v70 männät -> keskustelua Tinakoneen kestosta 81 mm vs 83 mm poraus

Ruotsalaisten puheet eivät aina pidä paikkaansa, kokemusta on. 
Mikkeki puhuu pelkkää asiaa. :hello:

Darttonit on pelkkää bisnestä. Ei lapsille! Paljos on tehoa hakusassa?

Ruotsalaisten puheet eivät aina pidä paikkaansa, kokemusta on. 
Mikkeki puhuu pelkkää asiaa. :hello:

Ruostalaisten ohjeet on sama kuin täällä kotimaassa...
Eli on oltava tarkka kenenkä ohjeita seuraa.

voisitko valaista mitkä puheet on sulle aiheuttanu huonoa kokemusta ja kuka niitä ohjeita antoi?

-Z

Darttonit on pelkkää bisnestä. Ei lapsille! Paljos on tehoa hakusassa?

Neljällä sylkyllä tuonne 900 - 1000 hp tienoille. Tuon saanee kohtuu "helposti" ulos, mutta pitäisi saada myös kestämään. +700 on tullut kohtuu iisisti 1,85 l kokosena ilman mullistavia ahtoja, mutta kangen laakerit mossahtanut syystä tai toisesta säännöllisesti. Nyt haetaan hommaa eri tavoin tontille. 

Tutkitko ylittikö laakerien liukumisnopeus käyttämälläsi kaulan halkaisijalla ja jengoilla kohtuulliset rajat?
Glyco sputterit kestää pintapainetta melkoisen hyvin, jos öljykalvo vaan pysyy ehjänä, ts. ö-paine ja liukumisnopeus on järjelliset.

Jos saa kysyä, mitä tossa uudessa set upissa muutettiin ?
Pienemmät maksimikiihtyvyydet lisämäällä veivien silmäväliä, enemmän kantavuutta leveämmillä kauloissa tms. ?

 

Tutkitko ylittikö laakerien liukumisnopeus käyttämälläsi kaulan halkaisijalla ja jengoilla kohtuulliset rajat?
Glyco sputterit kestää pintapainetta melkoisen hyvin, jos öljykalvo vaan pysyy ehjänä, ts. ö-paine ja liukumisnopeus on järjelliset.

Jos saa kysyä, mitä tossa uudessa set upissa muutettiin ?
Pienemmät maksimikiihtyvyydet lisämäällä veivien silmäväliä, enemmän kantavuutta leveämmillä kauloissa tms. ?

Ongelma lienee maannut ihan öljyn puutteessa, joka on saattanut johtua inhimillistä virheistä.

Aluveivit sen takia, että ne toimivat tavallaan iskareina laakerille, kun niillä on tietty jousto-ominaisuus. Noilla on tietysti rajattu kestoikä, mutta se ei tässä ole lopulta huolena. Kankisuhde nyt sinänsä ei vaikuta laakereihin, enemmänkin rasitukseen sylinterinseinämiä kohtaan.

Vaikuttaa se kankisuhde mäntään kohdistuvaan maksimikiihtyvyyteen ja sitä kautta veivin maksimijännitykseen ja näin ollen laakereille tulevaan pintapaineeseen.

Mutta yllättävän vähän, luokkaa kankisuhteen muuttuessa 1,6 => 1,484 erot on alle 2,5% kiihtyvyyksissä ja voimissa.
Toisaalta, mikä yllätti ainankin minut, saman muutoksen aiheuttama ero sylinterinseinään kohti kohdistuvassa voimassakin oli luokkaa 3%.

Tuolla:  http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm
On sivun alalaidassa näpsä vertailu kankisuhteen vaikutuksista mäntien pääsuureisiin.
Prosentteina olevat vertailuluvut ovat laskettu kankisuhteeseen 2.0 nähden.

Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.

Onhan sen veivin keveys tietysti haluttavaa jos siksi että ~puolet siitä on kumminkin edestakaisin liikkuvia massoja.

Onko noilla jätettävä paljonkin isompi paljerako jouston takia ?

Pätevä linkki teuwo

Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.

No jaa,
perus perheautoiluahan tää on. Perhewagonit on kivoja katuautoja

Vaikuttaa se kankisuhde mäntään kohdistuvaan maksimikiihtyvyyteen ja sitä kautta veivin maksimijännitykseen ja näin ollen laakereille tulevaan pintapaineeseen.

Mutta yllättävän vähän, luokkaa kankisuhteen muuttuessa 1,6 => 1,484 erot on alle 2,5% kiihtyvyyksissä ja voimissa.
Toisaalta, mikä yllätti ainankin minut, saman muutoksen aiheuttama ero sylinterinseinään kohti kohdistuvassa voimassakin oli luokkaa 3%.

Tuolla:  http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm
On sivun alalaidassa näpsä vertailu kankisuhteen vaikutuksista mäntien pääsuureisiin.
Prosentteina olevat vertailuluvut ovat laskettu kankisuhteeseen 2.0 nähden.

Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.

Onhan sen veivin keveys tietysti haluttavaa jos siksi että ~puolet siitä on kumminkin edestakaisin liikkuvia massoja.

Onko noilla jätettävä paljonkin isompi paljerako jouston takia ?

Muistaakseni joustonvaraa oli jätettävä vähintään 0,06 tuumaa. Tiivisteen kanssa täyttynee hyvin.

EDIT: Vähentääkö kangen pidentyminen rasitusta laakerille?

EDIT: Vähentääkö kangen pidentyminen rasitusta laakerille?

Joo, vähentää.
 
Pidempi veivi laskee samalla kierrosluvulla suurinta mäntään kohdistuvaa kiihtyvyyttä ja sitäkautta tietysti veiviin kohdistuvaa suurinta jännitystä ja näin ollen rasitusta sen veivin ja kammen välissä olevalle laakerille.

 

Ruostalaisten ohjeet on sama kuin täällä kotimaassa...
Eli on oltava tarkka kenenkä ohjeita seuraa.

voisitko valaista mitkä puheet on sulle aiheuttanu huonoa kokemusta ja kuka niitä ohjeita antoi?

-Z

Voin tästä muutaman esimerkin antaa. Nokista on puhuttu paljon skeidaa. Esim. että Ph2 kampiakseli on kevyempi kuin ph1, mutta se ei pidä paikkaansa (huom. nelos tinakone). Samankokoiset suuttimet antavat n. 100-150 hv enemmän Ruotsissa. Toki sieltä on tullut paljon faktaa kans.



 

Tässä topicissa vissiin puhuttiin tinalohkon Dartonoinnista, tossa olisi tina nelonen tehtynä ihan kotimaassa:

Komiaa!!!
Tehotavoitteet on vissiin aika korkealla kun dartonit on pukattu lohkoon?
Toivottavasti tuo moottori tulee vetotavaltaan sellaiseen autoon että tehon saa välitettyä myös auton liikkeeksi.

Komiaa!!!
Tehotavoitteet on vissiin aika korkealla kun dartonit on pukattu lohkoon?
Toivottavasti tuo moottori tulee vetotavaltaan sellaiseen autoon että tehon saa välitettyä myös auton liikkeeksi.

Etuvetoon tulee. Kyl se pitää, kun vauhdit saa ensin kelattua miehekkääksi....

Voimaa pitäisi ottaa paljon, mutta mitä sieltä lopulta tulee, niin jää nähtäväksi. Viime versiossa ryyditettiin päälle 7 sadan, mutta kk-lakrut sano vaan sopparin irti erinäisistä syistä. 

Tottakai tulee etuvetoseen. Sliksit on keksitty...