Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Totta ja monesti näkee vielä sen sulan tien perustelun, vaikka kitkat useimmiten häviävät nastoille paljaalla asfaltilla testien mukaan.

Paljonkos tuota suolaa sitten käytettiin ja minkäslaiset talvikelit tuolla Saksassa mahtaa olla lukuunottamatta vuoristoja?

Minkäslaiset talvikelit Norjassa ja Ruotsissa on, kun kelpaa vähemmätkin nastamäärät?

Ja Saksassa vissiin suolaa käytetään ihan kohtuudella, tai niin ainakin voisi luulla, sillä suomalaiset ostaa käytetyn autonsakin ennemmin Saksasta kuin Suomesta.

Minkäslaiset talvikelit Norjassa ja Ruotsissa on, kun kelpaa vähemmätkin nastamäärät?

Ja Saksassa vissiin suolaa käytetään ihan kohtuudella, tai niin ainakin voisi luulla, sillä suomalaiset ostaa käytetyn autonsakin ennemmin Saksasta kuin Suomesta.

Norjassa ja Ruotsissa nuo on kansallisia päätöksiä joten sun pointti oli?

Norjassa ja Ruotsissa nuo on kansallisia päätöksiä joten sun pointti oli?

Että Suomessa voisi huomattavan suurempi osa ajella kitkoilla kuin nyt. Ääritapauksessa jopa kaikki.

Nastojen haitat on vasta nyt tulossa tajuntaan, kuten tupakan haitat aikanaan.

Olisi muuten kiva tietää moniko nastauskovainen myös tupakoi

Ja Saksassa vissiin suolaa käytetään ihan kohtuudella, tai niin ainakin voisi luulla, sillä suomalaiset ostaa käytetyn autonsakin ennemmin Saksasta kuin Suomesta.

Krhm.... Saksassa lumen laskeutuessa "kunnolla" maahan (ei ihan joka vuosi) sitä suolanpaskaa kyllä kylvetään teille antaumuksella. Etenkin alppien läheisyydessä sitä ammutaan tiellä melko herkästi.

Että Suomessa voisi huomattavan suurempi osa ajella kitkoilla kuin nyt. Ääritapauksessa jopa kaikki.

Kyllä, en pitäisi mahdottomana ajatuksena. Etenkin kun uusi/vähän käytetty kitka pitää paremmin kuin se +8v nastapyörä...

Nastojen haitat on vasta nyt tulossa tajuntaan, kuten tupakan haitat aikanaan.

"Tupakka on myrkkyä,
tupakka on myrkkyä..."
Tupakka on toki myrkkyä, mutta aivan suoraan automaattisesti se(kään) ei aina aiheuta pelkästään negatiivisia vaikutuksia ihmiseen. Tiedän tästä elävän esimerkin (lääkärin toteaman)...

Olisi muuten kiva tietää moniko nastauskovainen myös tupakoi

En tiedä, minä tiedän ainakin kaksi (ehkä kolme) kitkoihin tykästynyttä, jotka tupakoi.

Enkä usko että kyseessä on "uskonto", ainakaan suomessa ei sellaista uskontoa ole rekisteröity mitenkään.
En myöskään allekirjoita sitä, että Kitkarenkaan ja Nastarenkaan ero on niin TAJUNNAN RÄJÄYTTÄVÄ mitä moni täällä tuntuisi sanovan (oli sitten kumman tahansa puolesta/vastaan).
Minä olen ajanut sekä kitkoilla että nastoilla ja molemmista seuraavanlainen havainto: Paska rengas on yksinkertaisesti paska ja roskiskamaa. Hyvä rengas on miellyttävä ajaa ja looginen.
Pätee sekä kitkaan että nastaan.

Krhm.... Saksassa lumen laskeutuessa "kunnolla" maahan (ei ihan joka vuosi) sitä suolanpaskaa kyllä kylvetään teille antaumuksella. Etenkin alppien läheisyydessä sitä ammutaan tiellä melko herkästi.

Eihän kait järkevät suomalaiset ostaisi varta vastan suolakylvettyjä autoja käytettynä? Vai onko niin, että se suolapaskakin on yksi lysti nykyään auton kannalta, ennen oli toisin.

Enkä usko että kyseessä on "uskonto", ainakaan suomessa ei sellaista uskontoa ole rekisteröity mitenkään.
En myöskään allekirjoita sitä, että Kitkarenkaan ja Nastarenkaan ero on niin TAJUNNAN RÄJÄYTTÄVÄ mitä moni täällä tuntuisi sanovan (oli sitten kumman tahansa puolesta/vastaan).

Uskontoon viittaavaa toimintaa on kyllä havaittavissa, mm. faktojen kieltäminen ja epärealististen tapahtumakuvausten mukaan itselle perustellut valinnat.

Jos esimerkiksi ajaa aina kiekkohallin juuri jäädytetyllä jäällä, voi siirtyminen kitkasta nastaan aiheuttaa tajunnan räjäyttävän kokemuksen. Samoin, jos talvirenkaat nastoineen ottaa päähän jollotuksineen ja tietä kuluttavine ominaisuuksiin, voi olla tajunnan räjäyttävää miten mukavaa kitkoilla on ajaa ja silti ongelmia pidon kanssa ei tule keskimääräisissä olosuhteissa.

Kaikki on tietenkin suhteellista

Tässä vielä juttu viikon takaa: http://www.hs.fi/talous/a1444622614456

Suurelle enemmistölle suomalaisista asia ei aiheuta pitkää pohdintaa. 80–90 prosenttia suomalaisista ajaa talvet nastarenkailla.

Liukkaita kelejä on enemmän Etelä-Suomessa, jossa lämpötila vaihtelee pitkin talvea nollan kummankin puolen. Pohjoisessa talvikelit ovat vakaammat ja lämpötilaa pysyy yleensä pakkasella. Kitkarenkaita käytetään kuitenkin enemmän etelässä.


Jakauma on hyvin erilainen kuin naapurimaissa Norjassa ja Ruotsissa, joissa ihmisiä on ohjattu käyttämään kitkarenkaita jo vuosia erilaisten maksujen ja kieltojen avulla.

Ruotsissa ja Norjassa kitkarenkaita halutaan suosia terveyssyistä. Nastat irrottavat asfaltista hiukkasia, jotka lisäävät osaltaan katupölyä erityisesti kaupungeissa.

Helsingissäkin viritellään katupölyn takia toimia nastarenkaiden vähentämiseksi ja kitkarenkaiden käytön lisäämiseksi. Toimet ovat ainakin aluksi valistuksellisia. Naapurimaiden tapaista taloudellista ohjausta ei ole suunniteltu.

Suomessa suositaan nastarenkaita, koska on olemassa vankka ja vakiintunut mielipide, että nastarenkaat ovat kitkarenkaita turvallisempia ainakin jäisillä ja liukkailla teillä.

"On tutkimuksin osoitettu tosiasia, että näin on. Onnettomuuksia tapahtuu liukkailla keleillä kitkarenkaita käyttävillä autoilla enemmän kuin nastarenkaisilla", sanoo Matti Mörri, rengasvalmistaja Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö.

Vaarallisen liukkaita paikkoja on usein taajamien vilkkaimmilla risteysalueilla, joissa lumi on pakkautunut ja kiillottunut kovaksi. Vaarallisia ovat myös mustan jään alueet.

Kitkarenkaiden puolestapuhujat korostavat yleensä, että nastarenkaiden turvallisuutta ja parempaa pitoa on korostettu liikaa. Etu häviää, koska nastarenkaat antavat väärää turvallisuudentunnetta, joka johtaa huolimattomaan ja aggressiiviseen ajotyyliin.

Tutkimuslaitos VTT:n viime vuonna tekemä selvitys nasta- ja kitkarenkaiden eroista kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa vahvisti perinteisiä käsityksiä.

Erojen todettiin olevan suurimpia jäisellä tiellä ajettaessa. Kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos olisi käytetty nastoja, tutkijat totesivat.

Jos kaikki siirtyisivät kitkoihin, kuolemaan johtaneita onnettomuuksia olisi vuosittain keskimäärin yhdeksän enemmän kuin nykyään, selvitys kertoo.

Kitkarenkaat ovat Nokian Renkaiden Morrin mukaan kehittyneet viime vuosina muun muassa rengasseoksiltaan. Kitka- ja nastarenkaan pidossa ei nykyisin ole eroja, jos ajetaan karkealla, ei-liukkaalla jäällä tai lumisella tiellä.

Itselleen kannattaa Morrin mielestä asettaa muutama tarkistuskysymys, kun rengasvalintaa miettii: miten paljon ajaa, millaisilla teillä, miten harjaantunut talviajaja on ja onko autossa erityisiä turvavarusteita, kuten ajavakauden säätö, luistonestojärjestelmä tai ABS-jarrut.

Hinta ei ole autoilijan kannalta ratkaiseva tekijä, sillä kitka- ja nastarengas ovat vähittäishinnoiltaan lähellä toisiaan.

Taloussanomien viime vuonna tekemän selvityksen mukaan nastarenkaita sai verkkokaupasta 512–687 euron hintahaarukassa ja kitkarenkaita 488–619 eurolla.

Autoilijan valitsemat talvirenkaat eivät ole taloudellinen kysymys edes rengasvalmistajille, sillä valmistuskustannukset eri rengastyypeille ovat samaa tasoa. Nastojen asentaminen tuo nastarenkaisiin yhden työvaiheen enemmän.

Nastojen merkitystä katupölyn syntymiseen ja sitä kautta ilmanlaatuun on viime aikoina selvitelty Suomessa runsaasti. Pontimena on ollut Helsingissä käynnistynyt terveyskeskustelu.

Nasta-tutkimusohjelman tulosten mukaan Helsingin katupölystä noin puolet syntyy teiden päällysteen eli asfaltin irtoamisesta. Hiekoitus selittää pölystä neljänneksen, tiesuolat ja mineraalit loput.

Kitkarenkaisten autojen suosion kasvu parantaisi ilmanlaatua selvityksen mukaan tuntuvasti.

Samalla myös teiden päällystämisessä voitaisiin säästää siirtymällä niin sanottuun hiljaiseen, kestävämpään asfalttiin. Nastat vaativat kovaa asfalttia, joka kuluu nopeasti.

Autoilijoiden talvirengasvalinnoissa Suomi muistuttaa Venäjää, ei muita Pohjoismaita.

Kun Suomessa 80–90 prosenttia käyttää nastarenkaita, Norjassa osuus on enää noin 40 prosenttia ja Ruotsissa noin 50.

Norjassa siirtymä on saatu aikaan suurimpien kaupunkien nastarengasverolla. Ruotsissa käytössä on väyläkohtaisia nastakieltoja.

Täydelliseen nastattomuuteen ei ole pyritty, koska nastat karhentavat jäistä tien pintaa ja lisäävät näin turvallisuutta. Karhentamiseen riittää, että viidenneksellä autoista on nastarenkaat.


Fakta
Kitkarenkaat säästävät keuhkoja ja teitä

Nastarenkaiden ominaisuudet ajettaessa

Pito on kitkaa parempi liukkaalla ajokelillä. Lumisilla ja karheilla väylillä eroa ei ole.

Selvitysten mukaan onnettomuusalttius on pienempi.
Kitkarenkaiden ominaisuudet ajettaessa

Melutaso on vähäisempi ja kyyti tasaisempaa, koska kumiseos on pehmeää. Uusimmissa nastarenkaissa melutasoa on pystytty alentamaan.

Nastarenkaissa on käytettävä kovaa kumiseosta, koska nastat eivät muuten kiinnity renkaaseen.

Ajotavan pitäisi kitkoilla olla rauhallisempaa ja ennakoivampaa, koska liukkaalla jarrutusmatka on pidempi.

Vaikutukset ympäristöön

Nastarenkaat irrottavat teistä asfalttipäällystettä, joka kerääntyy ilmaan pölynä ja heikentää ilmanlaatua etenkin taajamissa.

Pölyä syntyy myös nastattomista renkaista, mutta huomattavasti vähemmän.

Pölylle altistuminen lisää sydän- ja hengityselinten sairauksia.

Nastarenkaiden vuoksi teiden rakentamisessa on käytettävä kovaa asfalttia, joka kuluu pehmeämpiä materiaaleja nopeammin. Kitkarenkaiden yleistyminen mahdollistaisi merkittävät säästöt tienhuollossa.

Eihän kait järkevät suomalaiset ostaisi varta vastan suolakylvettyjä autoja käytettynä? Vai onko niin, että se suolapaskakin on yksi lysti nykyään auton kannalta, ennen oli toisin.

 

Tuonoinii, sinäkin innokkaasti autoasioista keskustelevana ja kiinnostuneena olet varmasti selvillä suolankäytön eroista Pohjois-Saksan ja Etelä-Saksan suhteen. Siellähän se menee erilailla kuin täällä Suomessa jossa pohjoisessa ei suolaa kylvetä ihan niin hulluna kuin meillä täällä ruuhka-Suomessa. Eli laatutietoinen suomalainen ostanee autonsa edelleenkin laatutietoisesti Saksasta selvittäen auton historian kohtuullisen tarkkaan - siis mikäli tuontiauto on vaihtoehto.

Itse aiheeseen, eli renkaisiin: Molemmat talvirengastyypit käyvät itselleni vallan hyvin, molemmilla on ajettu tähänkin saakka ja oletettavasti tullaan ajamaan jatkossakin. Eli kun autoni käytettynä tulen aina ostamaan niin en lähde paniikissa vaihtamaan rengastyyppiä mikäli mukana tulleet talvirenkaat olisivat "väärää tyyppiä", koska itselleni väärää rengastyyppiä ei tarjolla olevissa vaihtoehdoissa ole.

Sori tämä offtopic

Tuonoinii, sinäkin innokkaasti autoasioista keskustelevana ja kiinnostuneena olet varmasti selvillä suolankäytön eroista Pohjois-Saksan ja Etelä-Saksan suhteen. Siellähän se menee erilailla kuin täällä Suomessa jossa pohjoisessa ei suolaa kylvetä ihan niin hulluna kuin meillä täällä ruuhka-Suomessa.

Eli Oberbayernissa Alppien luona ei kylvetä suolaa (etelä) mutta Elben varrella Hampurissa kylvetään (pohjoinen)? Kun kirjoitat tuossa, että Saksassa menee eri tavalla kuin Suomessa, ja että Suomessa pohjoisessa EI kylvetä ja etelässä kylvetään?

Olisi muuten kiva tietää moniko nastauskovainen myös tupakoi

En polta koska tahdon elää siksi myös ajan nastoilla.

En polta koska tahdon elää siksi myös ajan nastoilla.

Eli Oberbayernissa Alppien luona ei kylvetä suolaa (etelä) mutta Elben varrella Hampurissa kylvetään (pohjoinen)? Kun kirjoitat tuossa, että Saksassa menee eri tavalla kuin Suomessa, ja että Suomessa pohjoisessa EI kylvetä ja etelässä kylvetään?

Huoh.. Nuo pilkunviilauksen opit on mulla jäissä.  Edit: Lisäys edelliseen: Kuin myös maantieteen opit.

Mutta yritetäänpä nyt sitten herran koodilla:

Eli Oberbayernissa Alppien luona ei kylvetä suolaa (etelä) mutta Elben varrella Hampurissa kylvetään (pohjoinen)? Kun kirjoitat tuossa, että Saksassa menee eri tavalla kuin Suomessa, ja että Suomessa pohjoisessa EI kylvetä ja etelässä kylvetään?

Kun alkup. teksti esittää:

Tuonoinii, sinäkin innokkaasti autoasioista keskustelevana ja kiinnostuneena olet varmasti selvillä suolankäytön eroista Pohjois-Saksan ja Etelä-Saksan suhteen. Siellähän se menee erilailla kuin täällä Suomessa jossa pohjoisessa ei suolaa kylvetä ihan niin hulluna kuin meillä täällä ruuhka-Suomessa. Eli laatutietoinen suomalainen ostanee autonsa edelleenkin laatutietoisesti Saksasta selvittäen auton historian kohtuullisen tarkkaan - siis mikäli tuontiauto on vaihtoehto.

Itse aiheeseen, eli renkaisiin: Molemmat talvirengastyypit käyvät itselleni vallan hyvin, molemmilla on ajettu tähänkin saakka ja oletettavasti tullaan ajamaan jatkossakin. Eli kun autoni käytettynä tulen aina ostamaan niin en lähde paniikissa vaihtamaan rengastyyppiä mikäli mukana tulleet talvirenkaat olisivat "väärää tyyppiä", koska itselleni väärää rengastyyppiä ei tarjolla olevissa vaihtoehdoissa ole.

Sori tämä offtopic

Taisikin riittää jälleen tästä aiheesta............

Selitäs nyt ihan suoraan, yritätkö sanoa, että:

1) Saksassa pohjoisessa ei suolata niin paljon ja etelässä suolataan paljon (kuten Suomessa)?

2) Vaiko että Saksassa pohjoisessa suolataan paljon ja etelässä ei niin paljon (toisin kuin Suomessa)?

Kun eihän tuosta ota tolkkua ainakaan meikäläinen. Kiinnostaa tietää. Asiankannalta aivan sama, mutta jää asia vaivamaan jos en ymmärrä mitä yrität kirjoittaa.

Selitäs nyt ihan suoraan, yritätkö sanoa, että:

1) Saksassa pohjoisessa ei suolata niin paljon ja etelässä suolataan paljon (kuten Suomessa)?

2) Vaiko että Saksassa pohjoisessa suolataan paljon ja etelässä ei niin paljon (toisin kuin Suomessa)?

Kun eihän tuosta ota tolkkua ainakaan meikäläinen. Kiinnostaa tietää. Asiankannalta aivan sama, mutta jää asia vaivamaan jos en ymmärrä mitä yrität kirjoittaa.

Onko tää joku Euroopan suolaustopic? Koittasit nyt osata lopettaa etkä kiusata vanhaa miestä.
Ja. Kun kerran viisas olet niin selvität sen ihan itse jos se vaivaa. 

Onko tää joku Euroopan suolaustopic? Koittasit nyt osata lopettaa etkä kiusata vanhaa miestä.
Ja. Kun kerran viisas olet niin selvität sen ihan itse jos se vaivaa. 

Kiitos vaan toiselle vanhukselle tuesta, yhdessä olemme vielä vahvoja - noi nuoremmat saa tosiaan hakea merkityksiä sanamuodoille niin paljon kuin sielu sietää

Psst. Pomo, ei voi kiusata jos ei osaa