Bensa tinalohkot

Siirretty

Tän peräreijänkaivuunhan vois panna vaikka tonne faq-puolelle, onhan tässä nyt kuitenkin aika paljon perustietoa.
Laita Hermann se ite sinne niin ei tule mun nickiä siihen sotkemaan.
Niitä juttuja saa ihan ite panna tuonne faqqiin, jos ne ei jonkun mielestä sinne sovellu niin ne häipyy sieltä mysteerisesti, ei siinä sen kummempaa ole...

81mm kestää 100hp/pytty

Kestää kuulemma aika paljon enemmänkin.

RN sukupolven vapaastihengittävissäkin on kaikissa öljyruiskut, ainaki kaikissa mitä olen purkanu.

RN vitosia on myös 93,2mm iskulla, ja N kutosia 80mm.

RN T5 260hv 23mm männätappi, ilmeisesti ensimmäisissä RN T6 ja T5 myös 23mm männäntappi, joka muuttu jossaki vaiheessa 21mm

N, RN, "R" ja D5 kiertokanget. Viimeisissä N moottoreissa mielestäni kiertokangen yläpäät pyöristetty samantyylisesti kuin RN kangissa, mutta niitä ei ole tullu kuvailtua
http://pukema.com/kanget.htm


N-sarjalaisten kuvia,
http://pukema.com/B6304F/B6304F.html
http://www.pukema.com/B5254T/1.html Kuvia esim. N-sarjalaisen öljyruiskuista jotka helppo tunnistaa myös lohkon ulkopuolelta.
http://www.pukema.com/sekalaiset/sekalaiset.html

Ensimmäisiä S80 RN kutosia, hydrauliset nostajat, mutta kevyemmät männät ja kampiakseli, termostaatti paikka muuttunut verrattuna 960 N kutoseen, imusarjan pulttijako muuttunut, pakosarja muuttunut, säädettävä imunokka jne
http://www.pukema.com/s80b6304s1998.htm

Pari vuotta uudempi RN kutonen, jakohihnan kiristys muuttunut, pakosarjat muuttunu, tässä näkyy hyvin myös männänlaen muotoilun muutos verrattuna N-sarjan vapareiden mäntiin jne
http://pukema.com/s80b6294s2000.htm

Vapaastihengittävä 170hv B5244S 2004 vs. D5 D5244T 2002 kuvasarja. Suurin ero dekkikorkeus, vesitilat kuitenki yhtä syvät jne
http://www.pukema.com/d5moottori.htm

T6 (81mm) lohkossa tosiaan B6254s lohkoon verrattuna vesitila pienempi, sylinteriputken ympärillä alumiinia noin 1mm enemmän ja vesitila noin 20-25mm matalampi.

Jos haluat B6254s lohkosta kestävämmän niin lurauta 30mm betonia pohjalle.
Mutta tosiaan sitten kun haluat sen kestävän 600-800hv.

Voisihan sitä tietenkin T6 lohkoonkin lurauttaa betonia, mutta se lienee turhaa kun ++800hv koneissakin on ketänyt, perus vakio lohko (81mm)

Aina kannattaa muistaa se että turha ylikokoon poraaminen ei ainakaan paranna lohkon kestävyyttä, pieni lohkon kuluminen ei ole vaarallista, jos sylinteriin ei jää porrasta, kumminkin pääsääntöisesti männänrengas ottaa suurimman puristuspaineen pitämisen vastaa...

Jos lähdetään ajamaan tosissaan kilpaa ja haetaan moottorin viimeisiä tehoja niin sitten kannattaa kiinnittää huomio poraukseen, hoonaukseen yms.  mutta itse olen törmännyt perus juttuun että lohko kiikutetaan aina ensimmäisenä poraukseen kun se on pop.    Kumminkin suurin osa Volvo harastajista porauttaa lohkon täysin turhaan...  Tietenkin jos mäntiä ei saa std poraukseen on asia taas täysin eri...   

miksei rn kansi käy n lohkoon muka.mulla kävi ainakin hyvin.jyrkemmät nokat rn kannessa.

miksei rn kansi käy n lohkoon muka.mulla kävi ainakin hyvin.jyrkemmät nokat rn kannessa.

Jahas. Osuiko hihnapyörät myös linjaan?

Jos on käypäinen lohko vaikka vanha 3l niin miksi sitä pitäisi porata? Kun haetaan lisätehoja niin kootaan se ihan hyvilä osilla ja nostetaan sitä mukaa ahtopaineet tuonne 3Bar tienoille jos tarvitsee.  Uskoisin kuitenkin kun kannesta ja sarjoista hakee sen mitä on saatavissa, niin haetaan laatikkoa ja perää, renkaista puhumattakaan. Sitten pitää hakea ne jarrut ja alusta Mutta kai tämä pitää kokeilla...Miten se niiaa lähdössä eikä sudi. Sitä parempi ei voi olla kuin neliveto ja sitä ei ole eikä tule.

Kisaa voidaan ajaa 940 sarjalla ei 960 .lla. Se ei siihen ole sopiva, se on vain GT-rassi 

Sen mitä olen kokenut niin kisalaitteet löytyy tuolta pienemmistä malleista, mutta voidaanhan me hakea vähän nokkaa ja venttiileitä eikä Turboa tarvitse edes asentaa, kunhan tuon lotjan saa edes pidettyä käsissä kun sitä käskee.

T6 (81mm) lohkossa tosiaan B6254s lohkoon verrattuna vesitila pienempi, sylinteriputken ympärillä alumiinia noin 1mm enemmän ja vesitila noin 20-25mm matalampi.

Jos haluat B6254s lohkosta kestävämmän niin lurauta 30mm betonia pohjalle.
Mutta tosiaan sitten kun haluat sen kestävän 600-800hv.

Voisihan sitä tietenkin T6 lohkoonkin lurauttaa betonia, mutta se lienee turhaa kun ++800hv koneissakin on ketänyt, perus vakio lohko (81mm)

Aina kannattaa muistaa se että turha ylikokoon poraaminen ei ainakaan paranna lohkon kestävyyttä, pieni lohkon kuluminen ei ole vaarallista, jos sylinteriin ei jää porrasta, kumminkin pääsääntöisesti männänrengas ottaa suurimman puristuspaineen pitämisen vastaa...

Jos lähdetään ajamaan tosissaan kilpaa ja haetaan moottorin viimeisiä tehoja niin sitten kannattaa kiinnittää huomio poraukseen, hoonaukseen yms.  mutta itse olen törmännyt perus juttuun että lohko kiikutetaan aina ensimmäisenä poraukseen kun se on pop.    Kumminkin suurin osa Volvo harastajista porauttaa lohkon täysin turhaan...  Tietenkin jos mäntiä ei saa std poraukseen on asia taas täysin eri...

Ihan asiaa puhut. onko nykyään jäänyt täysin huomioimatta se mikä mäntä ja mikä hoonaus. Ja juuri se hoonaus ratkaisee se miten moottori kestää. Että eipä sitä tarvitse juuri sisäänajaa , ajetaan seuraavaks ulos . Sitten voidaan hioa sylinteri täysin väärin jos männänrenkaat eivät olekaan samat, mitkä on tuotu mäntien mukana koneistamolle. Moni vaihtaa jälkeen itse molyrenkaat tms. kun ei luota koneistamoon.

Tietysti ei oikein aina pidäkään luottaa, nykyään kun ei enää ole niin suurta kilpailua kuin joskus oli, vaikka silloin kultaisella 70 luvulla yleiskoneistamot hoonasivat sylinterit kaikille kisavälyksillä kun pelkäsivät kiinnileikkautumista, tai männän vaurioita vaikka itse myivät männät ja saivat ne asentaa aivan millä välyksillä tai hoonikulmilla tahansa, kuten nykyäänkin tapahtuu

Onko jollakulla tietoa tinakoneiden männänrenkaista. Netissä liikkuu tietoa että jonkun Audin moottorin renkaat passaisi suoraan, mutta niiden välyksistä en ole löytänyt mitään tietoa. Mietin vaan ettei tulis liian tiukka. Vai ostanko tuplasti kalliimmat volvoon tarkoitetut?

Niin ja laitetaan samaan syssyyn toinen kysymys joka liippaa aihetta läheltä. Eli mikä taika siinä Volvon omassa tiivisteliimassa on normi öljynkestävään silikoniin? Onko joku kokeillut kestääkö motonetin halpis silikoni lohkon ja kampiakselin laakerirungon välissä?

Onko jollakulla tietoa tinakoneiden männänrenkaista. Netissä liikkuu tietoa että jonkun Audin moottorin renkaat passaisi suoraan, mutta niiden välyksistä en ole löytänyt mitään tietoa. Mietin vaan ettei tulis liian tiukka. Vai ostanko tuplasti kalliimmat volvoon tarkoitetut?

Niin ja laitetaan samaan syssyyn toinen kysymys joka liippaa aihetta läheltä. Eli mikä taika siinä Volvon omassa tiivisteliimassa on normi öljynkestävään silikoniin? Onko joku kokeillut kestääkö motonetin halpis silikoni lohkon ja kampiakselin laakerirungon välissä?

Audin renkaita tosiaan on käytetty, mutta en muista minkä audin. Täältä saa ihan Volvoon tarkoitettuja renkaita kohtuuhinnalla.

Täytyy sanoa, että itse en enää pistä mitään halppista noihin. Nyt on ihan riittävästi öljyhuolia ollut huonon liiman takia. Volvolaista ei ole pakko olla vaan joku Loctite (en muista numeroa) on toiminut hyvin.
Mitään silikonia en laittaisi, koska se on niin paksua, että pursuaa noista koneistetuista väleistä pois. Nimenomaan sellaista tiivisteliimaa pitää olla, joka on tarkoitettu kahden koneistetun pinnan väliin.

Tiivisteaineena käy myös Hylomar. Jos se kelpaa Rolls Roycen vaativaan käyttöön niin myös Volvoon. Kokeiltu on vuosia ja hyvin on toiminut tiivisteaineena esim B27/8 ja B234 kansissa jotka ovat hieman vuotoherkkiä.

Tiivisteaineena käy myös Hylomar. Jos se kelpaa Rolls Roycen vaativaan käyttöön niin myös Volvoon. Kokeiltu on vuosia ja hyvin on toiminut tiivisteaineena esim B27/8 ja B234 kansissa jotka ovat hieman vuotoherkkiä.

Missään nimessä en käyttäisi. Ostin tuota, kun luulin / kuulin olevan hyvää ainetta. Ei pitäny tinalohkon öljyruiskujen laipat, ei öljypohja, ja nyt näyttäisi ettei venttiilikoppakaan pitäisi kunnolla. Omien kokemuksien mukaan en siis suosittele.
Voihan olla, että olen saanut viallisen tuubin, mutta vanhaa aine ei ainakaan ollut.

Erikoinen asia. Eli jos ei ole vanhaa, eikä päässyt jäätymään niin en kyllä osaa sanoa miksi ei toimi. Itsellä ja monella muilla käytetty myös raskaan kaluston dieselkoneissa, eikä ongelmia ole ollut. Mutta Locktiteltä löytyy ja monelta muulta valmistajalta kunhan varmistuu siitä että on oikean tyyppinen aine kuhunkin kohteeseen. Kuten varmasti tiedät että ei ne yleisaineet toimi aina joka kohteessa. Eli tämä Hylomar oli sitten tyypiltään sinistä möhnää keltaisessa tuubissa? Ne ei kyllä oikein säilytettynä vanhenekaan käyttökelvottomaksi. Itsellä on vielä toistakymmentä vuotta vanhaa tavaraa käytössä.

Erikoinen asia. Eli jos ei ole vanhaa, eikä päässyt jäätymään niin en kyllä osaa sanoa miksi ei toimi. Itsellä ja monella muilla käytetty myös raskaan kaluston dieselkoneissa, eikä ongelmia ole ollut. Mutta Locktiteltä löytyy ja monelta muulta valmistajalta kunhan varmistuu siitä että on oikean tyyppinen aine kuhunkin kohteeseen. Kuten varmasti tiedät että ei ne yleisaineet toimi aina joka kohteessa. Eli tämä Hylomar oli sitten tyypiltään sinistä möhnää keltaisessa tuubissa? Ne ei kyllä oikein säilytettynä vanhenekaan käyttökelvottomaksi. Itsellä on vielä toistakymmentä vuotta vanhaa tavaraa käytössä.

Juurikin sellaista...tuntui ettei se kuivunut lainkaan kunnolla. Öljypohjakin putosi ihan ittekseen kun pultit aukasi....yleensä nuo liimat tarraa sillai, että kun pultit ottaa auki nii joutuu vielä naputteleen / väänteleen että lähtee irti.
Ja ennenkun kukaan ehtii sanoon mitään, niin kappaleet oli liimatessa varmasti puhtaat. Putsattu bräkleenillä ja tinnerillä.....

Jotain erikoista täytyy olla . Ei se hylomar olekaan mikään liima, mutta ei ne osat minulla kyllä itsekseen ole putoilleet. Kysyn nyt vielä tyhmän kysymyksen että millaisen määrän olet ainetta käyttänyt pinnoilla? Hyvin ohuelti vai reilusti?