Sähköautot, joko?

Jos ei noita ihan city-auto kokoisia sähköautoja lasketa niin kaikilla muilla saa vetää ihan kunnon kärryä. Audin ja MB:n sähköautoilla taisi olla 1800kg. Testalla taas mennään pitkästi päälle 2000kg.

Aika erittäin todella usein se koukku on kiinnnitetty perän kolarirakenteisiin (koripalkit), ellei sitten kyseessä ole ns. "hinauslenkkinä" (ojastaveto) tai fillaritelineenä toimiva koukku, joka voi olla pultattu melkein mihin tahansa pellinkäikäleeseen.

Perän kolarirakenteet taas löytyvät myös sähköautosta.

Miksi sitten koukkuja ei yleisemmin ole, en tiedä. Tosiaan mikään Nissan Leaf -kokoluokan auto nyt yleensä ei ole kärrynvetoon valikoitu auto. Isommista se nuppi jo löytyykin. Isompia ei vain ole hirveän paljoa vielä ollut tähän mennessä.

Mitä pikaisesti luki lehtijuttuja vetokoukuista niin syy niiden puuttumiselle on se että halutaan auto mahdollisimman kevyeksi. Koukun tuoma paino pitää olla mukana kun tehdään viralliset kulutusmittaukset. Ei niinkään etteikö korit olisi tarpeeksi kestävät. Toyotan edustaja sanoi ettei laatikko kestä vetämistä, mutta muuten kyllä.

No onhan tilanne jo nykyisillä lyijyakuillakin se että vaikka akku olisi totaali paska, niin kyllä sen joku pihalta arvon takia varastaa jos et jemmaan laita. Miksi se tilanne sen kummempi olisi vaikka akkutekniikka olisi kehittyneempää ?

Joo, noista nykyisistä normiakuista saadaan hyvinkin sisusmateriaalit talteen, ihan ok.
Vois arvella että tilanne hiukan erilainen siksi, kun eivät vaan taida vastata ihan tavallisia lyijyakkuja...

No sähköauton akku eroaa kyllä siten, että se jatka todennäköisesti vielä pitkään ihan akkuna, mutta kyllähän niitä akkuja aletaan myös raaka-aineiski purkamaan, kun se alkaa olla taloudellisesti kannattavaa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/4952a663-73c6-4e2d-b224-e9861a96dc11?ref=ampparit:6f8b

Mutta missä on Varta, Bosch yms euroopan ylpeydet Tais juna jo mennä

Ei mitään provoa, mutta tuossa kiinnostuneille jokunen näkemys näiden sähkökulkupelien tilanteesta jonkin tovin takaa.
Mihinkään sähköautohurmokseen ei nyt kuitenkaan ainakaan ihan vielä kannata antautua, taidetaan olla vielä vasta ns. "hiekkalaatikotasolla" tekniikan suhteen...
Näitä artikkeleitahan on netti pullollaan, josta löytyy varmaan jokaiselle mieluinen "fakta" 
Kannattaa kuitenkin pitää oikeesti ne jalat maassa, kauppamiehet ovat lobbausmatkallaan..

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/484381c5-53a3-4a6a-b337-5c54c75b8959

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sahkoauto-voi-olla-iso-saastuttaja-tarkeinta-on-katsoa-koko-energiapalettia-ja-elinkaarta/352fb674-88e9-3d73-bccd-e6ad6e847eeb

https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-akun-vaihtaminen/

Nuo pari ekaa tuntuvat olevan aika vahvasti antisähköauto linjalla.


Ei niin etteikö kerrotut asiat olisi faktaa, mutta esim tuo että voimalassa tuotetusta tehosta 50% menee sähköautossa pyörään, en tuota pysty/viitsi tarkistaa, mutta jos tuo pitää paikkansa se on edelleenkin huomattavasti paremmin kuin polttomoottoriautossa, jossa teoriassakin ollaa parhaimmilaan vain jossain hieman 30% yläpuolella, käytännössä esim kaupunkiliikenteessä tukevasti yksinumeroisissa prosenteissa.

Se että isoakkuisen sähköauton valmistuminen vastaa 9 vuoden ajoa dieselillä, niin ovat kyllä harvassa ne autot joilla ajetaan alle 9 vuotta.

Toisaalta, en mäkään oikein tajua isoakkuista sähköautoa. Jotenkin sähköautossa tuntuu olevan itseisarvona se sähkölla liikkuminen, eikä se että pyrittäisiin pienentämään päästöjä. pienempi ajoakku ja polttisgeneraattori olisi kuitenkin se ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tuo ei tunnu sopivan oikein minkään tahon agendaan.

Nuo pari ekaa tuntuvat olevan aika vahvasti antisähköauto linjalla.


Ei niin etteikö kerrotut asiat olisi faktaa, mutta esim tuo että voimalassa tuotetusta tehosta 50% menee sähköautossa pyörään, en tuota pysty/viitsi tarkistaa, mutta jos tuo pitää paikkansa se on edelleenkin huomattavasti paremmin kuin polttomoottoriautossa, jossa teoriassakin ollaa parhaimmilaan vain jossain hieman 30% yläpuolella, käytännössä esim kaupunkiliikenteessä tukevasti yksinumeroisissa prosenteissa.

Se että isoakkuisen sähköauton valmistuminen vastaa 9 vuoden ajoa dieselillä, niin ovat kyllä harvassa ne autot joilla ajetaan alle 9 vuotta.

Toisaalta, en mäkään oikein tajua isoakkuista sähköautoa. Jotenkin sähköautossa tuntuu olevan itseisarvona se sähkölla liikkuminen, eikä se että pyrittäisiin pienentämään päästöjä. pienempi ajoakku ja polttisgeneraattori olisi kuitenkin se ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tuo ei tunnu sopivan oikein minkään tahon agendaan.

Niin, juttuja lukematta olisin kanssasi samoilla linjoilla tuon hyötysuhteen osalta.

Jos voimalalta lähtee sähkö ja heitetään puhtaasti hatusta verkon siirtohäviöiksi 5%, lisätään siihen vaikka 10% akun latauksen hyötysuhteen häviötä ja lisätään sitten ajoinvertteriltä vaikka superhuono 15%. Saadaan 30% häviö, joka on todella paljon pienempi, kuin millään polttomoottorilla (prosentit heitetty pitkälle hatusta ja raakasti yksinkertaistettu laskumenetelmä, suunta on oikea, mutten minäkään nyt jaksa tarkistaa). Jotta vertailu olisi rehti, täytyisi laskea myös diesel-litran hyötysuhdeluku, eli paljonko menee "hyötysuhdetta" polttoaineen rahtaamiseen jalostamolta sinne polttoaineasemalle (menikö se nyt näinpäin: kuljetettu energia/kuljetukseen käytetty energia). Lopulta sitten siihen päälle osakuormalla toimivan polttomoottorin hyötysuhde vaihtelevissa kuormitustilanteissa, niin polttis ottaa turpaan kyllä aika raakasti.


Tällähetkellä jo puhtaasti akkumetallit ovat ongelma isoakkujen kanssa, myöskään sen takia en minkäkään ymmärrä, miksei kukaan puhu sarjahybrideistä (optimoitu polttis ja ajo sähköllä). Pienempi akku, pienempi ympäristökuorma, halvempi valmistaa, toimintasäde jakeluverkkoineen ylivoimainen pelkkään sähköön verrattuna.

miksei kukaan puhu sarjahybrideistä (optimoitu polttis ja ajo sähköllä)

Uus transit tulee 1.0 ecoboostilla ja se toimii geniksenä sähkölle. Mielenkiintonen.

Itseä polttelee ton mutsin yaris hybridin ajelun jälkeen syyskuussa tuleva täysin uusi malli, sähköllä voi ajaa 130kmh kun vanhalla n.60kmh.
Varusteet jne kyllä kohdalla noissa pienissäkin jo.

voimalassa tuotetusta tehosta 50% menee sähköautossa pyörään

Voi hyvinkin pitää paikkansa. Sain joskus kopattua talteen laskukaavat normikokoisen henkilöauton ajovastuksille ja nehän kertovat, että 80 km/h marssinopeudella ajovastusten voittamiseen menee noin 10 kW teho. 100 km matkaa taitetaan tällä vauhdilla tunti ja vartti, joten kulutus teoriassa 12,5 kWh/100 km. Lehtien koeajoissa ja netissä näkyneiden käyttökokemusten mukaan 18-20 kWh/100 km ollut tyypillinen haarukka, minkä perusteella hyötysuhde olisi parempikin. Toisaalta sähköautoissa on usein pienen vierintävastuksen renkaat + ilmavastukseenkin on kiinnitetty normaalia enemmän huomioita plus koeajojen keskinopeuskin on varmaan ollut alempi kuin 80.

Ylipäätään päästöjen laskeminen on helppoa. Homman saa halutessaan tehtyä a) vaikeaksi b) saa todistettua mitä vaan haluaa, kun laskelmat tehdään yksittäisen voimalaitostyypin pohjalta. Esim. vanha lämpövoimalatoskanta (muualla maailmassa) tahkoaa sähköä hyvä jos 30 % hyötysuhteella ja sähkö on ainoa, mitä tuutista ulos tulee. Vielä kun polttoaine on kivi/ruskohiiltä, niin CO2 lukemat kovat. Toisaalta uusimmat laitokset pääsevät jo 50 % lukemiin sähköntuotannon hyötysuhteessa. Lisäksi on ne päästötttömät vesi-, ydin-, ja tuulivoimat. Ellei lähdetä laskemaan CO2 päästöjä patoaltaissa mätänevästä kasvillisuudesta...

Noh, sähköauton päästöihin pääsee aika hyvin käsiksi, kun vaan kertoo keskimääräisen kulutuksen ao. valtakunnan sähköntuotannon keskimääräisillä päästöillä. Suomessa lukema (ulkomuistista) jotain 160 g/kWh luokkaa, millä sähköauton päästöiksi tulee noin 30 g/km. Jos tästä välistä jäi vielä siirtoverkon häviöt (alle 10 %) uupumaan, niin eipä se marssijärjestystä muuta.

Vrt. tähän mennessä taloudelisimman autoni EU normihuijauslukema oli 121 g/km, mutta todellisesta kulutuksesta (7,0 l/100 km) laskettu päästö jotain 170-180 g/km. Tässäkin tulee hajontaa siitä, kuinka monta g CO2 yhdestä bensalitrasta tulee

• onko huomioitu se, että bensaa jatketaan biopolttoaineella (etanoli)?
• onko huomioitu vain palamisesta tuleva CO2
• vai myös tuotannon päästöt?
• ja päästöt öljykentiltä (ml. siinä sivussa taivaan tuuliin karkaava tai turhana sivutuotteena soihduissa poltettava metaani)?
• jakelun päästöt?

Sitten tämä vasta alkaa vaikeaksi mennä, kun mukaan otetaan myös valmistuksen päästöt. Passaan tällä kertaa...

Sähköauton voimalinjan hyötysuhde on korkeampikin kuin em. 50 %, mutta kuormasta syövät myös ajovalot, ohjaamon lämmitys/jäähdytys ym. Vaan päteehän sama polttomoottoriautoihin. Niinkuin jo edellä todettu, polttomoottorin hyötysuhde ei ole mitenkään karmean huono ole matka-ajossa - samaa luokkaa tai jopa parempi kuin huonoilla sähkövoimaloilla! Mistä on helppo päätellä, että jos valtakunnassa X sähkö tuotetaan huonoilla voimalaitoksilla, ei sähköautoista saa mitään etua.

Suomessa sähköautot kyllä tiputtaisivat päästöjä ja suurin hyöty saataisiin nimeomaan kaupungissä, missä polttomoottorin hotkivat 10 l/100 km... vaan ne pitkät ajomatkat + se ongelma, että sähköautot kuuluisi ladata yöaikaan hidaslatauksella, mutta tämä ei toimi niillä onnettomilla, joilla on vain kadunvarsipysäköinti käytössä.

Edit: jos joku haluaa oman autonsa hyötysuhdetta laskea, niin bensassa on energiaa 9,5 ja dieselissä 10 kWh/l. Jos 80 km/h marssivauhdissa kuluu 6 l/100 km, niin hyötysuhde olisi 22 %. Polttomoottori on itsessään parempi, mutta kuormasta syövät myös voimansiirto, laturi, kylmästöinti ja ne satunnaiset ulkoilman lämmittämiset jarrulevyjen avulla.

Tässä Chalmersin yliopiston esitys kuinka energiatehokkaita sähköautot ovat.  Mitattu todellisessa ajossa Begiassa (Peugeot Ion)


http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/210658/local_210658.pdf

Kuvittelisin että polttisauton energiatehokkuutta on laskettu hyvinkin huolellisesti huomioiden myös poltto- ja voiteluaineiden valmistuksen päästöt, maailmasta löytyy ahkeria ja älykkäitä aatteen miehiä.. Tuohon pitäisi yhdistää vasta-aatteen miesten tekemät laskelmat sähköauton, sekä sähköntuotannon ja sen valmistuksen ja raaka-aineiden hankintojen päästöt yhdistää.

Lopuksi vielä kristallipallolla tarkistaa, mitkä faktat ovat vaihtoehtoisia, ja tehdä yhteenveto.

Tässä Chalmersin yliopiston esitys kuinka energiatehokkaita sähköautot ovat.  Mitattu todellisessa ajossa Begiassa (Peugeot Ion)


http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/210658/local_210658.pdf

Jollain alien kielellä kirjoitettu 

Kuvittelisin että polttisauton energiatehokkuutta on laskettu hyvinkin huolellisesti huomioiden myös poltto- ja voiteluaineiden valmistuksen päästöt, maailmasta löytyy ahkeria ja älykkäitä aatteen miehiä.. Tuohon pitäisi yhdistää vasta-aatteen miesten tekemät laskelmat sähköauton, sekä sähköntuotannon ja sen valmistuksen ja raaka-aineiden hankintojen päästöt yhdistää.

Nää on nimenomaan näitä.

Jos laskentaketjua jatketaan tarpeeksi kauas, saadaan juuri sellainen mielikuva, mitä tarvitaan.

Esimerkkejä:
Polttisauton kokonaisvaltainen laskenta:
- Öljyn pumppauksen päästöt
- Öljyn jalostuksen päästöt
- Auton valmistuksen päästöt
- Polttoaineen rahtauksen päästöt
- Polttoaineen käytön (100tkm) päästöt
- Huoltojen päästöt
- Huoltojen materiaalien valmistuksen ja kuljetuksen päästöt


Sähköautolla on ihan samat, mutta polttoaineena on sähkö ja öljyn pumppauksen sijaan louhitaan ja jalostetaan akkumateriaaleja. Tuohon jos vielä lisätään toimitusketjuun kuuluvien työntekijöiden päästöt, saadaan aikaiseksi aika pirun pitkä lasku joka on pirun epäselvä ja todennäköisesti lopulta päätyisi joko tasan tai toisen mennessä pakkaselle.

Siksipä on fiksua vetää se raja johonkin ja tarkastella sen rajan eri puolia erikseen. Esimerkiksi juuri tuo käytön aikaiset (polttoaine)päästöt ja valmistuksen päästöt.


Jos akkuvehkeiden teko tämän päivän tekniikalla olisi helppoa ja kannattavaa, niin ei kukaan enään pumppaisi öljyä tai tekisi polttomoottoreita. Follow where the money goes toimii tässäkin aika hienosti.

Jos akkuvehkeiden teko tämän päivän tekniikalla olisi helppoa ja kannattavaa, niin ei kukaan enään pumppaisi öljyä tai tekisi polttomoottoreita. Follow where the money goes toimii tässäkin aika hienosti.

No on tuossa myös se että jos pääomia on muutamia biljoonia sijoitettu nykyiseen tekniikkaan, niin kyllä siitä halutaan repiä kaikki hyöty irti.

No on tuossa myös se että jos pääomia on muutamia biljoonia sijoitettu nykyiseen tekniikkaan, niin kyllä siitä halutaan repiä kaikki hyöty irti.

Ja se sijoituspääoma on näissä ympäristö-asioissa isolla todennäköisyydella tullut sijoittajilta, joilla on vihreä aate.

Mikä vääristää todellisuutta raskaasti.

Esimerkiksi tällähetkellä suomessa ei kuulemma kannata tehdä CHP-voimaloilla sähköä, koska tuuli/aurinkomyllyttimillä se on halvempaa. Myöskään vesisähköön ei kuulemma kannata panostaa.


"Innolla" odotan, kun tämä mielikuvituskupla puhkeaa. Jos se ei puhkea tähän rynnistykseen, niin jossain vaiheessa se paska osuu tuulettimeen. Saksallahan meneekin hyvin, siellä on aurinko ja tuulivoima hienolla mallilla ja sähköautot saa puhdasta egosähköä.