Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Offtopic => Aiheen aloitti: Jule - 12.01.2022, 16:33:40
-
Mitä ajattelet kun jokin on puolet enemmän?
Volvo painaa puolet enemmän kuin Fiat. Fiat painaa 1000kg.
-
Mitä ajattelet kun jokin on puolet enemmän?
Volvo painaa puolet enemmän kuin Fiat. Fiat painaa 1000kg.
1000*0,5 = 500. 1000+500 = 1500.
Toisaalta nykyäänhän on täysin sallittua sanoa "kaksi kertaa enemmän" silloin kun tarkoitetaan "kaksi kertaa niin paljon" (oikeasti kaksi kertaa enemmän on kolme kertaa niin paljon jne), joten eiköhän kohta nuo kaikki (puolet enemmän, kaksi kertaa enemmän ja kaksi kertaa niin paljon) tarkoita samaa.
Edit: puhtaan matemaattisesti jos kerran sallitaan että "x kertaa enemmän" on sama kuin "x kertaa niin paljon", niin silloinhan "puolet enemmän" = "0,5 kertaa enemmän" = "0,5 kertaa niin paljon" = puolet, eli jos on suomen kieltä osaamaton mutta mutten armottoman looginen, niin "puolet enemmän" = "puolet"
-
Puolet halvemmalla, puolet kalliimmalla miten voi olla eri asia?
-
Puolet halvemmalla, puolet kalliimmalla miten voi olla eri asia?
Siten, että toinen on halvempi ja toinen on kalliimpi? ???
Kieliopillisestihan tuo on selkee homma, puolet on puolet. Eli vaikka tonnista puolet pois on 500, puolet lisää 1500.
En ole pilkunnussija, pikemminkin päinvastoin... ::)
-
Omasta mielestä puolet enemmän tarkoittaa puolitoista kertaista (+50%) mutta tiedän ihmisiä jotka puhuessaan tarkoittaa kaksi kertaa enemmän. Riippuu kontekstista siis mitä tuo sanonta tarkoittaa sillä hetkellä :idiot2:
-
Itse käsitän sen että jos 50€ laitetaan puolet lisää niin se on 100€.
Eli tässä esimerkkitapauksessa Volvo painaisi 2000kg.
-
Itse käsitän sen että jos 50€ laitetaan puolet lisää niin se on 100€.
Eli tässä esimerkkitapauksessa Volvo painaisi 2000kg.
Eihän siihen silloin laiteta puolet vaan täydet lisää. :juhau: Eli +100%
-
Eihän siihen silloin laiteta puolet vaan täydet lisää. :juhau: Eli +100%
Onhan se juurikin niin kun sanatarkasti ajattelee. En ole vain koskaan kuullut että kukaan niin sanoo.
-
Mä pistin tän pollin kun TM postilaatikkopalstalla sivuttiin aihetta ja kirjoitettiin että kielitoimiston mukaan tuon puhekielisen ilmaisun merkitys olisi se että puolet enemmän tarkoittaisi samaa kuin kaksinkertainen. Mä perskohtaisesti olen sitä mieltä että se tarkoittaisi tuota 1500kg, mutta ajattelin katsoa mitä ihmiset noin yleensä ajattelee.. En selvästikään ole yksin ajatuksineni.
-
Itse käsitän sen että jos 50€ laitetaan puolet lisää niin se on 100€.
Miksi puolet 50 eurosta on 50 euroa?
-
Miksi puolet 50 eurosta on 50 euroa?
Puolikkaaseen laitetaan toinen puolikas lisää.
Ajatellaan puoliympyrää, jos siihen laittaa toisen puoliskon lisää niin siitä tulee kokonainen pallo.
-
Paljonhan puhekieleen on vakiintunut sinällään virheellisiä termejä ja sanontoja. Puhutaan vaikkapa alumiinivanteista, vaikkei ne mitään puhdasta alumiinia ole, vaan kevytmetalliseosta. Omiin korviin ottaa esimerkiksi kaikkien pakettiautoa isompien kutsuminen rekoiksi... :facepalm:
Tuossa vertailussahan on oleellista, mitä verrataan mihin, kuten prosenttilaskussa, montako prosenttia jokin on jostain.
Esimerkkitapauksessa Volvo painaa puolet eli 50% enemmän Fiatista. Jos taas Fiat painaisi puolet Volvosta, olisi se 750 kg. Nythän se painaa ~67%.
Puolikkaaseen laitetaan toinen puolikas lisää.
Ajatellaan puoliympyrää, jos siihen laittaa toisen puoliskon lisää niin siitä tulee kokonainen pallo.
Edelleen laitetaan puolipallosta puolet, eli neljäsosa...
-
Puolet lisää.
Jos 1000:een laitetaan puolet lisää niin mä laittaisin 500.
Olen kylläkin käynyt vaan keskikoulun.
-
"kielitoimiston mukaan tuon puhekielisen ilmaisun merkitys olisi se että puolet enemmän tarkoittaisi samaa kuin kaksinkertainen."
Kielitoimiston(kin) väki koostunee pääasiassa humanisteista ::)
-Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan-
-
Puolikkaaseen laitetaan toinen puolikas lisää.
Ajatellaan puoliympyrää, jos siihen laittaa toisen puoliskon lisää niin siitä tulee kokonainen pallo.
Ei muuten tule. Jos puoliympyrään lisää puolikkaan puoliympyrän (neljäsosaympyrän) siitä tulee 3/4-ympyrä. Sitten jos siihen lisää kokonaisen puoliympyrän, siitä tulee kokonainen ympyrä.
(ja ympyrä on muuten kaksiulotteinen otus ja pallo kolmiulotteinen, joten palloksi muuttuminen vaatii sitten jo kokonaisen ulottuvuuden lisäämistä, mutta se on jo toinen juttu)
-
Eihän siihen silloin laiteta puolet vaan täydet lisää. :juhau: Eli +100%
AKA toinen mokoma. O0
-
:facepalm:. Puolet on puolet, ei tupla. :facepalm:
Mitäs jos oot töissä ja pomo sanoo että leikataan palkasta puolet pois.
Teetkö silloin työtä ihan vaan huvikses?
No et, kun sulta viedään vaan puolet palkasta. Normipäivä.
-
Ihan tuskaa saivarrella. Otsikkokin on päin honkia.
-
En ole pilkunnussija, pikemminkin päinvastoin... ::)
Eli olet pilkunnussija? En ole pilkunnussija ja se käänteisesti (päinvastoin) olen pilkunnussija.
Itsehän olen jo puolipistepanohommissa.
-
Tuolla ympyrävertauksellahan voidaan havainnollistaa, mitä verrataan mihinkin.
Kuvitellaan alkutilanne ja vertailukohta, mikä tahansa haluttu suure, täydeksi ympyräksi ja annetaan sille vertailuarvoksi 100 prosenttia. (Tai 1, X tms.)
Tästä ympyrästä otetaan puolet, eli 50 % pois. Jäljelle jää puoliympyrä, eli 50% alkuperäisestä. Homma selekee.
Puolikkaaseen laitetaan toinen puolikas lisää.
Ajatellaan puoliympyrää, jos siihen laittaa toisen puoliskon lisää niin siitä tulee kokonainen pallo.
Tässä tilanteessa taas se lopputulos saa arvon 100%, 1, X jne. ja puolikkaat suhteutetaan siihen, ei toisiinsa.
Eli Volvoa ei verrata Fiiattiin, vaan Volvon ja Fiiatin yhteenlasketun massan jakojäännöksen neliöön... ??? :D
Eli olet pilkunnussija? En ole pilkunnussija ja se käänteisesti (päinvastoin) olen pilkunnussija.
Itsehän olen jo puolipistepanohommissa.
Juurikin näin. O0
Välimerkki huutaa jo hoosiannaa. *taavih->
-
Heitän seuraavan matemaattisen mietinnön.
Lottoat joka viikko yhdellä ja samalla lottorivillä. Kunnes eräällä viikolla unohdat jättää loton, ja päävoitto osuu vakiorivillesi.
Mikä on todennäköisyys, että voittoa tulee enää samalla lottorivillä? Kannattaako enää lotota?
-
Mitäs jos oot töissä ja pomo sanoo että leikataan palkasta puolet pois.
Tuo vähentäminenhän on oma aiheensa.. ei tietysti niinkään tuo puolet pois vaan "kaksi kertaa vähemmän", jonka merkityksen nurinkurisuus on niin laajaa että siitä ei oikein voi vääntää..
Heitän seuraavan matemaattisen mietinnön.
Lottoat joka viikko yhdellä ja samalla lottorivillä. Kunnes eräällä viikolla unohdat jättää loton, ja päävoitto osuu vakiorivillesi.
Mikä on todennäköisyys, että voittoa tulee enää samalla lottorivillä? Kannattaako enää lotota?
Eiköhän se sama rivi tule seuraavalla viikolla uudestaan ihan samalla todennäköisyydellä kuin millä se sattui kuluneelle viikolle...
-
Ihan tuskaa saivarrella. Otsikkokin on päin honkia.
No mikävika mun otsikossa on? :(
-
Mikä on todennäköisyys, että voittoa tulee enää samalla lottorivillä? Kannattaako enää lotota?
Sama kuin aina ennenkin, ja kannattaa yhtä vähän kuin aina ennenkin.
-
Heitän seuraavan matemaattisen mietinnön.
Lottoat joka viikko yhdellä ja samalla lottorivillä. Kunnes eräällä viikolla unohdat jättää loton, ja päävoitto osuu vakiorivillesi.
Mikä on todennäköisyys, että voittoa tulee enää samalla lottorivillä? Kannattaako enää lotota?
Tässä on sellainen jännä matemaattinen kiemura, että todennäköisin kierros sen yhden ennaltavalitun rivin tulla seuraavan kerran on heti seuraava.
Nimittäin jos rivejä on N erilaista ja jokainen on yhtä todennäköinen, niin tietyn rivin todennäköisyys on jokaisella yksittäisellä kierroksella 1/N.
Jolloin ko. rivin todennäköisyys tulla heti seuraavalla kierroksella on 1/N.
Kun taas todennäköisyys sille, että se tulee uudestaan ensimmäisen kerran vasta sitä seuraavalla kerralla, on todennäköisyys sille että se ei tule heti × todennäköisyys että se tulee sitten seuraavalla eli (N-1)/N * 1/N joka on pikkuisen pienempi kuin 1/N. Ja samalla logiikalla todennäköisyys ensimmäiselle uudestaan esiintymiselle on aina pienempi seuraavilla kierroksilla.
Täysin eri tarina on sitten se, että lotossa maksetaan aivan muusta kuin odotusarvoisesta voitosta.
-
No mikävika mun otsikossa on? :(
Massa =/= paino
-
Massa =/= paino
Ja sitten on myös Felipe Massa, ehkä tiedättekin tyypin.
-
Amatöörimeininkiä.
Määritelkää seuraavaksi "kolme kertaa vähemmän"
Tai tämä: kun terästermos menee rikki, voiko ilmiötä kuvata sanomalla "tyhjiö pääsi karkuun"?
-
Niin, mitähän se sana "sana" merkitseekään..?
Antaa mennä poijjaat, meitä on kusetettu.
Täähän on kohta kuin coronatopikki. *taavih->
-
Antaa mennä poijjaat, meitä on kusetettu.
...sanoi siittiö, kun kumiseinää potki.
Täähän on kohta kuin coronatopikki. *taavih->
Paitsi tässä voi olla absoluuttisen oikeassa.
-
Määritelkää seuraavaksi "kolme kertaa vähemmän"
-2 x alkuperäinen
-
Tässä on sellainen jännä matemaattinen kiemura, että todennäköisin kierros sen yhden ennaltavalitun rivin tulla seuraavan kerran on heti seuraava.
Kerrohan lisää! Tällainen todennäköisyyslaskennan ominaisuus on minulta mennyt vallan ohi ELK.
-
Kerrohan lisää! Tällainen todennäköisyyslaskennan ominaisuus on minulta mennyt vallan ohi ELK.
Tätä on helpompi havainnollistaa kolikonheitolla. Mikä on todennäköisyys että ensimmäinen kruuna tulee tietyllä heitolla:
1. heitolla = 0,5
2. heitolla = 0,25
3. heitolla = 0,125
jne
Sama pätee lottoonkin, mutta todennäköisyydet ovat paljon pienempiä ja lähempänä toisiaan.
-
^ eihän tuossa ole mitään järkeä.
Kolikonheitossa todennäköisyys saada kruuna on koko ajan sama 50 %. Tuo esimerkki on nurinkurinen. Oikea tapa esittää asia on: mikä on todennäköisyys, ettei toistuvilla yrityksillä saada kruunaa
1. heitto 0,5
2. heitto 0,5×0,5 = 0,25
3. heitto 0,5×0,5×0,5 = 0,125
Ja tuon piti nyt jollain tapaa esittä, että kierroksen 3 lopputulos riippuu jotenkin edellisistä kierroksista?
Ei riipu. Todennäköisyys saada kruuna on koko ajan 50 %. Mutta toistettaesa heittoja, on koko ajan epätodennäkösempää, että saadaan vain klaava toisensa perää.
Sama lotossa. Täysosuman todennäköisyys on 1/18643560 (wikipedian mukaan, en nyt jaksa alkaa itse laskemaan)
Jos kuponki unohtui jättää, niin seuraavalla viikolla osuu oikeaan todennäköisyydellä 1/18643560.
Tietysti asian voi nähdä niinkin, että pitkä tappioputki on lotossakin epätodennäköinen. Täysosumaa ei saa 1. yrityksellä todennäköisyydellä 18643559/18643560, mutta 3 hutia putkeen, ei kai, kun todennäköisyys on enää (18643559/18643560)^3 ;D
-
Tätä on helpompi havainnollistaa kolikonheitolla. Mikä on todennäköisyys että ensimmäinen kruuna tulee tietyllä heitolla:
1. heitolla = 0,5
2. heitolla = 0,25
3. heitolla = 0,125
jne
Eli ymmärsinkö oikein, että mitä useamman kerran heittää, sen pienempi todennäköisyys on saada ensimmäinen kruuna? Ja kääntäen: klaavan todennäköisyys kasvaa heitto heitolta?
Eiköhän todennäköisyys säily 1:2 heittokerroista riippumatta, jos syrjälleen jääminen sovitaan hylätyksi outlayeriksi?
Tuota kolikonheittoa on monesti testattu kokeella, jossa jokainen luentoryhmäläinen heittää kolikkoa milloin sata kertaa, milloin jopa enemmän. Kun tulokset vedetään yhteen, ollaan yleensä melko lähellä 1:1 ja jo sadan otokset ovat melko lähellä. 40/60 tulos on jo harvinaisuus.
-
Puhutaan eri asioista.
-
Eli ymmärsinkö oikein, että mitä useamman kerran heittää, sen pienempi todennäköisyys on saada ensimmäinen kruuna? Ja kääntäen: klaavan todennäköisyys kasvaa heitto heitolta?
Tuosta voi lukea, millä todennäköisyydellä tarvitaan n heittokierrosta, että saa kruunan. Oikeasti siinä lasketaan epäonnistumisen todennäköisyyttä. 1. kierros epäonnistuu 50 % todennäköisyydellä. Onnistumisen tn tietysti 1-0,5 = 0,5.
2 klaavaa peräkkäin toteutuu 0,5×0,5 = 0,25 todennäköisyydellä jne. On aika epätodennäköistä, ettei 3 heitolla saa yhtään kruunaa.
Ja tältä pohjalta sitten voi vetää sen johtopäätöksen, että lotossa on todennäköisempää saada 2 päävoittoa peräkkäin kuin olla saamatta ;D
Edit: kolikko on huono esimerkki, kun siinä onnistumisen ja epäonnistumisen tn on 50 %. Otetaan sama nopalla.
Mikä on todennäköisyys saada kuutonen n kertaa peräkkäin?
1 heitto 1/6 (17 %)
2 heittoa 1/6 × 1/6 = 1/36 (n. 3 %)
3 heittoa (1/6)^3 = 1/216 (0,5 %)
Entä mikä on todennäköisyys, ettei saada yhtään kuutosta?
1 heitto 5/6 = 83 %
2 heittoa (5/6)^2 = 69 %
3 heittoa (5/6)^3 = 58 %
Kun heittoja toistetaan, totaalisen epäonnistumisen tn (ei yhtään kuutosta) pienenee. Eli sitkeästi lottoamalla on suurempi todennäköisyys saada päävoitto kuin pelaamalla vain kerran elämässä. Tuli ehkä yllätyksenä? Mutta 1 täysosuma ei millään lailla paranna mahdollisuuksia saada täysosumaa toistamiseen. Edes silloin, kun kuponki unohtui jättää. Useampi täysosuma samalle kaverille on todella epätodennäköinen. Vielä paljon epätodennäköisempää on saada päävoitto 2 kertaa peräkkäin.
-
Amatöörimeininkiä.
Määritelkää seuraavaksi "kolme kertaa vähemmän"
Tai tämä: kun terästermos menee rikki, voiko ilmiötä kuvata sanomalla "tyhjiö pääsi karkuun"?
Kolme kertaa vähemmän on tietysti näin. "Jakoketju kestää 300 000 km ja jakohihna kolme kertaa vähemmän, eli 100 000 km."
Vaimoni ostaa vaatteita alennusmyynnistä. Puoleen hintaan ja vielä säästää toisen puolen.
Todellisuudessa maksaa täyden hinnan. Mitään ei jää säästöön.
-
Ja tältä pohjalta sitten voi vetää sen johtopäätöksen, että lotossa on todennäköisempää saada 2 päävoittoa peräkkäin kuin olla saamatta ;D
Ei kukaan täällä vetänyt sellaista johtopäätöstä
-
Puoleen hintaan ja vielä säästää toisen puolen.
Tätäkin voi vielä jalostaa. Olen nähnyt ihan tosissaan kirjoittettuja selostuksia siitä, miten auton omistamisella tienaa
- ostetaan auto, jonka kulut vain satanen kuussa bensaan
- autolaina ei ole kulu, vaan rahaa, joka menisi muutenkin
- kun laina on maksettu pois, käsissä on auto, jonka arvo on esim. 10 000 €
- koska kuluja ei ollut, em. kymppitonni (miinus satku /kk bensaan) on puhdasta voittoa
- kun auton vaihtaa uudempaan, otetaan uusi laina (joka ei ole kulu), lisäksi saadaan 10 000 € vaihtohyvitys vanhasta autosta, tämäkin on puhdasta voittoa edellisen päälle
Hyvistä autokauppatienisteistä huolimatta voi rahasta tehdä välillä tiukkaa, "koska rahat vaan häviää jonnekin".
-
No entäs sitten varsinkin jotkut autonvalmistajat ilmoittavat sähköautolleen toimintasäteen vaikka lukemista jo näkee että se on toimintamatka?
Sädehän on suora viiva jota harvemmin autolla pystyy ajamaan, toisinkuin lentokoneella tai laivalla sillä ymmärretään esim. lentämistä kohdepisteeseen ja takaisin.
Autoista mielestäni väärin puhuttaessa käytetty toimintasäde tarkoittaa kuljettavaa kokonaismatkaa.
Eikä ilmoitettaessa toimintasäde autolle 300 km että sillä voi ajaa 600 km ilman latausta.
Nooh??
-
Oletetaan, että lottopallot ja arvontakone on tehty hyvin ja yhdessä arvonnassa jokaisen pallon esiintymistodennäköisyys on yhtä suuri. Tällöin pitkässä juoksussa, jos tilastoidaan kaikkien arvottujen lottorivien numerot, jokaisen numeron pitäisi esiintyä lopulta yhtä usein. Jos nyt katsoo tilastoista tähän mennessä seitsemän vähiten esiintynyttä numeroa ja lottoaa koko lopun ikäänsä aina niillä, on suurempi todennäköisyys voittaa, kuin ihan satunnaisesti valituilla numeroilla, koska tähän mennessä aliesiintyneiden numeroiden pitää jatkossa esiintyä useammin, jotta myöhemmin kaikkien frekvenssi olisi sama. M.o.t.
V:>
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen on onneksi olemassa vain yksi ja ainoa oikea vastaus, mikä ei ole edes mielipidekysymys, vaan kiistaton fakta. Mutta silloin pitää sopia, että puhutaan matikkaa eikä arkikieltä. Nää on aina hauskoja. Se toinen klassikko, jossa nykyään hyväksytään molemmat ilmaisut, eli kaksi kertaa enemmän ja kaksinkertainen tarkoittaisi samaa. Ehkä ne on ajatellu, että kun lisätään kerrointa, niin ennen pitkää ne on oikeastikin käytännössä sama asia. Eli miljoona kertaa enemmän on jo hyvin lähellä samaa kuin miljoonakertainen, et mitä välii hei ;D
Liittyy etäisesti tuohon (väärään) päättelyyn lottonumeroista.
Toimintasäteestä tulikin mieleen joidenkin kiinteistönvälittäjien ärsyttävä tapa laittaa ilmoituksiin palvelujen etäisyydet olettaen vissiin, että kaikki kulkee helikopterilla. Vissiin joku ohjelma niille laskee etäisyydet, vai harpillako ne niitä mittailee. Räikein oli, kun kauppaan/kouluun piti ilmoituksen mukaan olla vain jokunen kilometri, niin tietä pitkin se olikin parikymmentä.
-
-2 x alkuperäinen
1 - 2 x 1 = -1 ???
Lottonumerot tuli mieleen, kun aina löytyy joku, jonka mielestä arvotut rivit ikäänkuin pyyhitään listasta yli... Täällä kukaan ei tarttunut täkyyn, mutta silti neljäsosa äänestäjistä on totaalisen väärässä alkuperäiseen kysymykseen. :o
Tuo x kertaa vähemmän on yhdensortin epäsanonta, vaikkakin aika helposti ymmärrettävä. Voisi korvata muodolla monesko-osa.
-
Joku jos sanoo että "no se nyt on puolet enemmän tai vähemmän" niin ajattelen yleisesti että se tarkoittaa paljon, en kilomääria tai litroja tai unsseja tai lusikallisia tai muita vastaavia. Se on semmoinen lausahdus joka kuvaa reilua tai vähäistä määrää :)
-
1 - 2 x 1 = -1 ???
x - 3x = -2x -> -2 kertaa alkuperäinen
-
x - 3x = -2x -> -2 kertaa alkuperäinen
Aaaivan. :)
-
Paljonko tai mitä seuraavat sanat teidän mielestä tarkoittaa? Tämä on siis mun puolesta puhtaasti mielipidekysymys, eikä kenenkään tarvii olla oikeassa :)
Muutama
Jokunen
Liuta
Rotla
Pari-kolme
-
. Räikein oli, kun kauppaan/kouluun piti ilmoituksen mukaan olla vain jokunen kilometri, niin tietä pitkin se olikin parikymmentä.
No eihän tuo ole oikeastaan väärin, kun on käytetty termiä "jokunen" joka ei sisällä mitään tarkkaa määrää.
Ihan tarkoituksellahan noita ilmaisuja käytetään, mutta eipä asunnon välittäjä käytännössä ole vastuussa mistään. Eräs tuttu osti talon, joka myöhemmin ilmeni kesämökiksi, eikä kunnalla ollut mitään kiinnostusta muuttaakaan sitä asunnoksi. Asunnonvälitysfirmalta tuli vastaukseksi asianajajan laatima kirje, jonka sisältö oli käytännössä se että haasta oikeuteen, jos rahat riittää.
-
No eihän tuo ole oikeastaan väärin, kun on käytetty termiä "jokunen" joka ei sisällä mitään tarkkaa määrää.
Ihan tarkoituksellahan noita ilmaisuja käytetään, mutta eipä asunnon välittäjä käytännössä ole vastuussa mistään. Eräs tuttu osti talon, joka myöhemmin ilmeni kesämökiksi, eikä kunnalla ollut mitään kiinnostusta muuttaakaan sitä asunnoksi. Asunnonvälitysfirmalta tuli vastaukseksi asianajajan laatima kirje, jonka sisältö oli käytännössä se että haasta oikeuteen, jos rahat riittää.
Tietysti jos on jokin tärkeä asia, kuten koulu, kauppa, kaavoitus tms. niin luulisi että ostaja varmistaisi sen ihan konkreettisesti itse. Se, että onko ko. termien käyttö todellisuudessa myyjän/välittäjän taholta mitään muuta kuin vaan asian kaunistelua (kusetusta), on oma aiheensa. Ja niihin etäisyyksiin, joita esim. Etuoven ilmoitusten lopussa on, ei kannata luottaa, koska ne tulee automaattisesti jonkin ohjelman kautta ja ne voivat olla virheellistä, vanhentunutta tai linnuntietä mitattua tietoa. Kenellä on vastuu, ei paljoa lohduta, jos raha vaihtanut jo omistajaa.
Siitä saadaankin aasin silta yhteen sanaan/aikamääreeseen lisää; oliko ennen kaikki paremmin? :) Eli milloin?
-
Onko kotvanen lyhyempi kuin hyvä kotvanen?
-
Onko kotvanen lyhyempi kuin hyvä kotvanen?
Hyvää kotvasta en ole aiemmin kuullut, mutta hyvän tovin kyllä. Hyvä tovi on minun korvaan pidempi kuin tovi, joten siinä mielessä hyvä kotvanen olisi pidempi kuin kotvanen. Tiedä häntä.
Tässä ne mitä itse näillä kuvailen:
Muutama = vähän sama kuin pari-kolme, mutta vähän epätarkempi, ehkä kuitenkin maks. viisi
Jokunen = enemmän kuin äskeinen mutta alle kymmenen
Liuta = isompi määrä, riippuu yhteydestä, yli kymmenen ainakin ehkä jopa sata jossain yhteydessä
Rotla = jono, rivi tms. Pitkä rotla olisi siis pitkä rivi ja koko rotla esim. Pidempi kokonainen numerosarja tms.
Pari-kolme = 2-3
-
Hetkonen... sehän on vaan yks kullinluikaus...
-
Siitä saadaankin aasin silta yhteen sanaan/aikamääreeseen lisää; oliko ennen kaikki paremmin? :) Eli milloin?
Oikeasti ennen asiat ei ole ollut paremmin, kuin ehkä kullekin täysin henkilökohtaisesti kun on ollut nuorempi, ja siten oletettavasti parempikuntoinen.
-
Tällöin pitkässä juoksussa, jos tilastoidaan kaikkien arvottujen lottorivien numerot, jokaisen numeron pitäisi esiintyä lopulta yhtä usein. Jos nyt katsoo tilastoista tähän mennessä seitsemän vähiten esiintynyttä numeroa ja lottoaa koko lopun ikäänsä aina niillä, on suurempi todennäköisyys voittaa
Jaha, oletat, että lottokone muistaa, mitä numeroita se on aiemmin arponut, ja koittaa tasata tilit.
Jos kone toimii, kuten sen pitäisi, aikaisempien arvontojen tuloksilla ei ole mitään vaikutusta ja kaikkien numeroiden todennäköisyys on koko ajan yhtä suuri. Tässä tapauksessa erot osumien määrässä per numero ovat ihan puhdasta sattumaa.
Jos kone toimiikin väärin ja valikoi tiettyjä numeroita hienoisesti suuremmalla todennäköisyydellä, niin silloin näiden numeroiden välttely pienentää voiton todennäköisyyttä.
-
Eli tehdään riistamakkaraa otetaan yksi hirvi ja jänis eli makkarassa on puolet kumpaakin
-
Nyt kun tää äänestys on ollut vähän toista viikkoa päällä, niin nähdään ettei tuo nyt ihan yksiselitteinen asia kuitenkaan ole, vaikka mä ajattelin että tietysti tuon asian ymmärtää vain tietyllä tavalla.
-
Nyt kun tää äänestys on ollut vähän toista viikkoa päällä, niin nähdään ettei tuo nyt ihan yksiselitteinen asia kuitenkaan ole, vaikka mä ajattelin että tietysti tuon asian ymmärtää vain tietyllä tavalla.
Asia on yksiselitteinen, mutta sehän ei estä ymmärtämästä väärin. ;)
-
Asia on yksiselitteinen, mutta sehän ei estä ymmärtämästä väärin. ;)
Joo, itse asia on, mutta sanan, tai tässä tapauksessa sanonnan merkitys ei ole yksiselitteinen, kuten äänestystuloksesta näkee.
Seison korjattuna.
-
Makuasioista ei voi kiistellä.
Päinvastoin, ne on ainoita asioita mistä voi. Kaikki muut on joko ei tai joo.
-
Varsinkin varttimaililla, kenties muuallakin, kuulee usein puhuttavan "matalista" ja "korkeista" ajoista eli tuloksista.
Onko termeillä jotain eroa, vai sotketaanko niitäkin tahallaan?
Onko esim. matala 13 lähempänä kolmeatoista sekuntia, ja korkea 13 lähempänä neljäätoista?
-
Onko esim. matala 13 lähempänä kolmeatoista sekuntia, ja korkea 13 lähempänä neljäätoista?
On.
Jos niitä joku sotkee, niin tietämättömyyttään, tai sitten koittaa saada sen autonsa huoltiksen kahviossa vähän nopeemmaksi. Mutta jos se auto on mennyt sadasosan alle 13 sekunnissa, niin silloin se on "12 sekunnin auto". :)
Tosin kai niiden säännöissäkin jotkin turvavarustevaatimukset riippuvat siitä onko ne mennyt alle jonkun tietyn tasa-ajan.