D5:n käynnistysvinkit "extreme"-oloissa

D5:n yhteydessä on pa-lämmitin, eli periaatteessa pitäisi sen avulla lähteä niin kauaan kuin nafta virtaa.. Mut jos lämmitin on poissa pelistä, niin mitä sitten?

Ensimmäisenä kiinnostaa onko useammasta hehkutus-kerrasta iloa? Tollanen video sattui silmiin, jossa hehkutetaan Smarttia useasti että paikat lämpenee ja akku herää? http://www.youtube.com/watch?v=DcJnD5rdVoQ

Ainut oma käynnistysongelmista kärsinyt dieseli oli 740 td silloin aikoinaan, se veivattiin usein väkisin käyntiin. (-hehkut oli heikko paikka..)

Kumpi parempi taktiikkaa -kerta hehku & käynnistystä vai useampi hehkutus ja sitten käynnistysyritys?

Mitä kikkoja on, jos noi ei auta. Olettaen ettei lohkoon saa lämpöä töpselistä, eikä Ardicista.

Aika mielenkiintonen kysymys. En tiedä kuinka extreme-olosuhteita tarkoitat, mutta jos oletetaan ettei sähköä ole lainkaan saatavilla auton viereen, niin metsäkoneiden kanssa on toimittu mm. seuraavasti: pressu moottoritilan päältä mahdollisimman tiiviiksi maahan asti ja iso toho tai masteri puhaltamaan pressun alle.
Toinen vaihtoehto on tylysti vaan laskea jäähdytinnesteet koneesta ulos ja kaataa kuumennetut nesteet tilalle. Tämän kanssa kannattaa olla alumiinimoottoreiden  kanssa himpun varuillaan kun tulee äkkiä lämpötilaeroksi yli 100 astetta. Voipi alkaa pahimmillaan paikat halkeamaan.

edit. minulle on jääny käsitys että nykyisten pikahehkujen aikaan ei tuolla tuplahehkutuksella ole mitään virkaa, jos ei kyllä haittaakaan.

Hieman vanhempaa tekniikkaa olevassa tdi-koneessa tuplahehkutuksesta on selvää hyötyä. Useamman kerran juuri näin olen sahannut omani käyntiin mm työreissuilla kun lämpöapuja ei ole ollut saatavilla.

Nykyään kontissa kulkee kovemmilla pakkasilla myös täyteen ladattu vara-akku ja kaapelit. Tuon akun vielä jos saa yöksi lämpimään niin kyllä tuon käyntiin saa.

Toki D5 on common rail -kone ja niksit varmaan osin erilaiset. Mutta ton tuplahehkun vaikutuksen varmaan voi iihan testata?

Omaani tein tuon kaksoishehkutuksen kerran kun pakkasta oli -20 ja olin huoltoaseman pihasta lähdössä reissulta palattaessa aamuyöllä.En tiedä oliko siitä apua mutta hyvin lähti ja mulla ei ole kuin säteilijä tuossa D5:ssa.

0W-öljyt ja hyvä akku. Tuplahehkua voi kokeilla, riippuu moottorinohjauksen fiksuudesta, hehkuttaako toiseen kertaan. Sen jälkeen avaimesta kiinni päättäväisellä ilmeellä ja kaikki tehtävissä oleva on tehty, tuommoselle kun ei parane pilottiakaan antaa. Ei kai siinä muuta, kun että starttia ei saa lopettaa kesken kun kone "käy", vaan vasta kun se on saavuttanut tyhjäkäyntikierrosluvun.

Toinen vaihtoehto on tylysti vaan laskea jäähdytinnesteet koneesta ulos ja kaataa kuumennetut nesteet tilalle. Tämän kanssa kannattaa olla alumiinimoottoreiden  kanssa himpun varuillaan kun tulee äkkiä lämpötilaeroksi yli 100 astetta. Voipi alkaa pahimmillaan paikat halkeamaan.

Toihan on loistava ja yksinkertainen tapa, jos mikään muu ei auta.

Mikä muuten estää eeterin käytön -mitä antureita näistä hajoaa?


Millainen paluukierto näissä muuten on -pa-suodattimessa on lämmitin (ainakin -05 malli V70 D5, .08 XC:stä en ole vielä katsonut). Lämpeääkö suodatin, kun virrat on päällä/ kiertääkö löpö kun konen ei ole käynnissä? En kyllä ymmärrä miksi  kiertäisi..

Jos ollaan pa:n suodatettavuuden rajoilla, kannattaako jättää paikoilleen "löpöä" lämmittämään, ennen kuin lähtee liikkeelle?

Kyllä starttipilottiakin voi käyttää jos on oikea hätä. Annostelun kanssa pitää vaan ennemmin nuukailla kuin lähteä läträämislinjalle. Pikkusuhaus ilmanputsarille ja sitte vaan starttaamaan. Liika pilotti vetää seokset tosi laihalle ja sit onkin kohta männässä reikä.

Toihan on loistava ja yksinkertainen tapa, jos mikään muu ei auta.

Jo toisessa maailmansodassa kalustosta laskettiin nesteet kannuihin ja nuotiolle yöksi.
Aikanaan ihmettelin että miten ne tankit sun muut saatiin liikkeelle kun pakkasta oli 40 ja löpöstä pulaa ettei voinut käynnissäkään pitää.

Saksalaiset kehittivät suomessa tavan laittaa lentokoneen moottoreihin bensaa öljyn sekaan, jotta oli kevyempi käynnistää ja voitelu toimi alusta asti. Kun öljy lämpeni bensa haihtui pois.

Jo toisessa maailmansodassa kalustosta laskettiin nesteet kannuihin ja nuotiolle yöksi.
Aikanaan ihmettelin että miten ne tankit sun muut saatiin liikkeelle kun pakkasta oli 40 ja löpöstä pulaa ettei voinut käynnissäkään pitää.

Itseltä jäi noi ajat väliin. On noita muitakin "mukavuus" juttuja tullut, eikä enää ole käväissyt mielessäkään -näiden mukavuuksien keskellä- laskea liemiä ulos ja lämmittää niitä

Nuotiollakin voi varmaan lämmittää, jos lämmön saa siirtymään jotakin putkea pitkin koneen/tankin alle. Mutta kenellä olis sopiva putki jossain kairassa/eräkämpällä.

Mitäs erikoista tässä D5 talvikäynnistyksessä on verrattuna muihin dieseleihin? Tuo Ford/PSA pannukin lähti viime talvena käyntiin 4 päivän ulkoseisonnasta -25 pakkasessa ilman esilämmityksiä. Kamalaa kalinaa ja kalkutusta kesti minuutin verran mutta käyntiin lähti. Ja kaikki siksi ettei eberi suostunut käynnistymään koska ajotietokone valitti että "akun jännite alhainen".

No -25 käynnistys ei vielä täytä millään muotoa "extreme" -määritelmää, ellei tankissa ole kesänaftaa..

Talvinaftan ominaisuudet loppuvat jossain -33 tienoolla, joten sen jälkeen itellä ainakin jää dieseli odottamaan ilmojen lauhtumista.

Nykyvehkeille ei oikein ulkoisia lämmityksiä saa tehtyä. Ehkä 20 litraa sisälämmintä naftaa tankissa auttaa? Eli pari jerryä eteiseen odottamaan talvea.. Eikös legenda kerro että lapinmiehillä hiacet käyvät läpi koko talven juuri näistä "extreme" olosuhteista johtuen.

Eikös tuon talvilaadun jälkeen jos ominaisuudet loppuu kesken ole vielä arktista laatua joka kestääkin jo jopa kunnon pakkasia?

Tollaseen taulukkoon törmäsin.

Dieselpolttoaineet jaetaan suodatettavuuden mukaan "perinteisesti" alla olevan taulukon mukaan. Eri öljy-yhtiöt käyttävät myös muita nimikkeitä. Kaikkia laatuja ei aina ole saatavilla.
   
Polttoainelaatu:    Suodatettavuus n.:
Kesälaatu                    -16°C
Talvilaatu                    -32°C
Erikoistalvilaatu      -36°C
Arktinen talvilaatu    -48°C

Huomattavaa on että mitä enemmän kestää pakkasta, sen vähemmän sisältää energiaa ts. kulutus nousee.

Tärkeämpi on huomata että kun lisäät esim. -16 kestävään vaikka arktista niin pelkkä sekoitus ei auta- Ne ei sekoitu kunnolla ennen kuin lämpötila on noussut "huonomman" suodatettavuus asteisiin.