Kanavan volyymi, maksvirtaus ja kaikki muukin kansitöihin liittyvä jutustelu

On siellä useampi milli poistettavaa materiaalia, tosin kansien valuissa on yleensä jonkin verran heittoa. Meinasitko nostaa imukanavaa tms kun kyselet aiheesta?

On siellä useampi milli poistettavaa materiaalia, tosin kansien valuissa on yleensä jonkin verran heittoa. Meinasitko nostaa imukanavaa tms kun kyselet aiheesta?

Himpun verran nostaa kanavaa venttiiliä kohden.edellisestä kannesta mittailtiin virtauksia ja tulimma siihen tulekseen että katosta täytyy saada tavaraa poies.ja näin ne kuulemma "isot pojat" tekee ja vieläpä raakalla kädellä.

Itse en ole nostanut kanavaa/lattiaa yhtään kertaa, eikä sille ole ollut tarvettakaan tämän tyypin kannessa. Imukanavan huolellinen ja oikeaoppinen porttaus riittää vakio 44mm imuvent. tuottamaan hyvin voimaa aina 2,3L alakerroissa.

Paljon surkeampiakin imukanavia on toisissa kansissa ja silti ne tuottavat hyvin voimaa käyvässä moottorissa. Virtauspenkki/ virtausnopeus hevoset on monesti ihan eri juttu, kuin todellisuus. Oikein hyvin onnistuneissa 2v koneissa on päästy +110 hp:n litratehoihin ja kansien virtaus on ylitetty reilusti.

Pakopuoli on paljon tärkeämpi tehon saavuttamiseksi vapaastihengittävässä moottorissa. Olen laittanut noihin kansiin 37mm pakoventtiiliä, mikä menee turvallisesti alkuperäiseen istukkarenkaaseen ja sillä saa hyvin hyödynnettyä juuri sen 2mm suuremman venttiilin.

Lisäksi pääsee muutenkin muuttaman alkuperäisen istukanalueen paremmaksi. Ja pakosarja tietysti täytyy olla mahdollisimman hyvä, josta puhuttaessa kollektori on se tärkein juttu+ siitä taakse lähtevä pakoputkisto. Toisinaan pakosarjan kanssa saa painiskella tuhottoman paljon, ennenkuin löytyy se kulloiseenkin tarpeeseen oikea kokonaisuus.

Sattuiskos kukaan tietämään 530 kannen imukanavan katon vahvuutta.Noin suunniilleen?minkähän verran kestää jyrsiä tavaraa poies?

Minulla on yksi siivutettu kansi tallilla, niin mittasin 5.5mm kanavan katosta öljytilaan, ennen jousen pohjaa.

vinguttelin tänään vähän kantta, melkosesti sai avartaa pakopuolta. Pakosarjan laippa on tehty täysin tiivisteen mittoihin. ja kun tiivistettä mallaa kanteen niin tuo tokassa kuvassa mustalla oleva alue jää liian pieneksi, eli päätin sen vinguttaa pois. KANNATTIKO ? (hyvä tulla jälkikäteen kysymään)

(kuvassa tiiviste ei ole vinossa vaan, kamerakulma sellainen että näyttää ettei olisi tiiviste oikealla jaolla)


huom, tumma alue.


lopputulos, ennen kanavan täydellistä kiilloittamista. siihenkin kysymys kannattaako vetää aivan peiliksi pakopuoli ?


toinen kymysys, millä imupuoli kannattaa "kiilloittaa/ ottaa valujäljet pois" liian peiliksi sitä ei saa vetää ?

klikkaamalla kuvat isommaksi..

Pakopuolen voi surutta vetää peiliksi... Lähinnä kaasarikone aikakautta käsittääkseni tuo ettei imupuolta saisi vetää peilikiiltäväksi. Itse vedin sen ihan semmoisella vinkuun tulevalla hiomapaperi viuhkalla (ei hajuakaan nimestä).
Omassa kannessa suutin tulee niin lähelle venttiiliä plus suihkuttaa suoraan venttiilin suuntaisesti, niin ei sillä onko kanava kiiltävä ole mitään haittaa seoksen muodostumiseen. Pakokanavan kohdistus on varmasti ihan hyvä asia, en vain tekisi sitä noin jyrkällä kulmalla.

kiitos,

tuosta jyrkästä kulmasta piti heittää kolmas kysymys. mutta muistan täältä tai jostain lukeneen että jos amatööri alkaa pakosarjaa kohdistamaan niin älkää kajotko kanavan muotoihin vaan vetäkää vain ylimääräinen materiaali pois tjsp...

mutta suruttako voin vetää tuosta mihin mun kairausjäljet loppuu niin voin loiventaa muotoja ja ottaa ns "terävän" kulman pois, taikka ei se paikanpäällä sormella kokeiltuna niin terävä/jyrkkä kulma ole miltä se tuossa kuvassa näyttää.

mutta mieli tosiaan tekis pyöristää kulma. ?

ps: kairatun kulman jälkeen alkaa tumma nokinen kohta jonka takia kulma näyttää isommalta kun on. voin ottaa kuvan siitä kun oon ottanu noet pois/ kiilloittanut kanavan ja kysyn uudestaan että näyttääkö kulma liian suurelta...

Minä olen jättänyt omiin kasiini portaan pakopuolelle vähentämään takaisin virtausta.
Toinen koulukunta neuvoo poistamaan portaan

Pakokanavien kiillotus: ei kai siitä haittaakaan ole mutta kanavat ovat nokisia jokatapauksessa jos kone vaan saa tarpeeksi soppaa
Imukanavat olen jättänyt nahkeiksi (laiskuutta) jos suutin ampuu suoraan venttiiliin. Monipiste suuttimilla voi saavuttaa jotain käytännön hyötyä karkeista kanavista? Mielen rauhan ainakin...

Suuttimet tulee runnereihin lähelle kanavaa, otan sen imupuolen näillä puheilla 80 karheella paperiviuhkalla mikä menee tuohon vinkuun.

Pakopuolen kulmasta otan sen kuvan ennenkuin teen sille mitään.

Minä olen jättänyt omiin kasiini portaan pakopuolelle vähentämään takaisin virtausta.
Toinen koulukunta neuvoo poistamaan portaan

Nyt kun tarkemmin ajattelen niin pitkät pakosarjan primääriputket ovat parempi konsti ehkäistä takaisin virtausta kuin portaat kanavassa.
Tehdasratkaisuissa on lyhyet pakosarjat. On helppo/halpa ratkaisu jättää porras kanaviin

Siispä portaan pois virikoneesta ja pakosarjan mitoitus kohdilleen?

Voisin kuvitella, että porrastus äkillisesti isompaan myös tiputtaa virtausnopeutta ja huonontaa virtausta. Joku fiksumpi kertokoon enemmän.

Pakokanavan aukko on usein selällään makaavan D-kirjaimen muotoinen. Pyöreä peltisarjan muoto sovitetaan D:n pyöreään osaan ja siihen suoraan osaan saa jäädä selkeä porras. Ainakin siinä meidän tuhatheppaisessa veekasissa oli sellaiset. Kuulemma estää takaisinvirtausta.

Google: d-shape exhaust port

B200+530
-Vakio alakerta, 89mm mäntä, 9mm veivit
-Ammattimiehen tekemä viilattu isovenakansi
-Rintakarin hiottu nokka 12,9mm+sääd. pyörä
-puristusta en muista
-Kärjetön sytty, omatekemä 4-2-1 pakosarja kammioilla (kammioilla lisää 5Hv ja 4Nm)
-48mm Dellortot, misab imusarja

Tätä moottoria hierottiin penkissä todella paljon ja aina se oli yhtä huono. Moottori rökelti ja tokelti aina 4000rpm kohdalla vaikka tehtiin mitä. Oli siis vähän vaikea ajaa ku aina hitaassa paikassa piti potkaista kytkimellä. Kokeiltiin eri pakosarjoja, imusarjoja, kaasareita, kurkkuja ja torvia, eri nokka-akselia, jakajaa ym... Ainakin tässä koneessa perusongelmana oli liian matala puristus, pieni mäntä on huono asia ja pieni mäntä yhdistettynä isoventtiili kanteen vielä huonompi.

Lukemat kuitenkin kohtuulliset 198,9Hv/7161rpm 228Nm/5422rpm Matalamäki

Tämän moottorin 46/38 kansi oli tehty aivan eri moottoriin kuin tälläiseen vakioalakertaiseen 2, nollaan.
2.3 turbokoneeseen tehty, joten kantta ei viilauksien yhteydessä edes madallettu,  alkuperäinen rakentaja ei saanut mitään aikaan joten myi osat maailmalle ja kansi päätyi sitten tähän, ostaja voi syyttää vain itseään 

Ei pieni mäntä huono asia ole mutta on se tässä kun palotila oli tehty 96mm männälle.


Tämä ja seuraava viesti siirretty viritysreseptit-topicista tänne.
Lankku

Tohon edelliseen heitän jotain ajatuksia:
-Imupuolen virtausnopeus liian pieni koska:
    *pieni kone
    *isot venttiiliit
    *sopimaton nokka?
    *väärä (matala?) kierrosalue
-Pieni puristus-suhde?
-Aika isot kaasarit. Onko?

-Sotkeeko mäntää suurempi palotila imuvirtauksen?

edit: uudella sivulla täysin luvatonta keskustelua...

Lukemat kuitenkin kohtuulliset 198,9Hv/7161rpm 228Nm/5422rpm Matalamäki

Ei kait tosta enempää voi enään lähteäkkään