Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Veteraanit => Veteraanien korjaamo => Aiheen aloitti: Automasentaja - 26.11.2014, 22:17:55
-
Vaihdoin joku aika sitten sylinterikannen B18 koneeseen kun vanhassa kannessa oli pakoventtiilit uponnu. "Uudessa" kannessa on viilattu kanavat isommiksi ja palotilat muotoiltu. Nyt on sitten semmonen ongelma että kun kone käy tyhjäkäyntiä ja painaa kaasua reippaasti niin kone reagoi jotenkin viiveellä "töksähtäen" ja vasta sitten nostaa kierroksia ja varsinkin kylmällä koneella tämä on vittumainen ongelma kun meinaa hyytyä ellei pumppaa kaasua, mutta jos painaa hitaasti kaasua niin toimii. Kuumalla koneella ei haittaa niin paljoa mutta on käyny silleenkin että kun pitkään alamäkeen moottorijarruttaa ja kun pysähtyy ja yrittää lähteä liikkeelle niin meinaa hyytyä. Kaasutin on Weber DGV ja se on toiminu aiemmin ihan ok. Kiihdytyspumppu ruikkii kamaa ihan kunnolla ja ensiökurkun akseli on arviolta ainakin 1-1.5mm väljä, lotrasin jarrukliineriä sen lisäksi muihin mahdollisiin imuvuoto paikkoihin mutta ei reagoinu mitenkään. Oon säätäny tyhjäkäynnin niin että pari kierrosta molempia ruuveja pyörittäny auki ja tällähetkellä tyhjäkäynti arviolta 900-1000 rpm. Tyhjäkäynnillä pakoputkesta kuuluu välillä semmosia pieniä poksahduksia, se on kylläkin tehny sitä aina ja sitten vielä jos vauhdissa painaa kaasun pohjaan niin joskus röpeltää jonkin verran ja saattaa hieman hyytyä ennenkuin lähtee mutta kyllä se kuitenkin lopulta lähtee. Osaiskohan joku paremmin asioista tietävä kertoa mitä kaasarille pitäisi tehdä? Mulla on mahdollisuus käyttää pakokaasutesteriä jos semmosesta on hyötyä. Kaikki sytkävehkeet on uusittu viimeaikoina joten niissä tuskin mitään vikaa on. Toivottavasti tästä sepustuksesta saa jotain selkoa. :) Pitää joku päivä tarkistaa suuttimet.
Tekniikka lyhyesti: B18, k nokka, weber dgv + misab imusarja, 10:1 puristus, kansi viilattu, tulpat ngk b7hs, 123ignition.
Löyty muuten tommonen kiva sivu missä on suuntaa antavia suutinkokoja: http://www.misab.se/bestyckn.php?kid=4-140-172
-
Jäljillä olet; viilattu kansi vaatii varmaan lisää soppaa, joten suutinjumppa alkakoon :D
-
Kuulostas ihan liika laihaks menevält seokselt...
-
Laihalla se kai sitten on, bensankulutuksen perusteella vois käydä liian rikkaalla, tai sitten se johtu pakoventtiileistä. Kyllähän toi kaasu pohjassa kulkee kun saa kierroksia.
Sen kaasarin on muuten säätäny Ruotsin armeija. :) Ollu jossain tappikoneessa kiinni.
-
Laihallakin ollessa kuluttaa enemmän kun joutuu polkemaan että kulkee.
-
Ja tuo laihaseos ei kyllä varmasti tee koneelle hyvää. säätöön välittömästi
-
Katsoin kaasuttimessa olevien suuttimien koot ja ne oli samat mitä tuolla misabin sivuilla "B18+K-nokka" kohdassa oli ei paljoa metsässä. Pitää laittaa tilaukseen isompia suuttimia jos vaikka saisi pelittämään hieman paremmin.
-
Onko imuvuodot tarkistettu?
-
On tarkistettu.
ensiökurkun akseli on arviolta ainakin 1-1.5mm väljä, lotrasin jarrukliineriä sen lisäksi muihin mahdollisiin imuvuoto paikkoihin mutta ei reagoinu mitenkään.
-
Onkos sulla se lämpimän ilman keräysputki? Jos sulla siis alkoi nää ongelmat nyt säiden kylmetessä
-
Mites bensan pinta?
-
Ei ole ja onhan sitä pärjätty ilmankin :) Luin jostain sivulta että liian kireä power-valven jousi aiheuttaa sitä että kun painaa kaasun pohjaan niin hyytyy ensiksi, pitää tarkistaa sen lisäksi myös että kalvo on ehjä. Yritän hommata suutimia jostain ja raportoin sitten. Bensan pinta se mitä alunperin kuuluukin olla.
-
Voisi kuvitella, että jos tyhjäkäyntiseos on laiha, niin kiihdytyspumppu ei tyrkkää siihen nähden tarpeeksi tavaraa, että kone "heräisi".
Kokeile kääntää tyhjäkäynnin seosruuvista reilusti rikkaammalle.
Edit: Olithan jo tarkistanut, että kaasuttimessa ei ole schaibaa?
Edit2: Kaasarit ovat aika huonoja ymmärtämään mitään muutoksia imuvirtauspulsseissa/virtausnopeuksissa.
-
voisi olla neulaventtiili ja weberithan ovat aika herkkiä polttoaine paineelle n. 0,2 bar
-
Weberille ei oo tullu tehtyä mittään kun se nyt jotenkin pelaa. ::) Nyt kaivattas mielipidettä toisenlaisiin kaasareihin elikkä B20 R-Sport Solex Addhe 2x45 tupliin, paukuttelee tyhjäkäynnillä ja osakaasulla putkeen ja ilmanputsariin varsinkin kylmänä ja joskus lämpimänä eli ilmeisesti liian pienet tyhjäkäyntisuuttimet koska kaasupohjassa toimii kunnolla. Isommat suuttimet pitäs tilata mutta ne maksaa paljon joten ei viitsi kovin montaa eri kokoa ostaa ja mietin onko nuo muutkaan suuttimet järkevän kokoisia. Ilmavuotoa ei pitäisi olla kun käy tyhjää muuten ihan ok ja kaikki sytkäosat uusittu.
Nyt kaasareissa on paikallaan:
-Tyhjäkäyntisuutin 50
-Main air corrector 200 (pääilmasuutin?)
-Idle air corrector 120 (tyhjäkäynti-ilmasuutin?)
-Seosputki A04 ja sen loppupätkässä lukee 150 eli se on varmaan pääsuutin?
-Kurkuista ei mitään tietoa, vissiin alkuperäiset R-sport(36mm?)
Niin että onko järkevän kokoiset suuttimet jos kone on väljä B20 92mm männillä, 44/38 venttiilit ja isot kanavat, K-nokka ja 4-2-1 pakosarja 2" putki?
Meinasin laittaa 55-60 tyhjäkäyntisuuttimet vai pitäskö olla isommat?
Misabin sivu ei enää toimi, olisi ollut helppo katsoa sieltä.
-
soita free technics kaarina .kysy heikolalta apuja suuttimien koosta..
-
Faija tais joskus soitella sinne ja muisteli että joku 6x tyhjäkäynti suutin olisi kuulemma lähellä totuutta, uskon että näin on.
Kävi hyvä tuuri kun löyty tämmönen sivu http://www.jokkis.net/pulinaboxi/pb_index.php?th=4&msg=23651 jossa keskusteltiin samasta aiheesta ja olipa vielä suuttimen koot mainittu 8)
K-nokka-akseli 36 kurkut, 150 pää, 125 ilma, 62 tyhjä, 40 kiihdytys, 180 neula
ja
R-nokka-akseli 36 kurkut, 160 pää, 160 ilma, 70 tyhjä, 40 kiihdytys, 180 neula
jos noilla pärjäisi?
-
Kele että sai tuota misab:n uudistunutta sivustoa tonkia löytääkseen taulukon. Tässä (http://misab.se/lista.php?kid=4-544-553-665-771).
-
Kiitos, täytyy tallentaa kovalevylle tälläkertaa. ;)
-
Laitoin 62 suuttimet Solexeihin kiinni ja nyt ootellaan kevättä että pääsee räjäyttään käymään tuon härvelin. :nälkä:
-
Tässä pitkä stoori solexien sielunelämästä jos joudut ihmettelemään säätöjö. Ranskaksi, mutta kääntynee kuukkelin kääntäjällä lontooksi.
http://philippe.boursin.perso.sfr.fr/bonus/solex/solex.htm
-
Tuo sivu oli jostain pystykaasarista, nyt olikin kyse vaakatuplista. ;)
-
Kaikki koneet on yksilöitä(puristukset venttiilikoot,venttiilien muotoilu ja seetit,kanavien koot ja muotoilut ja sitäkautta virtaukset,pakosarja imusarja jopa putkisto jne jne.) jotta niillä tiedoilla mitä suuttimia/suutinputkia/sisäkurkkuja muut on suurinpiirtein samanlaisissa kokoonpanoissa käyttäneet ei saa kuin suurinpiirtein sinnepäin olevan lähtökohdan mitä voi joutua muuttamaan paljonkin ennenkun ollaan just tahi liki kohillaan ;)
-
Joo niinhän se tuppaa olemaan, pistin tos viikonloppuna weberiin suutinta tilaukseen niin jos vaikka sais pelittämään tuon härvelin kunhan postiluukku kolahtaa.
-
Nyt kolahti suuttimet postilaatikkoon ja menin testaamaan...ei perkele toimi. >:( 60-55 tyhjäsuuttimilla joutuu ruuvaan seosruuvin kiinni että kävisi edes jotenkin tyhjää, aiemmin oli 55-50 suuttimilla reilu pari kierrosta auki. Erehdyin katsomaan kaasuttimeen koneen käydessä ja huomasin että ensiökurkku jäätyy. :buck2: Joutuu varmaan väsäilemään jotain lämmitysboxia tai dieselöimään koko paskan ettei tarvi kaasaria sulatella tai no nakuttaahan se nytkin joten ihan sama. Meinasi aivoista verisuoni katketa viimeistään siinä vaiheessa kun suutin putosi rungon ja lokarin väliin.
-
Onko lyhyt vai pitkä imusarja ja onko sulla lämpönauhaa pakosarjas .
-
Semmonen Misabin pysty imusarja DGV kaasarille ja ei ole lämpönauhaa pakosarjassa. Tässä oli aiemmin niin että imusarja lepäsi pakosarjan päällä mutta sitten rälläköin tavaraa pois ettei osuisi ja lämmittäisi niin paljoa, ei olisi ehkä kannattanut. Täytyy hommata joku imuilmanlämmityssysteemi.
-
Millanen ilmanpuhdistin kotelo .saako imusarjaan lisää tavaraa laitettua jollain hitsarilla .koita lämmittää puhaltimella imusarjaa .toimiiko sitten hyvin ..oliko pelti vai valusarja
-
Kökköä kaasarin kanavissa,kyllä pitäs tuon kokosilla tyhäkäyntisuuttimilla olla hyvin säädettävissään tyhjäkäyntiseos kohdilleen,jossain muualla mättää,liiallisesta jäätämisestä tällä kelillä varsinkaan paikallaan käyden tuskin on kyse vaikka kurkku huurtuu ;)
-
Kromi vapari putsari eikä ole lämmitysputkia, valurauta pakosarja... Aiemmin tää "toimi" mutta kun talvella sylinterikannen vaihdon jälkeen rupes vittuilee, ei oikein meinannu toimia edes lämpimässä hallissa. Kaasarissa ei ollu mitään paskaa sisällä kun sinne katoin mutta ei sitä tiiä onko kuitenkin jotain lähteny liikkeelle kun kaasari oli pöydällä kyljellään ym.
Kaasarin läpän päälle oli kertyny jäähilettä kun sitä ihmettelin ja kun kylmällä koneella lähtee ajamaan niin parin sadan metrin jälkeen kun pysähtyy risteykseen niin meinaa sammua ja ei meinaa enää ryyppykään auttaa. Kun sammuttaa koneen muutamaksi minuutiksi niin on kuin eri auto seuraavan kerran käynnistettäessä. Kylmänä tyhjäkäynti on matalampi kuin lämpimänä ja kylmällä ilmalla joskus epäröi pintakaasulla ja hyytyy kun painaa reippaammin kaasua. Täytyy penkoa hyllyjä jos löytyisi Weberi joka ei ole läppäakseliltaan väljä niin jos sen pesisi ja iskis kii.
Varmaan kirottu tää auto kun ei ole ikinä moottori toiminu kunnolla. :buck2:
-
Mitä sun koneen lämmöt näyttää lämpimänä auton pysäytys vaikuttaa et tulee lämpöä ja kaasutin sulaa. Paakko privaan pari kuvaa. heitä kokeeksi lähes alkuperäis säädöt suuttimiin ja mitä sul seosruuvi auki..
-
Auto on nyt jarruremontissa niin ei pysty ottaan kuvia joten yritän kuvailla mahdollisimman epätarkasti: ajossa lämpimänä jotain vähän alle puolen välin ja jos lähtee kylmällä koneella liikkeelle ja ajaa tyyliin pari kilsaa niin mittari ei näytä vielä mitään mutta kun sammuttaa niin mittari näyttää jonkin ajan päästä että olisi vähän lämmennyt. Nyt on kaasarissa Misabin suosittelemat suuttimet ja seoksen ja tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvit on pari kierrosta auki. Jälkimmäinen saisi olla vain max 1,5 kierrosta ettei alipaine ennakko lähde mukaan joten nyt se on varmaan jonkin verran päin persettä. Laitoin yhden vielä huonommin toimineen weberin pesuun (sama ongelma pahempana + käynnistysvaikeudet) jos siitä vaikka saisi kalun mutta mä yritän vielä joku päivä säätää tota mikä on paikallaan jos vaikka onnistuisi.
-
Guugleta weber carburetor problems or trouble shooting. Näyttääkö lämpömittari oikein laita piuhamaihin ja kato mitä näyttä .virrat päälle johto irti ja koneen kylkeen.mites venttilivälykset onko ok ..
-
Oon jo aikalailla sisäistäny tuon weberin toiminnan ja tullu siihen tulokseen että kaasarissa on paskaa tai se jäätyy tai joku juttu on säädetty väärin. Venttiilivälykset ok ja aion tarkistaa kaikki säädöt joku päivä kunhan saan aikaseksi ja duetissa on muuten kapillaariputki lämpömittarille, en usko että se on siitä kiinni.
-
Joo joskus tollanen weber vinokoneessa. Miltä näyttää kaasarissa kun käy.käykö siirtymävaihees seokset alhaalla .noin 3000 kohdalla kun toinen kurkku aukee.
-
Joo,eli ensiökurkun tyhjäkäyntisuutin on silloin oikean kokoinen kun seosruuvin(kiinni=laiha,auki=rikas) avautuma on 1-4 kierrosta kun kone käy parhaiten n.2,5 kierrosta on hyvä,eli periaatteessa jos ruuvin säätövara vaan riittää ei suutinta tartte vaihtaa mutta suutin on silloin suht oikean kokoinen jos käynti on paras ruuvin ollessa 2-3 kierrosta auki,kakkoskurkun tyhjäkäyntisuuttimella ei taas juurikaan ole kuin hetkellinen vaikutus seokseen kakkoskurkun avautumisvaiheessa nopeassa avautumisessa,eli jos kakkoskurkun auetessa ajossa tuntuu pikainen nykäys on tuota kakkoskurkun tyhjäkäyntiä isonnettava.Alle 3000rpm. tuo ensiöpuolen tyhjäkäyntipiiri vaikuttaa paljon siihen asti myös ajossa jonka jälkeen seoksen määrää pääosin ensiökurkun pääpiiri eli pääsuutin,seosputki ja lisäilma joista lisäilma vaikuttaa merkittävästi vasta oikein kovilla kierroksilla,seosputkia noihin on harvoin tarpeen vaihtaa,kakkoskurkun pääpiiri tulee sit mukaan kun se avautuu ;).Eli kun tyhjäkäyntisäätö on saatu kohdalleen niin seuraavana säädetään(koeajoin) ensiön pääpiiri(pääsuutin) sillain ettei toisio avaudu-sitten se toision tyhjäkäyntisuutin haetetaan sen kokoseksi ettei nykäse toision avautuessa-sitten toision pääpiiri kun toisiota avataan ja korkeiden kierrosten seoksen hienosäätö suoritetaan lisäilmasuuttimilla(iso=laiha,pieni=rikas,eli toisinpäin kuin pääsuuttimen vaikutus) ja tarvittaessa isonnetaan kiihdytyspumpun suutinta jos vielä edellämainittujen säätöjen jälkeen nyökähtää nopeassa kaasun painalluksessa.Näin oon minä ymmärtäny ja saanu pelaamaan ainakin omasta mielestä välttävästi ;)
Eli jos kaasari puhdas ja ei tulvi ja saa kumminkin tarpeeksi tavarata ja ei ihmeempiä ilmavuotoja(pieni n.1mm. välys läppäakseleissa ei vielä juuri haittaa) ja ensiö tyhjäkäynti n.55 ja toisio(toisiossa yleensä isompi kuin ensiössä) n.60-70 ja pääsuuttimet ja ilmat molemmissa kurkuissa n.140-150 ja ilmat n.160-180? ja ei toimi huonostikaan niin vikaa on kyllä jossain muualla kuin kaasarissa(sytytys,venttiilien tiiviys yms.) jäätämisestä varsinkaan näillä nyky viinabensoilla en kyllä usko olevan kyse,kun on noilla talvellakin ajettu ilman lämmintä imuilmaa ;)
-
Niin unohtu että seossuhdemittari tuota säätöä tehdessä on tietty hyvä apu,korvalla ja perseelläkin pääsee kyllä hyvin lähelle totuutta jos kokemusta asiaan ;)
-
Juuh elikkäs tuli vähän puuhailtua:
-123ignition sytkä on kampuran merkin mukaan säädetty ja ohjelmoidut 10 astetta tyhjäkäynti ja 32 max. ennakko
-Jakajan alipaineletku tarkistettu ettei vuoda
-Hioin hapettumat pois jakajankannesta ja pyörijästä
-Sytytystulppien kärkiväli 0.7mm
-Venttiilivälykset oli kohdallaan 0.45mm
-Bensanpaine hieman alle 0.2 bar ja ainetta tulee hyvin
-Bensanpinta weberin ohjeen mukaisesti eikä pitäisi tulvia
-Puhaltelin paineilmaa kaasarin reikiin ja putsasin kohokammion varmuuden vuoksi.
-Laitoin vitusti kierroksia ja levyllä tukin kaasarin kurkut mutta ei parantanu mitään.
Ruuvasin ensiöläpän kiinni ja sitten 1,5 kierrosta auki niin että jos tyhjäkäynnillä ottaa alipaineletkun pois niin ei vaikuta mitenkään. Seosruuvi 2 kierrosta auki toimii "parhaiten".
Kylmänä edelleen paska toiminta ja meinaa sammua koko ajan jos ei ryypytä. Kuumana toimii siedettävästi mutta ei kuitenkaan niinkuin pitäisi, tyhjäkäynti jotenkin epämääräinen ja kaasuun ei vastaa puhtaasti mutta toimii kyllä ihan ok ajossa. Jos vaikka ajaa nelosvaihteella mittarin mukaan 60km/h ja runttaa polkimen lattiaan niin hyytyy ja parin sekunnin kuluttua alkaa röpeltämään. Ei muuten paljoa lämpene toi kaasutin, hieman alle kädenlämpöinen kovan ajon jälkeen.
Mutta onneksi kunnon ryyppy auttaa aina ja varmaan tulee halvemmaksi viedä johonkin pajaan säädettäväksi tuo niin ei tarvi ostaa repullista suuttimia. Mulle riittää ny, kiitos kaikille.
-
Ei pidä luovuttaa! Kokeile isompaa sytytysennakkoa. Mulla toimii parhaiten, kun perusennakko on 17-19 astetta/1500 rpm. (alipainesäätimen letku irroitettuna) Se on mm. B18B:n vakio asetus. 123ignition ohjekirja ehdottaa tuota kymmentä astetta, mutta ei sillä toiminut mullakaan. Oireet oli samat.
-
Rupee kilisemään aika herkästi tuo kone isommalla ennakolla mutta voihan sitä kokeilla. Oon kyllä huomannut sen että toimii paremmin kun on alipaine-ennakko mukana tyhjäkäynnillä, tosin ampuu putkeen ja kaasariin siitä huolimatta kylmänä ja käynti paskaa ihan kuin olisi laihalla. Lähtee kuitenkin käyntiin kuin palmun alta kylmänäkin, ihme vehje. Meinasin vaihtaa kaasarin mutta voin ensiksi kokeilla tuota ennakon lisäämistä.
-
Ei huvittanu vaihtaa kaasaria mutta räpläsin sytkää ja seoksia. Kun laittoi sytkää aikasemmalle ja seosta rikkaammalle niin kone alkoi heilua paljon enemmän tyhjäkäynnillä ja tietenkin nakutti ajaessa mutta ehkä hieman paremmin vastasi kaasuun. Laitoin sytkän takas 10 asteeseen ja sitten räpläsin kaasaria niin nopeus ruuvista 1 3/4 kierrosta ja seosta joku 2 1/4 kierrosta auki. Lämpimänä ihan ok mutta en sitten tiiä miten toimii kylmänä, varmaan ihan samanlainen kuin ennen. Olihan se kiva vakionopeudensäädin kun tyhjäkäynti 1500 kiekkaa.
-
Kyllä ny rupee kuulostaa vähän venttaaliremontin tarpeelta(falskaavat) ;)
-
Kansiremontti tehty 7000km sitten. Eihän tää nyt niinku kokoaikaa räjähtele ja pauku mutta kuitenkin välillä varsinkin jos kylmällä koneella polkasee, lämpösellä koneella jos ajaessa kierrättää ja nostaa kaasupolkimen silleen hitaasti niin vähän jotenkin epäröi tuo kone. Pakovenat ei ainakaan falskaa kun puhaltaa tasaseen putkesta, imuvenoista en tiiä. Aiemmassa kannessa oli pakoventtiilit uponneet ja varmaan palaneetkin kun rötkötti siihen malliin, mutta silloin ei muistaakseni ollut tuota kaasuun vastaamisongelmaa. Uudessa kannessa on isommat imukanavat joka on ainoa muutos. Tässä viime aikoina huomannu sellaisen että kun laittaa virrat päälle niin sähkönen pumppu huutaa jonkin aikaa ennenkuin ottaa paineet, ennen ei pumpannut kuin pari sekunttia niin haihtuukohan kaasarista vaan bensat vai vuotaako kun ei ainakaan auton alle vuoda mitään eikä bensa haise. Tankin huohotus ei taida oikein toimia kun kerää ali- ja ylipainetta riippuen olosuhteista mutta ei se ennenkään vaikuttanu käyntiin jos avaa tankin korkin. Auttaisko bensanpinnan korotus?
Tein yhden B20 koneen eri autoon jossa myös weberi joka toimi kesällä erittäin hienosti mutta syksyllä kylmällä koneella alkoi vittuilla samaan tapaan eli epämääränen käynti ja nykii ja sammuu mutta ei kuitenkaan ampunu putkeen tai kaasariin. Molemmissa muuten samat setit paitsi tilavuus ja venttiilikoot eri joten joku yhdistävä tekijä molemmissa täytyy olla, ainakin molempien kaasarit on purkuautoista napattuja eikä pesty tai mitään ennen kuin laitettiin kii.
Menee kyllä kaikki aika näiden romujen kanssa pelleilyyn. :buck2:
-
Jännältä kuulostaa jos kerran venapuolikin on kunnossa,bensan pinnan nostosta liika korkeelle ei oo hyötyä,ohjekorkeus piisaa.
Jos kaasari on puhdas ja suutinkoot ees sinnepäin kohillaan niin voiskohan vika olla syttypuolella?Onko kannen vaihdon yhteydessä myös puristukset noussu?Samat syttyvehkeet kuin vanhalla kannella?Liian heikko kipinäteho voi tuommoosia oireita myöskin aiheuttaa ;)
-
Puristuksia tiputettiin noin 10,5:1 -> 10:1 ettei olisi niin nakutusherkkä ja yritin jotain parempaa virtausta saada palotilan muotoilulla, tulpan ympäriltä ylimääräiset metallipölyt pois. Samat uudet kipinävehkeet on ja ne toimii ihan hyvin koska alkuperäisillä ei enää lähteny käyntiin, uskoisin että vika on kaasarissa koska jos kone käy pitempään tyhjää lämpimällä koneella ja kaasuttaa nopeasti niin kone hikkaa, kun kierrokset tasaantuu ja kaasuttaa uudestaan niin nostaa kierrokset hieman paremmin.
Nyt on NGK B7HS tulpat koska ne on toiminu tähän mennessä parhaiten, BP6HS tulpilla nakutti ja hehkusytytti, B8HS tulpilla ei toiminu yhtään paremmin kuin B7HS. Onko sillä tulpan keskielektrodin pituudella mitään merkitystä? Alkuperäiset tulpat oli vissiin pidemmillä ja NGK lyhyemmällä mutta en usko että se siitä on kiinni. Kulkee kuitenkin nopeusmittarin tappiin hienosti niin en ymmärrä miksei käy kylmänä kunnolla tyhjää/toimi pienellä kaasulla, vissiin liian raju viritysaste B18 mosalle. ::) Nokka (k) on varmaan ihan ok kunnossa koska venttiilinsäätöruuvit on silmämääräisesti katsottuna saman verran ruuvattu. Samalla sylinterikannella ollut aiemminkin weberi ja vielä SU kaasarit, tosin oli isompi alakerta ja otti kiekkaa ihan normaalisti.
Käytiin just laittaan pyhimys tulille ja Solexit rupes rokkaa nyt isommilla tyhjäkäyntisuuttimilla, tosi kierrosherkkä. 8) Samat sytytystulpat ja muut sytkävehkeet niin en usko että on niistä kiinni.
Kuvia kannesta joka on nyt kiinni, onko viilattu päin sitä itseään? http://aijaa.com/a/Er0nmH
-
Käytiin hakeen PV talvijemmasta ja lähti ekalla tulille. Siinä on sama juttu tuon käynnin kanssa eli joutuu ruuvaamaan kaasuläppää auki niin paljon että alipaine-ennakko tulee mukaan tyhjäkäynnillä että käy paremmin. Mutta sehän ei ole enää tyhjäkäyntiä ja alkaa jälkikäymään herkemmin. Diagnoosi on ilmeisesti liian pieni perusennakko molemmissa potilaissa mutta mitäs sitten tehdään kun ei löydy järkevää valmista ennakkokäyrää jakajan säädöistä (liikaa kokonaisennakkoa) eikä jakajan pyörittäminen tunnu auttavan? Molemmissa on 123ignition karvalakki malli eli ei voi ite tietokoneella säätää vaan siinä jakajan kyljessä on ruuvi josta valitaan joku valmis ennakko. 123 jakajan paketin mukana tuli lappu jossa lukee ilmeisesti alkuperäisten jakajien numerot ja kyseisen jakajan/moottorin ennakot niin onko niissä ennakkokäyrissä eroja eli kuinka jyrkästi ennakkoa tulee lisää ja miten alipaine-ennakko vaikuttaa eli aikasemmalle vai myöhäiselle? Mua vaan ihmetyttää miksi ei rokkaa kun moottorit on rakennettu Volvon alkuperäis viritysosista ja aika monessa koneessa on käytetty samaa 10 asteen perusennakkoa. Mul menee hermo :buck2:
-
Tuosta YyKaaKoosta ei oo mulla kokemusta.Mutta tuo alipainesäädin toimii siten että mitä enempi virtausta kaasuttimen kurkussa niin sitä enempi ennakkoa kun se reikähän on läpän etupuolella eikä imusarjan puolella,eli kaasuttaessa vetää lisää ennakkoa joka taas vähenee sitten kun lähennytään haluttua kierroslukua kun virtausnopeus vähenee,eli säätää ennakkoa kuormituksen mukaan,kun taas keskipakosäädin lisää ennakkoa pelkästään kierrosluvun mukaan,näin se jakaja mun käsityksen mukaan toimii ;)
Tuo perusennakko juttu on niin monen asian summa viilatussa koneessa(puristus,nokka,virtaukset yms.) että tuo vakiokoneen 10 asteen perusennakko tuskin on enää lähelläkään oikeeta ;)Esim. mulla aikoinaan B20 kone K nokalla ja vähän nostetuilla puristuksilla yms. vaati n.20 astetta perusennakkoa että toimi hyvin,alipainesäätimen myös joutu poistamaan käytöstä ja muokkaamaan keskipakosäätimen jäykkyyttä ja liikerataa ;)
Perusennakon kun hakee korvakuulolla ensin kohilleen siihen missä parhaiten käy ja siitä ihan aavistus myöhemmälleen ja sitten on ajon aikaiset ennakot koitettava saada jotenkin kohdilleen,tuon alipainesäätimen monesti joutuu poistaan ainakin jos vähänkin kireempi kone ettei kuormittaessa ennakot karkaa ja rupee naulaan ;)
-
Oppirahoja maksellaan... olisi pitänyt ostaa kalliimpia ohjelmoitavia jakajia eikä alkaa köyhäileen. :-[ Vaakatuplilla ainakin toimii 10 asteen perusennakolla, pystyweberi ei näköjään toimi joten pitää varmaan heittää lortot tai SU:t nokalle. Tai sitten pitää vaihtaa jakajia päikseen kun yksi tune mallinen löytyy jo.
-
ns.kärjetön kärkikin vakiojakajassa jonka voi muokata mieleisekseen piisaa kyllä hyvin pitkälle jos ei ihan älyttömästi kiertävä ja korkee puristeinen kone oo,esim. Accuspark,Ignitor jne.Jos ei haluu hirveesti sijoittaa Hipo vehkeisiin ;)
-
Toiminta tonnia oli sen verran jäljellä että hommasin PV:seen 123ignition karvalakki virranjakajan tilalle ohjelmoitavan vastaavan 123tunen että voi säätää ennakkokäyrää mieleiseksi. Lopputulos oli että ei suurta vaikutusta mihinkään paitsi että pienillä kierroksilla isolla vaihteella vedättäessä kilisee kone. :P No joo, pitää sitten säätää ennakkoa joku päivä. Hieman parempi tyhjäkäynti kuin aikasemmin koska lisäsin perusennakkoa mutta aika vähän loppujen lopuksi vaikutti, voihan sitä käydä jossain rullilla hienosäätämässä mutta aika plus miinus nolla lopputulema kun nakuttaa ja siitä pitää päästä eroon ennakkoa vähentämällä siihen mitä se joskus oli.
Ennakkokäyrä ykköseen laitoin 15 astetta perusennakkoa tyhjäkäynnille ja kokonaisennakko 32 3200rpm. Alipaine ennakko 5 astetta, en tosin perehtynyt sen säätöön kummemmin vaan ihan oletusarvoilla mentiin, varmaan olisi hyvä katsoa todelliset alipaine arvot läppärin näytöltä ajaessa kun siinä säätöohjelmassahan on mittari sille. Toisen ennakkokäyrän tyhjäkäynti 20 astetta ja kokonaisennakko 32 3200rpm. Ei alipaine-ennakkoa mutta letku oli kuitenkin kiinni. En huomannut mitään eroa paitsi ihan vähän tyhjäkäyntiääni muuttu kun väänsi toisen ennakon päälle. Tyhjäkäyntiä ei voinu laskea 900-1000 alapuolelle kun se ei tahtonu käydä siististi.
Ennen oli perusennakko 10 ja kokonaisennakko 32.
::) Ihmetellään lisää kun oon selvinpäin, pääasia että tää kuitenkin liikkuu eteen ja taakse.
-
Tuosta YyKaaKoosta ei oo mulla kokemusta.Mutta tuo alipainesäädin toimii siten että mitä enempi virtausta kaasuttimen kurkussa niin sitä enempi ennakkoa kun se reikähän on läpän etupuolella eikä imusarjan puolella,eli kaasuttaessa vetää lisää ennakkoa joka taas vähenee sitten kun lähennytään haluttua kierroslukua kun virtausnopeus vähenee,eli säätää ennakkoa kuormituksen mukaan,kun taas keskipakosäädin lisää ennakkoa pelkästään kierrosluvun mukaan,näin se jakaja mun käsityksen mukaan toimii ;)
Tuo perusennakko juttu on niin monen asian summa viilatussa koneessa(puristus,nokka,virtaukset yms.) että tuo vakiokoneen 10 asteen perusennakko tuskin on enää lähelläkään oikeeta ;)Esim. mulla aikoinaan B20 kone K nokalla ja vähän nostetuilla puristuksilla yms. vaati n.20 astetta perusennakkoa että toimi hyvin,alipainesäätimen myös joutu poistamaan käytöstä ja muokkaamaan keskipakosäätimen jäykkyyttä ja liikerataa ;)
Perusennakon kun hakee korvakuulolla ensin kohilleen siihen missä parhaiten käy ja siitä ihan aavistus myöhemmälleen ja sitten on ajon aikaiset ennakot koitettava saada jotenkin kohdilleen,tuon alipainesäätimen monesti joutuu poistaan ainakin jos vähänkin kireempi kone ettei kuormittaessa ennakot karkaa ja rupee naulaan ;)
Tota... B20A on alipaine-ennakonsäädin ja olikohan B20B jossa se on alipainemyöhäistys. Onnistuu nimittäin A-mallisestakin rakentaa jakaja "vääränkätisellä" alipainesäätimellä. Synkällä keskiajalla (90-luvun alku) sellainen piti nimittäin tehdä kun ruiskun nokalla ja tuplilla kone meinasi "hieman" naulata...