkin jollain sikajäykällä kytkimellä, mutta kukaan ei ole koskaan raportoinut katkenneesta pentan kampurasta missään laitteessa.
Ja kuten sanottua, useassa oikeasti tehovehkeessä noita on käytetty, niin jos ny et 1000hv ota irti, niin voit turvallisesti käyttää. 400-600hv teholuokassa ei ole todistetusti ongelmaa pitkällä aikavälilläkään.
Ja toisaalta +500hv vinokone on kuitenkin levällään sen verran tiheään, ettei laakeroinnin loppumisesta ole huolta kun jo uusia laitetaan. ;)
Pointtina myös se että auto johon moottoria tullaan rakentamaan ei ole käyttöauto vaan aika harvakseltaan ajettava kesäauto. Uskoisin itse kanssa että ei tämän asian kanssa ongelmia tule.
Arvauksia että mihin lohkoon tuo paketti seuraavista vaihtoehdoista kannattaa kasata:
B23ET, parasta aikaa autossa kiinni.
B230ET, ostettu aikanaan aihioksi.
AQ151B, kampuran mukana seurannut lohko.
Kanneksi tulee 16v ja tehotavoite yli 500hv.
Kiitos kaikille vastanneille. P>
EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.
-
Tämä kyseinen tuttumme oli sitä mieltä että tehokkaassa moottorissa jäykällä kytkimellä varustettuna tuo keskeltä päittäislaakeroitu kampura ei tule kestämään vaan menee poikki. Onko tällä foorumilla ketään joka on samaa mieltä? ???
Bemarin isojen kutosten kampuroissa on keskimmäisessä (http://oksanent.kuvat.fi/kuvat/BMW+535+1985/S38B36+Kesa+2011/P1100616.jpg/_big.jpg) pukissa päittäislaakerointi ja niissä se kampura on suhteeeellisen pitkä. Enpä ole kuullut että niistäkään olisi napsunut kampuroita, enkä siinä ole itsekään onnistunut 765-asetelmalla.
Edit:
EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.
Mää veikkaan kyl päinvastaista. Kyl siin vielä on vanha kunnon jöötiakseli ja päittäinen takapäässä
-
Arvauksia että mihin lohkoon tuo paketti seuraavista vaihtoehdoista kannattaa kasata:
1) B23ET, parasta aikaa autossa kiinni.
2) B230ET, ostettu aikanaan aihioksi.
3) AQ151B, kampuran mukana seurannut lohko.
4) EDIT: Oletan, vuosimallista johtuen (-83), että B23ET:ssä on myös pienet runkolaakerit ja päittäislaakerointi keskellä.
1) en lähtisi purkamaan toimivaa moottoria - kaiken lisäksi tuo akseli ei edes sovi lohkoosi katso kohta 4
2) Paras aihio noista - kone irrallaan ja helppo kasata / tarvittaessa koneistaa
3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös
4) B23 on kymppisarjan kone, eli akseli ei sovi suoraan B2XX lohkoon. Kymppisarjan akseleissa on ihan kunnon mitoitukset ja oikeat laakeroinnit.
Isot runkolaakerit ja 4 vastapainoa akselissa. Kiertokankien kaulat 5 mm isommat kuin B2XX koneissa.
-
3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös
Penta VINOKONEET ovat AINA makeavesijäähdytteisiä. Alumiininen sylinterikansi kestäisi arviolta 10h merivesikäyttöä atlantissa (3,3-3,7% suolaa), meidän 0,7% suolasisältöisessä itämeressä ehkä 100h... ei olis kiva vaihtaa kantta joka ajon jälkeen. :D
Vain rautakantiset koneet saa "raakavesijäähdytteisinä", ne ovat 15-20v vanhoina valmista kamaa, kansi puhki ja pakosarja(t) JOS ajettu suolavedessä. Järvivedessä saattaa kestää vaikka 50v. Kaverilla 1969 VP AQ150 (Buick 3,7L) ja siinä on kaikki alkuperäistä, kone on kuin pakasta vedetty vaikka oli jotain 1200h ajettu. Merivedessä tuosta olisi vaihdettu koko kone jo 2 kertaa jos olis ajettu itämeressä. Atlantissa varmaan 6-7 kertaa.
Penta B230 lohko on siinä yhtä hyvä viriaihioksi kun B230ET, aivan sama paitsi että pentan lohkosta puuttuu öljypaluureikä ja paineliitäntä. Itse porasin omaani 16mm reijän paluulle ja tungin siihen vanhan lambda-anturin josta raksin sisällöt veke ja tottakai M18x1,5mm jengasin. Tulopuolelle taisin vetää M12x1,25 jengan ja banjopultti. About 30min meni porata ja jengata nuo reijät. Paljon parempi tuollainen jengattu paluu, kun se volvon o-renkaalla oleva virikäytössä, kun siellä on paluuna kuitenkin joku taipuisa letku joka ei pysy paikallaan o-renkaalla reijässä.
B230 penta lohkossa se hyvä puoli ET lohkoon verrattuna että se ei ole mikään 400tkm ajettu joka täytyy porata tappiin asti (96,6-97mm) vaan yleensä hoonaus riittää. 500hv konetta ei kauheasti kannata porata suuremmaksi, menee sylinterinseinät ohueiksi.
Ja kuten sanottua ja itse olen todistanut, tuo pentan lohko kestää mainiosti 400hv+ tehoja, ja varmasti enemmänkin. Vakio männätkin kelpaavat usein jos ei ole sattunut haaveria, niihin vaan venakolot ja uudet renkaat ni mennään kovaa. Jos ajat E85 ni ne 9,7 puristukset ei ole ongelma 1,5bar menee ongelmitta. 98E ei paljoa yli 0,8 voi ahtaa nakuttamatta tai tinkimättä ennakoista.
Ja kuten todettua, B23 on samaa tekoa B19/21 koneiden kanssa, vaikka onkin ET kone, eli 4 limppuinen akseli ja päittäislaakerointi takana. Tästä keskusteltu maailman ääriin täällä.
-
Bemarin isojen kutosten kampuroissa on keskimmäisessä (http://oksanent.kuvat.fi/kuvat/BMW+535+1985/S38B36+Kesa+2011/P1100616.jpg/_big.jpg) pukissa päittäislaakerointi ja niissä se kampura on suhteeeellisen pitkä. Enpä ole kuullut että niistäkään olisi napsunut kampuroita, enkä siinä ole itsekään onnistunut 765-asetelmalla.
Edit:
Mää veikkaan kyl päinvastaista. Kyl siin vielä on vanha kunnon jöötiakseli ja päittäinen takapäässä
1) en lähtisi purkamaan toimivaa moottoria - kaiken lisäksi tuo akseli ei edes sovi lohkoosi katso kohta 4
2) Paras aihio noista - kone irrallaan ja helppo kasata / tarvittaessa koneistaa
3) Jos ollut merivesijäähdytyksellä, niin voi olla ns valmis voi olla ihan ok myös
4) B23 on kymppisarjan kone, eli akseli ei sovi suoraan B2XX lohkoon. Kymppisarjan akseleissa on ihan kunnon mitoitukset ja oikeat laakeroinnit.
Isot runkolaakerit ja 4 vastapainoa akselissa. Kiertokankien kaulat 5 mm isommat kuin B2XX koneissa.
Totta tosiaan. Ei pitäis sekottaa kymppi- ja satasarjan lohkoja keskenään. :facepalm:
Eli B230ET-lohkoa rupeamme työstämään. Sitten aikanaan.
Kiitos vastanneille.
-
Millä osilla tekevät 2,3 koneesta 2,5-2,7 ?
-
Yhdistelin vähän ketjuja ja tähän tulikin jo muutamia vastauksia.
Muutamia ajatuksia...
B23 koneesta saa noin 2.5 litraisen melko edullisesti kampiakselin epäkeskohionnalla ja vaihtamalla satasarjan kiertokanget ja männät ( tarvittaessa uudet).
B23 koneesta voi tehdä myös 2.6 jolloin tarvitaan uudet kanget ja männät jostain muusta koneesta kuin Volvosta.
B230 muutos isommalle kuin 2.5 l iskutilavuudelle vaatii melkein poikkeuksetta uuden kampiakselin, kanget ja männät.
B230 koneesta saa 2.5 litraisen ns Pentan 86 mm akselilla.
Tällöin voi käyttää vielä kohtuu edullisia osia (H-profiilit ja männät).
B230 lohkoon on saatavilla myös jälkituotantoakseleita joilla iskua saadaan jopa 100 mm.
Turbokäytössä 94.5 mm isku rupeaa olemaan jo rajoilla, jotta kankien pituus ja mäntien puristuskorkeus pysyy oikeissa rajoissa.
-
Mitenkä toi kymppisarjan akselin naittaminen b2xx K-lohkoon, onko mahdollista kun runkolaakerit
saman kokoiset? 5mm iskua lisää niin mistä volvon (satasarjan) männistä varaa ottaa laesta tarpeeksi pois?
Muut asiaan liittyvät ongelmat/koneistukset?
-
teetätin tunnetussa koneistamossa 2kpl b23 kampiakselia epäkeskoon hiottuna,toinen n,85mm ja toinen n,82mm iskulle.nämä kampiakselit olivat noin 3 vuotta säilössä ennen asennusta mihinkään,kun käytön aika nyt koitti niin huomasin toisen akselin olevan kiero 0,2mm ja toisen 0,3mm... näistä oli tehdessä hiottu myös runkolaakeri kaulat 0.5mm alikokoon molemmista.kampiakseleiden piti olla asennus valmiita koneistuksien jälkeen.onko akselit vääntyneet koneistuksen jälkeen vai mistähän moinen johtuu?en tajunnut silloin heti tarkastaa akseleita kun ne koneistamosta sain.onko muilla ollut vastaavaa?itselläni on jotain arvauksia tuohon vääntymiseen mut kiinnostaa myös muiden mielipiteet.akselit olivat myös asianmukaisesti säilytettynä nuo vuodet...
-
Tuo on ihan tuttua, että akseli vetää kieroon hionnassa. Runkolaakerilinjan oikaisu alikokolaakereilla korjaa tilanteen. Itselle on piisanneet aina 0.25 alikokolaakerit oikaisuun.
Itselle aivan uutta, että akselit vetelis itekseen mutkalle säilytyksessä.
-
tuttu juttu mullekkin joo,ihmettelin itekin miks on ajettu 0,5mm alikokoon,normisti riittää 0,25,noi oli stanuja molemmat sinne lähtiessä.jm miehillä on joskus ollut samaa ongelmaa kuulema.noh,toinen akseli on nyt oikaistu ja toisen ajoin poikki sorvissa ettei tule pienintäkään kiusausta laittaa enää kiinni mihinkään :idiot2: pitäs opetella käyttää joskus omaa kampparin hiomakonetta,ollu yli 5 vuotta varastossa eikä ole tullut hiottua ainuttakaan akselia vielä ;D
-
itselläni on jotain arvauksia tuohon vääntymiseen mut kiinnostaa myös muiden mielipiteet.akselit olivat myös asianmukaisesti säilytettynä nuo vuodet...
Oliko oletus, että akselit hionut paja on tyrinyt.
Itse tarkistan akselit laittamalla ne heti noudon jälkeen kiinni lohkoon. Ei ole tullut pettymyksiä ekan akselin jälkeen, jota ei ajettu alikokoon.
-
juu elikkä rakenteilla b23 vinoon hiotulla akselilla ja sata sarjalaisen veiveillä mut ei vielä mitään mäntiä. jos volvon omilla tekee nii mistä moottorista kannattaa ottaa aihiot? vapari kone ja reilu 12 puristeinen tarkotus tehä.
-
juu elikkä rakenteilla b23 vinoon hiotulla akselilla ja sata sarjalaisen veiveillä mut ei vielä mitään mäntiä. jos volvon omilla tekee nii mistä moottorista kannattaa ottaa aihiot? vapari kone ja reilu 12 puristeinen tarkotus tehä.
Jos isku on nyt 85mm niin mäntä tulee tällöin 2.9mm yli dekin. Sorvauta B230 vakio vaparimännistä 2.5mm pois jolloin jäävät 0.4mm yli dekin eli saman mitä sata sarjan koneissa vakiona. Puristuksiksi tulee 1mm lasketulla 530 kannella ~11.2 vakio pahvilla.
-
Jos isku on nyt 85mm niin mäntä tulee tällöin 2.9mm yli dekin. Sorvauta B230 vakio vaparimännistä 2.5mm pois jolloin jäävät 0.4mm yli dekin eli saman mitä sata sarjan koneissa vakiona. Puristuksiksi tulee 1mm lasketulla 530 kannella ~11.2 vakio pahvilla.
sitä mietinkin kun osassa on vissiin 2.2 millin monttu nii ei saa enää keskelle tarpeeksi isoa pattia että saisi puristusta tarpeeksi. ja joissain malleissa sit pienempi monttu nii sais jätettyä isomman pahkan.
-
Voihan siitä dekistä ottaa myös siivun pois.
-
Voihan siitä dekistä ottaa myös siivun pois.
voi toki ei se mikään onelma ole mutta mietin vaan miten helpoimmalla pääsis. miten muuten tuo vesipumpun tiivistys onnistuu jos ottaa lohkosta pois? ei kyllä tosin maha milli vaikuttaa mitään.
-
Jättää vesipumpun paikoilleen kun madaltaa lohkoa
-
Mulla 1.35mm otettu lohkosta pois ja viilasin vaan vesipumpun pultin reikiä isommaks.
-
Minkä Datsunin (Nissanin) kampirautaa "isot pojat" käyttää kun rakentavat lähemmäs kolme litraisia koneita? Millä veiveillä ja männillä, miten paljon vaatii koneistusta?
-
sitä mietinkin kun osassa on vissiin 2.2 millin monttu nii ei saa enää keskelle tarpeeksi isoa pattia että saisi puristusta tarpeeksi. ja joissain malleissa sit pienempi monttu nii sais jätettyä isomman pahkan.
B230 A/E männissä on 0.6mm syvä monttu vakiona, joten 1.8mm siivulla tulee tasapäinen mäntä. Tietääkseni satasarjan koneissa ei ole käytetty pattimäntiä vakiona.
-
B230F koneessa on ainakin 2.2mm monttu.
-
B230 A/E männissä on 0.6mm syvä monttu vakiona, joten 1.8mm siivulla tulee tasapäinen mäntä. Tietääkseni satasarjan koneissa ei ole käytetty pattimäntiä vakiona.
joo en pattimäntiä tarkottanukkaa mut tollasista jos ottaa laidoilta 2.5mm pois jää vielä keskelle 1.9mm patti halutessaan. jos jollain hyviä tai uusia joutilaana nii olisin kiinnostunu. tietty b230f männistäki varmaan sais mut joutus lohkoa tiputtaa ja ottaa laidoilta enemmän nii voi jo aika ohueksi sitten mennä.
-
joo en pattimäntiä tarkottanukkaa mut tollasista jos ottaa laidoilta 2.5mm pois jää vielä keskelle 1.9mm patti halutessaan. jos jollain hyviä tai uusia joutilaana nii olisin kiinnostunu. tietty b230f männistäki varmaan sais mut joutus lohkoa tiputtaa ja ottaa laidoilta enemmän nii voi jo aika ohueksi sitten mennä.
Aivan. Eli 1.8mm siivulla jää B230A mäntään keskelle 1.2mm patti, mutta tuleeko tällöin venttiili kosketuksia?
-
datsunin akseli vaatii sen verran koneistusta että jos ei itse voi koneistaa tai ole hyviä suhteita niin ei kannata ruveta tekemään...senhän voi hioo melkeen mille vaan kk kaulalle eli aika moni veivi käy,iskua on riittävästi jo ilman epäkesko hiontaa...parikin vaihto ehtoa löytyy vakiona.kaulojen "jako" lähellä vino koneen kampuraa niissä eli menee sovittamalla kyllä,
;) öljypumpulle saattaa joutua tekemään myös jotain pientä.ja tietysti vielä hihna pyörät sovittamaan ja vauhti pyörän
yms...
-
datsunin akseli vaatii sen verran koneistusta että jos ei itse voi koneistaa tai ole hyviä suhteita niin ei kannata ruveta tekemään...senhän voi hioo melkeen mille vaan kk kaulalle eli aika moni veivi käy,iskua on riittävästi jo ilman epäkesko hiontaa...parikin vaihto ehtoa löytyy vakiona
;)
Olisko tommosesta Datsunin originaali akselista kuvaa , tietäis mistä puhutaan ?
-
datsunin akseli vaatii sen verran koneistusta että jos ei itse voi koneistaa tai ole hyviä suhteita niin ei kannata ruveta tekemään...senhän voi hioo melkeen mille vaan kk kaulalle eli aika moni veivi käy,iskua on riittävästi jo ilman epäkesko hiontaa...parikin vaihto ehtoa löytyy vakiona.kaulojen "jako" lähellä vino koneen kampuraa niissä eli menee sovittamalla kyllä,
;) öljypumpulle saattaa joutua tekemään myös jotain pientä.ja tietysti vielä hihna pyörät sovittamaan ja vauhti pyörän
yms...
Minkä Datsunin koneen akselin vinokoneeseen saa sovitettua? Datsunillakin kun on noita koneita enemmän kuin yhtä tyyppiä. Huhuttu on TD23, TD25, TD27, KA24, YD22, YD25, ZD30, QD32 koneista mutta kun ei muka kukaan osaa sanoa tarkemmin, että mistä koneesta pitäisi ruveta akselia etsimään :peetu: :tickedoff: Olis vähän helpompi etsiä sopivaa akselia kun tietäis koneen tyypin ettei kaikkia mahdollisia Datsunin nelosia tarvis haalia talliin :D
-
Veikkaisin että SD23 koneessa olisi akseli, jok olisi sovitettavissa Volvon koneeseen.
Lopputulos voisi näyttää vaikka tältä.
(http://i307.photobucket.com/albums/nn312/JuHaU/Billet_pitkaisku/P5080034.jpg)
-
Nam :P ;D
Miten paljon moista joutuu koneistamaan, että saa sovitettua vinokoneen lohkoon? Iskuahan moisessa on vakiona 92 mm. Mites SD22 tai SD25 kampi, niissä olis 100 isku :P?
-
http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=1137445 (http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=1137445)
SD22 sessa on SD232:Seen vain se ero että SD22:sessa on 3 runkolaakeria kun SD23:ssa on viisi..
-
http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=1137445 (http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=1137445)
SD22 sessa on SD232:Seen vain se ero että SD22:sessa on 3 runkolaakeria kun SD23:ssa on viisi..
:facepalm:
Mites se SD25 mahtuuko pyörimään vinokoneen lohkon sisällä?
-
:facepalm:
Mites se SD25 mahtuuko pyörimään vinokoneen lohkon sisällä?
Toi mun ex akseli pyöri ihan ok B23 vinokoneessa 158 mm H-profiililla ja Pinton männällä. Vastapainoista on otettu myös materiaalia pois.
Akseli voisi olla mahdollisesti sovitettavissa myös tappikoneeseen.
-
morjesta!
Olen pitkän aikaa miettinyt mistä eräs akseli on peräisin jonka ostin yhden 2500cc src koneen kaupassa, kone oli rakennettu kuplan 94mm männillä, volvon kymppisarjan kangilla, B21 lohkoon ja näköjään tuollaisella datsunin akselilla(?)!
Iskua mielestäni on 90mm ja kuvassa aivan tuon näköinen kuin JuhaU:n kuvassa.
Olen aiemmin luullut sen b20 tai kymppisarjan akseliksi ja hitsatuksi ja sivuunhiotuksi kauloiltaan mutta ilmeisesti se on sitten datsunista.
Tarkoitus on ollut kasata sillä moottori katuautoon, b230 männällä mutta toistaiseksi sopivaa autoa ei ole tullut vastaan niin hyllyssä akseli lojuu.
Kantena oli -160 hitsaamalla täytetyillä palotiloilla ja pienemmiksi hitsatuilla vesikanavilla, jotka vaatisivat vähän korjaushitsausta. Venttiilit hurjan kokoiset ja kanavat samaa maata, 48mm misab imusarjoineen.
-
Iskua mielestäni on 90mm ja kuvassa aivan tuon näköinen kuin JuhaU:n kuvassa.
Olen aiemmin luullut sen b20 tai kymppisarjan akseliksi ja hitsatuksi ja sivuunhiotuksi kauloiltaan mutta ilmeisesti se on sitten datsunista.
Eipä siinä tappikoneen akselissa juurikaan ulkoisia eroja tuohon ole. Vastapainoja on vain neljä ja nekin on voitu koneistaa teräviksi, aivan kuin tuossa Datsunin ihmeessäkin.
Eikös tuo Juhan akseli oo joku kiinan knife-edge kampiakseli,
ihan ku muistaisin että tuo ois joskus ollut myynnissäki ???
Mutta siis käsittääkseni tuo ei ole SD-koneen akseli
Käsitit väärin ;) Tuo kuvassa pöydällä pystyssä seisova akseli on juurikin tuollainen Datsunin akseli.
-
onko tuota tappikoneen akselia sitten sovitettu enemmältikin b21 yms lohkoihin? mulla on kuudella pultilla vauhtipyörä kiinni, lisäksi tapitettu ja vähä oudon sorttinen hihnapyörän kiinnityskin muistaakseni. Ovatko nuo kaikki tappikoneesta sovellettuja ja minkähänlaisia ne tuossa datsunissa mahtavat olla, esim vauhtipyörän kiinnitys?
-
En ole kuullut, että olisi tappikoneen kampirautaa sovitettu vinokoneeseen. Tappikoneen 8-pulttinen varmaankin sopii vinokoneeseen, kaulat kun on molemmissa saman paksuiset. Mitään hyötyähän sillä ei saavuta jos sovittaa tappikoneen kammen vinokoneeseen.
-
onko tuota tappikoneen akselia sitten sovitettu enemmältikin b21 yms lohkoihin? mulla on kuudella pultilla vauhtipyörä kiinni, lisäksi tapitettu ja vähä oudon sorttinen hihnapyörän kiinnityskin muistaakseni. Ovatko nuo kaikki tappikoneesta sovellettuja ja minkähänlaisia ne tuossa datsunissa mahtavat olla, esim vauhtipyörän kiinnitys?
Tappikoneen akselit ovat teräs akseleita kuten myös vanhemmat vinokoneen akselitkin ja ne soveltuvat hyvin pitkäisku aihioksi hyvän hitsattavuuden takia. Vanhemmat akselit pystyy sovittamaan uudempään vinokoneen lohkoon, vaatii koneistusta.
Nissanin akselin SD23 sekä SD25 akseleiden sovittaminen on työlästa koska runkoja on ajettava alas 7mm levitettävä rk:n kaulat sekä tehtävä päittäislaakerille paikka...ihan helv..työläs. 4kpl tehneenä voin sanoa :o
Vauhtipyörä tehtävä uusiksi kuten myös jakopään puoli.
-
Nostetaas tää. Keväällä kaikki herää eloon.
Lähtökohta on b23 lohko johon istutetaan 90.25mm iskulla oleva hitsattu kampura. Koneen perustaks tulee nimenomaan iso ja "kestävä" alakerta vaparikäyttöön. Veivit tulee olemaan M-kanget mutta asiaa tutkittuani aloin taas miettimään mitkä männät? M-kanget ja b2xx ovat eri mittaiset ja männän tapitkin menee tietenkin uusiks jos alkaa sekottaan pakkaa. Viisaammat tajuaa kyllä. Eli mikähän tähän nyt olis se budjetiltaan järkevin kun käytössä on volvon vakio hilppeitä.
Lohkon päälle mietitään hattua myöhemmin. Pääasia on että alakerrassa on potentiaalia ja puristukset tulis pitää luokassa 9-10.
Kampura on siis aiemmin ollut SRC käytössä b23 lohkossa joten M-kanget siihen sujahtaa kyllä kivasti mittojen puolesta (pitää tarkastaa vielä)
Neuvoja siis kaivataan.
-
eikös se "budjetti" iskun lisäys kymppisarjaan tapahdu satasarjan mäntä+kanki kombolla?
-
eikös se "budjetti" iskun lisäys kymppisarjaan tapahdu satasarjan mäntä+kanki kombolla?
Ymmärsinkö oikein kysymyksen... Miten isku pitenee veiveillä tai männillä? ???
-
eikös se "budjetti" iskun lisäys kymppisarjaan tapahdu satasarjan mäntä+kanki kombolla?
No ei pitene :idiot2:
Iskun pituuden määrää kampiakseli. Ihan sama vaikka vakiokampuraan laitat metrisen halon niin iskun pituus on edelleen sama. Halon liikerata on edelleen vakiona alhaalta ylös 80mm.
-
Eka sivulla on selostettu iskun piteneminen
-
Eka sivulla on selostettu iskun piteneminen
no niimpäs näkyy...
-
Itsellä on nyt b19a vm79 sekä b230 vm89. Niin noista ei voi kampuroita vaihtaa keskenään? Tai että jos tekisi epäkeskohiomalla tuosta kymppisarjalaisen kampurasta tuohon satasarjalaiseen? Vai pitääkö olla b23 lohko ja sitten ottaa satasarjalaisesta veivit/männät niin saisi pitkäiskun.
-
Itsellä on nyt b19a vm79 sekä b230 vm89. Niin noista ei voi kampuroita vaihtaa keskenään? Tai että jos tekisi epäkeskohiomalla tuosta kymppisarjalaisen kampurasta tuohon satasarjalaiseen? Vai pitääkö olla b23 lohko ja sitten ottaa satasarjalaisesta veivit/männät niin saisi pitkäiskun.
Bxxx lohkoa, eli satasarjaa on tehty isoilla ja pienillä laakerikauloilla. Epäkeskohiomalla noita on juurikin tehty. Iskunpituudeksi tulee tällöin 85mm. Männät joudut tietty koneistaan tai vaihtaan matalalammiksi.
FAQ osiosta löytyy perustietoo vinokoneista ihan riittämiin.
-
Bxxx lohkoa, eli satasarjaa on tehty isoilla ja pienillä laakerikauloilla. Epäkeskohiomalla noita on juurikin tehty. Iskunpituudeksi tulee tällöin 85mm. Männät joudut tietty koneistaan tai vaihtaan matalalammiksi.
FAQ osiosta löytyy perustietoo vinokoneista ihan riittämiin.
Siitäkin huolimatta B19 akseli ei sovi kikkailematta B230 lohkoon ;)
-
Siitäkin huolimatta B19 akseli ei sovi kikkailematta B230 lohkoon ;)
Ei sovi ei, unohdin sen mainita. Tarkoitat varmaan päittäislaakerointia?
-
Miten suuri vaikutus tuolla ~146cc on tehoihin. Jos nyt b230f koneeseen laittaa perus jutut eli vx3 nokka, katti pois, lastut ym pikku jutut niin missä tehot liikkuisi tuollaisella pitkäiskukoneella?
-
Tarkoitat varmaan päittäislaakerointia?
Juu :) Myös runkolaakerilinjassa on 0,5mm kokoero, mutta se nyt on helppo koneistaa.
Miten suuri vaikutus tuolla ~146cc on tehoihin. Jos nyt b230f koneeseen laittaa perus jutut eli vx3 nokka, katti pois, lastut ym pikku jutut niin missä tehot liikkuisi tuollaisella pitkäiskukoneella?
Tehoihin ei varmaan paljoa, mutta vääntöön ja käyttömukavuuteen vaikuttaa positiivisesti.
-
Jos ajattelee pelkästään tehon ja väännön kasvua niin ahtaminen tulee aina edullisemmaksi. Olipa turhaa kirjoittaa tuota kun se on sanottu foorumilla varmaan miljoona kertaa jo.
Toki jos haluaa nähdä vähän enemmän vaivaa ja taskunpohjalla on ylimääräisiä euroja niin pitkäiskukone maksaa itsensä rispektinä takaisin ;)
-
Jatketaas taas.
Uskaltaako tuosta b23a männästä siipasta pois sen tarvittavan 5mm vai meneekö romuks? Nyt kun on koululla sorvit sun muut välineet käytössä niin pääsee ite tekeen ja motivaatio nousee. Koesorvaukset suoritan kultaakin kalliimmilla b200 koneen männillä, siitä nyt saa jotain osviittaa ihan käytännössä.
Käsittääkseni bxx koneen männissä on sama puristuskorkeus kaikissa mikäli luin FAQ osiota oikein.
Sen verran oon ajatuksissani pähkäilly, et kun budjettikonetta teen niin koneen hattu tulee oleen ihan vakio pikkukansi. Ellen voita lotossa.
-
lainataas tästä hyvää topiccia tämmöiseen ajatusleikkiin.
katselin sten parnerilta stroker kittejä ja yllätyin että että sieltä löytyy 103mm strokeria. siitähän tulee siis noin 3100cc.
sitten laskin että jos palotila olisi 77,5cc, puristukset olisi 10:1 ja sitähän voisi jopa vielä E85lla ahtaa!
ongelmaksi tuleekin että miten saa järkevästi noin suuren palotilan?
eli 530 kannen palotila oli muistaakseni 51,7cc ja 531 kannessa 54cc?
paksu kansipahvi pilaa squishin joten ei liene vaihtoehto.
männän puristuskorkeus tuossa paketissa 30,5.
saako mäntään tarpeeksi ison altaan, että lakivahvuus säilyy riittävänä? voiko kummankaan kannen palotilaa kasvattaa, ja jos voi, paljonko?
b234 kannen palotila 46,5cc. vaatis vielä 31cc mäntä+kannentiivisteen tilavuuden. voisi hönkiä kivasti 3,1l 16v turbo. b314ft?
omien laskujen mukaan männässä pitäisi olla noin 9,5mm allas?
-
Noissa oli se et turbo koneessa se rasitus alakerralle ton 103mm strokerin kampikulman takia on todella paha.
Sen mitä ite seurannut ruotsin puolelta ja jenkeistä niin 2.5l strokeri menee vielä ahdettuna, mutta siitä ylöspäin alkaa vääntämään alakertaa aikapahasti.
-
männän puristuskorkeus tuossa paketissa 30,5.
...
omien laskujen mukaan männässä pitäisi olla noin 9,5mm allas?
Matalaan mäntään ei taida saada juuri minkäänlaista allasta
Ainakaan silleen että kestäisi hönkiä kivasti
9,5mm allas = reikä
-
Noissa oli se et turbo koneessa se rasitus alakerralle ton 103mm strokerin kampikulman takia on todella paha.
Sen mitä ite seurannut ruotsin puolelta ja jenkeistä niin 2.5l strokeri menee vielä ahdettuna, mutta siitä ylöspäin alkaa vääntämään alakertaa aikapahasti.
Jos näin ajatellaan, niin yksikään tinakone, bemarin, tai opelin moottori ei kestäisi ahdettuna hetkeäkään :D
Tuolla kokoonpanolla kangen pituus taitaisi olla noin 146mm ja kankisuhde 1,4, joten sen puoleen ei taideta olla kovinkaan kaukana noista edellä mainituista moottoreista.
-
Jos näin ajatellaan, niin yksikään tinakone, bemarin, tai opelin moottori ei kestäisi ahdettuna hetkeäkään :D
Tuolla kokoonpanolla kangen pituus taitaisi olla noin 146mm ja kankisuhde 1,4, joten sen puoleen ei taideta olla kovinkaan kaukana noista edellä mainituista moottoreista.
Noin vain muistelin että ois tullut luettua, alakerta ei tykkää tosta yli stroukkaamisesta, varsinkaan ahdetussa. Onhan noita vapareina foorumeilla törmänny, ja makeita dynolappuja löytyny. Voihan taas vaihteeksi ollu että sanottu kun ei tiedä ;)
-
Jostain muistan lukeneeni,että lohkosta pitää vähän ottaa tavaraa veks et mahtuu pyöriin kiertokanget. Muutenkin varmaan tuollaseen kokoonpanoon kuuluu h-profiilit jotka on järeempiä jo kokonsa puolesta.
Eiköhän männät löydy myös Stenin pajalta jos kampurakin löytyy. Melkein tekisin niin et utelee sieltä päästä koko pakettia kun ovat rakentaneet vuosien saatossa vaikka mitä noista vinokoneista. Vääntöähän tulee julmetusti lisää tuollasella alakerralla, et voi vakio hilut koneen jatkona sanoo moro ja hyvää päivää mut täähän on vissiin varauduttu.
Onhan noilla ruottin poikien tekeleillä ajettu F-ryhmää menestyksellä täälä ja vaparina tietty. Muistaakseni ripausta vaille 300hv jarrutettiin 2.7 alakerran kans yhdestä kaks ovisesta, tosin siinä oli evohattu päällä.
Toi kampikulma on yks ikävä puoli noin isolla stroukilla. Joskus kuolannu Stenin sivuja ja tais joskus olla myynnis moottoria missä on on 100m halkasijaltaan oleva mäntä ja stroukki. Aika hurja....
-
eli taitaa olla 16v kansi poissa laskuista? mitenkäs noiden 8v kansien palotilan avarrus? palotilan muoto olisi kyllä melko pyöreä. eikös noissa 531 kansissa puhjennut vesikanava jo pelkästä laskusta? 530 kannessa varmaan riittävästi tavaraa poistettavaksi?
ja spm sivuilla luki että tuohon settiin tulee 150mm kanget.
ja tosiaan ei se kankisuhde miksikään älyttömän pahaksi mene, että siinä uskossa olen että tuo valurautamöykky kestää.
-
Eiköhän männät löydy myös Stenin pajalta jos kampurakin löytyy. Melkein tekisin niin et utelee sieltä päästä koko pakettia kun ovat rakentaneet vuosien saatossa vaikka mitä noista vinokoneista. Vääntöähän tulee julmetusti lisää tuollasella alakerralla, et voi vakio hilut koneen jatkona sanoo moro ja hyvää päivää mut täähän on vissiin varauduttu
juu siis koko pakettihan on mallia spm.
http://www.acm-ab.se/stroker-kit-volvo-b230-234-103-mm/1460-0
ja tämä tosiaan vaan ajatusleikki moottorin osalta, voimansiirto on sitten asia erikseen.
tässä nyt vain pohditaan saako tuollaista strokeria millään turbokäyttöön=hyötykäyttöön ;D
-
Motordesign myy kans stroker paketteja, uuden 96mm lohkon ja laakereiden kans 34.875kr. Ilman lohkoa hinta melkein sama ku SPM:llä, saanee varmaan kans 102 iskulla jos tuo 2,735l ei riitä
http://www.shopmotordesign.se/valve-supercharger-strok-2735-p-120.html?cPath=5_10_121
-
Yli 3 litran vinokone ja 530 kansi
Mikä ei nyt kuulu joukkoon?
-
eli taitaa olla 16v kansi poissa laskuista? mitenkäs noiden 8v kansien palotilan avarrus? palotilan muoto olisi kyllä melko pyöreä. eikös noissa 531 kansissa puhjennut vesikanava jo pelkästä laskusta? 530 kannessa varmaan riittävästi tavaraa poistettavaksi?
ja spm sivuilla luki että tuohon settiin tulee 150mm kanget.
Kestää avartaa palotilaa. Mulla on yhdessä tekeleessä (pitkäisku + 398) palotila avarrettu puolipallon malliseksi, muistuttaa tätä
(http://i23.photobucket.com/albums/b362/raipe/531/CIMG4842.jpg)
Sitä en tiedä kuinka paljon paskempia ne ihan turhaan ylistetyt 531:t on, tiedä vaikka menisi puhki jos katselee pahasti :D
-
tuolla 2.7l moottorilla voisi käyttääkkin jopa 16v hattua ahdettuna. tarvitaan vaan 16cc palotilalla olevat männät ja puristukset on 10:1.
tuohan olisi ihan pätevä :)
Yli 3 litran vinokone ja 530 kansi
Mikä ei nyt kuulu joukkoon?
kieltämättä rivo yhdistelmä, mutta jos muuten sitä tarvittavaa palotilaa ei saataisi. ja ei se nyt ihan sysi kansi ole kerta nimimerkki hegeh sillä +400hv sai 1.15bar paineella b230 alakerralla, työstettynä tosin.
-
Ahdettuna tuolla kannella ei ole niin suurta merkitystä kun ahtamattomana kuitenkaan.
Ite lähtisin vertaan moista kokoonpanoo hyötynäkökohtiin ja kustannuksiin. Hyvin rakennettu 2.3 alakerta 16v kannella ahdettuna on todistetusti hyvä ratkasu myös. Esimerkkejähän löytyy projektiosastolta vaikka muille jakaa.
Vapaastihengittävänä tilanne muuttuu tietenkin paljon ja myös haastavammaksi.
Onko siihen koneen kylkeen pakko sysätä se pakokaasuahdin? Ruuviahtimella saadaan aikaan tasainen paineen nousu koko kierrosalueelle eikä paine ainakaan nouse ylisuureks.
Ite kun oon köyhä opiskelija niin en oo pistäny tikkua ristiin edelleenkään tuo oman moottorirojektin osalta. Männät on suurin menoerä varmaankin omaan projektiin. Kyllähän se himottas tiputtaa nokille 2.7L alakerta. Ehkä sen aika vielä tulee joku kaunis päivä.
-
Ahdettu tai ei niin menee se ison alakerran viri potentiaali vähän hukkaan 530 vakio venttiileillä ja kanavilla. Vaikka vähän suurentais venttiiliä ja muokkaisi kanavaa niin pikkukansi taitaa alkaa ahdistamaan 4000rpm jälkeen?
Arkikäyttiksessä iso alakerta pienellä yläkerralla on kyllä hyvä. Tosin vinokoneen tapauksessa se on vain rahan tuhlausta
En oikein näe järkeä siinä että panostetaan reilusti alakertaan, suhteessa liian vähän yläkertaan ja yritetään pelastaa paketti ahtamalla
-
Tuollaiset valmiit paketit ovat aina kompromisseja johonkin suuntaan.
Nyrkkisääntöhän on paljealueen kanssa, että pidetään se 0.1 mm per 1000 rpm tai sitten 3 mm tai enemmän.
Ison alakerran kanssa tuo tasainen mäntä, joka jää dekin alle voi olla hyvinkin kustannustehokas ratkaisu. Huipputehoon tuolla ei varmaankaan ole kovinkaan paljoa
merkitystä.
Joku kuulemma ajelee 147 mm kangella ja 94.5 mm akselillakin ahdettuna noin 450 hv tehoilla ja + 650 nm väännöillä, niin ei se B230 lohko, nyt niin älyttömän huono ole, että heti ratkeaisi.
-
Lainaus jostakin. Mun mielestä aika hyvin kiteytetty
Moottori on kokonaisuus, jossa kanavien poikkipinta-alat tulee mitoittaa iskutilavuuden ja halutun käyttökierroslukualueen mukaan, venttiilien ajoitukset näiden ja puristussuhteen perusteella sekä lopuksi imu- ja pakokanavien kokonaispituudet siten että pulssit ajoittuvat oikein.
+Venttilien koko on suhteessa kanavan poikkipinta-alaan
Perus asiat kuntoon, sitten vasta ahtamaan
-
juu kyllä varmasti menee vakio venttiileillä ja kanavilla tukkoon, lienee sopivat venttiilit 2000cc alakertaan. eli jos männän voi jättää dekin alapuolelle niin käytännössä minkä vaan kannen saa siis käymään, kun mäntiä on vaikka minkä mallista ja kansipahviakin saa 0,68 millistä reiluun kolmeen milliin, ja kiertokankia saa oman maun mukaan.
16v kantta siis voidaan puristuksen puolesta käyttää, niin millä kaavalla venttiilien kokoa lähdetään hakemaan? sanotaan vaikka että maksimiteho olisi 6000rpm kohdalla
-
Kasipallo sanoo...
40-42 / 34-36
-
Ahdettu tai ei niin menee se ison alakerran viri potentiaali vähän hukkaan 530 vakio venttiileillä ja kanavilla. Vaikka vähän suurentais venttiiliä ja muokkaisi kanavaa niin pikkukansi taitaa alkaa ahdistamaan 4000rpm jälkeen?
Arkikäyttiksessä iso alakerta pienellä yläkerralla on kyllä hyvä. Tosin vinokoneen tapauksessa se on vain rahan tuhlausta
En oikein näe järkeä siinä että panostetaan reilusti alakertaan, suhteessa liian vähän yläkertaan ja yritetään pelastaa paketti ahtamalla
Tottapa tämä. Isompi alakerta vaatii enemmän läpivirtausta kannelta. Isot pojat sanoo et vakio pakosarjakin alkaa ahdistaan 300hv:n jälkeen. Kansigurut tietää varmaan paremmin asiat mut joku tekijämies joskus mulle sano et kyllä pikkukannestakin saa ihan soivan pelin kun tietää mitä tekee sille.
Onhan se ihan omaa tyhmyyttä ja taitamattomuutta jos panostaa päälle 20000Kr alakertaan eikä yläkerralle tee mitään. Samalla vaivalla voi laittaa nokalle d24 motin ja ryypätä tukholmassa rahansa.
Mitenkäs se ruotsin poikien sanonta menikään, jokainen hevosvoima maksaa 100 kruunua ku mennään yli 300hv.
-
Nostetaanpa tämä ylös kysymyksellä.
Muistelen että Bxx-sarjan kampiakselista pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea, menikö oikein? Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?
-
Nostetaanpa tämä ylös kysymyksellä.
Muistelen että Bxx-sarjan kampiakselista pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea, menikö oikein? Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?
Ei näin. Kampiakseli määrää iskun pituuden. Vaikka laittasit T-fordin kanget niin iskun pituus ei muutu mihikään. Kun iskun pituutta muutetaan niin sillon aletaan laskeen sitä mitkä kanget ja mitkä männät laitetaan. Riippuu myös siitä onko kyseessä vapari vai ahdettu motti.
-
pystyis tekemään 89mm iskusen käyttämällä EVO mitsun (150mm) kankea
Ei näin. Kampiakseli määrää iskun pituuden. Vaikka laittasit T-fordin kanget niin iskun pituus ei muutu mihikään. Kun iskun pituutta muutetaan niin sillon aletaan laskeen sitä mitkä kanget ja mitkä männät laitetaan. Riippuu myös siitä onko kyseessä vapari vai ahdettu motti.
Tämä vastaus taisi mennä hieman metsään.
-
Tämä vastaus taisi mennä hieman metsään.
Perustelut?
-
Perustelut?
Valitsemalla kangeksi Mitsun veivin voidaan alkuperäisen akselin kiertokangen kaula hiota epäkeskeisesti 89 mm iskulle.
Muutenkin on järkevää näissä vehkeissä miettiä millä osilla saa mitäkin rakennettua ja miten niitä on saatavilla.
-
Valitsemalla kangeksi Mitsun veivin voidaan alkuperäisen akselin kiertokangen kaula hiota epäkeskeisesti 89 mm iskulle.
Muutenkin on järkevää näissä vehkeissä miettiä millä osilla saa mitäkin rakennettua ja miten niitä on saatavilla.
Jep. Jäi lukematta kunnolla tuo alotuskyssäri. Eli hiomalla kyllä onnistuu. Tosin tuollasella kampuralla saadaan "vain" 2.5L kone. Kannattaa pitää mielessä et kun jotain tekee niin sitten joutuu myös tekeen muille komponeteille jotain. Itellä riitti pelkkä kannen vaihto siihen et kytkin meni vaihtoon vaikkei tehot noussu kovinkaan paljoo.
-
Jep. Jäi lukematta kunnolla tuo alotuskyssäri. Eli hiomalla kyllä onnistuu. Tosin tuollasella kampuralla saadaan "vain" 2.5L kone. Kannattaa pitää mielessä et kun jotain tekee niin sitten joutuu myös tekeen muille komponeteille jotain. Itellä riitti pelkkä kannen vaihto siihen et kytkin meni vaihtoon vaikkei tehot noussu kovinkaan paljoo.
Sulake siirtyy aina eteenpäin? ;)
-
Ja toinen asia mikä askarruttaa, miten tuohon osaa laskea millaisella puristuskorkeudella olevan männän tarvitsee?
Jos tietää alkuperäisen kangen+männän korkeuden kiertokangen keskilinjasta männän lakeen. Sitten vain vähennyslaskua. B230= 191mm-4,5mm= iskunpituuden lisäys-150mm=veivi= tarvittavan männän puristuskorkeus=36,5mm, vissiin jotenkin noin?
OHO
-
Eli hiomalla kyllä onnistuu.
Pitkäiskuvinokonetopic kun on kyseessä...
Jos tietää alkuperäisen kangen+männän korkeuden kiertokangen keskilinjasta männän lakeen. Sitten vain vähennyslaskua. B230= 192mm-9mm= iskunpituuden lisäys-150mm=veivi= tarvittavan männän puristuskorkeus=33mm, vissiin jotenkin noin.
Tuohon kun lisää vielä +3.5 mm epävarmuustekijän, niin männän puristuskorkeudeksi saadaan 36.5 mm.
-
Mitä mäntää ootte käyttäneet, kun tehdään evo mitsun veiveillä 89mm pitkäiskukone? Käykö esim. Aa merkkinen kuplavolsun "takomäntä" aihioksi 35mm lakikorkeudella?
Onko evo mitsun veivi vakiona h-profiili vai muuten vain kestävää mallia? Jos ei ja käyttää h-profiili evo veiviä niin kunka paljon sylinteriputkeen pitää tehdä tilaa veiville ja onko vesikanavia siinä lähellä?
Jääkö tuollaiselle pikkumännän helmalle rittävästi tukea sylinteriputkessa alakuolokohdassa, jos putkeen pitää tehdä koloa?
Kun kk-kauloja hiotaan näin rajusti sivuun niin pitääkö runkolinjat oikaista yleensä vielä lopuksi (akselin taipumisen vuoksi hionnan aikana) alikokoon hiomalla ja pitääkö kk-kaulat oikaista vielä runkolinjojen oikaisun jälkeen uudelleen että kaikki on suorassa keskenään?
Paljon kysymyksiä uteliaalla ;)
-
Olen miettinyt 2.6 litrasta vaparivinokoneen rakentamista harrastevolvoon.
Tuohan vaatii ensinnäkin 86mm akselin ja mun laskupään mukaan kk kaulat olisi 49mm paksut.
Onko kellään vinkkiä mistä löytyisi kanget 49mm kaulalle.
Mäntiä sorvataan tarpeen tullen joten niistä ei kanneta huolta vielä :)
-
86 mm akseli vaatii 98 mm porauksen, jotta tilavuudeksi saa 2.6 litraa, joten käytännössä tuhoon tuomittu idea.
-
86 mm akseli vaatii 98 mm porauksen, jotta tilavuudeksi saa 2.6 litraa, joten käytännössä tuhoon tuomittu idea.
kappas..niin onkin. 96,5 männällä ja 89mm akselilla tuo 2,6 onnistuisi.
Mutta asiaan. Tuo 86x96,5 vaatii siis sen 49mm kk kaulan. Mistä automallista tuollaiset mahtaa löytyä?
-
Mistä automallista tuollaiset mahtaa löytyä?
*rumpujen pärinää*
Olisko vaikka satasarjan vinokoneesta?
B2X akseli hiottuna 5mm epäkeskoon, satasarjan veivit ja 96,5mm poraus = 2,461 litraa. Tuollainen setti on omaan tulossa.
-
Timosmotorin sivuilla on 86mm iskulla olevaa kampuraa 48mm kaulalla(luonnollisesti) ja maininta volvon veivi+bmw:n kk laakeri yhdistelmästä. (http://www.timosmotor.com/vevaxlar/vevaxlar-b21-23/b21-23-86mm/vevaxel-b21-23-86mm) Pikaisesti tutkittuna BMW m30 koneen kk-laakeri( http://janicolracing.fi/tuote/npr-kiertokangenlaakerit-bmw-m30-3134 ) näyttäs olevan passeli tuohon hommaan, kaulan tosin joutuu hiomaan hieman alle 48mm. Ei liene ongelma jos akselia on muutenkin hiotuttamassa. Laakeri on 4mm kapeampi kuin volvon mutta kuten timosmotorin sivuilla sanotaan onnistuu keskittämällä laakeri veiveihin hiomalla laakerin kynnelle uusi kolo. Kokemuksia? Ajatuksia?
-
kuulin juttua tuossa että 2.4:n Toyota Hiacen kampiakseli kävis vinokoneeseen? onko kukaan laittanut moista? tulee kuulemma vähän pidempi iskusempi jne.
-
kuulin juttua tuossa että 2.4:n Toyota Hiacen kampiakseli kävis vinokoneeseen? onko kukaan laittanut moista? tulee kuulemma vähän pidempi iskusempi jne.
Toyotasta en tiedä , mutta Nissan dieselin akseleita on kuulemma soviteltu ? :idiot2:
-
kuulin juttua tuossa että 2.4:n Toyota Hiacen kampiakseli kävis vinokoneeseen? onko kukaan laittanut moista? tulee kuulemma vähän pidempi iskusempi jne.
Jaksas purkaa ni äkkiähän tuo selviäisi, tallilla on b200 ja toitsun 2L moottorin kampura. Ulkomuistista kyllä vähän epäilen, tuo tojon kampi on varsin järeä. Paitsi tietenkin jos jutussa kyseessä oli bensahaisulin kampi...
-
Toyotasta en tiedä , mutta Nissan dieselin akseleita on kuulemma soviteltu ? :idiot2:
Nissanin akseli passaa kyllä volvon lohkoon eli SD23 sekä SD25 akselit. Ihan älytön koneistaminen on, inductio karkaistut laakerikaulat (sorvin terät kuluu nopsasti) eli akseli on ensin päästettävä jotta karkaisu saadaan pois jonkä jälkeen on koneistettavissa. Runkokauloissa noin 7mm koneistusta sekä kk kauloissa myös. Vauhtipyörä on tehtävä ihan uusiksi sekä jakopäänpuoli myös.
Yhteenvetona : kiinanpojan billet akseli tulee edullisemmaksi :pomo:
P.s........ neljä akselia on tullut tehtyä ja yksi raakile myyty JuhaU:lle joka taitaa olla nyt sinun koneessa.. :hello:
-
yksi raakile myyty JuhaU:lle joka taitaa olla nyt sinun koneessa.. :hello:
Sama akseli kyseessä.
-
Mitenkä toi kymppisarjan akselin naittaminen b2xx K-lohkoon, onko mahdollista kun runkolaakerit
saman kokoiset?
tuohon kysymykseen en löytänyt vastausta ja itseäkin kiinnostaa. Mullakin on noita kymppisarjan akseleita ja yks K-lohko pukissa muttei millään raaskis purkaa juuri rempattua konetta.
-
Millaisia kokemuksia näistä hiotuista kampuroista kulutuksen suhteen? Ajatus jos teettäisi tulevaan koneprojektiin (B20) pitkäiskukampuran jolla tulee se 5-10tkm vuoteen. Jos olettaa voitelun, välykset jne olevan kunnossa niin kestääkö tuo käyttöä sen mitä ei hiottu?
Niin ja mikä on "tämanpäivän" hinta hionnalle jos tuo aihion?
-
Millaisia kokemuksia näistä hiotuista kampuroista kulutuksen suhteen? Ajatus jos teettäisi tulevaan koneprojektiin (B20) pitkäiskukampuran jolla tulee se 5-10tkm vuoteen. Jos olettaa voitelun, välykset jne olevan kunnossa niin kestääkö tuo käyttöä sen mitä ei hiottu?
Niin ja mikä on "tämanpäivän" hinta hionnalle jos tuo aihion?
Hinnasta en sano mitään , kun en tiedä , mutta eiköhän nuo kestä kun on vaan oikein tehty ?
-
Turhia viestejä siivottu. Palautetta moderoinnista voi antaa oikeassa paikassa, eli täällä (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=2736.0).
-
Tietääkö kukaan sopiiko www.acm.se sivustolla oleva 2750 cc pitkäiskusarja Volvo-Penta AQ131:een ? https://www.acm.se/en/product/stroker-kit-volvo-b230-234-94-5-mm-2
AQ131:ssähän on (kai) B230 alakerta, joka on mun tapauksessa vakio. Tiedän, että kantta (531)pitää modata ainakin puristuksien osalta. Olen lähettänyt ACM:lle s-postikyselyn 2 kertaa, mutteivat vastaa >:(
(https://i.ibb.co/3pC5Y79/Stroker-kit.jpg) (https://ibb.co/3pC5Y79)
-
Tarvitset uudemman lohkon (B230 ja 63mm rungoilla)
-
Omien kokemuksien pohjalta voisin sanoa, että älä tilaa acm:ltä mitään..
Eivät tosiaan vastaa sähköposteihin tai lähetä tuotteita. Onneksi maksoin paypalin kautta ja sain rahat takaisin.
-
Sähköposteihin ehkä vastaa huonosti, mutta tuotteet on kyllä aina tullu.
-
Sähköposteihin ehkä vastaa huonosti, mutta tuotteet on kyllä aina tullu.
Nooh.. 2kk odottelua riitti mulle, kun kuitenkin yli tonnin tilaus ja ei mitään yhteydenpitoa myyjän osalta.
Edit. eilen siis sain rahat takaisin paypalin kautta.
-
Juu, kyllä täälläkin se kokemus että kaupankäynti acm:n kanssa vaikeaa, eivät vastaile pöhköposteihin ja kyselyihin. Tai jos, niin tosi monta viestiä saa laittaa. Silloinkin vastaus sellainen että se ei sisällä vastausta siihen mitä on kysytty.
Eilen hiukan ruotsin tarvikekauppaa tunteva mainitsi samasta asiasta jotta acm:n kanssa hankalaa.
Hiukan menee offtopiciksi mutta ei varmaan turhaan.
-
Minulla taas pelkästään positiivisia kokemuksia ACM:stä, toki viimeisimmästä tilauksesta jo pari vuotta. Sähköpostilla tiedustelin etukäteen saatavuudet ja vastaukset tuli samantien.
OT mutta Enemiltä kysyin nokkakorttiaeräs ilta niin vastaus tuli tunnin sisällä :)
-
Pikaisesti koitin kattoo omaa ostosta. B23et lohko 98 porauksella ja kuulemma saman verran iskua. (Myyjän puheita)
Männät ei ainakaan ole volvon omat eikä kampiakseli. Kaikki on purettuna tällähetkellä ja odottaa pesua.
Tilavuutta taitaa olla vielä vaikea laskea kun ihan tarkkaan ei saanu katottua rullamitalla.
Lohkossa on kiertokankien tilaa tehty lohkon kylkeen lisää ja 2 sarjaa eri kankia kasa uusia laakereita ja männät aukirevityissä laatikoissa.
Olikos se laskukaava pii x säde x säde x iskunpituus
-
Pikaisesti koitin kattoo omaa ostosta. B23et lohko 98 porauksella
Pytyn seinämävahvuus 98mm parauksella on 1.5mm !! Ei tule kestämään kovinkaan kauan. Onhan se lohkosi varmasti sarjatuotanto lohko ?? vai onko vanhan mallinen "R" lohko eli EVO-lohko ?? sen pysty poraamaan 99mm on vain aika harvinainen..
-
Eikös ne valaneet uusia R lohkoja paremmalla seosteräslaadulla?
Öljysumut löytyy mut on voitu tehdä samalla kun lohkoa käsitelty muutenkin.
-
Eikös ne valaneet uusia R lohkoja paremmalla seosteräslaadulla?
Öljysumut löytyy mut on voitu tehdä samalla kun lohkoa käsitelty muutenkin.
Kyllä valumateriaali on melko varmasti samaa kuin peruslohkossa... Ehkä rajuin kestävyyteen vaikuttava ero normilohkoon nähden on se että pyttyrivien välissä ei ole vesitilaa eli "Siamesed cylinders" https://en.wikipedia.org/wiki/Siamesed_cylinders (https://en.wikipedia.org/wiki/Siamesed_cylinders)
-
Kyllä valumateriaali on melko varmasti samaa kuin peruslohkossa... Ehkä rajuin kestävyyteen vaikuttava ero normilohkoon nähden on se että pyttyrivien välissä ei ole vesitilaa eli "Siamesed cylinders" https://en.wikipedia.org/wiki/Siamesed_cylinders (https://en.wikipedia.org/wiki/Siamesed_cylinders)
Onko se nähtävissä siitä dekkitason vieressä numerosta vai onko pelkkä R iskutilavuuden vieressä pakopuolella valussa kohokirjaimilla.
-
Tässä olen juuri suolistanut B230 lohkon ja sylintereiden välissä on vesitila.
http://volvoracing.fi/wp-content/uploads/2019/02/1.mp4 (http://volvoracing.fi/wp-content/uploads/2019/02/1.mp4)
-
Onko se nähtävissä siitä dekkitason vieressä numerosta vai onko pelkkä R iskutilavuuden vieressä pakopuolella valussa kohokirjaimilla.
Niissä ensimmäisissä R lohkoissa oli iso R kirjain pakosarjan puolella ja jakajan yllä olevassa pinnassa jossa normaalisti on moottorin numero niin se oli tyhjä. Uustuotanto R lohkossa on sitten paljon muutakin eroa normi lohkoon.
-
Ja jos niin hyvä mäihä on käynyt että olet R lohkon löytänyt niin sitten tarkastelun kohde on 3. sylinteri koska ne halkesi pystysuunnassa pakosarjan puoleleta ylhäältä alas asti ja ne korjattiin putkittamalla.
-
Moro!
Mikäs toi EVO kone käytännössä on?
Paljonko AW71L lootasta voi vetää tehoa & wääntöä lapitte?
-
Ja jos niin hyvä mäihä on käynyt että olet R lohkon löytänyt niin sitten tarkastelun kohde on 3. sylinteri koska ne halkesi pystysuunnassa pakosarjan puoleleta ylhäältä alas asti ja ne korjattiin putkittamalla.
No tuo lohko on aq250 maannut tallissa joitakin vuosia ja sitä ennen ollut auton moottorina.
Nyt on kaikki osat mitä mukana tuli tutkittavana saako mitä kasattua.
Ite meinasin vapari pitkäiskua sähköruiskulla ja veneeseen menossa.
-
Mikäs toi EVO kone käytännössä on?
Tuossa uudenmallinen EVO lohko http://www.shopmotordesign.se/motorblock-10190-borr-matt-pi-135.html (http://www.shopmotordesign.se/motorblock-10190-borr-matt-pi-135.html)
ja tuossa EVO kannesta https://thegaragista.com/2013/02/03/autosport-international-2013-part-2-parts-and-components/asp13-27/ (https://thegaragista.com/2013/02/03/autosport-international-2013-part-2-parts-and-components/asp13-27/)
Harmi kun en löydä mistään valokuvaa niistä ensimmäisistä EVO lohkoista :-(
Sen pystyi poraamaan 99.5mm tosin kestävyys ei ollut taattu.
-
No tuo lohko on aq250 maannut tallissa joitakin vuosia ja sitä ennen ollut auton moottorina.
Aika rohkeesti on 98mm vedetty :o
-
Aika rohkeesti on 98mm vedetty :o
On auton keulilta noston jälkee porattu ku nuo männät o käyttämättömät.
Mulle ehdotettiin lohkon betonointia vesipumpun alareunaan. Mutta voi kuulemma silti vetää sylinterit lämmettyään soikeeksi tai tynnyri malliin.
Iskua saa joko 98 tai 100mm riippuen kumpia kampia käyttää. Senverta on kampiakseli hierottu sivuun. Seon joko ruottista tai datsunista. Männät sopis hyvin vaparikäyttöön 100 iskulle tulee tasan dekille ja niissä on montut ja pienet venakolot.
-
Vielä tohon J.Lunkkan viestiin. Minun lohko on vm. 1991, eikö tämän jo pitäisi olla 63 mm rungolla ? Tosin viellä pohdin asiaa, kun ACM ei mitään edelleenkään vastaa.
-
Itselle kyllä on acm vastannut nopeasti ja saanut vastauksen kaikkiin kysymyksiin, mistähän lie johtuu että joillekkin vastaavat ja joillekkin ei
-
On auton keulilta noston jälkee porattu ku nuo männät o käyttämättömät.
Mulle ehdotettiin lohkon betonointia vesipumpun alareunaan. Mutta voi kuulemma silti vetää sylinterit lämmettyään soikeeksi tai tynnyri malliin.
Iskua saa joko 98 tai 100mm riippuen kumpia kampia käyttää. Senverta on kampiakseli hierottu sivuun. Seon joko ruottista tai datsunista. Männät sopis hyvin vaparikäyttöön 100 iskulle tulee tasan dekille ja niissä on montut ja pienet venakolot.
Tämäkin on jääny kokonaan vaille huomiota. Vierähti tovi hihnapyörää tehdessä jotta saa käyttää normaaleita apulaitetelineitä ja hihnalinjoja ei tarvi simmailla.
Lohkossa betonit ja kokonaan niputettu alakerta. Kansi on snurrattu ja täytetty joitakin vuosia sitten ja nokka-akseli laittamatta. Kannen epoksitäytteet pitäisi tarkistaa tai uudelleen valaa ? ? ? Penkkiin vien kesällä (vuosi?) josta lappujen kanssa suoraan myyntiin.
-
Nyt kun kiinalaisia 86mm iskuisia valuakseleita on ollut markkinoilla pitemmän aikaa, niin onko kokemuksia/kuulopuheita niiden laadusta tai kestävyydestä? Olisi mielessä mietoon käyttisturbokoneeseen..
-
Nyt kun kiinalaisia 86mm iskuisia valuakseleita on ollut markkinoilla pitemmän aikaa, niin onko kokemuksia/kuulopuheita niiden laadusta tai kestävyydestä? Olisi mielessä mietoon käyttisturbokoneeseen..
Näistä kiinanakseleista oli juttua erään koneentekijän kanssa ja hänellä oli omassa kilpa-autossa 94,5mm iskulla sellainen eikä ollut ongelmaa vaikka tehoakin oli reippaammin.
Toki oli vaparikone. ACM:n akseli esim varmaankin samoja kiinalaisia eikä maksa kun noin 1100 euroa eli hinta/laatu mielestäni kohdallaan.
-
Näistä kiinanakseleista oli juttua erään koneentekijän kanssa ja hänellä oli omassa kilpa-autossa 94,5mm iskulla sellainen eikä ollut ongelmaa vaikka tehoakin oli reippaammin.
Toki oli vaparikone. ACM:n akseli esim varmaankin samoja kiinalaisia eikä maksa kun noin 1100 euroa eli hinta/laatu mielestäni kohdallaan.
Tarkoitin siis 86mm VALUakselia, jota esim KL racing, kyrk motorsport jne myy. Hinta ~4000kr. Muistanko väärin mutta muutama vuosi sitten myös JuhaU kauppasi sellaisia?
-
Onko kenelläkään kokemusta noista KL-Racingin 90mm takoakseleista? Ei tunnu omasta mielestä tuo 8000SEK mitenkään mahdottomalta hinnalta sellaisesta....