Virikaasarit, tuplakaasarit vaakaimut, pystyimut hyötyä vai ei.

Aikasella vaikuttas olevan. Onko kammen ja nokan ajoitusmerkit kohdillaan? Käännä kampi merkkiinsä, tarkista että nokan merkki on kohdallaan ja ykkösen venttiilit kiinni (nokat näyttää ylöspäin jos vinokone tai tappikoneessa ykkösen keinuissa välys). Irrota jakajan kansi ja katso, että pyörijän kärki osoittaa jakajan reunassa olevaan viivaan (yleensä viiva on keulan puoleisessa reunassa) ja ykkösen nasta on samalla kohtaa kun kannen laittaa paikoilleen ja tulpanjohdot oikeassa järjestyksessä (1-3-4-2).

Virtakynällä voi kanssa tehdä karkean säädön:
kampi ja nokka merkkeihin
jakajan säätö löysälle ja käännetään säätö reilusti aikaiselle
virtakynä kiinni jakajalta puolan miinukseen tulevaan ohueen johtoon ja toinen pää maadoitetaan
sytytysvirta päälle
käännetään jakajaa myöhäisemmälle niin että kynän valo syttyy ja lisää niin että sammuu, tästä käännetään aikaisemmalle niin että valo juuri ja juuri syttyy
tarkistetaan, että pyörijän kärki osoittaa ykkösen nastaa, ellei osoita tulpanjohdot ovat väärässä järjestyksessä

on merkit kohallaan, tuo virtakynä niksi auttaa paljon! Kiitokset 

entäs kun valo palaa kokoajan  johto kytketty puolan nro.15

Sulla on kärjet maissa koko ajan.. Itellä ollu sama homma, oli tuo miinusnapa jakajan päästä rungossa kiinni, missä se saisi olla vain kun kärjet on kiinni.. Sen miinusnavan ja jakajan rungon välissä pitäs olla eristeenä muovinen prikka.. Laita tuo kuntoon niin luultavasti toimii Itellä tuo lähes aina vikana kun oon purkanut jakajan..

E: Meinaan siis johtoa joka tulee puolan miinuksesta jakajaan..

E2: eikös puolan napa 15 ole + ? Ja 1 - ? En oo nyt ihan varma, mut muistelen..  Ja toisesta navasta menee virtalukolle johto.

Sulla on kärjet maissa koko ajan.. Itellä ollu sama homma, oli tuo miinusnapa jakajan päästä rungossa kiinni, missä se saisi olla vain kun kärjet on kiinni.. Sen miinusnavan ja jakajan rungon välissä pitäs olla eristeenä muovinen prikka.. Laita tuo kuntoon niin luultavasti toimii Itellä tuo lähes aina vikana kun oon purkanut jakajan..

E: Meinaan siis johtoa joka tulee puolan miinuksesta jakajaan..

E2: eikös puolan napa 15 ole + ? Ja 1 - ? En oo nyt ihan varma, mut muistelen..  Ja toisesta navasta menee virtalukolle johto.

Nyt putosin kärryiltä, eli mitä tarkotat tällä miinus navalla? Ja missä sen muovi rikan pitäisi olla?

Tossa pari kuvaa mitkä vois auttaa..

Eli tuo vihreellä nuolella oleva pultti on johon tulee puolan navasta 1 johto. Jossaki jakajissa tuo liitin on abiko. Punaset nuolet taasen on muoviprikkoja jotka on mustan nuolen osoittavan rungon eristeenä, pultti ei siis saa osua runkoon.



Pultin siis tulee olla keskellä tota reikää ettei ota runkoon kiinni..



Toivottavasti tää selkensi asiaa kun ei oikeen selvemmin osaa tälleen kertoa..

JOS tuo napa on siis rungossa kiinni niin virtakynän valo palaa koko ajan.

E: mikä kone ja mimmonen virranjakaja sulla on muuten kyseessä

Tossa pari kuvaa mitkä vois auttaa..

Eli tuo vihreellä nuolella oleva pultti on johon tulee puolan navasta 1 johto. Jossaki jakajissa tuo liitin on abiko. Punaset nuolet taasen on muoviprikkoja jotka on mustan nuolen osoittavan rungon eristeenä, pultti ei siis saa osua runkoon.

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Pultin siis tulee olla keskellä tota reikää ettei ota runkoon kiinni..

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Toivottavasti tää selkensi asiaa kun ei oikeen selvemmin osaa tälleen kertoa..

JOS tuo napa on siis rungossa kiinni niin virtakynän valo palaa koko ajan.

E: mikä kone ja mimmonen virranjakaja sulla on muuten kyseessä

Ei ole tuommoista  vinokone ja normi sytytys nyt meni jakajat sekasin

No sit en osaa sanoa.. Tuo on nimittäin itellä ollu pystykoneen ja kärjellisen sytkän kanssa välillä syynä ettei pelitä..

oikeinsäädettynä tuplat ei vie sen enempää bensaa vakiokoneessa kuin vakiokaasarikaan, jos tuuri sattuu niin jopa vähemmän. yleisesti tuplat säädetään tehokkaimmalle seosalueelle taloudellisuuden sijaan. 

virittäjän käsikirja 1-4 on hyvä suomenkielinen kirjasarja. yhdessä osassa kerrotaan hyvin moottorin viritystavoista ja myöskin tuplakaasareiden säädöstä. sieltä olen itse opiskellut ja hyvin on saanut vakiokaasarit ja tuplat säätöihin.

aikaan tuli sierraan laitettua burttonin bf63 nokka, venanjouset jne.. dellorton tuplat ja peltisarja, kansi sai tietenki oman käsittelynsä kun oli irrallaan.. kulutus putos alkuperäisestä 13l sta tasan 10l kaupunki köröttelyssä..   tietenkin jos ajeltiin kurkut selällään jossain niin tuskin 20l oli kaukana.

aikanaan tais tm:n toimittajakin laittaa nappisilmäänsä (muuten täysin vakioon) moposportin imusarjan ja dellortot, ja mitenköhän kävi kulutuksen 

Laitellaas tähän vähän suuttimia mitkä Esatechillä mulle Amazoniin laittoi.

Kone siis B20 2,0l , Espanian 45 Weber tuplilla, r-nokalla ja joku hieman portattu kansi 35/44 venttiileillä.

Suuttimet ovat 155, F16, 145 ylhäältä alaspäin (en tiedä mikä suutin mikäkin) ja sitten se pienempi suutinpötkö 55 F8.

Tyhjäkäyntiseos ruuveja on avattu 4 kierrosta. Lisäilmaruuvit kokonaan kiinni. Ja kurkut ovat 36.

Itsellä oli penkissä ajettuna n. 2000 kierroksen kohdalla laiha alue, jota ei kuuleman mukaan saa kohdilleen, tai sitten muut alueet ovat rikkaalla.. Perus juttu kuulemma näiden kaasareiden ja pystykoneen kanssa. Tosin tuo laiha kohta on kuitenkin kone kohtanen.. Että voi jotenkin hipistelyllä saada tuonkin pois

Mutta muuten oma katiska pelittää ihan hyvin, mitä nyt putsarit ahdistaa ja huono jakaja, mutta niihin tulee muutosta..

Ei tässä muuta.

itsellä olis tarkotus istuttaa b200k moottoriin dhla 40 korvaajaksi. oisko tästä jotain neuvoja? kuinka tarkkaa noitten suuttimien kanssa on? kaasari ollut ennen 1.8 toyotan piristetyssä motissa niin voisi kuvitella että volvon 2litraseen olis suuttimet lähellä?
miten tuo säädetään?

itsellä olis tarkotus istuttaa b200k moottoriin dhla 40 korvaajaksi. oisko tästä jotain neuvoja? kuinka tarkkaa noitten suuttimien kanssa on? kaasari ollut ennen 1.8 toyotan piristetyssä motissa niin voisi kuvitella että volvon 2litraseen olis suuttimet lähellä?
miten tuo säädetään?

Onko sulla tossa jotain muuta viriä, kuin kaasarin vaihto? Jos ei niin unoha koko homma, ellei sitten se vakio kaasari oo varmasti rikki ja toi dellorto taas varmasti ehjä. Sillä pelkällä kaasarin vaihdolla nimittäin ei saada aikaseksi muuta, kuin päänvaivaa ja luultavasti jotain vikoja.
Ja piristyksiäkin saa olla jonkin verran ennen, kuin ton vakio kaasarin korvaus viritysmielessä on järkevää. Mutta, jos esim kantta on hiplattu, kireämpää nokkaa, peltisarjaa ja hyvää imusarjaa dellulle löytyy niin asia on eri.

lähinnä ajattelin korvata ton väljän solexin kun ei säätäminen vaikuta ollenkaan. ja vuotaa ulospäin bensaa. mitään voimanlisäystä ei ollut mielessä. vois toho. toki jonkun nokan laittaa ja peltisarjan kun ei nii kauaa tekis..

Tuli tämmönen kyssäri mieleen ennenkuin rupean taas säheltään imusarjaa, että kun pitään tehä jarrutehostimelle alipaine paikka niin mitenkä vaikuttaa ilman virtauksiin ja mopon toimintaan? Nelosen imuputkeen ajattelin porata reijän ja hitsata holkin johonka sitten laitan sen putken.. 

Tuossa tuli saatua b23a kone, onko mitään hyötyä jos laittaa vakio strömbergin tilalle tupla 45 weberit, ilman että muuta tekee? Kai se vääntöä tuo lisää hieman kun saa enempi kakkua, mutta mitenkään muuten hyötyä? Ei ole mitään kokemusta vinokoneen virittämisestä..

Saa varmasti lisää bensankulutusta. Toisin sanoen ei taida olla pienintäkään järkeä. Mielummin vaikka megasquirt niin saa sytkänkin säädettyä.