D24 tehon lisäys keskustelu

Ahaa en ole niin mersutuntija, oisko vaan jäänyt vakio siirtopumppu pieneksi kun ne asentaa mörköpumput nuihin

Juu, nyt tulee hieman mutulla, mutta rivarissa on ilmeisesti tarkoitus pitää pumpun sisäinen paine suht vakiona, jotta soppaa riittää isoille elementeille tarvittaessa. Paluuvirtaus on siis melko messevä vajaakuormituksella, ja se on säädetty jollakin juosikuormitteisella venttiilillä tietyn paineen ylläpitämiseksi. Ennakonsäätö on tehty jossen ihan väärin muista, mekaanisesti pumpun rataspyörässä keskipakotyyliin. Mersuissa siis.

VE6-jakajassa taas pumpun sisäinen paine (jonka siirtopumppu on tuottanut) suurenee pumpun kierrosten funktiona, ja tämä paine noustessaan kääntää ennakkoa aikaisemmalle. Jotenkin niin se meni. VP37 -sähköpumpussa on sitten jo sähköohjattu venttiili tuon ennakon säätöön. Jakajavehkeissä paluuvirtausta ei säätele jousikuormitettu venttiili, vaan vakiokokoinen kuristus, joka on mitoitettu siirtopumpun tuoton kanssa siten, että pumpun sisäinen paine nousee tasaisesti kierrosten mukaan, ja ennakonsäätö toimii oikein. Periaatteessa siis laittamalla jakajapumppuun jonkun järeän siirtopumpun, joka tarjoaa liikaa painetta, saat ennakonsäädön ketuiksi.

Traktoreissa ja muissakin työkoneissa on jakajapumpun kanssa vielä erikseen siirtopumppu/vedenerotin. Mersun dieseleissä se siirtopumppu on muistaakseni siinä syöttöpumpun kyljessä.

eikö VE-pumpussa ollut lisäksi keskipakosäätäjä ?..sen sisäisellä paineella toimivan mäntäsäätimen lisäksi. VE:ssä on myös paineensäätöventtiili.

hyvä kuva VE siirtopumpun toiminnasta:

Niin, jakajapumppujaki on sitten vielä kahta eri tyyppiä, säteittäispumppua ja aksiaalipumppua (olikohan nimet nyt nuo). Deekussa on aksiaalipumppu, ja nimi tulee siitä, kun pumppaava elementti on pumpun akselin kanssa samansuuntainen. Säteittäispumpussa taas pumppaavia elementtejä voi olla useampikin kappale kaiketi, ja ne pyörivät pumpun akselin säteen suuntaisesti ympyrää. Nokkalevyä ei siinä konseptissa ole, vaan se elementtien liike on tehty pumpun rungon muotoilulla, hankala selittää kun ei itsekään täysin ymmärrä... säteittäispumppu tuntuu kuitenkin olevan traktoreissa/työkoneissa se yleisempi ratkaisu, ja niissä toimii sitten varmaan ennakonsäätö taas vähän eri tavalla, jos ei se jopa ole kiinteä. /OT

Ainakin iveco on käyttänyt myös VE-pumppua työkonemoottorissa. Lucas CAV pumpussa (säteittäispumppu) on mielestäni samanlainen paineella toimiva ennakonsäädin kuin VE:ssä. Tosin joissain malleissa se on kiinteä. Mersussa säädin tosiaan siinä pumpun rattaassa/hihnapyörässä.

tuollainen työkonemoottori ei kylläkään kierrä kuin max. 3000rpm.

Tuolla on hyvin selostettu VE-pumpun sielunelämästä lisää:

http://www.dieselbombers.com/1st-generation-dodge-cummins-89-93/21942-bosch-ve-pump-operation.html

Eikös nykyään saakkin näitä yli vm92 autoja viritellä? Oma deeku on 02.01.92 käyttöönotettu ja ilman kattia. Kori on alkuperää ollut turbodeekun, ilman välijäähdytintä joten nyt kun autossa on gt35 ja iso kuuleri niin pitää hommata penkkilaput joiden kautta leimaan?

Eikös nykyään saakkin näitä yli vm92 autoja viritellä? Oma deeku on 02.01.92 käyttöönotettu ja ilman kattia. Kori on alkuperää ollut turbodeekun, ilman välijäähdytintä joten nyt kun autossa on gt35 ja iso kuuleri niin pitää hommata penkkilaput joiden kautta leimaan?

saa. euro3 päästöluokitus on sitte semmonen mihin ei saa enää viritellä ilman kallista pakokaasutestiä.

Takavetoiset Volvot on kaikki tietääkseni Euro 2 päästötasolla.

Onko täällä kukaan shimmannut -763 asetelmaa? Jaollisestihan asetelma käy suoraan potan perään mutta asetelman kynnet painuu luonnottoman sisään ilman korotuksia. Maahantuoja suosittelee näille ilmeisesti jotain shimmausta ja huhujuttuja olen kuullut. Itse laitoin 1,5mm korotusta asetelman alle ja ainakin kynsien asento on hyvä sekä tuntuma polkimeen jämerä. Saa nähdä että pitääkö

En shimmannut ja pidon kannalta ei liene järkeäkään. Omaakin olis tarvinnut jostain shimmata, kun koeajolla sylki työsylkästä aivan kaiken ulos kivasti. Omasta jatkoin työsylkän tappia, mutta fiksuin veto olis varmaan prikoittaa lootasta sitä kytkinkäpälää tulevaa kuulaa ulospäin.

Omassakin D24TIC:ssä on -763 asetelma kiinni enkä siihen laittanut mitään shimmejä mihinkään. Ainoastaan siihen työsylinterin varteen ja kytkinkäpälän väliin kannattaa laittaa joku holkki väliin, jos ei meinaa irroittaa kunnolla. Itsellä tuo tuntuu toimivan OK ilman noitakin, kunhan muistaa painaa kytkimen kunnolla pohjaan vaihteen vaihdossa.

Sen kyllä huomaa kun lähtee kiristää asetelman jos painautuu liikaa, semmonen 1.5-2.5mm painuminen olen itse käyttänyt

Terve! Tähän asti oon tyytynyt vain lueskelijan rooliin, mutta nyt täytyy itekkin kirjottaa  Eli tuli kasattua omaan 740 deekuun hx35w, 300x450x76 alucooleri, 3" ränni, pumppuun 12np vakio nokkalevyllä.

Hyvin on potkua yläkierroksilla, ja alhaallakin vääntöä, mutta ahdin alkaa heräillä vasta 3500 kohdalla ja kunnolla vasta ~4000 kohdalla, ahtaa kuitenkin 1.5bar ja bleedillä enemmän. Käsittääkseni porukalla heräilly jo ~3000 tietämissä.Ajettu on nyt ahtimella n.150km, joten ajattelisin laakereiden jo vetristyneen ja pumpusta on otettu savua erinäisiä määriä, eikä silläkään tunnu olevan vaikutusta heräämiseen. Mitä on tehtävissä jotta sais heräämään aiemmin? 

Kyllähän se paine plussan puolelle pikkasen kipusi 2000rpm kieppeillä kun HX35 mulla oli deekussa, mutta kyllä se täysi paine saavutettiin vasta siinä 3400-3500 kieppeillä. 3000rpm kohdilla saatiin ehkä nippanappa 1bar. Sitä luokkaa se on muillakin täällä. HX35super ilmeisesti heräilee vähän aiemmin.

Ainut tehtävissä asia on syötön(savun) lisäys, tai ahtimen pienentäminen. Nyt kun muistelen, niin ehkä ekan tuhannen kilsan jälkeen se ahdin oli vasta "muotoutunut" ja heräävyys parani tuon ajan siihen mihin se sitten lopulta jäi.

Millaista ennakkoa porukka on käyttänyt jyrkemmän nokkalevyn kanssa? Pumpussa 12mm NP, 3.1mm jyrkkä nokkalevy ja governorijousta shimmattu. Kellolla milliin säädetty mutta tuntuu että ois vielä vähä pielessä. Savu harmaata, ei vedossakaa tule mustana.