Keraaminen pinnoite moottorin sisäisissä osissa

Uskoisin kysyisen asian kuuluvan viritys topicciin kun pinnoittamalla esim mäntien laet saisi paremman hyötysuhteen palo tapahtumasta.

Lainattu Marteliuksen sivulta :

Martelius-Exhaust pisti CBX-palotilapinnoitteen testiin. Nissan Silvian 2-litrainen SR20DET-turbomoottori tuotti ennen pinnoitusta 501 hevosvoimaa ja noin 560 Nm vääntöä 1.6 bar ahtopaineella puristussuhteen ollessa 8.0:1.
 Moottorista pinnoitettiin ainoastaan männän laki, ei edes kannen palotilaa tai venttiileitä.
 Tällä uskallettiin kohottaa hieman puristussuhdetta ilman pelkoa detonaatiosta pumppubensalla ajettaessa. Puristussuhde asetettiin lukuun 8.4:1. Muutoin moottorin toiminnallisiin osiin tai mekaanisiin asetuksiin ei kajottu.
Pinnoitetuilla männillä ajettiin dynotestit samassa dynamometrissä kuin aiemminkin. Kun polttoainekartat oli korjattu uudelle kokoonpanolle sopiviksi, oli lopputulos muikea: 570 hevosvoimaa ja 655 Nm ahtopaineen laskiessa huippuväännön jälkeen 1.45 bar lukemaan asti. Tämä johtuu siitä, että ahtimen kompressorilta loppuu ilmantuottokyky kesken huimasti parantuneelle moottorille. Tästä voidaan päätellä, että lisääkin voimaa olisi ollut tarjolla mikäli turbo olisi riittänyt vastaamaan haasteeseen.
Linkki marteliuksen sivulle jossa kyseistä asiaa käsitellään enemmän http://martelius.com/index.php?id=24

Onko kenelläkään omakohtaisia kokemuksia tästä
Olen saanut sen käsityksen että sopii paremmin enemmän viriteltyihin vehkeisiin... Mutta kuulemma jonkunlaista hyötyä saadaan myös vähän vähemmän viritellyissä.

Haulla en ainakaan löytänyt kyseisestä aiheesta juuri mitään tietoa..

Tuossa on puristussuhteen nosto parantanut hyötysuhdetta, mikä lie sitten pelkän pinnoituksen vaikutus.

Samaa mietin että olisiko kestänyt jo aiemminkin tuon puristussuhteen noston?
Tuolla oli myös pinnoitetta joka maalataan laakeriliuskoihin ja mäntien kylkiin. "Kiinteä voiteluaine" joka vähentää kitkaa. Onhan tässä ideaa jonkin verran sillä nykykoneissa näkyy esim teflon pinnoitteita mäntien laidoissa vähentämässä kitkaa. Jos lotossa voitan niin voin ottaa testiin

Terminen pinnoitus jollakin jumalattoman kuumaa ja kitkaa kestävällä metalli seoksella vois olla kokeilun arvoinen.. Mut siinä tapauksessa kannattais koko moottori laakerikauloineen pinnoittaa ja sitä ennen kaikki pinnat pitää puhaltaa teräshiekalla.

Termisessä pinnoituksessa puhalletaan valokaaressa kahta erikois lisäaineistettua lankaa siihen hiekkapuhallettuun pintaan. Sillä saadaan vaikka mitä kestävyyksiä riippuu lankojen seoksista ja siitä kuka tekee.

Vois tulla pikkasen kestävä volvon kone jos vaikka kaikkein kestävämmällä seoksella pinnoittais koneen. Tosin se pitäis ensin koneistaa joistain kohtaa alikokoon ja toisaalta ylikokoon. Hiekkapuhaltaa, pinnoittaa ja uudelleen koneistaa.



Mut joku männän laki ei tarvis kun puhalluksen ja pinnoitteen, reunan siistimisen ja perusteellisen pesun.

Tuossa juttu jossa hieman loivempia tuloksia.


http://www.aera.org/ep/downloads/ep9/EPQ110_34-40.pdf

Männän ja palotilan pinnoittaminen muuten huonontaa nakutuskestävyyttä.

Tuossa juttu jossa hieman loivempia tuloksia.


http://www.aera.org/ep/downloads/ep9/EPQ110_34-40.pdf

Ja ei tarvinnut hioa väljäksi vaan pinnoite meni olemassaolevaan välykseen kun on niin ohut.

Männän ja palotilan pinnoittaminen muuten huonontaa nakutuskestävyyttä.

En väitä vastaan, mutta kiinnostaisi tietää mistä tämä tulee.

Naiivisti ajatellen sitä luulisi, että kun pintaan lisätään lämpöä eristävä kerros, niin toki se eristeen pinta on pakotahdin lopussa kuumempi (kun lämpö ei johdu kappaleen sisään), mutta toisaalta myös pinta luovuttaa sylinterin täytökseen lämpöä vain aivan pinnastaan eli sylinterin täytökseen siirtyy pienempi lämpömäärä imun ja puristuksen aikana. Vai onko se täytös sittenkin kuumempi puristuksen lopussa kun puristuslämpö ei pääse johtumaan mäntään ja kanteen? Vai mistä tuo nakutusherkkyys tässä tapauksessa tulee?

Ja ei tarvinnut hioa väljäksi vaan pinnoite meni olemassaolevaan välykseen kun on niin ohut.

En väitä vastaan, mutta kiinnostaisi tietää mistä tämä tulee.

Naiivisti ajatellen sitä luulisi, että kun pintaan lisätään lämpöä eristävä kerros, niin toki se eristeen pinta on pakotahdin lopussa kuumempi (kun lämpö ei johdu kappaleen sisään), mutta toisaalta myös pinta luovuttaa sylinterin täytökseen lämpöä vain aivan pinnastaan eli sylinterin täytökseen siirtyy pienempi lämpömäärä imun ja puristuksen aikana. Vai onko se täytös sittenkin kuumempi puristuksen lopussa kun puristuslämpö ei pääse johtumaan mäntään ja kanteen? Vai mistä tuo nakutusherkkyys tässä tapauksessa tulee?

Ei ole kokemusta, mutta sylinterinkansihan johtaa suht paljon lämpöä pois sylintereistä. Joten voisi kuvitella, että nyt kun tämä lämmönjohtumisreitti "tukitaan", niin sylinterinseinän lämpötila nousee, kuten myös venttiilien.

Joskus näin tuolla tavalla käsitellyt palotilat niin silloin oli myös venttiilien lautaset käsitelty samalla.. Ja kannesta se osa jota vasten kansipahvi tulee ni oli pinnoitettu samanlaisella mattamustalla aineella.. Eli nekään eivät siis lämpene sen vertaa kuin ennen.
Jenkeissähän kyseinen tapa on suosittu hotrod piireissä. esim. pakosarja käsitellään ulko ja sisä puolelta kaiken muun lisäksi.
Pinnoittamisesta hyötyä : Totta vai tarua

Mul on tos omas romus pinnoitettu männät, venat, palotilat. Ei kyllä ole mitään faktaa esittää, että auttaako johonkin vai haittaako.
Teoriassahan lämpö pysyy paremmin kaasussa, eikä pitäisi tulla ns. hotspotteja (hyviä nakun alkuja) mäntään/ kanteen. Omaani tehtiin vain "lisäturva" mielessä noi.
Ainakin on toistaiseksi hyvin läjässä pysynyt, vaikka kone hiukan tavanomaista enemmän kierroksiakin ottaa (2,3bar@9300rpm) ja saattaa joskus hiukan paikatkin kuumana käydä.

Hieman OT:na kun ei ole sisäpintojen jälkipinnoittamisesta tietoa mutta varsin hyvin se vähentää ainakin putkiston ja ahtimen osalta lämmönsiirtymistä. Erääseen projektiin tuli Marteliuksen tekemänä koko putkisto (pakosarja, ahdin, vaimentimet kaikki) ja 3 kerros keraamina = 1 kerros sisäpuolella ja 2 päällä.



edit: Ja kovasti se oli vihjaillu että kansi ja männät voisi seuraavassa vaiheessa olla hyvä pinnoittaa. Mielestäni perustelut oli juuri samoja kuin Mikkekillä eli vähentää hotspotteja ja sitä kautta nakuriskiä.

Tuosta putkiston ja ahtimen pinnoituksesta olen itsekkin kuullut positiivisiä kommentteja.
Kun ensin ollut pinnoittamaton ja sen jälkeen pinnoitettu niin kuulemma ilman erinäisiä lämpömittareitakin huomannut eron konehuoneen puolella ajon jälkeen.