Seetien materiaali ahdettu vinokone?

Mitä rinkuloita olette käyttäneet isommille venttiileille? Venat rst. Yhdet renkaat jo sulatettu. "Vakio"kannesta suli pako-ohjain mutta orkkis seetit kesti...





 

Aika monessa moottori koneistamossa on valmiita renkaita mitkä kestää hyvin esim lyijyttömällä ajoa. Ei muuta kuin ajaa isommat seetipesät. Jotkut sorvaa alumiini pronssista.
Mitä siellä on oikein ollut pakolämpöä?

Rst venat saattaa hyvinkin olla syy pakovenaohjureiden sulamiseen. RST johtaa hyvin lämpöä ja lämpölaajenee huomattavasti enemmän kun vakio rautaventtiilit, eli leikkaavat kovilla pakolämmöillä kiinni ohjureihin JOS ohjureita ei ole koneistettu tarpeeksi väljiksi RST venoille.

Syy sulamiseen on nyt kyllä jossain muualla kun osien materiaalissa, eli liian kovat pakolämmöt, ja nämä aiheutuvat tottakai laihasta seoksesta ja/tai myöhäisestä sytytysennakosta.

Volvon vakiokannessa seeti ja vena kestivät hyvin tässä moottorissa, mutta lopulta 1 pako-ohjain petti.
Tilalle oli tehtynä uusi kansi jossa on rst-venttiilit ja pakopuolelta alkoi välys kadota heti. Vaihdettiin kovemmat rinkulat ja nyt näyttää pelaavan sen puolesta.

Volvon vakio seeti on kuulemma kovatöinen kaivaa. Mitä mahtaa olla tuo aines...?




 

RST johtaa hyvin lämpöä ja lämpölaajenee huomattavasti enemmän kun vakio rautaventtiilit,

Tuosta RST:n lämmönjohtavuudesta voi olla toistakin mieltä. Lämmönjohtavuutta mitataan yksiköllä watti per kelvinmetri.

Tässä linkissä on joillekin yleisille materiaaleille arvoja:

http://www.engineeringtoolbox.com/thermal-conductivity-d_429.html

Jos otetaan sieltä vaikka 25 celsiusasteen sarakkeesta pari tuttua metallia:
Kupari = 401
Alumiini = 250
Valurauta = 55
Hiiliteräs = 54
Teräs = 43
Ruostumaton teräs = 16

25 asteen lämpötilassa tavallinen teräs on siis karkeasti 2,5 kertaa parempi lämmönjohdin kuin RST.

Tuosta RST:n lämmönjohtavuudesta voi olla toistakin mieltä. Lämmönjohtavuutta mitataan yksiköllä watti per kelvinmetri.
25 asteen lämpötilassa tavallinen teräs on siis karkeasti 2,5 kertaa parempi lämmönjohdin kuin RST.

Siksi sanoinkin että RST johtaa lämpöä HYVIN, en PAREMMIN kun teräs.

Ja RST:n ongelma ei ole lämmönjohtavuus, tai no se johtaa kohtuuhyvin lämpöä, mutta lämpölaajenee todella kovasti teräkseen verrattuna.

RST lämpölaajenemiskerroin on about 17,3, ja teräksellä 11-13, pronssilla josta ohjuri on tehty on 19.

Koska venttiili käy HUOMATTAVASTI kuumempana kun ohjuri (pakovena saattaa käydä jopa 1000ºc) ja ohjuri harvemmin kuumenee 150ºc kuumemmaksi koska kansi jähdyttää sitä, muodostuu ongelmaksi se että RST ja pronssilla on about sama lämpölaajenemiskerroin (kun taas teräksellä huomattavsti pienempi), eli koska vena käy huomattavsti kuumempana kun ohjuri, RST vena tulee leikkaaamaan ohjuriin kiinni koska se laajenee kovempaa tahtia kun viileämpänä käyvä ohjuri.

Tässä kovaa laskentaa:
8v Vinokoneen PAKOventtiili on uutena 7,945-7,960mm paksu ja ohjurin sisähalkaisija 8,00-8,02mm, eli välystä on korjaamokäsikirjan mukaan 0,04-0,07mm. Jos kuumennamme venttiilin alapäänVARRESTAAN vaikka kohtuu realistiseen 500ºc, ja ohjurin 150ºc, tapahtuu tämä:
Ohjurin uusi halkaisija kun lämpö nousee 20->130º: 8,01mm*(1+19*10^-6*150-20ºc)=8,01247mm
Teräsvenan uusi halkaisija kun lämpö nousee 20->500º: 7,953mm*(1+12*10^-6*500-20ºc)=7,99880928mm
RST uusi halkaisija kun lämpö nousee 20->500º: 7,953mm*(1+17,3*10^-6*500-20ºc)=8,019041712mm

Kaikki arvot keskimääräisiä arvoja ed. mainituista tuossa laskelmassa

Tuossa varmaan nyt huomaa että kun ohjurin lämpö nousee 20->150ºc, sen halkaisija muuttuu hyvin vähän, eli 8,01->8,012mm, kun taas teräsvena lämmetessään 20>500º muuttuu 7,953->7,999mm, eli menee jo krittisen lähelle kiinnileikkaamista jos sattusi olemaan 8,00mm ohjuri, mutta RST vena leikkaa kiinni laajentuessaan 8,02mm kokoiseksi, ja leikkaa kiinni vaikka ohjuri olisi tehtaan uusin ja väljimmäksi porattu.

Ja kaiken kukkuraksi tämä on varmasti penkitetty tai "kisakone", eli venat nyt kuumenevat ainakin 500ºc tuosta varren alapäästä joka jyystää 12mm nostosella nokalla istukan alapäästä sisään ulos, joten kiinnileikkaaminen on tuossa lähes varmaa.

Tässä nyt laskennallinen tieteellinen todiste.

Siksi sanoinkin että RST johtaa lämpöä HYVIN, en PAREMMIN kun teräs.

Hienosti korjattu oma fiba. Jktku listan mukaan voisi sanoa, että RST johtaa lämpöä huonosti verrattuna valuun. Oikeastaan surkeasti verrattuna listan muihin materiaaleihin. 
Onhan se tietty paljon parempi kuin vaikka muovin tai puun.

Onko SJS selvittänyt materiaalipitoisuudet noissa lasketuissa tuotteissa? Sehän vaikuttaa taas kertoimiin.

Miten tuollainen ohjuri lämpölaajetessaan muuten laajenee?

Laajeneeko se yhtä paljon sisään ja ulospäin vai kuinka?

Miten tuollainen ohjuri lämpölaajetessaan muuten laajenee?

Laajeneeko se yhtä paljon sisään ja ulospäin vai kuinka?

Laajenee juu about samanverran sisään ja ulospäin materiaaliopin mukaan, tosin tämäkin riippuu siitä miten tiukkaan ohjuri on koneistettu tässä tapauksessa alumiiniseen kanteen ja kanssa siitä miten kovasti alukansi lämpenee (no sehän on about 100ºc nurkilla).

Onko SJS selvittänyt materiaalipitoisuudet noissa lasketuissa tuotteissa? Sehän vaikuttaa taas kertoimiin.

En valiitettavasti niin kovaa työtä jaksanut tehdä, kun RST venoja ja laatuja on ainakin... no monta, eli tarttis tarkkaan tulokseen palan kyseistä venttiiliä.

Mutta kuten sanottua nuo omat käytetyt arvot laskuissa oli keskiarvoja, eli aika lähellä totuutta varmasti mennään pienellä virhemarginaalilla tottakai. Mutta ideahan noissa laskuissa oli havainnollistaa että vaikka RST lämpölaajenee "vain" 17,3 kertoimella teräksen 11-13 verrattuna, niin RST vena leikkaa huomattavasti  helpommin kiinni.

Joo ja onhan se selvää, että RST venalle on eri välykset ohjureille. Koneistamot kyllä tietää asian.

No mites titaani käyttäytyy lämpölaajenemisessa ? Ja pronssiohjurilla ?
Ja mikäs olisi "turvallinen" välys pronssiohjurilla , ja rosterivenalla , jos pakolämmöt > 900 

Venajouset ja pitopinta seetillä vaikuttaa myös siihen mihin lämpö venttiililtä siirtyy.

Onks kellään tietoa tuosta titaanin lämpölaajemis kertoimesta 
Parempi , vaiko huonompi kuin rosterilla pronssin kera ?

Onks kellään tietoa tuosta titaanin lämpölaajemis kertoimesta 
Parempi , vaiko huonompi kuin rosterilla pronssin kera ?

Titaanin pituuden lämpötilakerroin on 8,5(10^6/K), raudan 11,7(10^6/K) ja teräksen 12(10^6/K). Rosteri+pronssi yhdistelmää ei yllättäen MAOL-taulukoista löytynyt 

Sitten huomautus ko noita taulukkoarvoja MAOL:ista yms kattelette, ne on puhtaalle materiaalille ja yleensä tuollaiset tuotetteet ovat kuitenkin seostettua ja eikös joissain venttiileissä ole jotain nitriitti tms mitälie jauhetta varren sisällä muuttamassa sen lämmönjohtavuutta.