855 10V "Biltema tuning"

Etujarrut tsekattu ja putsattu pikaisesti. Pölysuojakumit olivat ehjät, raotin niitä ja laitoin jarrukumirasvaa. Männät eivät näyttäneet ainakaan toivottomilta ja liikkuivat hienosti. Laitoin uudet liukutapit (+niiden kumit), jarrulevyt ja palat:





Kuskin puolelle vaihdoin myös jarruletkun:



Vanha letku oli sinänsä ehjä, mutta alkoi häiritsemään kun mokoma on ollut kiertyneessä asennossa koko ajan edellisestä asennuksesta lähtien - ei vaan millään suostunut asettumaan suoraan.

Uusi letku meinasi vuotaa, tai letkun ja putken välinen liitos. Asettui kun löysäsin ja kiristin uudelleen - hermoja raastavaa hommaa aukoa ja kiristellä noita, putkinipat ovat varmaan alkuperäiset ja jotakin todella pehmeää materiaalia. Lukkopihdeillä onneksi sai vielä tarpeeksi pitoa, vaikka kulmat olivat epätoivoisen näköisesti pyöristyneet.

Tämä operaatio voitaneen laskea (kerrankin) ennakoivaksi huolloksi. Jarrut ovat tässä nimittäin toimineet yllättävän hyvin, ainakin suhteutettuna siihen, että otin ne kuitenkin jotakuinkin suoraan purkuautosta ja nakkasin pikaisesti paikalleen (jo silloin olivat hieman epäilyttävän näköiset...). Muistaakseni vain jomman kumman puoleista takajarrua on tarvinnut herkistellä jossakin vaiheessa.

Purin takajarrut, osoittautuivat sellaisiksi kuin olettaa sopii, eli ruosteiset ja kuluneet:



(Yo. kuvassa uusin innovaationi, M4-ruuvilla tukittu katkaistu etujarruletkun pätkä tulppana)



Kävinpä vielä kierroksen Motonetissa:



Kierrätysosat:





Putsausta, ruuvausta, ilmausta, vuotojen etsintää - so far so good:



Taakse laitoin Bilteman jarrulevyt ja -palat, pakettitarjouksena muistaakseni 62e koko setti. Motonetin satulat olivat 75 e/kpl +pantti, vanhat vein saman tien palautusosana ja sain takaisin panttimaksun 20 e/kpl. Jarrupalojen asennussarja oli Motonetissa hintaluokkaa 5e. Missään noissa ei tullut jarrusatuloiden kiinnityspultteja mukana, sellaiset kyllä mielestäni saisi tulla edes satuloiden mukana. Nyt paikalleen meni vanhat pultit, jotka olivat onneksi melko hyväkuntoisen näköiset. Käsijarrukengät asennusosineen jäivät myös vanhaa, päätin kokeilla onneani saako käkkärin pitämään niillä.

Ruostesuojauksen tilanne on hyvä, vielä takapää ja sitten saa riittää tältä erää.

Ruiskuttelin ja sivelin Dinitrol ML:ää näkyviin osiin myös takapyörien koteloihin ja pohjaan:





Pohjan kotelorakenteiden sisäpuolelle ruiskuttelin Bilteman liuotinvapaan kotelosuojan. Tulpat jätin pois, eipähän jää vedet sitten seisomaan.

ML-purkin kyljessä mainostettua "Metallic"-ainetta ei löytynyt tavallisista kaupoista, joten ostin sitten sitä AT Carat -alustansuojaa spraypurkissa. Sen tuoteselosteessa lukee yksinkertaisesti "nafta/teollisuusbensiini" - sellaiselta se haiseekin. Ruiskutin kokeeksi takapyörien eteen, jossa odotettavissa mekaanista kulutusta:



Toinen testipaikka on etupyörien takana olevat kolmiomaiset kiinnityskorvakkeet ja niiden takana olevien koteloiden pohjapinta:



Raporttia noista seurannee vuoden päästä...

Tekemisessä oli pieni tauko, pressutallin katto piti vaihtaa. Pääsee tekemään syyshuollot sateensuojassa.





Muuttuipa valoisaksi, entinen rätti oli harmaa/musta. Vai pitäisikö sanoa "tähtitaivas":



Viime kesän raekuuro vei puolet katosta - toinen puoli ei ollut kai saanut aurinkoa niin paljoa. Silloin virittelin vanhan katon päälle uuden pressun, jonka tuuli hakkasi nyt lopullisesti riekaleiksi. Siinä kiinnitys ei ollut oikein hyvä, tiukka veto ja terävät kulmat aiheuttivat pressulle ennenaikaisen exoduksen. Alkuperäinen viritelmä kesti kuitenkin sen viitisen vuotta.

Sitten takaisin auton kimppuun: Räpsin takanurkkaan suikaleen peltiä ja punnersin auton jotakuinkin kokonaisen näköiseksi:



Alle etsin parhaat renkaat mitä nurkista löysin... Edessä on jopa ihan tuliterät radarit - taakse jäi laittamatta sattuneesta syystä, siitä kerron ehkä myöhemmin.

Eilen käytin leimalla Saimaan Autokatsastuksessa Lappeenrannassa - löytyi välys alapallonivelen kiinnityksestä etuoikealta ja sitä myöten hylsy. Jarrut oli ok ja hieman yllättäen myös päästöt... Samanlainen kitkerä öljynkäry on tuota autoa seurannut koko ajan, ja aina se vaan menee päästöistä läpi. Kattikin on Motonetista hommattu tarvikemalli.

Eilen illalla irrotin alatukivarren olkakappaleesta, putsasin paikat ja tutkin tilannetta. Mitään erikoista ei löytynyt, joten rasvaa väliin ja takaisin kasaan ja kunnolla kireälle - kuitenkin varoen katkaisemasta pulttia... Eipä enää tuntunut holkkumaa, joten pyörä paikalleen, auto alas ja kellohan oli sen verran että rupesin tutkimaan mihin lauantaina pääsisi jälkinäytölle. Vaihtoehtoina näytti olevan Kouvola tai Mikkeli - ei tarvinnut kahta kertaa miettiä => ajanvaraus ja tänään aamukahdeksalta suunnaksi koti-Savo.

Tunnelmakuva ensimmäiseltä tarkistustauolta, auto ja miljöö ovat ihan yhtä rähjäiset:



Marskin Katsastus (Juontotie 5) tarjosi hyvää palvelua ja ajoaikaa vuodeksi:



Parin pysähdyksen taktiikalla etenin syvälle Etelä-Savon maaseudulle:





Kävin moikkaamassa vanhempiani ja entisiä naapureita, turhan harvoin pääsee käymään kotiseudulla niin pitää nämä tilaisuudet käyttää hyväksi. Tiet tuolla ovat mitä ovat, mm. kehuttu maisematie nro 438 on kyllä ihan kaunis ja mukavahan tuolla oli vitoskonetta laulattaa näin kesäkelissä... Mutta ko. seudulla asuneena saanen lausua, että talven loskakeleissä autoilu tuollaisella tieprofiililla (ja hoitoluokituksella...) ei ole mitään varsinaista herkkua.

Maisemakuvan mainitulta tieltä voit katsoa esim. tuolta:
https://www.juvanlehti.fi/2019/10/16/vekaransalmen-silta-kayttoon-keskiviikkona-16-lokakuuta-vaylaviraston-hankkeessa-rakennettiin-uusi-silta-korvaamaan-lossiyhteys-sulkavalla/