Kanavan volyymi, maksvirtaus ja kaikki muukin kansitöihin liittyvä jutustelu

Pipemax on hyvä ohjelma noiden asioiden laskemiseen.

pipemaxi mulla on mutta en oo vielä oppinut käytää sitä.

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Aika erilaisen näkönen kun vertaa esim. 530

Onko kukaan koskaan koittanu "oikasta" 631 imukanavaa? Riittääkö kannessa materiaali?

onkos amatöörikansihommille olemassa
joku hyvä kirja?

Ja mitenkä imukanavan kulma? Luulisi että asia on niin että 90 asteen kulma imukanavassa
ei ole hyväksi, siinäkin tosin varmaan riippuu pitkälti sen mutkan säde, mutta esim tappikoneen
kansi taitaa olla melko karmea tapaus vakiona, melko tiukka mutka imukanavassa ja tiputus
suoraan venttiilin päälle.

Onko olemassa jotain suositeltavia raja-arvoja minkä sisällä imukanavan kannattaa
tulla venttiilin päälle? Asteina siis. Tärkeäähän lienee että lopussa venttiililautaselle tullessa
virtaus käyttää hyväkseen koko venttiilin aukeavaa pinta-alaa?
Eli siis niin että kuvitellaan että kannessa ei ole venttiiliä, ja virtaus, jos sen näkisi,
menisi tasaisesti koko kanavan leveydellä venttiilin tienoille saapuessa.

Joku hyvä kirja varmasti vastaisi moneen kysymykseen, joten pääasiassa kyselen
sellaisen perään ( niitähän löytyy netistä katsomalla vaikka keiden mutta mikä olisi hyvä mahd. selkokielinen englanniksi/ suomeksi?) sekä pohdiskelin tuossa paria asiaa.

Btw. Voiko kanavan teoreettistä virtausta laskea matemaattisesti
ilman penkkejä jos tietää kaikki mahdolliset tiedot, venttiilikoot, kanavan kulmat, kanavan
paksuuden eri kohdissa, kanavan pituuden yms?
Tietokoneohjelmiahan tähän on mutta kyllähän nekin sen joidenkin kaavojen kautta laskevat.

esim tappikoneen
kansi taitaa olla melko karmea tapaus vakiona

Eiköhän se tappi koneen kansi ole parempi kuin vinokoneen pikkukansi
Näin olen itteni antanut ymmärtää?

onkos amatöörikansihommille olemassa
joku hyvä kirja?

"Theory and practice of cylinder head modification by David Vizard"

Laittakaas nyt asiasta tietävät niin oikein kuvamateriaalia että millaiseksi nuo puikkokoneen kanavat oikein pitäisi vingutella(n. 150-170hv on tähtäimessä). olisi kiva oppia itse tekemään ja rahaa ei raaski laittaa että teettäisi ku moottori tulee jokkis autoon 

http://s1240.beta.photobucket.com/user/kilikali/library/Rally tuolla jotain. Pakokanava siis ahdistaa noissa. Pakoventtiilin ohjurin voi vinguttaa aika lailla matalaksi ja kalvaa koko kanavaa isommaksi levittäen yläkulmia ulostuloon kohti. Tossa vähän ajettu imukanavatkin isommaksi. Ei ole lisätty ainesta seinämiin. Venttiilit 46/38 (ei ole ammattilaisen tekemä). Yhdestä jokkis koneesta remontin yhteydessä vingutin nuo pakokanavat tohon malliin, kun olivat koskemattomat, niin perstuntumalla muuttui äkäsemmäks, mm suuttimet joutu vaihtamaan isommaks.

Ihan asiallisen saa tappikoneen kannesta. Vaatii tietysti jonkun verran askartelua ja oikeat työkalut.

http://www.topplocksverkstan.se/fyrtaktsid6.html

Kiitokset kuvista ja tiedoista.  Noilla pääsen jo pitkälle  Arkailin jo hieman kysyä tota ku aattelin moni ei kuitenkaan ymmärrä että mielellään pitäis kulut pieninä kun on kerran jokkiksesta kyse 

onkos amatöörikansihommille olemassa
joku hyvä kirja?

Ja mitenkä imukanavan kulma? Luulisi että asia on niin että 90 asteen kulma imukanavassa
ei ole hyväksi, siinäkin tosin varmaan riippuu pitkälti sen mutkan säde, mutta esim tappikoneen
kansi taitaa olla melko karmea tapaus vakiona, melko tiukka mutka imukanavassa ja tiputus
suoraan venttiilin päälle.

Onko olemassa jotain suositeltavia raja-arvoja minkä sisällä imukanavan kannattaa
tulla venttiilin päälle? Asteina siis. Tärkeäähän lienee että lopussa venttiililautaselle tullessa
virtaus käyttää hyväkseen koko venttiilin aukeavaa pinta-alaa?
Eli siis niin että kuvitellaan että kannessa ei ole venttiiliä, ja virtaus, jos sen näkisi,
menisi tasaisesti koko kanavan leveydellä venttiilin tienoille saapuessa.

Joku hyvä kirja varmasti vastaisi moneen kysymykseen, joten pääasiassa kyselen
sellaisen perään ( niitähän löytyy netistä katsomalla vaikka keiden mutta mikä olisi hyvä mahd. selkokielinen englanniksi/ suomeksi?) sekä pohdiskelin tuossa paria asiaa.

Btw. Voiko kanavan teoreettistä virtausta laskea matemaattisesti
ilman penkkejä jos tietää kaikki mahdolliset tiedot, venttiilikoot, kanavan kulmat, kanavan
paksuuden eri kohdissa, kanavan pituuden yms?
Tietokoneohjelmiahan tähän on mutta kyllähän nekin sen joidenkin kaavojen kautta laskevat.

http://www.autowiki.fi/index.php/Sylinterikannen_rakentaminen en tiedä onko tosta sulle mitään apua, jotain kaavojakin tuolla on.
Jos kanavan muotoja haet niin kannattaa rakentaa imupöytä ja manometri, noilla kun käyt ekana kanavan seinämät läpi ja jos manometri näyttää "notkahduksen", virtaus irtoaa kanavan seinämältä jolloin koko kanavan virtaus heikkenee. Silloin lähdet hakemaan uutta muotoa kanavaan (tod. näk. loivempaa mutkaa). Mutta en lähtisi ensimmäistä kantta suinpäin porttaamaan, jos kanava on valmiiksi huono ja sitä vaan suurentaa niin virtaushävikki on varmasti suurempi.
Yleensä, kansi kuin kansi, saadaa hyvä hyötysuhde pelkästään jo sillä, että siistitään valupurseet kanavista, ohjurin patit muotoillaan uudestaan, 3-kulmaseetit, hyvänokka ja säädettävä nokkapyörä (multa ).
Kanavien porttaus kannattaa mun mielestä tehä vasta, kun kanavan muodot ovat hyvät.

Nämä ovat omia mielipiteita ja en missään tapauksessa väitä että tämä olisi juuri oikea tapa.

käy kattomas mun facebook sivulla, siellä on kaikenlaisia juttuja koko ajan!

/Andre'

Toi autowikin juttu ei taida olla ihan mitä haettiin.

Sylinterikannen mallintaminen sujuu näppärästi vaikkapa Gt-powerilla.

Toinen tapa on tehdä kanavasta 3D malli, vaikkapa Star Cd:llä.

Sattuiskos kukaan tietämään 530 kannen imukanavan katon vahvuutta.Noin suunniilleen?minkähän verran kestää jyrsiä tavaraa poies?

http://forums.turbobricks.com/showthread.php?t=116451 google antoi tälläisen osuman, millejä ei ole ilmoitettu mutta kuvia voi katsella sen aikaa kun joku viisampi vastaa.

Mitähän lie vahvuus ohkasimmasta kohdasta ennen ohjuria.uskaltaako kukaan veikata?