Kitkat vs. nastat pysytään suomen oloissa

Eikai asia ole ihan noin yksinkertainen. Hiekalla lukkiintuneen pyörän kaivautumisella oli/on selkeä merkitys.

Ehken pitkä lukkojarrutus sulattaa kumia ja kumista tulee liukaste? Renkaat ovat varmasti muuttuneet teknologian myötä.

Suurin etu on juuri toi ohjattavuus. Mutta järjestelmät ovat kehittyneet huomattavasti ja osaavat käyttää parhaan pidon aluetta paremmin kuin aiemmin. Ainakin omasta vehkeestä kuuluu renkaan kiljuntaa täysjarrutuksessa, eli jonkin asteista lukkitumista tarjoaa nykyaikaiset absitkin. Lukittu luistava pyörä ei  tunnetusti ole optimipidon alueella.

Lukkojarrutusta ei juuri esim formuloissa suosita, varmaan savua nousisi enemmän, jos siitä olisi selkeää etua tai kiihdytyskisoissa vedettäisin koko matka burnaten.

Mutta aiheeseen, nastat nastat. Ei niiden turvallisuusvaikutusta yhtään liioitella, kun jäätä tai tamppautunutta, kiillotettua lunta on alla.

Lukkojarrutusta ei juuri esim formuloissa suosita

Johtuisiko siitä, että lukkojarrutus tekee pehmeään kumiin tasaisen kohdan ja sen jälkeen ajo-ominaisuudet muuten ovat päin honkia?

Tottkai Muttei se sulanut kumi muutoinkaan ole parhaimmillaan, vaikka sulaminen olisi tasaista ympäri rengasta.

Onko jotain jarrutustestejä ollut viimeaikoinan -tyyliin; 940 vs. tuore S80? Enemmän kuin toi lukkojarrutus vs. ei lukko, kiinnostaa Absien kehitys..

Tottkai Muttei se sulanut kumi muutoinkaan ole parhaimmillaan, vaikka sulaminen olisi tasaista ympäri rengasta.

Tässä kohtaa voisi tietysti kysäistä, että onkohan se kumin sulaminen kuinka merkittävä ilmiö tavanomaisilla talvirenkailla Suomen talvessa?

Eikös nyt lukkojarrutus ole se tehokkain tapa pysähtyä. ABS;t keksittiin vain, jotta täysjarrutuksen aikana autoa voidaan ohjata.
Kyllä se suurin kitka on liikkumattomalla fillarilla, olkoot nasta, kitka tai kesärengas.

Takaisin fysiikantunnille sieltä Lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Lukkojarrutus => liikekitka, rullaava rengas => lepokitka.

(otetaan deformaatiot tässä vaiheessa pois ja pitäydytään yksinkertaisessa mallissa)

Ja siis sinällään olet oikeassa, suurin kitka on tienpintaan suhten liikkumattomalla fillarilla, eli fillarilla, joka pyörii, ei liu'u. Ainoa hyöty lukkojarrutuksessa on tosiaan jos auto kaivautuu maahan sen ansiosta, mutta se on aika harvinainen tapaus.

ABS:t keksittiin lentokoneiden pysäyttämiseen mahdollisimmin tehokkaasti. Toki samalla säästyy renkaita ja ohjautuvuus pysyy (tosin lentokoneessa aika vähäinen merkitys).

Suurin hidastuvuus saatiin muistaakseni 7%:n murrolla, eli rengas pyörii 7% hitaammin kuin "alusta", tuolloin on kaikki kohdallaan, leikkausvoimat, deformaatio, kitkakerroin...

Tässä kohtaa voisi tietysti kysäistä, että onkohan se kumin sulaminen kuinka merkittävä ilmiö tavanomaisilla talvirenkailla Suomen talvessa?

Niinpä, talvirenkaan kumi lienee pehmeämpää kuin kesäfillarin. Lukkojarrutus kuivalla asfaltilla satasen vauhdista? Luulisi isompien kulmien olevan renkaissa? -Ei perustu tietoon, olettamuksia että sarja on pilalla. Niinkuin tuolla aiemmin totesit.

Rodion putsasi pöydän hyvin tämän osalta..

Viime talvi oli eka kitkatalvi. Enää en nastoja osta. Hitto sitä rapinaa jaksa kuunnella ja noilla ajo muutenkin parempaa omaan makuun.

Niinpä, talvirenkaan kumi lienee pehmeämpää kuin kesäfillarin. Lukkojarrutus kuivalla asfaltilla satasen vauhdista? Luulisi isompien kulmien olevan renkaissa? -Ei perustu tietoon, olettamuksia että sarja on pilalla. Niinkuin tuolla aiemmin totesit.

Puhuin F1-renkaista kilparadalla.

Itse ainakin tulin siihen tulokseen että Calibra pysähtyi huomattavasti paremmin kitkarenkailla ABSien toimiessa kuin silloin kun ne olivat jonkun vian takia pois pelistä. Edellämainittu kokemus perustuu normaaliin maantie- ja kaupunkiajoon vaihtelevissa olosuhteissa talvirengaskautena. Tosin, ooppelissa tai kuskissa on varmasti ollut jotain vikaa. 

Tuossa TM testissä Michelinin kitkalla oli neljänneksi lyhin (ABS) jarrutusmatka jäällä. Sinne jäi nippu nastarenkaita taakse.

Jarrutus suoralla on eri asia kuin jarrutus normaalin liikenteen seassa. Tärkeintä on pitää auto omalla kaistalla ja pystyä väistämään, ja ilman abseja perä lähtee aina vääntämään johonkin suuntaan (sikäli mikäli siellä jarrut toimii) tai etupyörille pitää hakea ohjauspitoa, ja silloin jarrutus on lopetettava hetkeksi.

Renkaan ominaisuuksilla on merkitystä (sivuttaispito, pitkittäispito..) mutta tärkeintä on renkaan looginen käyttäytyminen. Merkkirenkaat tarjoavat tämän ominaisuuden, oli nastoja tai ei. Jos kiistellään kitka tai nasta, merkkirengasta pitää verrata merkkirenkaaseen, ei halpaa laadukkaaseen tai yleismaallisesti "pinoitettu nasta vs. nokian kitka".

Tuossa TM testissä Michelinin kitkalla oli neljänneksi lyhin (ABS) jarrutusmatka jäällä. Sinne jäi nippu nastarenkaita taakse.

Toi on jo saavutus! Pinta oli varmaan karhennettu?
Onko mittauksia tehty "peilijäällä"tai bussien kiillottamalla tamppaantunella lumella?

En tiä sitte mutta, radalla ABSilla varustetulla yhdistelmällä oli muistaakseni kolmanneksen pidempi jarrutusmatka kuin absittomalla50km/h vauhdista. Kyl ite oon ainakin sitä mieltä että jarrutusmatka on pidempi abseilla

ps. hornetissa ei ole abseja

Muutama vuosi sitten TM testasi ABS vs. ei-ABS jarrutusta. Jäällä muistaakseni ABS-jarruilla matka melkein tuplaantui.

Muutama vuosi sitten TM testasi ABS vs. ei-ABS jarrutusta. Jäällä muistaakseni ABS-jarruilla matka melkein tuplaantui.

Vähän kun googletti niin löytyi mittaustietoa.

Tuloksia 80-0kmh:
NASTARENKAAT

Lukkojarrutus
-Kuiva asfaltti 47m
-Lumi 57m
-Jää 230m

Optimi (ei ABS)
-Kuiva asfaltti 38m
-Lumi 62m
-Jää 191m

Optimi (ABS)
-Kuiva asfaltti 40m
-Lumi 66m
-Jää 221m

ABS
-Kuiva asfaltti 35m
-Lumi 68m
-Jää 237m

KITKARENKAAT

Lukkojarrutus
-Kuiva asfaltti 45m
-Lumi 53m
-Jää 255m

Optimi (ei ABS)
-Kuiva asfaltti 37m
-Lumi 59m
-Jää 295m

ABS
-Kuiva asfaltti 32m
-Lumi 64m
-Jää 404m