Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Ripi - 01.07.2013, 23:30:56
-
Kuis vaunun veto v.70 bensa manuaalilaatikollisella.. kestääkö vetää vitosella vai pitäiskö kayttää nelosta.. Auto vm- 2001
-
vitosta ei kannata/saa käyttää mikäli ei tietentahtoen halua sitä rikkoa.
-
Kiitos , niin arvelinkin..
-
Jos se jaksaa nikottelematta vetää vitosella niin miksi ei vetäisi. Kulutuskin pysyisi pienempänä.
-
Joo, ei nämä ole mitään pikku Nissaneita, että kyllä ne kestää vedättää vitosellakin...T5:sta nyt puhumattakaan tai TDi:stä...
-
Jaksaa se mennä vitosellakin, arvelin vain kuin monet merkit ei anna vetää sillä vaihteella. :)
-
Itsellänikin on kyseisellä kombolla olevalla v70, että minkälainen on veto-autona ja minkälaisia vaunuja vedetään. :hello:
-
Oon vetänyt venettä ainakin omalla autolla viitosvaihteella.
Kunhan nyt ei kovin alas päästä kierroksia ja oikein vedätä liian isolla vaihteella niin uskoisin että ei siinä vahinkoa synny.
Parin viikon päästä Inarille veneen kanssa.
-
Isompaa kärryä ja kovempaa kuormaa vetäsin ite nelosella ja tomaatilla olenkin näin ajellu... mut ne perus 750kg kärryt siinä bauhausen lautakuormassa tulee varmana perässä vitosellakin ilman mitään... kytkin kai tuossa enemmän kärsii kuin loota... tietty matalat kierrokset ja raskaskuorma niin ei ehkä öljyt tee tehtäviään lootan sisällä kuten pitäs...
-
Tästä on useampiakin keskusteluja - normaali ihminen kuulee korvalla milloin kannattaa vaihtaa pienemmälle.. Joissakin, harvoissa tapauksissa löytyy ohjekirjasta neuvoja.
-
Jos edes suurinpiirtein laillisia nopuksia vetelee niin en kyllä suosittele isointa vaihdetta millään henkilöautolla jos yli 500kg menee kuorma. Ei se kulutuskaan juurikaan laske ja pitkässäjuoksussa kulut kasvaa uuden vaihdelaatikon myötä. Ei ne voitelut jaksa toimia jos laatikossa ei oo kierroksia. Tuleepa tuolla mersullakin aina toiseksi isointa (5/6) käytettyä.
-
Suora vaihde on vetohommiin paras.
-
Oon vetänyt venettä ainakin omalla autolla viitosvaihteella.
Kunhan nyt ei kovin alas päästä kierroksia ja oikein vedätä liian isolla vaihteella niin uskoisin että ei siinä vahinkoa synny.
Parin viikon päästä Inarille veneen kanssa.
Ettei vaan Inarilla tavata, ensi viikon lopulla menossa.
-
Jaksaa se mennä vitosellakin, arvelin vain kuin monet merkit ei anna vetää sillä vaihteella. :)
Se ei ole siitä jaksamisesta kiinni.
-
Jos edes suurinpiirtein laillisia nopuksia vetelee niin en kyllä suosittele isointa vaihdetta millään henkilöautolla jos yli 500kg menee kuorma. Ei se kulutuskaan juurikaan laske ja pitkässäjuoksussa kulut kasvaa uuden vaihdelaatikon myötä. Ei ne voitelut jaksa toimia jos laatikossa ei oo kierroksia. Tuleepa tuolla mersullakin aina toiseksi isointa (5/6) käytettyä.
just näin. Kyllähän auto jaksaa vetää, ei vaan enää voitelu toimi kunnolla laatikossa vitosella vedätettäessä ja ei se massapyöräkään ole ilmainen. :smoke:
-
Jos edes suurinpiirtein laillisia nopuksia vetelee niin en kyllä suosittele isointa vaihdetta millään henkilöautolla jos yli 500kg menee kuorma. Ei se kulutuskaan juurikaan laske ja pitkässäjuoksussa kulut kasvaa uuden vaihdelaatikon myötä. Ei ne voitelut jaksa toimia jos laatikossa ei oo kierroksia. Tuleepa tuolla mersullakin aina toiseksi isointa (5/6) käytettyä.
Jos ajan 90kmh vitosella ilman kärryä ja vitosella kärry perässä niin moottorin kierrokset on samat ja eiköhän siellä silloin myös öljy liiku samalla tavalla? Muuten voi tietenkin olla voimansiirto kovilla, mutta jos ei joka viikonloppu hinaa jalasmökin kokoista Soliferia suomen läpi niin ei taida maksaa vaivaa miettiä vaihteita.
-
Jos ajan 90kmh vitosella ilman kärryä ja vitosella kärry perässä niin moottorin kierrokset on samat ja eiköhän siellä silloin myös öljy liiku samalla tavalla? Muuten voi tietenkin olla voimansiirto kovilla, mutta jos ei joka viikonloppu hinaa jalasmökin kokoista Soliferia suomen läpi niin ei taida maksaa vaivaa miettiä vaihteita.
Meinaatko, että rattaiden pintapaineet ei muutu kuormituksen mukaan?
Tai, laakereiden?
Vinkkinä, että liittyy voiteluun nuo edellämainitut.
-
Volvon laatikossa on laakerit sellaisissa paikoissa että vitonen ovi olla jopa parempi vetovaihde mitä nelonen.
Mutta, tärkeintä suurella kuormalla on pitää ajossa kierrokset pääsääntöisesti yli 2000rpm ainakin jos dieselipeli alla, ettei ehdon tahdoin turhaa rasita suurilla väännöillä matalalla voitelulla laatikkoa.
Automatic alle jos alkaa mietityttää liikaa vetouskallus.
Toista se on jossain fiiatissa missä on vitonen lootan "ulkopuolella" niin vääntää alhaalta väännättämällä akseleita erilleen ja sitten lähtee hampaat.
-
automaatissa sitten sellainen alue päälle ettei turhan paljon vatkaa pienemmälle/suuremmalle. ;)
-
Toista se on jossain fiiatissa missä on vitonen lootan "ulkopuolella" niin vääntää alhaalta väännättämällä akseleita erilleen ja sitten lähtee hampaat.
Sama ilmiö käy kaikissa vaihdelaatikoissa.
Mitä suurempi välityssuhde, sitä suuremmat voimat niitä vaihdelaatikon kotelon laakerointipisteitä repii erilleen toisistaan.
-
Meinaatko, että rattaiden pintapaineet ei muutu kuormituksen mukaan?
Tai, laakereiden?
Vinkkinä, että liittyy voiteluun nuo edellämainitut.
En sitä tarkoittanut etteikö rattaat kuormittuisi. Lue tuo kirjoitus minkä lainasin, siellä puhuttiin ettei kierrokset riitä voiteluun.
-
En sitä tarkoittanut etteikö rattaat kuormittuisi. Lue tuo kirjoitus minkä lainasin, siellä puhuttiin ettei kierrokset riitä voiteluun.
Jos auto kulkee 90 km/h nelosella, ja sitten kuski vaihtaa vitoselle.
Mitä tapahtuu?
A: Vaihteiston ensiöakselin pyörimisnopeus pienenee ja vääntömomentti kasvaa.
B: Vetopyörästön pyörimisnopeus pysyy samana.
C: Öljyn roiskevoimainen voitelu pienenee.
D: Vaihtoehdot A, B ja C
-
Jos auto kulkee 90 km/h nelosella, ja sitten kuski vaihtaa vitoselle.
Mitä tapahtuu?
A: Vaihteiston ensiöakselin pyörimisnopeus pienenee ja vääntömomentti kasvaa.
B: Vetopyörästön pyörimisnopeus pysyy samana.
C: Öljyn roiskevoimainen voitelu pienenee.
D: Vaihtoehdot A, B ja C
meinaatko että vitosella kärry perässä laatikon rattaat pyörivät hitaammin kuin ilman kärryä? ???
-
meinaatko että vitosella kärry perässä laatikon rattaat pyörivät hitaammin kuin ilman kärryä? ???
Lue se lainaus, jonka käskit minun lukea.
-
Lue se lainaus, jonka käskit minun lukea.
luin sen, mutta nuo kaikki sinun listaamat asiat tapahtuu oli se kärry perässä tai ei.
-
Automatic alle jos alkaa mietityttää liikaa vetouskallus.
Automaatti - Ainakin. 740 tda/940 2,3a/850 glta/S70 2,5a, V70 d5a x2 ja xc70D5a, joista on enemmän kokemusta, pitää isointa mahdollista vaihdetta pidempään kuin mun kantti/into jyryyttämiseen riittää - ei kuullosta terveeltä, ja meno alkaa hyytymään. Ehkä toi menon hyytyminen on se lopullinen motivaattori? Korva kertoo milloin pitää vaihtaa pienemmälle - suunnitteluvirheet on eri asia.
Antaa mennä vaan, ellei ohjekirja erikseen kiellä.
EDIT: En ole karavaanari, normi peräkärry ja painavahko venetraileri roikkuu koukussa, satunnaisen säännöllisesti.
-
luin sen, mutta nuo kaikki sinun listaamat asiat tapahtuu oli se kärry perässä tai ei.
Lisäpähkinä:
Jos Urpo vetää peräkärryä 90 km/h vitosvaihteella ja Repa nelosella.
Mitä tapahtuu?
A: Urpon vaihteiston sisäinen häviö on suurempi.
B: Urpon hammaspaineet ovat suuremmat.
C: Urpon vaihteiston laakerit huutaa hoosiannaa.
D: Urpo tekee vaihteistoremontin ennen Repaa.
E: Vaihtoehdot A, B, C ja D
-
Kokemusta on kans vähän vaunun vedosta. Olen vetänyt vitosella maltilla vaunua. Heti kun vaunu alkaa vähäkin vedättää niin vaihdan neloselle.
Kulutus on vähän pienempi kun saa vitosella vetää. Ainakin vielä tuossa 02vm D5:ssa on laatikko kestänyt ongelmitta ja mittarissa on nyt 250tkm. Vaunua on vedetty tuolla autolla 6-7 kesää.
-
En tiedä onko '01 kakkoskopassa sama Bonnevillen suola-aavikolle välitetty laatikko kuin '00 ykköskopassa mutta jos on niin en itse todellakaan vetäisi vitosella, hyvä jos ylämäkiin edes nelosella. Se vehje (omat kokemukset 140 bhp vaparista) ei kiihdy viiden hengen kuormalla vitosella juuri mihinkään edes kaasu pohjassa ja lähtötilanne oli sentään melkein satanen taulussa ja reilu 2000 rpm koneessa. Tonni lisää massaa, kierrokset jossain pitkälle alle kahdessa tonnissa, joo ei.
-
Kokemusta on kans vähän vaunun vedosta. Olen vetänyt vitosella maltilla vaunua. Heti kun vaunu alkaa vähäkin vedättää niin vaihdan neloselle.
Kulutus on vähän pienempi kun saa vitosella vetää. Ainakin vielä tuossa 02vm D5:ssa on laatikko kestänyt ongelmitta ja mittarissa on nyt 250tkm. Vaunua on vedetty tuolla autolla 6-7 kesää.
Juuri näin.
-
Vedin 945tic Aut.lähes aina D asennossa kuormattuna n.1600kg painavaa traileria , ehkä 25000km toimi ihan hyvin ,vielä myydessä auto aj.645000
vauhtia pidettiin noin tierajoitusten mukaan :nohnoh ehkä joskus lipsahti yli
-
Tuntuu että tuossa V70 02vm D5:ssa on vitonen on aika lyhyt.
Joku karavaanari on joskua toimittamut että kierroslukumittarin viisari pitää olla korkeammalla kuin nopeusmittari vaunua vedettäessä. Kun vaihtaa neloselta vitoselle, niin nopeusmittari on hiukan "ylempänä" kuin kiekkamittari.
-
Ja kun samoilla ajatuksilla ottaa dieselin ja bensavehkeen mittaristoista kuvat.. Faija josku opetti tarkistamaan ilmanpaineet moskalla, älkää pahastuko, mutta toi nyrkkisääntö kuullostaa yhtä tarkalta.
-
Ja kun samoilla ajatuksilla ottaa dieselin ja bensavehkeen mittaristoista kuvat.. Faija josku opetti tarkistamaan ilmanpaineet moskalla, älkää pahastuko, mutta toi nyrkkisääntö kuullostaa yhtä tarkalta.
Appiukko tarkistaa kans aina aamuisin lekalla traktorin ilmanpaineet, ennenkuin lähtee liikkeelle
:-)
-
Ja kun samoilla ajatuksilla ottaa dieselin ja bensavehkeen mittaristoista kuvat.. Faija joskus opetti tarkistamaan ilmanpaineet moskalla, älkää pahastuko, mutta toi nyrkkisääntö kuullostaa yhtä tarkalta.
No joo, itsehän tarjoan korvaa ja takapuolituntumaa samaan asiaan.. (en nyt kommentoi tota ruohonleikkuriasiaa)
-
Selvis toi juttu eli voi vetää vitosella tai sitten ei.. ;)
-
Suora vaihde on vetohommiin paras.
Jep. Tietääkös kukaan että mikä on MKII V70 D5:ssa sitten se suora vaihde. Vitonen ??
-
Jep. Tietääkös kukaan että mikä on MKII V70 D5:ssa sitten se suora vaihde. Vitonen ??
Liekkö kolmonen lähimpänä, nelonen ja vitonen on ylivaihteita. :buck2:
järviin vetelee vaan kolmosella ilmeisesti asuntovaunua, ihmekkään kun karavaanareista aina valitetaan.
Vai onko sun d5 jo niin uus että 6vaihteinen toosa?
6vaihteisen, ainakin Rversioissa olevan toosan nelonen on lähinnä suoraa(1.08)
-
Vois ehkä yleistää että se toiseksi ísoin vaihde.
Ja tuossa joku tais mainita että ei ne laatikot niillä vähillä vedoilla kerkeä särkyä. Ehkä, mutta ei sitä kukaan konkurssiinkaan mene jos vetää sillä toiseksi isoimmalla vaihteella, kuitenkin kun se jaksaa jokatapauksessa vetääkkin sillä paremmin. Kympin vuosisäästöllä säästää pitkässä juoksussa ne uuden laatikon öljyt. Mutta laatikko menee vielä omasta pussista. :idiot2:
Ja on sama voitelu joo samoilla kierroksilla, mutta kuormituksessa se laatikko tarviikin enempi sitä voitelua/jäähdytystä. Mutta mulleppa tuo on aivan sama, kukin särkeköön oman laatikkonsa. :-[ Itte raaskin tuhlata vuositasolla muutaman kympin ylimäärästä, "huudattaa" konetta kärryä vedellessä.
-
Vois ehkä yleistää että se toiseksi ísoin vaihde.
Ja tuossa joku tais mainita että ei ne laatikot niillä vähillä vedoilla kerkeä särkyä. Ehkä, mutta ei sitä kukaan konkurssiinkaan mene jos vetää sillä toiseksi isoimmalla vaihteella, kuitenkin kun se jaksaa jokatapauksessa vetääkkin sillä paremmin. Kympin vuosisäästöllä säästää pitkässä juoksussa ne uuden laatikon öljyt. Mutta laatikko menee vielä omasta pussista. :idiot2:
Ja on sama voitelu joo samoilla kierroksilla, mutta kuormituksessa se laatikko tarviikin enempi sitä voitelua/jäähdytystä. Mutta mulleppa tuo on aivan sama, kukin särkeköön oman laatikkonsa. :-[ Itte raaskin tuhlata vuositasolla muutaman kympin ylimäärästä, "huudattaa" konetta kärryä vedellessä.
Tuossa oli vahva viisauden siemen O0
Moni täälläkin neuvoo, että hinaa suurimmalla pykälällä vain mutta moniko neuvojista on valmis osallistumaan laatikon remonttikuluihin, jos pintapaine hammaspyörällä tai laakerilla kasvaa liikaa suhteessa voiteluun ja kuuluu iso poks...
Joskus muinoin sanottiin, että markan seppä tekee helposti kympin vahingon.
-
Kestää nuo manuaalit hienosti viritetyissä vehkeissä joten kestää ne vetää sitä vaunua/kärriä vitosellakin.
-
Mutta jos mikään vaihde ei ole "suora" niin samalla tavallahan se kulkee siellä laatikossa rattaiden kautta välityssuhteesta riippumatta. Ainakin ennen takavetoisten laatikoissa oli todellakin suora vaihde ja se oli yleensä se suurin nelonen. Silloin se vaihdelaatikko ei rasittunut, kun voimalinja vain kulki sen läpi.
Ainakin V70 D5:n kiertää sen verran hitaasti, että kovin jyrkkää mäkeä asuntovaunun kanssa se tuskin jaksaa vetää eikä 80:sta ole vara kierroksia pudottaa.
-
Vedin 945tic Aut.lähes aina D asennossa kuormattuna n.1600kg painavaa traileria , ehkä 25000km toimi ihan hyvin ,vielä myydessä auto aj.645000
vauhtia pidettiin noin tierajoitusten mukaan :nohnoh ehkä joskus lipsahti yli
Ysin manuaalissa neuvotaan kytkemään 4:s vaihde aina pois päältä vedettäessä peräkärryä automaattivaihteisella.
http://new.volvocars.com/ownersdocs/1995/1995_940/95940_4_1.html#4.5
Ja sieltä kohta 4.8.
Nimittäin kyllä wituttaa ysin laatikon öljyjä, jos nelosella (ylivaihde) kiskoo kärryä, ilman lisäjäähdyttimiä yms. hiluja. ja sittenkin se saattaa olla sitä mieltä, että nyt loppui leikki!
Kestää nuo manuaalit hienosti viritetyissä vehkeissä joten kestää ne vetää sitä vaunua/kärriä vitosellakin.
Vaikka tehoa olisi sen 1000hv/1000nm, niin silti se ei sitä voimaa tarvitse yhtään enempää sen 80km/h kulkemiseen, kuin vakiokaan... :hello:
Kiihdytyksessä sitä voi käyttää ja sitä saa irti (voimaa), mutta se on aina lyhytaikainen rasitus laatikolle, toisin kuin peräkärrin tms. hinaaminen jatkuvasti!
Vaikka M90 laatikko kestäisikin sen +600nm ja +400hv vakiona, niin silti en vitosella vetelisi mitään auton omaa painoa raskaampaa kuormaa, sillä voitelu on vähän niin ja näin kun hampaiden pintapaineet kasvavat.
Manuaalissa kärrin vetämisessä ongelma on voitelu, eli pintapaineet/leikkausvoimat hammasrattailla kasvavat, mutta voitelu ja sitä kautta myös jäähdytys ei vastaa kasvanutta kuormitusta isoimmalla vaihteella.
Automaatissa rasitus tulee öljyille ja uudemmissa tomaateissa lisäksi myös turbiinin lukolle ja sen kitkapinnoille (jos laatikko sallii turbiinin lukittumisen).
Tomaatissa se turbiinin lukon auki oleminen ja momentinmuuntimen toiminta keittää öljyjä iloisesti jos kuormaa on.
Tätä voi jokainen automaagimies kokeilla painamalla kaasun pohjaan ja säätämällä jarruja painamalla sen nopeuden siihen 80km/h kaasupohjassa. Ja mittaamalla laatikkoöljyjen lämpötilan 30 ja/tai 60 sekunnin sekunnin kuluttua.
Jos öljyt kiehahtavat tuossa 60 sekunnin ajassa, olivat ne jo vaihtokunnossa aikoja sitten! :buck2:
Mutta jolleivät kiehahda, niin yllätys voi olla iso, kun katsoo kuinka kuumaksi se öljy ehtii kuumentua jo 30 sekunnissa! ;)
Jep. Tietääkös kukaan että mikä on MKII V70 D5:ssa sitten se suora vaihde. Vitonen ??
Jos tätä uskoo, niin nelonen/vitonen. Eli ei kumpikaan. ???
http://en.wikipedia.org/wiki/AWTF-80_SC
Gear Ratios:
1 2 3 4 5 6 R Final Drive
4.148 2.370 1.556 1.155 0.859 0.686 3.394 3.20
Maximum Shift speeds:
7000 rpm (up to 350 Nm)
6500 rpm (350 Nm to 400 Nm)
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, ettei isoimmalla vaihteella saa vetää mitään auton perässä.
-
Ysin manuaalissa neuvotaan kytkemään 4:s vaihde aina pois päältä vedettäessä peräkärryä automaattivaihteisella.
http://new.volvocars.com/ownersdocs/1995/1995_940/95940_4_1.html#4.5
Ja sieltä kohta 4.8.
Nimittäin kyllä wituttaa ysin laatikon öljyjä, jos nelosella (ylivaihde) kiskoo kärryä, ilman lisäjäähdyttimiä yms. hiluja. ja sittenkin se saattaa olla sitä mieltä, että nyt loppui leikki!
Vaikka tehoa olisi sen 1000hv/1000nm, niin silti se ei sitä voimaa tarvitse yhtään enempää sen 80km/h kulkemiseen, kuin vakiokaan... :hello:
Kiihdytyksessä sitä voi käyttää ja sitä saa irti (voimaa), mutta se on aina lyhytaikainen rasitus laatikolle, toisin kuin peräkärrin tms. hinaaminen jatkuvasti!
Vaikka M90 laatikko kestäisikin sen +600nm ja +400hv vakiona, niin silti en vitosella vetelisi mitään auton omaa painoa raskaampaa kuormaa, sillä voitelu on vähän niin ja näin kun hampaiden pintapaineet kasvavat.
Manuaalissa kärrin vetämisessä ongelma on voitelu, eli pintapaineet/leikkausvoimat hammasrattailla kasvavat, mutta voitelu ja sitä kautta myös jäähdytys ei vastaa kasvanutta kuormitusta isoimmalla vaihteella.
Automaatissa rasitus tulee öljyille ja uudemmissa tomaateissa lisäksi myös turbiinin lukolle ja sen kitkapinnoille (jos laatikko sallii turbiinin lukittumisen).
Tomaatissa se turbiinin lukon auki oleminen ja momentinmuuntimen toiminta keittää öljyjä iloisesti jos kuormaa on.
Tätä voi jokainen automaagimies kokeilla painamalla kaasun pohjaan ja säätämällä jarruja painamalla sen nopeuden siihen 80km/h kaasupohjassa. Ja mittaamalla laatikkoöljyjen lämpötilan 30 ja/tai 60 sekunnin sekunnin kuluttua.
Jos öljyt kiehahtavat tuossa 60 sekunnin ajassa, olivat ne jo vaihtokunnossa aikoja sitten! :buck2:
Mutta jolleivät kiehahda, niin yllätys voi olla iso, kun katsoo kuinka kuumaksi se öljy ehtii kuumentua jo 30 sekunnissa! ;)
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, ettei isoimmalla vaihteella saa vetää mitään auton perässä.
Uudemmissa ei ole tuollaisia ohjeita.
Hainkin juuri sitä että rasitusta tulee huikeasti enemmän vaikka maililla kuin kärrin vedossa. Tasaisella puhutaan murto osasta tuosta 600 hepasta mitä tarvitaan ja mitä enemmän voimaa välittyy syntyy lämpöä kanssa sitä enemmän.
Nykyautomaateissa on suoja toiminnot ylilämpenemisen estämiseksi.
Itsekkään en lähde hinaamaan painavampaa yhdistelmää mitä itse veto auto painaa. Ihan mukavuus syistä en sen vitosen/kutosen takia. ;)
-
Hainkin juuri sitä että rasitusta tulee huikeasti enemmän vaikka maililla kuin kärrin vedossa. Tasaisella puhutaan murto osasta tuosta 600 hepasta mitä tarvitaan ja mitä enemmän voimaa välittyy syntyy lämpöä kanssa sitä enemmän.
Siinä seisovan mailin vedossa se jäähdytyskin on aivan eri luokassa, kuin tasaisessa 80km/h vedossa! :hello:
Kulutuslukemat kertovat suoraan siitä, kuinka paljon enemmän voimaa tarvitaan kärryn vetämisessä vs. auton normaalikulutus samalla nopeudella.
-> Kulutus kasvaa = Voiman tarve on kasvanut!
Nykyautomaateissa on suoja toiminnot ylilämpenemisen estämiseksi.
Onhan noita kaikkia idioottisuojaustoimintoja automaageissa, mutta silti se laatikkoöljyn lämmittäminen optimitoiminta-alueelta ylöspäin lyhentää öljyn funktionaalista ikää ja sitä kautta tekee hallaa laatikolle, koska kuitenkaan nämä kärrinvetäjät eivät puolita sitä öljyn vaihtoväliä! :-[
-
Siinä seisovan mailin vedossa se jäähdytyskin on aivan eri luokassa, kuin tasaisessa 80km/h vedossa! :hello:
Kulutuslukemat kertovat suoraan siitä, kuinka paljon enemmän voimaa tarvitaan kärryn vetämisessä vs. auton normaalikulutus samalla nopeudella.
-> Kulutus kasvaa = Voiman tarve on kasvanut!
Onhan noita kaikkia idioottisuojaustoimintoja automaageissa, mutta silti se laatikkoöljyn lämmittäminen optimitoiminta-alueelta ylöspäin lyhentää öljyn funktionaalista ikää ja sitä kautta tekee hallaa laatikolle, koska kuitenkaan nämä kärrinvetäjät eivät puolita sitä öljyn vaihtoväliä! :-[
"Yleistä keskustelua"-osiostakin löytyi tervejärkisiä. Harvinaista. :o
-
No ehkä tässäkin pitäsi erottaa se millä vetää, järki käteen.
-
Siinä seisovan mailin vedossa se jäähdytyskin on aivan eri luokassa, kuin tasaisessa 80km/h vedossa! :hello:
Kulutuslukemat kertovat suoraan siitä, kuinka paljon enemmän voimaa tarvitaan kärryn vetämisessä vs. auton normaalikulutus samalla nopeudella.
-> Kulutus kasvaa = Voiman tarve on kasvanut!
Onhan noita kaikkia idioottisuojaustoimintoja automaageissa, mutta silti se laatikkoöljyn lämmittäminen optimitoiminta-alueelta ylöspäin lyhentää öljyn funktionaalista ikää ja sitä kautta tekee hallaa laatikolle, koska kuitenkaan nämä kärrinvetäjät eivät puolita sitä öljyn vaihtoväliä! :-[
Monessako autossa olet nähnyt ilmaohjaimia ym suoraan vaihdelaaatikolle tai manuaaliaskissa öljynjäähdyttimet keulassa.
Tämän teorian mukaan jos haluaa testata laatikon kestävyyttä viritys käytössä ajelet 10 km peräkärry perässä etkä suinkaan men kaasupohjassa minnekään mailille ajelemaan.
Se jos laiminlyö huoltoohjelman lienee sitten peiliin katsomisen paikka jos vehkeet porsii.
-
V70 saa pohjamuovia joka ohjaa ajoviimaa laatikolle. Karavaanarin must!
http://en.wikipedia.org/wiki/Aisin_AF33_transmission (http://en.wikipedia.org/wiki/Aisin_AF33_transmission)
The AF33 designation is only used by GM, whereas the actual model codes are AW55-50SN(FWD) and AW55-51SN(AWD). The AW55 designation is used by Volvo and other automakers.
Gear ratios:
1 2 3 4 5 R
4.69 2.94 1.92 1.30 1.00 3.18
-
Tätä voi jokainen automaagimies kokeilla painamalla kaasun pohjaan ja säätämällä jarruja painamalla sen nopeuden siihen 80km/h kaasupohjassa. Ja mittaamalla laatikkoöljyjen lämpötilan 30 ja/tai 60 sekunnin sekunnin kuluttua.
Jos öljyt kiehahtavat tuossa 60 sekunnin ajassa, olivat ne jo vaihtokunnossa aikoja sitten! :buck2:
Mutta jolleivät kiehahda, niin yllätys voi olla iso, kun katsoo kuinka kuumaksi se öljy ehtii kuumentua jo 30 sekunnissa! ;)
Mulla oli Suburbanissa laatikkoöljynlämpömittari, ja vaikka millasta jalasmökkiä veti perässä niin ei ollu ongelmaa laatikkoöljyn kanssa.
Ongelma tuli vasta autotraileriperässä Helsingin ruuhkassa kun pienellä vaihteellä pienessä nopeudessa luistatetaan laatikkoa, niin alko lämpömittari kohoamaan.
Maantievauhdissa mikään paino koukussa ei saanut laatikkoöljyn lämpöön huomattavia muutoksia vaikka tuli millanen mäki vastaan.
Turvallisin mielin siis vedän jatkossakin autoillani kärryä, tällä hetkellä pihassa V70tdi tomaatti ja 760 tomaatti.
Ps. M46laatikkoa ei saanut millään vetopainolla rikki, mutta vajaa 400Nm ilman muuta kuormaa ku kuski kaasupohjassa kolmosella sai apuakselin poikki laatikosta. Edelleenkin ei näitä vetopainoilla hajoteta.
Se jos laiminlyö huoltoohjelman lienee sitten peiliin katsomisen paikka jos vehkeet porsii.
+1
-
Monessako autossa olet nähnyt ilmaohjaimia ym suoraan vaihdelaaatikolle tai manuaaliaskissa öljynjäähdyttimet keulassa.
Yhdessä olen laatikkoöljyn jäähdyttimen nähnyt (manuaalissa), katukilvissä olevassa autossa! :D
Ilmanohjaimia en yhtään, eikä niitä alustassa pidä ollakkaan, jos aerodynamiikka on suunniteltu likikään oikein henkilöauton näkökulmasta!
Tämän teorian mukaan jos haluaa testata laatikon kestävyyttä viritys käytössä ajelet 10 km peräkärry perässä etkä suinkaan men kaasupohjassa minnekään mailille ajelemaan.
Kuka näin sanoi? Jos autolla hinaa kärryä koko auton elinaikana 10km, niin on liki täysin sama miten sen tekee tai tuolla matkalla laatikon rikkominen vaatii melkoista munailua.
Mailin vedossa se automaagilootan kuorirakenne ja öljynjäähdytin kokee kyllä melkoisen jäähdytystehon lisääntymisen, jos nopeudet nousevat sinne +200km/h paremmalle puolelle! Rasitus ei kuitenkaan kestä kovin pitkään, joten jo laatikon massat varaavat lämpöä tuossa tilaneessa oikein hyvin!
Lisäksi se veto kestää tyyliin 30 sekuntia... Kärrin veto kestää hitusen pidempään, joten laatikoin jäähtyminen jää puhtaasti jäähtysjärjestelmien armoille, jonka mitoitus voi riittää auton normaalille käytölle, muttei välttämättä lisärasitukselle.
Ysin manuaalissa jarrullisen kärrin hinaamista varten suositellaan lisäjäähtytintä automaattilootan vaihteistoöljylle oli laatikko sitten ZF tai AW. :hello:
Se jos laiminlyö huoltoohjelman lienee sitten peiliin katsomisen paikka jos vehkeet porsii.
Jos wikipediaa on uskominen, niin volvon 2000-luvun alkupään malleihin laatikkoöljyn vaihto ei edes sisälly huolto-ohjelmaan! :uglystupid2:
Maintenance
Volvo owners manuals list the transmission as fill for life, meaning that there are no scheduled transmission fluid changes under normal operating conditions. This is controversial and believed by some to be a major contributing factor to increased valve body wear, eventually causing transmission problems that require valve body repair or replacement, and possible transmission overhaul or replacement.
Transmission experts recommend regular fluid changes, at least every 30,000 miles. Specific fluid must be used. If incorrect fluid is used it could result in improper operation and lead to transmission damage.
Sama oli bimmerissäkin tuossa 2000-luvun alussa ja taisi olla muutemissa muissakin kotteroissa samat jutut ja sitten ihmeteltiin, kun suomessa saksan tuontiauton laatikko porsii siinä 160tkm kohdilla!
Omassa Ysissä laatikkoöljy lämpenee peräkärrin vedossa melkoisesti kesähelteillä, varsinkin jos ilmastointi on päällä, ilman lisäjäähdytystä. Myrkkyä ovat hiljaiset nopeudet.
Vastaavasti se AW71L:n laatikkoöljy kestää kiehahtamatta täyskaasuvedon 40km pituisena... ;)
Toisaalta seisovan kilometrin vetäminen 5 kertaa peräkkäin ilman taukoja alkaa olemaan siinä ja hänessä, että laattikkoöljyt kestävät lootassa! Lisäjäähdyttimellä tilanne muuttuu positiivisesti! ;D
Kaikken paras vetovaihde on mielestäni se, missä mekaanisellä yhteydellä kaasupoljin->kaasuläppä auto kulkee tarvittavan nopeuden pienimmällä kaasun painalluksella, mikä käytännössä tarkoittaa aina pienempää vaihdetta kuin suurin mahdollinen. ;)
Toivomuspolkimella varustetuissa kulkineissa moottorinohjaus tekee mitä tahtoo ja kuljettaja toivoo siltä jotakin, koneen päättäessä mitä se tekee.... ???
-
Miten mulla on mielessä se kuva missä 740/760 veti kuolemanlaaksossa jotain järkyttävän painoista kärryä. Siis silloin kun niitä testailtiin, vähän ennen julkistusta.
Suomi ei ole kuuma paikka, vaikka olisi helteet, ne ei ole mitään verrattuna niihin oikeasti lämpimiin paikkoihin. Suomi on myös melkoinen pannukakku, jos vertaa niihin hankalimpiin olosuhteisiin.
Öljyn jäähdytin, oliko 740 viimeinen, johon muistan että Bilia suositteli öljyn jäähdytintä karavaanareille. Siitäkin kyllä luulen että hyöty olisi sitä luokkaa mitä Atai omasta väärän merkkisestä kirjoitti.
Jos ohjekirjassa ei ole erityisiä ohjeita, on valmistaja varma että vehkeet kestää..
-
Suomi ei ole kuuma paikka, vaikka olisi helteet, ne ei ole mitään verrattuna niihin oikeasti lämpimiin paikkoihin. Suomi on myös melkoinen pannukakku, jos vertaa niihin hankalimpiin olosuhteisiin.
Öljyn jäähdytin, oliko 740 viimeinen, johon muistan että Bilia suositteli öljyn jäähdytintä karavaanareille. Siitäkin kyllä luulen että hyöty olisi sitä luokkaa mitä Atai omasta väärän merkkisestä kirjoitti.
Jos ohjekirjassa ei ole erityisiä ohjeita, on valmistaja varma että vehkeet kestää..
Kuuma ja kuuma... :hello:
Jos syyläriltä koneeseen palaava vesi on +88C, niin on laatikkoöljykin, koska oman ysin lootaöljy kiertää alunperin vain siellä syylärin "kylmällä" puolella ja palaa sieltä sitten laatikolle. Tämä on mitattua dataatm +27C ulkoilman lämpötilassa ja ilmastointi päällä. ;)
Nykyisin se lootaöljy jäähtyy siellä ilmastoinnin lauhduttimen etupuolella vielä lisää jäähtymässä kesäisin.
Mikä taisi olla normaali menetelmä noissa vanhemmissa automaageissa (seiskat).
Tosin täytyy mainita vielä sen verran, että meikäläisellä sitä automaagin turbiinia kiusaa "hitusen" lisää se ylimääräiset 800 hehtopascalia siellä imusarjassa alkuperäiseen verrattuna. :D
Vakio 945+B230FK+AW71L ei varmasti jaksa traileria/asuntovaunua edes vetää vakio ahdoilla ja suurimmalla vaihteella! :2funny: :2funny:
-
Vakio 945+B230FK+AW71L ei varmasti jaksa traileria/asuntovaunua edes vetää vakio ahdoilla ja suurimmalla vaihteella! :2funny: :2funny:
Kaverilla on vakio, -97 mallinen 940 B230ft+aw71L ja se jaksaa ainakin hyvin vetää sitä sen isoa umpikärryä mikä on aina täynnä kaiuttimia, mikseripöytää ym. tapahtuma tarviketta, eli kok.massa vähintään sen mitä 940n otteessa lukee että enintään.(kärryä vetelee useamman kerran kuussa ja vuodessa varmaan enemmän kun perusautoilija ikinä peräkärryä/vaunua) Autossa on nyt yli 500tkm mittarissa, eikä se laatikko kettuile(oliskohan sillä ny toi ollu 5v/~250tkm).
Tosin se huoltaa autoaan! Eli noilla kilometreillä tulee joka toinen kuukaus moottoriöljynvaihto ja kerran vuoteen lootaöljyn vaihto.
-
Hampaiden pintapaineet yms ei taida olla käytetystä vaihteesta kiinni, kun saman verran sitä voimaa pitää moottorilta tienpintaan siirtää? Jäähdytys ehkä puoltaisi pienemmän vaihteen käyttöä (pyörii öljyt rivakammin laatikossa). Vai miten noiden askien sielunelämä toimii?
-
Kaverilla on vakio, -97 mallinen 940 B230ft+aw71L ja se jaksaa ainakin hyvin vetää sitä sen isoa umpikärryä
FK vs. FT-koneissa on "pikkuisen" eroa.... :hello:
99kW (4900rpm) vs. 120kW (4800rpm)
230Nm (2300rpm) vs. 265Nm (3450rpm)
FK:ssa se vääntö laskee sen 2300rpm jälkeen ja FT:ssä sitä löytyy sen FK:n maksimin verran vielä siellä yli 3800rpm. Joten moottorin luonteessa on eroa ihan reilusti, vaikka sama kone onkin vain erilaisilla ahdoilla (0,3bar vs. 0,55 bar).
Kokemuksesta tiedän, että vinokone on 0,3 baarin ahdoilla täysin erilainen käytökseltään, kuin 1,1 baarin ahdoilla! ;)
Tosin se huoltaa autoaan! Eli noilla kilometreillä tulee joka toinen kuukaus moottoriöljynvaihto ja kerran vuoteen lootaöljyn vaihto.
Itse vaihdan moottoriöljyt n.10tkm välein (3-4 krt/vuosi) ja laatikkoöljyt kerran vuodessa, joka on meikäläisen "asetuksilla" se terve viimeinen vaihtoväli laatikkoölpän osalta avosandaalillatm ajettaessa. :pomo:
Hampaiden pintapaineet yms ei taida olla käytetystä vaihteesta kiinni, kun saman verran sitä voimaa pitää moottorilta tienpintaan siirtää? Jäähdytys ehkä puoltaisi pienemmän vaihteen käyttöä (pyörii öljyt rivakammin laatikossa). Vai miten noiden askien sielunelämä toimii?
Käytetyn vaihteen osalta tulle mukaan pintapaineiden osalta mm. vääntövärähtely tms. pintapaineiden nopeat muutokset kun kierrosluku laskee pyörivien massojen massahitauden rajojen alapuolelle. :juhau:
Roiskevoidelluissa jäähdytyskin on oma lukunsa, joten sekin puoltaa korkeampia kierroksia lootan pääakselilla...
-
vetää paremmin kuin yksikään nyky volvo ja saattaa jopa tomaattilaatikkokin kestää seuraavalle huoltoasemalle!
tämä B230FK + AW71 jatkona on aika riski yhdistelmä. asuntovaunu tulee perässä kyllä vittuilemati ;)
Aivan niin. Miläpä lähtisin noista allekirjoituksen autoista vaunua vetämään. ;)
-
Kuuma ja kuuma... :hello:
Jos syyläriltä koneeseen palaava vesi on +88C, niin on laatikkoöljykin, koska oman ysin lootaöljy kiertää alunperin vain siellä syylärin "kylmällä" puolella ja palaa sieltä sitten laatikolle. Tämä on mitattua dataatm +27C ulkoilman lämpötilassa ja ilmastointi päällä. ;)
Nykyisin se lootaöljy jäähtyy siellä ilmastoinnin lauhduttimen etupuolella vielä lisää jäähtymässä kesäisin.
Mikä taisi olla normaali menetelmä noissa vanhemmissa automaageissa (seiskat).
Tosin täytyy mainita vielä sen verran, että meikäläisellä sitä automaagin turbiinia kiusaa "hitusen" lisää se ylimääräiset 800 hehtopascalia siellä imusarjassa alkuperäiseen verrattuna. :D
Vakio 945+B230FK+AW71L ei varmasti jaksa traileria/asuntovaunua edes vetää vakio ahdoilla ja suurimmalla vaihteella! :2funny: :2funny:
Normaali toiminta lämpötila automaatti laatikolla on siellä n 100 asteessa. :hello:
Ei tuolla imusarjan ylipaineella ole mitää tekemistä laatikon lämpenemisen kanssa kun nimen omaan se tasainen kärryn veto maantiellä on se mikä se rassaa ja kuumentaa sitä laatikkoa. ;)
-
Kyllä se ympäristön lämpötila vaikuttaa myös sen moottorin ja laatikon lämpöihin :hello: (Toi on muuten hölmöin hymiö - mutta, kun on muutoinkin saanut suuren suosion niin tarjotaan sitä)
Asiasta voi viisastella vaikka kuinka - nämä vehkeet on testattu extreme oloissakin ja toimiviksi todettu. Takuulla on lämpöantureita jne. väärinkäyttöä, että lastentauteja saataisiin pois ja siihen ohjekirjaan kirjoitettua esim. "Mäkisessä maastossa älä vedä mitään, laatikko ei kestä..." -Jos tollaisia mainintoja ei ole niin terveellä järjellä vehkeet pysyy nipussa.
-
Normaali toiminta lämpötila automaatti laatikolla on siellä n 100 asteessa. :hello:
Jep, mutta jos laatikolle palaava öljy on jo tuossa lämpötilassa kuormituksessa, niin taatusti laatikosta tuleva öljy on kuumempaa.
Ei tuolla imusarjan ylipaineella ole mitää tekemistä laatikon lämpenemisen kanssa kun nimen omaan se tasainen kärryn veto maantiellä on se mikä se rassaa ja kuumentaa sitä laatikkoa. ;)
Varmaan riippuu moottorista ja ajo-olosuhteista aikas paljon. Tasaista on pohjanmaalla...
Vinokoneessa se ahdoille meneminen tapahtuu aikas herkästi kuormalla ja silloin sitä lämpöäkin sinne automaattiin alkaa tulemaan voiman suhteessa. Joten kummoista ylämäkeä ei tarvitse olla, että ahdoille mennään. Kuormastahan se riippuu, kuinka pitkälle ahdot nousevat.
Kyllä se ympäristön lämpötila vaikuttaa myös sen moottorin ja laatikon lämpöihin
Tottakai! :)
Asiasta voi viisastella vaikka kuinka - nämä vehkeet on testattu extreme oloissakin ja toimiviksi todettu. Takuulla on lämpöantureita jne. väärinkäyttöä, että lastentauteja saataisiin pois ja siihen ohjekirjaan kirjoitettua esim. "Mäkisessä maastossa älä vedä mitään, laatikko ei kestä..." -Jos tollaisia mainintoja ei ole niin terveellä järjellä vehkeet pysyy nipussa.
No, kaikki nuo volvon insinöörien mitoitukset eivät ole menneet ysissä aivan nappiin, sillä jostakin syystä syylärin kokoa on mallisarjan vanhenemisen myötä kasvatettu.
Ja AW71L laatikon jäähtyminen on helteellä ilmastoinnin keralla vähän siinä ja hänessä. Puhutaan ilman lämpötiloista +30C.
Nimimerkillä: Parikin kertaa olen onnistunut AW:n öljyt kiehauttamaan pelkästään motarilla ajamisella....
Tämä onnistui jo 0,8 baarin ahdoilla ja avosandaalillatm! :o
-
Jep, mutta jos laatikolle palaava öljy on jo tuossa lämpötilassa kuormituksessa, niin taatusti laatikosta tuleva öljy on kuumempaa.
Varmaan riippuu moottorista ja ajo-olosuhteista aikas paljon. Tasaista on pohjanmaalla...
Vinokoneessa se ahdoille meneminen tapahtuu aikas herkästi kuormalla ja silloin sitä lämpöäkin sinne automaattiin alkaa tulemaan voiman suhteessa. Joten kummoista ylämäkeä ei tarvitse olla, että ahdoille mennään. Kuormastahan se riippuu, kuinka pitkälle ahdot nousevat.
Tottakai! :)
No, kaikki nuo volvon insinöörien mitoitukset eivät ole menneet ysissä aivan nappiin, sillä jostakin syystä syylärin kokoa on mallisarjan vanhenemisen myötä kasvatettu.
Ja AW71L laatikon jäähtyminen on helteellä ilmastoinnin keralla vähän siinä ja hänessä. Puhutaan ilman lämpötiloista +30C.
Nimimerkillä: Parikin kertaa olen onnistunut AW:n öljyt kiehauttamaan pelkästään motarilla ajamisella....
Tämä onnistui jo 0,8 baarin ahdoilla ja avosandaalillatm! :o
Ei se useita kymmeniä asteita tipahda se lämpö siellä jäähdyttimessä.
Riittävän iso on kyllä viimeisin kehitys versio kun kestää monikertaiset tehot ilman ongelmia.
Eikös sulla ollut se lisäjäähdytin siellä keulassa alkuperäisen kierron lisäksi?
Vakio vermeillä vinokoneessa ahtojen nostolla nousee koneen lämpökuormat muttei tehot. ;)
-
Hampaiden pintapaineet yms ei taida olla käytetystä vaihteesta kiinni, kun saman verran sitä voimaa pitää moottorilta tienpintaan siirtää?
Ikiliikkuja suunnitelmissa?
-
Miten ilmastointi vaikuttaa laatikon lämpöihin merkittävästi?
-
Ikiliikkuja suunnitelmissa?
Hä?
Pintapaineisiin vaikuttaa käsittääkseni lähinnä siirrettävän voiman määrä ja ratasten keskinäinen kosketuspinta-ala. Kierrokset sitten vaikuttaa ominaisvärähtelytaajuuteen yms mistä onkin ollut puhetta. Ja jäähdytykseen tietty kanssa.
Mut mun putkiaivot ei kyllä heti tajua miten kierrosnopeus vaikuttaisi sellaisenaan pintapaineisiin? Matalilla kierroksilla tietty rasitus per hammas kestää pidempään kuin korkeammilla, mistä voi olla omat haittavaikutksensa(?), mutta pintapaineiden muuttuminen ei mee jakeluun :(
Jos joku fiksu selittäis, niiin olis jees!
-
A: Välityssuhde 10:1 Käyttö 1 rpm/10Nm=> käytettävä 10 rpm/1Nm
B: Välityssuhde 100:1 Käyttö 0,1 rpm/100Nm=> käytettävä 10 rpm/1Nm
-
A: Välityssuhde 10:1 Käyttö 1 rpm/10Nm=> käytettävä 10 rpm/1Nm
B: Välityssuhde 100:1 Käyttö 0,1 rpm/100Nm=> käytettävä 10 rpm/1Nm
Nyt, kun aloin miettimään, niin muuttuuko pintapaine kuitenkaan, koska hammasrattaan halkaisija muuttuu myös?
-
Ei se useita kymmeniä asteita tipahda se lämpö siellä jäähdyttimessä.
Riittävän iso on kyllä viimeisin kehitys versio kun kestää monikertaiset tehot ilman ongelmia.
Tällä hetkellä laatikosta yli sadan asteen lämpöinen öljy palaa laatikolle n. +60C lämpötilassa.
Moottorinlämpö ei olekkaan ongelma, vaan laatikon lämpeneminen. Lootaöljyt näet "jäähtyvät" sellaisessa 20cm putkessa siellä syylärin kylmässä päädyssä. Jäähdyttimen pinta-ala ei päätä huimaa mutta riittää normaaliajoon ja kuormaan, muttei suuremmalle rasitukselle.
Eikös sulla ollut se lisäjäähdytin siellä keulassa alkuperäisen kierron lisäksi?
Ei kuulu merikonttini vakiovarustukseen, eikä ole Volvon valmistama, omin pikku kätösin se on tehty.
Ja se on tehty juuri siksi, että ne laatikkoöljyt kiehahtivat kesähelteillä. Tänä kesänä ongelmia ei ole ollut missään kelissä.
Vakio vermeillä vinokoneessa ahtojen nostolla nousee koneen lämpökuormat muttei tehot. ;)
Vakiokalustoa minulla on voimansiirtolinja, lohko, nokka-akseli (vielä) ja turbo.
Kaipa se tehokin on noussut edes hitusen, kun tuossa FK vs. FT on sitä teho/vääntöeroa jonkin verran... ;)
Miten ilmastointi vaikuttaa laatikon lämpöihin merkittävästi?
Siksi, että ilmastoinnin lauhdutin on ensimmäisenä, sitten cooleri ja vasta sitten syyläri, jonka "kylmässä päädyssä se öljy kiertää.
Ilmastointi päällä syylärin läpi menevän ilman lämpötila nousee merkittävästi, jolloin laatikkoöljyn jäähtyminen heikentyy merkittävästi.
Tästä syystä olen tehnyt sen lisäkierron lootaöljylle keulalle ihan etummaiseksi.
Nyt, kun aloin miettimään, niin muuttuuko pintapaine kuitenkaan, koska hammasrattaan halkaisija muuttuu myös?
Nopeasti ajatellen;
pienempi ratas -> pienenmpi kehäpituus -> vähemmän hampaita kontaktissa -> pienempi hammaskosketus pinta-ala -> suurempi paine Pa/mm2.
-
Pintapaineeseen tietty vaikuttaa hammasrattaan koko ja hampaan profiili. H-rattaan pyörimisnopeuden vaikutus ei mee mun tajuntaan...
-
Tuota epäilinkin, mutta mikä on todellinen vaikutus laatikon lämpötilaan. kaupungissa eron varmasti näkee, jos on mittari, mutta maantiellä?
Sulla on ainoat julkiset mitatut datat, vaikkei olekkaan trailerin vedosta.. ihan uteliaisuudesta kysyn. Tämän asian ympärillä on mutuiltu (minä mukaan lukien) tarpeeksi. Myytti pitäisi murtaa. Itse luulen ettei lämpö normaalikäytössä tai vaunun vedossa tapa - ellei turbiini pyöri painavaa vedettäessä vapaana. 740/940 taisi lukitus napata n. 90:ssä mittarinopeutta kiinni..
Nää uudemmat lukitsee aiemmin ja ilmeisesti ykköstä lukuunottamatta kaikilla vaihteilla ja äänestä kuulee milloin ahdistaa.
-
Pintapaineeseen tietty vaikuttaa hammasrattaan koko ja hampaan profiili. H-rattaan pyörimisnopeuden vaikutus ei mee mun tajuntaan...
Rengas pyörii vakionopeudella ja vakioväännöllä:
Kun vaihdetaan isompi välitys päälle, niin silloin moottorin pyörimisnopeus pienenee, joten väännön on kasvettava, jotta kyetään pitämään alkuperäinen tilanne.
-
Rengas pyörii vakionopeudella ja vakioväännöllä:
Kun vaihdetaan isompi välitys päälle, niin silloin moottorin pyörimisnopeus pienenee, joten väännön on kasvettava, jotta kyetään pitämään alkuperäinen tilanne.
Vääntöhän tuossa pysyy vakiona riippumatta vaihteesta. Moottorilta tietty vaaditaan enempi, mutta ei joku 4. tai 5. vaihteen ratas tiedä hittojakaan siitä, kuinka kovilla moottori on sitä niiden kautta välitettävää vääntöä tuottaessaan.
-
Tuota epäilinkin, mutta mikä on todellinen vaikutus laatikon lämpötilaan. kaupungissa eron varmasti näkee, jos on mittari, mutta maantiellä?
Maantiellä ne ongelmat minulla laatikon lämpöjen kanssa ovat olleetkin, sillä kaupungissa ei voi käyttää avosandaaliatm, kuten motarilla ohituksissa voi! :D
Kaupungissakin laatinkon lämpötilat laskivat tuon viritykseni ansiosta selvästi.
Sulla on ainoat julkiset mitatut datat, vaikkei olekkaan trailerin vedosta.. ihan uteliaisuudesta kysyn. Tämän asian ympärillä on mutuiltu (minä mukaan lukien) tarpeeksi. Myytti pitäisi murtaa. Itse luulen ettei lämpö normaalikäytössä tai vaunun vedossa tapa - ellei turbiini pyöri painavaa vedettäessä vapaana. 740/940 taisi lukitus napata n. 90:ssä mittarinopeutta kiinni..
Juu, traileria en ole vetänyt, jarrutonta kärriä ylikuormattuna kyllä. :-[
Myyttien murtaminen on mukavaa (myös eräs suosikkisarjani TV:ssä)! ;D
80km/h nopeus on vähän kettumainen AW71L:lle moottorin kierroslukujen osalta, sillä siinä mennään nelosvaihteella alle stall-speedin, joten veto vaihtelee aikas rajusti mäkien mukaan, jolloin kaasupoljinta saa veivata kokoajan.
Kolmosella lailliset nopeudet ovat siellä +2500rpm joten koneessakin on vetoa ihan toisella tavalla, eikä kaasua tarvitse veivata kokoajan, millä on positiivinen vaikutus kulutukseen.
Nelosella kärriä vedettäessä laatikon lämpötila on korkeampi kuin kolmosella, varsinkin mäkisessä maastossa.
Ja omassa merikontissa, kuten kaverinikin, turbiini lukittuu vasta +96km/h. Itselläni se vaihtelee laatikkoöljynlämpötilan funktiona 96-101km/h normaaleissa laatikon lämmöissä. Mittarinopeutta on silloin hitusen päälle satanen.
Toki öljyn laatu/ikä/kuluneisuuskin tekee vielä oman mausteen!
Nää uudemmat lukitsee aiemmin ja ilmeisesti ykköstä lukuunottamatta kaikilla vaihteilla ja äänestä kuulee milloin ahdistaa.
Osa lukitsee, osa ei. Riippuu siitä, miten mottorin/laatikon ohjain tulkaa kuormistustilanteen. Ihan uusimmat ovat fiksumpia mutta 2000-luvun puolella ne olivat vielä idioottilaatikoita nykyisiin verrattuna.
Pintapaineeseen tietty vaikuttaa hammasrattaan koko ja hampaan profiili. H-rattaan pyörimisnopeuden vaikutus ei mee mun tajuntaan...
Otetaan aika-akseli mukaan...
Auton eteneminen vakionopeudella vaatii tasaisella tiellä vakiotehon, eikö?
Tehohan tulee: P=W/t (teho=työ/aika)
Tästä seuraa se, että jos tehon pitää olla vakio ja kierrosluku (aika) laskee, pitää voiman (vääntö) lisääntyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Py%C3%B6rimisliike#Tasaisen_py.C3.B6rimisliikkeen_teho
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teho#Mekaaninen_teho
Vääntöhän tuossa pysyy vakiona riippumatta vaihteesta. Moottorilta tietty vaaditaan enempi, mutta ei joku 4. tai 5. vaihteen ratas tiedä hittojakaan siitä, kuinka kovilla moottori on sitä niiden kautta välitettävää vääntöä tuottaessaan.
Toinen ratas kyllä tuntee tilanteen nahoissaan... :o
Ja kun moottorin kierrosluku laskee alemmas, alkavat vääntövärähtelyt näyttelemään mielenkiintoista näytelmää, koska nelisylinterinen nelitahti moottori ei tee työtä kuin 180 asteen välein... Mikä tarkoittaa sitä, että voima tulee pulsseina. Mitä matalampi kierrosluku, sitä suurempina pulssina ja se on se asia, mikä laatikkoa alkaa wituttamaan ennenpitkää...
Tämä edellyttää tietysti, että nopeus pyritään pitämään vakiona, eikä teho... ;)
-
Ja niin kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti , aamen :2funny: sori oli pakko, aika korkealentoista juttua ja meni ehkä jo vähän ohi aiheen?
-
Joo noi vääntövärähtelyt on varmana myrkkyä rattaille. Kärrin vetämisessä tietty välitys ratkaisee, millä nopeudelka tuolle alueelle mennään.
-
Nyt kun on käsitelty kiehuva takavetoisen automaattilaatikko jolla ei tee mitään, niin sitten voisi siirtyä takaisin manuaaliaskiin. :D
-
Ja kun moottorin kierrosluku laskee alemmas, alkavat vääntövärähtelyt näyttelemään mielenkiintoista näytelmää, koska nelisylinterinen nelitahti moottori ei tee työtä kuin 180 asteen välein... Mikä tarkoittaa sitä, että voima tulee pulsseina. Mitä matalampi kierrosluku, sitä suurempina pulssina ja se on se asia, mikä laatikkoa alkaa wituttamaan ennenpitkää...
Vaikka ollaan oltu kaukana manuaaleista, niin yksi johtopäätös on vedettävä ;D
Nelisylinterisellä ei kannata vetää isoilla vaihteilla, no ei ne jaksaiskaan... Jos haluat todennäköisemmin vetokäytössä kestävän laatikon, valitse moottoriksi yli nelipyttyinen, mitä enemmän sylintereitä sen parempi.. Eikai tuokaan toiseltakaan kantilata katsottna yllätä, kun useampisylinteriset ovat yleensä tehokkaampia ja sitä kautta myös lootan mitoituksen pitäisi olla jykevämpää.
Tuosta manuaalista, onko niissäkin jotain ongelmia? Turbiini ei ainakaan pyöri vapaana ja nosta lämpöjä.
-
Paras yhdistelmä millä olen vetänyt, niin 6-vaihteinen D5 V70 mk2. Siinä on jäykempi alusta kuin mk3 ja vitosella on jotenkin mukavempi vetää kuin 5-vaihteisen vitosella. Onko sitten hieman lyhyempi vitonen 6-vaihteisessa.Toki maltti pitää muistaa, ettei vedätä vitosella.
D5 riittää myös mukavasti voima vetämiseen. Ainut vika Volvossa on vaan 1800kg kokonaismassa rajoitus.
-
Tarttee olla nähtävästi aivokirurgi tai raketti-insinööri kaavoineen että pystyy vetään Volvolla vaunua.. Minä taidan vuokrata asuntoauton niin pääsee paljon pienemmillä mietinnöillä..Kyllä tuolla Scanialla onkin helppo vetää, ei muuta kun kärry perään ja baanalle..
-
Tarttee olla nähtävästi aivokirurgi tai raketti-insinööri kaavoineen että pystyy vetään Volvolla vaunua.. Minä taidan vuokrata asuntoauton niin pääsee paljon pienemmillä mietinnöillä..Kyllä tuolla Scanialla onkin helppo vetää, ei muuta kun kärry perään ja baanalle..
Volvo taitaa olla suosituin vaunuveturi. Ei muutakuin vaunu perään vaan ja menoksi. Volvolla on tosi hyvä vetää.
-
Ite ainakin tykästyin tuohon omaan autoon vetohommissa.
2.5tdi:ssä riittää ruutia veneenvetoon ihan tarpeeksi.
Ainoa minkä vaihtasin olisi vetävien pyörien paikka, takavedolla nousisi vene paremmin huonostakin luiskasta, mutta tälläkin pärjää hyvin.
Varmaan tuo D5 olisi vielä mukavampi, ehkä joskus. :sundaydriver:
-
Nyt kun on käsitelty kiehuva takavetoisen automaattilaatikko jolla ei tee mitään, niin sitten voisi siirtyä takaisin manuaaliaskiin. :D
Loppuunkäsitelty? No, ei hitossa, vaan vasta pintasilauksella hipaistu asiaa! :juhau:
Kyllä se takatuupparin automaagi on mukava loota ajaa, vaikka se tehoa hukkaakin! :)
Manuaalilla sitä tehoa saisi tienpintaan selvästi enemmän, mutta mukavuuden haluisena maksan sen muutaman wiinalitran sadalle kilometrille lisää siitä, että saan aiheuttaa ituhipeille ihottumaa! ;D
Tässä just nyt täytyy lähteä konttorille 200kg ylimääräisen lastin kanssa kuumentamaan lootaöljyjä. :D
Lisäjäähdyttimelläni varustetussa merikontissa ne ölpät eivät enää kiehu, vaikka tulisi tehtyä "muutama" nussuttajan ohitus! :2funny:
Manuaaliaskin veto-ominaisuuksia on jo edellisissä viesteissä käsitelty aikas laveasti! :hello: ;)
Vaikka ollaan oltu kaukana manuaaleista, niin yksi johtopäätös on vedettävä ;D
Nelisylinterisellä ei kannata vetää isoilla vaihteilla, no ei ne jaksaiskaan... Jos haluat todennäköisemmin vetokäytössä kestävän laatikon, valitse moottoriksi yli nelipyttyinen, mitä enemmän sylintereitä sen parempi.. Eikai tuokaan toiseltakaan kantilata katsottna yllätä, kun useampisylinteriset ovat yleensä tehokkaampia ja sitä kautta myös lootan mitoituksen pitäisi olla jykevämpää.
Liittimesi on hitusen poskellaan (liitin=johdon päätös)! :D
Kyllä se rivinelonenkin jaksaa oikein hyvin, kunhan jurbo on kunnossa!
Vaparilla kierroksia on oltava luonnostaan enemmän, että se jaksaa vetää tai iskutilavuutta kaksi-numeroisissa luvuissa! ;D
Sylinterien määrä ei tee autuaaksi, vaan se sylinteristä saatava teho! ;)
Litrateho on se millä moottorin veto-ominaisuuksia arvostellaan vedossa, eikä sylinterimäärä!
Koska milläs hitolla se 60tn kuorma tulee 6-pyttyisen rivikoneen perässä?
Lootan mitoitus on yleensä moottorin/auton omainaisuuksista kiinni oleva asia, eikä sylinterien määrästä!
Tuosta manuaalista, onko niissäkin jotain ongelmia? Turbiini ei ainakaan pyöri vapaana ja nosta lämpöjä.
Manuaalin ongelmia/ominaisuuksia käsiteltiin edellisillä sivuilla aikas pitkälle nyansseihin menevin jutuin!
Manuaalia lämmittää turbiinia lukuunottamatta samat mekaanisen vaihteiston ominaisuudet, kuin tomaattiakin...
Tai jos näin ei olisi, niin perä/manuaali aski pysyisivät aina ympäristön lämpötilassa! :o
Tarttee olla nähtävästi aivokirurgi tai raketti-insinööri kaavoineen että pystyy vetään Volvolla vaunua.. Minä taidan vuokrata asuntoauton niin pääsee paljon pienemmillä mietinnöillä..Kyllä tuolla Scanialla onkin helppo vetää, ei muuta kun kärry perään ja baanalle..
Kirurgi ja ingenjööri tarvitsevat täsmälleen samaa ominaisuutta, joka pitäisi julistaa natura-ohjelmassa suojeltavaksi ominaisuudeksi, eli tervettä talonpoikais-järkeä! :-[
Ja niin kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti , aamen :2funny:
Ne, jotka ymmärsivät, tekivät niin! :2funny: :2funny: :2funny:
sori oli pakko, aika korkealentoista juttua ja meni ehkä jo vähän ohi aiheen?
Älä nyt! Eihän tässä ole vielä päästy edes kiitoradalta kunnolla irti! ;D ;D ;D
-
Kuorma-autolla vetäny liki 5 miljoonaa kilometriä perävaunua eikä ikinä ole kollegoiden kanssa tarvinnut alkaa ihmetellä jotain hammasrataspaineita tai kitkoja..ja on ollu automaattia , puoliautomaattia , keppilootaa yms. painot 100 tonniin asti laveteilla.. tuntuu että jos lyö muulikärryn henkilöauton perään niin tarttee laskea jollain ihme kaavoilla kaikenmaailman paineet, kitkat, lämmöt jne. Kun kysyin tuosta vaunun vedosta millä vaihteella tarkoitin vain kuinka tuo vitosen vaihteen käyttö Volvolla kun ei ole ennemmin Volvoa ollut . Jos sivuakselilla vitonen kuten esim takaveto Hiace niin ei kestä jos veto menee pääakselia niin kestää. Näissä nähtävästi 3 akselia laatikossa "päällekkäin" Ei tässä olla avaruuteen lähdössä vaan normi maantietä olis tarkoitus kulkea vaunu perässä.
-
Kuorma-autolla vetäny liki 5 miljoonaa kilometriä perävaunua eikä ikinä ole kollegoiden kanssa tarvinnut alkaa ihmetellä jotain hammasrataspaineita tai kitkoja..ja on ollu automaattia , puoliautomaattia , keppilootaa yms. painot 100 tonniin asti laveteilla.. tuntuu että jos lyö muulikärryn henkilöauton perään niin tarttee laskea jollain ihme kaavoilla kaikenmaailman paineet, kitkat, lämmöt jne. Kun kysyin tuosta vaunun vedosta millä vaihteella tarkoitin vain kuinka tuo vitosen vaihteen käyttö Volvolla kun ei ole ennemmin Volvoa ollut . Jos sivuakselilla vitonen kuten esim takaveto Hiace niin ei kestä jos veto menee pääakselia niin kestää. Näissä nähtävästi 3 akselia laatikossa "päällekkäin" Ei tässä olla avaruuteen lähdössä vaan normi maantietä olis tarkoitus kulkea vaunu perässä.
O0 Mut kovan keskustelun sait aikaan, laadusta en kommentoi. ::)
-
Niin, eikä ollut ihan ensimmäinen vastaava... ;D
Ei noiden kajahdusjuttuja ole kuulunut, eli antaa mennä - tietäpitkin.
-
Kyllä sain joo.. Monen moiset oli vastaukset, hyvä että on eri mielipiteitä.Joo annetaan mennä pitkin baanaa niinku entinen mies lauloi . Asfaltti on kuumaa. :)
-
Paras yhdistelmä millä olen vetänyt, niin 6-vaihteinen D5 V70 mk2. Siinä on jäykempi alusta kuin mk3 ja vitosella on jotenkin mukavempi vetää kuin 5-vaihteisen vitosella. Onko sitten hieman lyhyempi vitonen 6-vaihteisessa.Toki maltti pitää muistaa, ettei vedätä vitosella.
D5 riittää myös mukavasti voima vetämiseen. Ainut vika Volvossa on vaan 1800kg kokonaismassa rajoitus.
No kyllä mk2 alusta löysempi kuin mk3.
-
mk1 alusta oli kans jämäkkä. mihin Make on bimmerin hävittäny ? mistä löysit noin iso koneisen S80 ? sillä ainakin jaksaa vetää jos kehtaa, mutta ekköhännää ottas takatuupparin vetoautoksi kummiskin , ei ole eturenkaat ilmassa suttaamassa ;D
kahteen ensimmäiseen kyssäriin sama vastaus. BMW merkkiliikkeestä Laakkoselta. No ei tule vedettyä mitään joten en osaa sanoa. :)
-
Kuorma-autolla vetäny liki 5 miljoonaa kilometriä perävaunua eikä ikinä ole kollegoiden kanssa tarvinnut alkaa ihmetellä jotain hammasrataspaineita tai kitkoja..
Siinä on se taikasana "kuorma"... :D
Ja saahan sitä akateemisesti olla kiinnostunut aiheesta ja pohdiskella sen taustavaikuttajia.
Ei noiden kajahdusjuttuja ole kuulunut, eli antaa mennä - tietäpitkin.
Omakohtaisesti olen porsittanut viisi vaihdelaatikkoa ja vasta isompi Getrakki kesti! ;)
Eräästä 90-luvun lopulla lastuamastani Bimmerin 530d:stä kajahti pääakseli, kun herr myyntitykki tykkäsi laittaa 1000rpm kierroksilla vitosen tupaan ja käyttää sitä jurbokiisselin alavääntöä! :idiot2:
Meni muuten takuuseen se laatikon vaihto, kun autolla oli vasta 35tkm ajettu! :o
Taisi olla toinenkin, mutta en muista varmaksi. ???
Joten ei ne ihan perättömiä juttuja ole nuo laatikoiden porsimiset... :hello:
Joo annetaan mennä pitkin baanaa niinku entinen mies lauloi . Asfaltti on kuumaa. :)
Näin tehdään! :2funny:
-
"Siinä on se taikasana "kuorma"... " Ei todellakaan ole mikään taikasana.. Kuorma-autosta saa taitamaton kuljettaja rikottua paitsi vaihteiston niin myös kytkimen ja vetoakseli lukon/lukot, perän/perät.... Teliveto akseliperäisissä riittää kun kääntää esim metsäautotieltä pikitielle tullessa täydet lukot päällä 90 astetta niin lukon hylsy halkeaa, ja perä on avattava..Itse ajan puutavara autoa ja voin kertoa että voimansiirto on varmasti suhteessa kovammalla kuin vedettäessä henkilöautolla vaunua. No se siitä..
-
Kärri kiinni ja ajamaan.... Eihän se niin vaikeeta oo ???
-
ehkä paras että vetäköön jokainen vaikka muoviämpäri kutosella jos siltä tuntuu,toiset kestää toiset ei,yhtäkään vaihteistoa en oo vielä saanut paskax sillä että suurinta vaihdetta ei käytetä,oma vaunu painaa 1350 kiloa ja aina on mukana tullut ja tulee edelleen,kumminkin yritän urakan tehdä mahdollisimman helpoksi autolle!mutta sehän on selvä että kaikki saa paskax jos niin haluaa.
t.940 ft +aw71l 355tkm takana.
-
Aiheeseen liittyen...Volvoni kytkin luisti reilu vuosi sitten selvästi, mutta nyttemmin luistelu on loppunut kokonaan, eli toimii täysin normaalisti. Mistä tämä tälläinen kertoo, ilmoitteleeko kytkin hajoamisestaan tuolleen ja sit lopulta hajoaa kokonaan?? Kytkin ei myöskään täristä tyhjäkäynnillä, eikä kyllä muutenkaan. Itse olen miettinyt et oisko silloin reilu vuosi sitten ollut vaan joku öljyvuoto joka olis kastellut/liukastanut kytkimen ja siksi luisti ja nyt se ois "kuivunut" pois ja siksi pitää hyvin...
Kysymykseni onkin että kannattaako tälläisellä autolla lähteä vetämään 1300kg vaunua vai onko se miten todennäköistä että kytkin leviää lopullisesti?
-
Kuorma-autosta saa taitamaton kuljettaja rikottua paitsi vaihteiston niin myös kytkimen ja vetoakseli lukon/lukot, perän/perät....
Niin saa henkilöautostakin paikkoja rikki TOTA-kuski (toistaitoinen)... ;)
Tarkistin oman merikonttini (945) ohjekirjasta, siellä sanotaan automaatin osalta:
- Peräkärry perässä nelosvaihde pois päältä
- Lisä öljynjäähdytintä suositellaan kaikkiin vaunun vetoihin
- Lisä öljynjäähdytin vaaditaan yli 1500kg kärripainoilla
- Vetoaisakuorma max. 75kg
- Yli 1500kg kärrien vetäminen kielletty "lämpimissä ilmastoissa" (mitä ne nyt ovatkaan) ???
Manuaalin osalta ei mitään muuta kuin suosituksia, ja kielto ajaa yli 1500kg kärryillä "lämpimissä ilmastoissa".
Kaikkein paras apu tässäkin on se, että lukee oman kotteronsa ohjekirjan ja lopuksi käyttää tervettä järkeä! ;)
-
Kaikkein paras apu tässäkin on se, että lukee oman kotteronsa ohjekirjan ja lopuksi käyttää tervettä järkeä! ;)
Tähän erittäin hyvään neuvoon päästiin melko nopeasti. Vain muutaman sivun verran analysointia mm vaihteiston lämmöistä,hammasrattaiden kitkoista, vaihteiston voitelusta,akselien pyörimisnopeuksista ym. :2funny:
-
Meikäläisellä ei ole tuota ohjekirjaa , mutta aion sen kyllä varmasti hankkia.. Seuraava kysymykseni voisi olla vielä vaikeampi kuin tuo "vaunun veto" joka sekin aiheutti melkoista pähkäilyä . Pääsemme kaikki paljon vähemmällä kun hankin sen opuksen enkä täällä turhia kysele. :)
-
Meikäläisellä ei ole tuota ohjekirjaa , mutta aion sen kyllä varmasti hankkia.. Seuraava kysymykseni voisi olla vielä vaikeampi kuin tuo "vaunun veto" joka sekin aiheutti melkoista pähkäilyä . Pääsemme kaikki paljon vähemmällä kun hankin sen opuksen enkä täällä turhia kysele. :)
Ei kun kysele vaan, saa tässä itsekkin ohimosuoni tykyttäen yrittää ottaa selkoa mistä on oikein kysymys.. Hyvää aivojumppaa ikääntyvillekkin ;)
-
:) :) :) :) :) :)
-
Joo - säästä eurot, saadaan taas erinomaista viihdettä, jossa musta todistetaan valkoiseksi ja idioottivarma 100% epäluotetavaksi ;D
-
todennäköisesti kytkinlevy ja paineasetelma joudutaan uusimaan autoosi jossain vaiheessa......
Tämä selvä, mutta onko se edessä heti jos lähden vaunua vetelemään, se tässä mietityttää...?
Ei viittis tahallaan lähteä sitä rikkomaan, jos muuten kestäis vielä hyvän tovin.
-
Tämä selvä, mutta onko se edessä heti jos lähden vaunua vetelemään, se tässä mietityttää...?
Ei viittis tahallaan lähteä sitä rikkomaan, jos muuten kestäis vielä hyvän tovin.
Kuten tässä topicissa jo todettiin: Vaunun vetäminen ei rasita voimansiirtoa.
-
Tämä selvä, mutta onko se edessä heti jos lähden vaunua vetelemään, se tässä mietityttää...?
Ei viittis tahallaan lähteä sitä rikkomaan, jos muuten kestäis vielä hyvän tovin.
Sinuna välttäisin alle 2000rpm kierroksia, koska kytkin joutuu sitä kovemmalle vääntörasitukselle, mitä matalammat koneen kierrokset ovat (vakionopeudella).
Ja jos pienikin oire luistamisesta tulee, niin kytkinasetelma kaikkinensa vaihtoon ja heti.
Kuten tässä topicissa jo todettiin: Vaunun vetäminen ei rasita voimansiirtoa.
Juu, ja nykyaikaiset sähköiset automaattivaihteistot ovat täydellisen immuuneja noiden vanhojen öljyn watkainten ongelmille, koska niihin ei tarvitse edes öljyjäkään vaihtaa koskaan! ;D
Manuaalivaihteistot sitten hankkivat tyhjiöenergiasta vääntöapua matalille kierroksille suurimilla vaihteilla, koska nekin kestävät mitä tahansa nykyaikaisten monisyliteristen moottoreiden jatkeina! ;D
Eikä vinokoneen tehokaan nouse, vaikka ahdot nostetaan 0,3 baarista sinne 1,1 baariin! ;D
Kannattaa lukea näitä kommentteja sieltä 3-sivulta alkaen uudelleen. Ajatuksella! ;)
Ps. Merikontissa valmistaja kieltää yli 1500kg kärrin vetämisen kaikilla vaihteistoilla "lämpimissä olosuhteissa".
Valmistaja suosittaa myös öljyjen vaihtovälin puolittamista vaunun vetämisen yhteydessä.
Mutta ilmeisesti uudemmat autot ovat täydellisen vapaita tuollaisista ominaisuuksista, eikä niiden laatikkoöljyt koskaan kuumene! :2funny:
-
Mutta ilmeisesti uudemmat autot ovat täydellisen vapaita tuollaisista ominaisuuksista, eikä niiden laatikkoöljyt koskaan kuumene! :2funny:
No ainakin noissa omissa harvoissa automaateissa on ollut lisä jäähdytin keulassa jo valmiina. Suoja systeemejä on sitten kanssa jos lämmöt nousee liiaksi. Eli siinä mielessä huomattavasti parempia kuin antiikin aikaiset automaatit.
-
Sinuna välttäisin alle 2000rpm kierroksia, koska kytkin joutuu sitä kovemmalle vääntörasitukselle, mitä matalammat koneen kierrokset ovat (vakionopeudella).
Ja jos pienikin oire luistamisesta tulee, niin kytkinasetelma kaikkinensa vaihtoon ja heti.
Eli jos vaunu vedossa pidän kierrokset päälle 2000rpm, se kestää tuollaisen rasituksen?
Miksi kytkin pitäis vaihtaa heti jos se alkaa luistamaan, joku on sitä mieltä että se voi kestää pitkäänkin vaikka luistelee, kunhan ei ala isommin täristämään?
-
Eli jos vaunu vedossa pidän kierrokset päälle 2000rpm, se kestää tuollaisen rasituksen?
Miksi kytkin pitäis vaihtaa heti jos se alkaa luistamaan, joku on sitä mieltä että se voi kestää pitkäänkin vaikka luistelee, kunhan ei ala isommin täristämään?
Konetta kuormitetaan vähemmän tuolla +2000rpm -> jolloin se tuottaa vähemmän vääntömomenttia vaikka tehon tuotto pysyy vakiona -> Kytkin ei joudu yhtä kovalle kuormalle. Koska kytkin joutuu välittämään jokaisen Newtonmetrin, jolla yhdistelmää liikutetaan, joutuu se suuremmilla kierroksilla pienemmälle rasitukselle vakioteholla.
Luistava kytkin -> lämpöä -> kytkinlevy tuhoutuu hyvin nopeasti kulumalla ja/tai ylikuumentumalla. Pahimmillaan vauhtipyöräkin tarvitsee sorvausta luistamisen seurauksena.
Jos kytkin on aikaisemmin luistanut vähäisesti öljyn tms. pintalian vuoksi, niin se voi kuluessaan/puhdistuessaan ruveta toimimaankin, mutta jos se kytkinlevy ylikuumenee, niin peli on menetetty aika varmasti.
Automaatissa tuon kytkimen voi korvata sanalla momentinmuunnin.
No ainakin noissa omissa harvoissa automaateissa on ollut lisä jäähdytin keulassa jo valmiina. Suoja systeemejä on sitten kanssa jos lämmöt nousee liiaksi. Eli siinä mielessä huomattavasti parempia kuin antiikin aikaiset automaatit.
Vai olisko niin, että monissa uudemmissa automaageissa ei ole tuollaista merikontin vesi/öljy-lämmönvaihdinta sattuneista syistä ilman lisäjäähdytintä. ;)
Uudemmissa automaateissa on myös varmuuskerrointen mitoitukset pienempiä suojamekanismien vuoksi -> Väärinkäytössä kesto huonompi.
AW03-7x sarjan laatikot (http://www.aisin-aw.co.jp/en/products/drivetrain/lineup/index.html#d03-70LS) ovat tarkoitettu sinne n. 200Nm moottorin vääntömomenteille valmistajan mukaan.
Joten varmuuskerrointa on mukavasti, jos laatikko rupeaa lipsumaan vasta siellä +600Nm. :)
Huoltomanuskahan näihin volvon vanhempiin automaattilaatikoihin löytyy tästä:
http://www.scribd.com/doc/21651943/Volvo-Aw71-Manual
Ja eihän noilla uusilla volvoilla saa edes tomaatilla hinata yli 1500kg peräkärriä valmistajan suositusten mukaan! :o :o :o :o
http://new.volvocars.com/ownersdocs/2002/2002_V70/02v70_06b.htm#pg95
2010 (V70) mainitaan näin:
If you use the manual (Geartronic) shift
positions while towing a trailer, make
sure the gear you select does not put
too much strain on the engine (using too
high a gear).
http://new.volvocars.com/ownersdocs/2010/2010_v70xc70/2010V70XC70OwnersManual.pdf
Joten miten ihmeessä tuolle merikontin mekaaniselle tomaatille sallitaan, jopa 1800kg massojen vetäminen? ;)
Eli kaikki aikaisemmin sanomani on voimassa uudempienkin volvojen kanssa! :hello:
Kyllä se usko tekee automiehellekin omituisia juttuja! ::)
-
Taas on vedetty tänään 350km vaunua ilman mitään ongelmia manuaalilla :-)
-
Taas on vedetty tänään 350km vaunua ilman mitään ongelmia manuaalilla :-)
ei yllätä,kun järkipäässä niin kaikki toimii niinkun pitääkin oli sitten kyseessä manuaali tai automaatti.
-
Nelonen on hyvä vaihde. Myötäsissä sitten nakkaa vitosen sisään.
-
Kyllähän se vaihde pitää valita silleen että kevyesti jaksaa vetää... Väkinsin ei jaksa kukaan vääntää ::)
Tämäkin yhistelmä kulki tasasella just 5lla 90km/h jos ois uskaltanu ajaa :2funny: 4lla mentiin ja alamäessä sit pysty 5sta tarjoamaan
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/283418_10150282977493363_870328_n.jpg)
-
Nelonen on hyvä vaihde. Myötäsissä sitten nakkaa vitosen sisään.
O0 O0
-
Mitäs teillä kuluttaa Volvot vetohommissa? Ajotietokone näyttää 8.6, mutta todellinen on kyllä 10 paikkeilla.
-
AW03-7x sarjan laatikot (http://www.aisin-aw.co.jp/en/products/drivetrain/lineup/index.html#d03-70LS) ovat tarkoitettu sinne n. 200Nm moottorin vääntömomenteille valmistajan mukaan.
Joten varmuuskerrointa on mukavasti, jos laatikko rupeaa lipsumaan vasta siellä +600Nm. :)
Huoltomanuskahan näihin volvon vanhempiin automaattilaatikoihin löytyy tästä:
http://www.scribd.com/doc/21651943/Volvo-Aw71-Manual
Ja eihän noilla uusilla volvoilla saa edes tomaatilla hinata yli 1500kg peräkärriä valmistajan suositusten mukaan! :o :o :o :o
http://new.volvocars.com/ownersdocs/2002/2002_V70/02v70_06b.htm#pg95
2010 (V70) mainitaan näin:http://new.volvocars.com/ownersdocs/2010/2010_v70xc70/2010V70XC70OwnersManual.pdf
Joten miten ihmeessä tuolle merikontin mekaaniselle tomaatille sallitaan, jopa 1800kg massojen vetäminen? ;)
Eli kaikki aikaisemmin sanomani on voimassa uudempienkin volvojen kanssa! :hello:
Kyllä se usko tekee automiehellekin omituisia juttuja! ::)
S80 T6:ssä oli ihan tuo vesijäähdyttimen kierto ja sitten vielä lisäjäähdytin.
600nm ja sitten heräsin ja päästin kissan ulos..... :2funny:
Koskee manuaali puolen asetuksia. Ei ole voimassa jos ajat D asennolla. "stupid contol"
1800kg on saa vetää nykyisellä S80:llä.
:sundaydriver:
-
Konetta kuormitetaan vähemmän tuolla +2000rpm -> jolloin se tuottaa vähemmän vääntömomenttia vaikka tehon tuotto pysyy vakiona -> Kytkin ei joudu yhtä kovalle kuormalle. Koska kytkin joutuu välittämään jokaisen Newtonmetrin, jolla yhdistelmää liikutetaan, joutuu se suuremmilla kierroksilla pienemmälle rasitukselle vakioteholla.
Luistava kytkin -> lämpöä -> kytkinlevy tuhoutuu hyvin nopeasti kulumalla ja/tai ylikuumentumalla. Pahimmillaan vauhtipyöräkin tarvitsee sorvausta luistamisen seurauksena.
Jos kytkin on aikaisemmin luistanut vähäisesti öljyn tms. pintalian vuoksi, niin se voi kuluessaan/puhdistuessaan ruveta toimimaankin, mutta jos se kytkinlevy ylikuumenee, niin peli on menetetty aika varmasti.
Kiitos, tämä selvitti asian kokonaan.
-
S80 T6:ssä oli ihan tuo vesijäähdyttimen kierto ja sitten vielä lisäjäähdytin.
600nm ja sitten heräsin ja päästin kissan ulos..... :2funny:
Koskee manuaali puolen asetuksia. Ei ole voimassa jos ajat D asennolla. "stupid contol"
1800kg on saa vetää nykyisellä S80:llä.
:sundaydriver:
Niin... Lisäjäähdytin, mitä merikontissa ei vakiona ole! :hello:
T6:ssa on jo vakiona 440Nm, joten aikas pian kissa karkasi. ;)
Manuaali sanoo 2011 S80 mallille näin:
Max. trailer weights Without brakes: 1650 lbs
With brakes, 1 7/8” ball: 2,000 lbs
With brakes, 2” ball: 3,300 lbs
Without brakes: 750 kg
With brakes, 1 7/8” ball: 900 kg
With brakes, 2” ball: 1500 kg
Max. tongue weight 165 lbs 75 kg
-
Lisätäänpä tähän viihteeseen muutama kommentti:
Ja eihän noilla uusilla volvoilla saa edes tomaatilla hinata yli 1500kg peräkärriä valmistajan suositusten mukaan! :o :o :o :o
http://new.volvocars.com/ownersdocs/2002/2002_V70/02v70_06b.htm#pg95
2010 (V70) mainitaan näin:http://new.volvocars.com/ownersdocs/2010/2010_v70xc70/2010V70XC70OwnersManual.pdf
Joten miten ihmeessä tuolle merikontin mekaaniselle tomaatille sallitaan, jopa 1800kg massojen vetäminen? ;)
Eli kaikki aikaisemmin sanomani on voimassa uudempienkin volvojen kanssa! :hello:
Kyllä se usko tekee automiehellekin omituisia juttuja! ::)
Jos nyt viitattaisiin eurooppalaiseen vastaavaan ohjekirjaan, kun Suomessa ollaan:
http://esd.volvocars.com/site/owners-information/MY10/PDF/V70_XC70/V70_owners_manual_MY10_FI_tp10972.pdf
Vetopainot sivuilla 283-284.
Kas kummaa, verrattuna Pohjois-Amerikan kirjaan, erilaisesta vetokoukusta johtuen vetopainot näyttävät olevan maks 2100 manuaalilla ja 2100 kg automaatilla mallilla XC70 ja V70:llä saa vetää max 2000kg.
Ottamatta kantaa siihen, kestääkö vaihteisto maksimi vetopainoilla rasituksen, vai ei niin ainakin volvo testaa malliensa toimivuuden selkeästi ylipainoisilla yhdistelmilla niin ruotsissa, kuin Death Valleyssäkin.
Toki jos enemmän vetelee painavaa kuormaa, niin vaihteistoöljyt kannattaa vaihtaa esim kerran vuoteen.
Edit: typoja
-
Lisätäänpä tähän viihteeseen muutama kommentti:
Hyvä, että olet viihtynyt! Koska minäkin olen! :2funny:
Ottamatta kantaa siihen, kestääkö vaihteisto maksimi vetopainoilla rasituksen, vai ei niin ainakin volvo testaa malliensa toimivuuden selkeästi ylipainoisilla yhdistelmilla niin ruotsissa, kuin Death Valleyssäkin.
Kuuluu autonvalmistajien testiprosesseihin. Sitä ei vain meille kuluttajille kerrota, porsiko testeissä jotakin!
Toki jos enemmän vetelee painavaa kuormaa, niin vaihteistoöljyt kannattaa vaihtaa esim kerran vuoteen.
Tai jopa tiuhemmin, sillä öljyt ottavat siipeensä tomaatilla vetämisestä yllättävän herkästi raskaassa kuormituksessa.
Hyvä pointti tuo Suomi manuaali! ;)
Siinä on vielä hämmentävämpiä lukuja ja vaihtelua.
Moottori Vaihteisto Enimmäismassa, jarrullinen
perävaunu (kg)
Suurin kuulaan kohdistuva
massa (kg)
2.0F AWD Automaatti, MPS6 1000 50
Kaikki Kaikki (paitsi 2.0F automaattivaihteistolla,
MPS6)
1200 50
2.0 Käsivalintainen, MTX75 1320 75
2.0F Käsivalintainen, MTX75 1320 75
2.5T Käsivalintainen, M66 1600 75
2.5T Automaatti, TF-80SC 1800 90
2.5FT Käsivalintainen, M66 1600 75
2.5FT Automaatti, TF-80SC 1800 90
3.2 Automaatti, TF-80SC 1800 90
T6 AWD Automaatti, TF-80SC 2000 90
2.0D Käsivalintainen, MMT6 1600 75
2.4D Käsivalintainen, M66 (V70) 1800
(XC70) 1500
90
75
2.4D Automaatti, TF-80SC (V70) 1800
(XC70) 1500
90
75
2.4D AWD Käsivalintainen, M66 (XC70) 2100 90
2.4D AWD Automaatti, TF-80SC (XC70) 2100 90
D5 Käsivalintainen, M66 (V70) 1800 90
D5 Automaatti, TF-80SC (V70) 2000 90
D5 AWD Käsivalintainen, M66 (V70) 1800
(XC70) 2100
(V70) 90
(XC70) 90
D5 AWD Automaatti, TF-80SC (V70) 2000
(XC70) 2100
90
Kiisselillä sallitaan isompia vetopainoja ja automaatilla enemmän kuin manuaalilla ? :o
Mikähän noissa lopulta määrää, mitä saa vetää milläkin?
-
Osan varmasti markkinointiosastao = pienemmällä koneella ei voi olla isompi vetopaino kuin isommalla. Eiköhän laatikon ja moottorin spekseissä ole jotakin, joista maksimipaino lasketaan. Siihen kun lisätään joku yleiisesti hyvksytty laskentamalli testauksineen niin saadaan lopputus x.
EDIT: Onhan tossa taulukossaD5 koneisen tomaatti ja manuaali XC70:n kohdissa 2100 kg..
-
Suurimman sallitun enimmäismassan vaihteluun Volvolla vaikuttaa ainakin:
- omamassa (pikkukone etuvedolla vs diesel nelivedolla)
- kokonaismassa
- moottori-vaihteistoyhdistelmän ominaisuudet (esim bensaturbo tuottaa suuremman lämpökuorman vaihteistolle hukkalämmön muodossa, kuin diesel (vrt T6 vs D5)
- erot mallien jarruissa, jousituksessa yms
> valmistajan testien perusteella todennetut turvalliset arvot
- oman auton soveltuvuutta voi arvioida esim tämän sivun kautta http://www.towcar.info/index.php
Heitin sinne oman kotteron esimerkiksi (2010 v70 d5 awd A, 205 hp) ja siihen suomen suosituimman matkailuvaunumerkin Hobbyn kohtuu ison laatikon:
Hobby Premium 720 kuormattuna painoon 2000 kg + autoon kuormaa 300kg = yhdistelmä n 4100kg. ( itse en normaalisti vedä tällaista yhdistelmää tämä on vaan ääriesimerkki ja mielestäni turhan raskas vaunu auton massaan nähden)
Tulokset:
Ajettaessa 80 km/h kuudennella vaihteella (1529 rpm) tehoa on 85 kW (vastaavsti 66kw 185 hp D5)
80 km/h nopeudessa tarvittava teho on 41 kW.
eli ei tuo tasaisella liikaa rasitu ja automaatti osannee vaihtaa tarvittaessa pienemmälle mäkien eteentullessä. Laatikkohan ei vaunun kanssakaan juuri luistattele vaan lukitsee turbiinin heti vaihtojen jälkeen.
Yhdistelmä kiipeää tarvittaessa 40% nousutkin ( eli voi pysähtyä myös Naantalicampingin takakulmassa olevaan mäkeen ja päästä vielä ylöskin :pomo: ) ja tieraivoa kokeva voi saada yhdistelmän teoriassa 150 km/h nopeuteen ennen kolarointia. :buck2:
-
Nyt, kun aloin miettimään, niin muuttuuko pintapaine kuitenkaan, koska hammasrattaan halkaisija muuttuu myös?
Niin paljon häiritsi tuo pintapaineen muutos, että kysyin sitä koneteknikolta.
Hän sanoi, että pintapaine kasvaa, mutta ei merkittävästi. Syytä tuohon muutokseen en tajunnut kysyä.
Tässä oli oletuksena, että voima on tasaista, eikä pulssimaista.
-
Ja ainahan ei se pelkkä paino kerro koko totuutta. 1300kg painava asuntovaunu tuntuu monasti perässä raskaammalta kuin 2000kg painava traileri. Ilmanvastus on kuitenkin melko suuri asuntovaunulla verrattuna auton taakse mahtuvaan traileriin ja kuormaan. Nämä ihan omina huomioina. Varsinkin vastatuulessa. Ittelläkin tommonen vanhempi vaunu (1100kg) joka on vetoraskaudeltaa aivan älytön. Puuskittaisessa vastatuulessa tuntuu että joku vetelis vaunussa jarrua päälle. :2funny: Muuten tulee kyllä mukisematta.
Autonvalmastajien vetopainot tuntuu joskus melko hatusta vedetyiltä. Mutta niitähän on noudatettava. :nohnoh Vetotavat ja omamassathan siihen ilmeisesti vaikuttaa sekä autonvalmistajan suhteet ylemmäs hyväksyntätaholle. ;D
-
Osan varmasti markkinointiosastao = pienemmällä koneella ei voi olla isompi vetopaino kuin isommalla. Eiköhän laatikon ja moottorin spekseissä ole jotakin, joista maksimipaino lasketaan. Siihen kun lisätään joku yleiisesti hyvksytty laskentamalli testauksineen niin saadaan lopputus x.
EDIT: Onhan tossa taulukossaD5 koneisen tomaatti ja manuaali XC70:n kohdissa 2100 kg..
Juu, yksi malli samoilla painoilla.. ;)
Kyllä tuossa on fysiikkaakin mukana noissa vetopainoissa. Jos tehontarve tuolla mustanlampaan mainitsemalla kopilla on 80km/h nopeudessa 40kW (54,4hv), niin suotavaahan olisi, että moottori pystyisi tuottamaan tuon tehon vaikkapa 80% kuormituksella.
Jatkuvalle 100% kuormitukselle harvan henkilökuljettimen mitoitukset ovat miltään osin. Puhumattakaan sitä, että onhan se naurettavaa huudattaa vapari bensakonetta +4000rpm kierrosluvuilla, että kopin saa raahattua perässään. ;D
Käytin oman kotteroni laskennassa tuota samaa vaunua, joka on "hitusen" ylipainoinen Merikontille. :o
Car make and model Volvo 940 Estate - 2.3 aut. Polar
Year of issue september 1993 - july 1994
Power 211 hp (155 kW) at 4200 rpm
Torque 365 Nm at (or from) 2500 rpm (toim. huom. 2500-4000rpm välille, huippuarvoa ei käytetty)
Kerbweight (may differ in your country) 1530 kg and 'ballasted' with 400 kg
Tyres 195 / 65 R 15
Transmission Automatic with torque converter (4 speed)
Caravan Hobby Premium 720 UML
Actual laden caravan weight 2145 kg (car towing limit is 1600 kg)
The airflow is: very good (height = 2.60 m and width = 2.50 m)
Gross Train weight (car+caravan) 4075 kg
Tehot on otettu eräästä penkkilapusta ja pikkaisen down-shiftattu (muotia). Laskelmat ovat about tontilla, koska tietyt suoritusarvot ovat noin sielläpäin.
Acceleration and take over
Acceleration
0 - 80 km/h with caravan in 12.6 sec. (solo: 5.6 sec.)
0 - 100 km/h with caravan in 19.4 sec. (solo: 8.1 sec.)
0 - 120 km/h with caravan in 28.6 sec. (solo: 10.5 sec.)
Acceleration 70 - 90 km/h flexibility
As fast as possible (through the gears) 4.4 sec.
In 3rd gear 6.9 sec. Tractive power (pick-up) is good.
In 4th gear 13 sec. Tractive power (pick-up) is satisfactory.
Usability 4th gear at 80 km/h
Power at 80 km/h in 4th gear (1954 rpm) 92 kW
Power needed to drive 80 km/h 41 kW
Acceleration 80-90 km/h in 4th gear 6.7 sec
Maximum head wind in 4th gear at 80 km/h head wind force 8 (63 km/h)
Maximum gradient in the 4th gear at 80 km/h 4%
Minimum speed - at maximal torque - at 3360 rev - at max rev
in the 1st gear 23 km/h - 29 km/h - 39 km/h - 53 km/h
in the 2nd gear 39 km/h - 49 km/h - 65 km/h - 90 km/h
in the 3th gear 57 km/h - 71 km/h - 95 km/h - 131 km/h
in the 4th gear 82 km/h - 102 km/h - 138 km/h - 189 km/h
Olen hitusen erimieltä tuosta 4:n vaihteen käytettävyydestä, jossa laskuri laittaa viisi tähteä. Kolmonen menee kyllä, mutta nelonen ei! Ai miksikö? Siinä pyöritään koko ajan turbiinin tall-speedin nurkissa ja meno on siksi melkoisen rytkivää.
Tietty jos turbiinin saisi lukittua, niin se menisikin, vaikkakin se kuormittaa konetta jo turhaan sillä liki 50% kuormalla. Laskelma ei huomioi tietenkään laatikon luistamista, koska todelliset kierrokset pyörivät tuossa nopeudessa siellä 2200rpm.
Mutta saapahan sen momentinmuuntimen maksimin käyttöön noissa nopeuksissa ja laatikon pääakselilla on käytettävissä +700Nm. :o
Kolmosella tuokin koppi tulee niin vaivattomasti perässä, kuin se tuolla painojakaumalla yms. jutuilla voi ylipäätään tulla. Mutta vakiolla automaatilla ilman laatikkoöljynlisäjäähdytintä en edes haaveilisi tuollaista koppia vetäväni, ellei tarkoitukseni olisi laatikon paistaminen erittäin kypsäksi!