Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Korjaamo ja yleistekniikka => Takavetoiset => Aiheen aloitti: kanis187 - 15.10.2014, 19:17:31
-
En tiennyt minne laittaa niin pistin tänne. Asia on näin että tankkasin 20e 12.4L 98 pensaa ja pensa valo syttyi 70km jälkeen. Ajo melko kylärallia 10km kerrallaan lämmitintä käyttäen joka aamu. Ei taida olla ihan normaalia vai onko? Auto 940 b230ft + aw71L täysin vakio, kaasujalka ei ole kovin raskas. Autossa en havaitse muuten mitään vikaa ja juuri katsastettu päästöt ok. Vanhalla b230fb+m47 ajoi 12L 100km samanlaisessa ajossa.
-
Omaki 9-satku vie suunnilleen samat nurkkaajussa, etenki jos ottaa ees pari rivakampaa kiihytystä.
-
Kallis maa perkele mutta autoo en vaiha koskaan, vaikka opiskelija olenkin xD.
-
Normaali kulutus.
Millä lämmität auton, ardicilla vai sähköllä?
-
Vastaavia ollut mulla 3kpl ja kaikki vieny nurkissa sen luokkaa 15-20l/100km. Talvella jos leikittää ei 20 oo tiukassa.
Elämä on.
Hienoja autoja kaikenkaikkiaan silti.
-
Ja positiivisuuden kautta aateltuna että yli 28l/100km kulutukseen ei pääse. Siis vakiona.
-
Lämmitän sähköllä, lämppäri merkkiä defa. Joo oli semmonen juttu että 2 rengasta paineilla 1bar (Hups), jos sitä uudet venttiilit pistäisi. Liekö ollut isokin vaikutus kun juuri pistelin rankkoja kiihdytyksiä 6L tankattuani ja ajoin 38km eikä opiskelija valo palanut vieläkään kotiin tultua. Seuraavaksi lastua peliin, mutta sehän ei paljoa kulutusta lisää. (Toivottavasti). Onhan se semmonen juttu ettei sitä kulutusta kannata miettiä ensimmäisenä, minähän en millään noppakorollalla aio ajaa, eihän semmoset autoja ole. ;D
-
Samoissa menee omalla merikontilla kulutus kaupunki pyörittelyssä ::)
-
En tiennyt minne laittaa niin pistin tänne. Asia on näin että tankkasin 20e 12.4L 98 pensaa ja pensa valo syttyi 70km jälkeen. Ajo melko kylärallia 10km kerrallaan lämmitintä käyttäen joka aamu. Ei taida olla ihan normaalia vai onko? Auto 940 b230ft + aw71L täysin vakio, kaasujalka ei ole kovin raskas. Autossa en havaitse muuten mitään vikaa ja juuri katsastettu päästöt ok. Vanhalla b230fb+m47 ajoi 12L 100km samanlaisessa ajossa.
B230FT+AW71L = suuri kulutus nurkka-ajossa. Bensalla sai vakio FK:n nurkkapyörityksessä viemään kevyesti sen 20L.
Vasta Wiinalla ja saatanallisella säätämisellätm kulutus tippui sinne 14-18L tietämille kaupunki pyörityksessä.
FT+AW alkaa olla "taloudellinen" vasta moottoritienopeuksissa.
Viimeisen tzadin reissun kulutus oli ~14,5L wiinaksia, mikä tekee bensa-ekvalenttina n. 10,5L/100km.
-
Itse sain b230ft+m46 sain viemään 15l/100km pelkästään maantieajossa. Kuulostaa melkoisen runsaalta. 3" ränni ja tonin lastu. Autossa oli tosin 5 ihmistä + vähän tavaraa. Ajo oli tasaista koko matkalla vauhtia sen 100 pintaa ja kierrokset 2,5k. Päästöt ok ja seosmittari(AFR) pyöri siiä 14-16 väliä.
Pitäisikö jotain vikaa ruveta jostain etsimään?
-
Itse sain b230ft+m46 sain viemään 15l/100km pelkästään maantieajossa. Kuulostaa melkoisen runsaalta. 3" ränni ja tonin lastu. Autossa oli tosin 5 ihmistä + vähän tavaraa. Ajo oli tasaista koko matkalla vauhtia sen 100 pintaa ja kierrokset 2,5k. Päästöt ok ja seosmittari(AFR) pyöri siiä 14-16 väliä.
Pitäisikö jotain vikaa ruveta jostain etsimään?
Juu itekkin aika noviisi näissä mutta ei ihan normaalilta kuullosta, mulla tonin lastut, 1 kilo ahtoja, peräpöntön tilalla suoraa ja putsari avarrettu, maantiellä mennyt pelkääjä kyydissä noin 9L sadalle kuitenkin alle 10 kun vakkarilla sitä 105 ajaa. Kaupungissa taasen kulutus välillä hirvittää. Onko mitään vikakoodeja?
-
Itse sain b230ft+m46 sain viemään 15l/100km pelkästään maantieajossa. Kuulostaa melkoisen runsaalta. 3" ränni ja tonin lastu. Autossa oli tosin 5 ihmistä + vähän tavaraa. Ajo oli tasaista koko matkalla vauhtia sen 100 pintaa ja kierrokset 2,5k. Päästöt ok ja seosmittari(AFR) pyöri siiä 14-16 väliä.
Pitäisikö jotain vikaa ruveta jostain etsimään?
Minulla menee maantiellä tuo 15L wiinaa ja nopeus on jotakin aivan muuta kuin kiltti hitusen alle rajoituksen.
Tavaran määrä ei minulla suoranaisesti lisää kulutusta merkittävästi, ellei matkassa oli paljon (useita kymmeniä tai likemmäs sata) ohituksia.
Jos seos-mittari heittelee 14-16 välissä matka-ajossa, niin lastu on pielessä. Sopitus pysyy nätisti siinä 14,7 (+/-0,2) kun lastu on toimiva.
Ymmärtäisin tuon automaatilla mutta jos wiinastettu manuaali pärjää maantiellä alle 13L kulutuksella tuomiokirkon kokoisella kuomukärrillä varustettuna (siellä mönkkäri yms. romua), niin kyllähän lastun säädöissä on jotakin sanomista.
Juu itekkin aika noviisi näissä mutta ei ihan normaalilta kuullosta, mulla tonin lastut, 1 kilo ahtoja, peräpöntön tilalla suoraa ja putsari avarrettu, maantiellä mennyt pelkääjä kyydissä noin 9L sadalle kuitenkin alle 10 kun vakkarilla sitä 105 ajaa. Kaupungissa taasen kulutus välillä hirvittää. Onko mitään vikakoodeja?
Kilon paineella tuon kaupunkikulutuksen ymmärtää oikein hyvin, syynä on se, että koneesi rapisee ja nakutusrikastus tulee käyttöön.
Minä saan 20L/100km kulutuksen aikaiseksi wiinalla vain ajamalla yli 170km/h matkanopeudella tai vetämällä jatkuvasti vartin strippejä.
Koneeni nakuttaessa 20L kulutus ei ole edes temppu, vaikka huomaisin sen nakun n. sekunnin viiveellä, sillä siinä sekunnissakin sitä soppaa menee koneeseen 0,05 desiä. Minuutissa nakun iskiessä koneeseeni virtaa wiinaa 2,6L minuuttivauhdilla.
Sinuna tyytyisin kiltisti 0,9 baarin ahtoihin, sillä 0,8 baarin kohdalla IMMu on tapissa ja 0,9 baarin kohdalla suuttimet ovat tapissaan.
Ja kun suuttimet ovat tapissa, ahtojen nosto ei varsinaisesti nosta tehoa mutta laihentaa seosta ja jossain vaiheessa edessä on koneremontti. :facepalm:
Ei mopolla mahdottomia! :buck2:
-
Minulla menee maantiellä tuo 15L wiinaa ja nopeus on jotakin aivan muuta kuin kiltti hitusen alle rajoituksen.
Tavaran määrä ei minulla suoranaisesti lisää kulutusta merkittävästi, ellei matkassa oli paljon (useita kymmeniä tai likemmäs sata) ohituksia.
Jos seos-mittari heittelee 14-16 välissä matka-ajossa, niin lastu on pielessä. Sopitus pysyy nätisti siinä 14,7 (+/-0,2) kun lastu on toimiva.
Ymmärtäisin tuon automaatilla mutta jos wiinastettu manuaali pärjää maantiellä alle 13L kulutuksella tuomiokirkon kokoisella kuomukärrillä varustettuna (siellä mönkkäri yms. romua), niin kyllähän lastun säädöissä on jotakin sanomista.
Kilon paineella tuon kaupunkikulutuksen ymmärtää oikein hyvin, syynä on se, että koneesi rapisee ja nakutusrikastus tulee käyttöön.
Minä saan 20L/100km kulutuksen aikaiseksi wiinalla vain ajamalla yli 170km/h matkanopeudella tai vetämällä jatkuvasti vartin strippejä.
Koneeni nakuttaessa 20L kulutus ei ole edes temppu, vaikka huomaisin sen nakun n. sekunnin viiveellä, sillä siinä sekunnissakin sitä soppaa menee koneeseen 0,05 desiä. Minuutissa nakun iskiessä koneeseeni virtaa wiinaa 2,6L minuuttivauhdilla.
Sinuna tyytyisin kiltisti 0,9 baarin ahtoihin, sillä 0,8 baarin kohdalla IMMu on tapissa ja 0,9 baarin kohdalla suuttimet ovat tapissaan.
Ja kun suuttimet ovat tapissa, ahtojen nosto ei varsinaisesti nosta tehoa mutta laihentaa seosta ja jossain vaiheessa edessä on koneremontti. :facepalm:
Ei mopolla mahdottomia! :buck2:
Jos vaihtaisin 3" imm ja jotkut n. 350cc suuttimet olisiko sitten ok? Jos tuo nyt naputtaisi.
Pitäisikö nakutuksen alkaessa havaita jotain erityistä ääntä? Nimittäin kone kukkuu kuin rasvattu joka alueella kaasu pohjassakin. Nurkka ajossa nyt mennyt 14-18L välistä kaasujalasta ja mielentilasta riippuen, joskus liippikilsoja sen 30km sadasta. (Pers-arviolta)
-
Jos vaihtaisin 3" imm ja jotkut n. 350cc suuttimet olisiko sitten ok? Jos tuo nyt naputtaisi.
Tietysti siinä tapauksessa, että lastu on tehty noiden mukaan.
Muutoin se on aivan sama, kuin yrittäisit laittaa M8 pulttia M6 reikään. Tai yrittäisit avata ristipää ruuvarilla torx-ruuvia.
Olen mutissut tästä aiheesta projekti-topicissani ja joskus kirjoitellut aiheesta hitusen FAQ:kin.
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=24583.0
Eli lastu vaatii aina muutoksia kun IMMua tai suuttimia vaihdetaan.
Jos joku muuta väittää, hän ei ole tilanteen tasalla, eli EI ymmärrä asioita.
Toki olen kuullut väittämiä, että 3" IMMu ja 525cc suuttimet toimivat "ihan hyvin" ns. pikku-viri lastulla. No, tähän täytyy sanoa, että sellaisen ihmeen kun joku minulle näyttää, niin uskon tämän mitattuani sen, sillä olen nähnyt jo liian monta toimimatonta lastua.
Pitäisikö nakutuksen alkaessa havaita jotain erityistä ääntä? Nimittäin kone kukkuu kuin rasvattu joka alueella kaasu pohjassakin. Nurkka ajossa nyt mennyt 14-18L välistä kaasujalasta ja mielentilasta riippuen, joskus liippikilsoja sen 30km sadasta. (Pers-arviolta)
Paha nakutus päästää selkeän "NAKS!" äänen ja silloin nakurikastus menee päälle, jos syttylastu sitä tukee, eli ei ole virilastuna myyty 16-tappisen lastu.
Nakurikastus ei bensiinillä oikein tunnu pers-dynolla mutta sopituksesta sen näkee selvästi. Wiinalla sen nakurikastuksen tuntee kyllä ahterillakin, sillä menon puutuminen on niin selvää isommilla suuttimilla.
Tämä koskee vain tilannetta, missä suuttimia ei ole ajettu tappiinsa asti.
Varma konsti huomata tuo nakurikastus on kytkeä volttimittari siihen LH:n nakurikastusjohtoon (harmaa punainen) ja kun sen jännite tippuu nollaan on nakurikastus käytössä. Se pysyy nollassa niin pitkään nakurikastuksen alettua kunnes kaasua höllätään vaikkei kone enää nakuttaisikaan.
Noissa xxx lastuissa on sama vika kuin vikingin ja hituningin lastuissa siinä ahdoille nousussa 3000-3500rpm nurkissa. Sopat menevät hoikalle ja vinokone naksahtaa mielellään siinä kohdin. Vakio moottori toimii kyllä, mutta nostetuilla ahdoilla ongelmat alkavat, sillä moottori ottaa vakiota enemmän ilmaa tuossa kohden ja siitä seuraa laihalle menevä seos.
Tuota kohtaa on omassa koslassa hierottu kotva, jos toinenkin, kuten muutemassa muussakin LH-säätöprojektissa. Polttoainekkaan ei siinä helpota, pikemminkin päinvastoin, wiina on tarkempi säädöistä mutta kestää paremmin virheitä ropisematta.
Kulutusta saan kaupungissa avosandaalillatm nousemaan sinne 19L nurkkaan, mikä tarkoittaa bensiinillä sellaista 14L nurkissa pyörivää kulutusta.
Liukkaalla sudittaminen vaatii kaupunkinopeuksissa vähemmän voimaa kuin 100km/h nopeudella ajaminen. Kuivalla asfaltilla sudittelussa tilanne on sitten toinen mutta se onkin jo vakio-virillä vähän vaikeampaa (papu ei meinaa riittää asiallisilla renkailla).
-
Juu itekkin aika noviisi näissä mutta ei ihan normaalilta kuullosta, mulla tonin lastut, 1 kilo ahtoja, peräpöntön tilalla suoraa ja putsari avarrettu, maantiellä mennyt pelkääjä kyydissä noin 9L sadalle kuitenkin alle 10 kun vakkarilla sitä 105 ajaa. Kaupungissa taasen kulutus välillä hirvittää. Onko mitään vikakoodeja?
Kerkesin tänään lukeman vikakooditkin. 2 koodia se tuuppasi. 3-1-2, 3-1-1 eli nopeusmittarin signaali huono(korjauksessa, piuhat hapettuneet kontin ja nopeusmittarin anturin välillä) ja tuo toinen että Signal missing for knock-related fuel enrichment.
Pitääpä siis pistää ostoslistalle uudet lastut tonilta jos vanhat saanet turpaansa.
-
Kerkesin tänään lukeman vikakooditkin. 2 koodia se tuuppasi. 3-1-2, 3-1-1 eli nopeusmittarin signaali huono(korjauksessa, piuhat hapettuneet kontin ja nopeusmittarin anturin välillä) ja tuo toinen että Signal missing for knock-related fuel enrichment.
Pitääpä siis pistää ostoslistalle uudet lastut tonilta jos vanhat saanet turpaansa.
Nuo vikakoodit ovat jotain muuta kuin lastusta riippuvia, eli lueppas noita FAQ juttuja.
Itseäni lainaten:
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=149.0
3-1-1 Nopeustieto puuttuu johdotusvika Tyhjäkäynti ongelmia
3-1-2 Nakutusrikastus tieto puuttuu Johdotusvika nastojen EZK (4) - LH (28) välillä Ei oireita
Kumpikaan vikakoodi ei sytytä vikavaloa, vaikka voinevat vaikuttaa asioihin, sillä osa noista vikakoodeista vetää silti LH:n "nilkuta himaan" moodiin, jossa kulutus on suurempi kuin normaali-tilassa.
Mutta uudet lastut tonilta voisivat olla jo peräti 1.3 versio, jossa toivottavasti on enemmän säädettyjä tavuja kuin ne 86. :facepalm:
Itselläni bensalle koodissa on yli 600 tavua säädettyjä asioita ja wiinalla sitten mennäänkin yli tuhannen. :pomo:
Versionumero lastussani on tällä hetkellä 229. ;)
-
Pitäisikö jotain vikaa ruveta jostain etsimään?
Kyllä, ja äkkiä. :o
Minulla vakiopaineinen ja vakioraudalla varustettu B230FT jonka jatkona M90 eikä sillä tule keskikulutukseksikaan kuin kymppi ja maantiellä kahdeksan pintaan. Viidentoista litran kulutus vaatii rankasti laahaavat jarrut (epätodennäköistä) tai jatkuvaa kaasun polkemista kuin urkuri konsanaan. Mutta jos noista "ehdoista" ei kumpikaan täyty ja todellakin on ollut tasavauhti noilla kierroksilla niin moottorissa on oltava jotain melkoisen hämärää - mekaanista vai ohjelmallista, siitä en sano mitään. Joka tapauksessa sinne menee bensaa melkein tuplamäärä verrattuna siihen mitä tuon vauhdin ylläpitoon vaadittavan voiman tuottamiseen tarvitaan.
-
Tuli vaihdettua uudet piuhat nopeusmittarin anturiin, kontista asti niin että vanhaa piuhaa jäi n.10cm + pistoke. Ajatuksena että tämä poistaisi nopeusmittarin vikakoodin, koska vanha piuha oli hapettunutta. Mutta ei edelleen piinaa tuo 3-1-1, vasta isoissa nopeuksissa tämä koodi tulee. Eli yli 100kmh nopeuksissa.
3-1-2 koodikin syttyi taas mutta tämä oli vasta rivakan motari kiihdytyksen jälkeen, ei esim hitaamman vauhdin kiihdyttelyssä(yrittää nakuttaa ilmeisesti). Tuo nakutusrikastuksen signaalipiuha siis kulkee tuolla ezk ja lh välillä harmaa punaisena? Jos metsästäisi sen kojelaudan sisältä. Voiko olla itse nakutusanturi?
Suuttimista kaikki olivat vihreä päällisiä mutta yhdessä runko musta ja muissa näytti enemmänkin kellertävilta kuin mustilta. Normaaliako?
Ahtoja tiputettu 0.7bar, puristukset kaikissa pytyissä 10barin paikkeilla. Jäähdytinnestettä hukkaa mutta vuotoja todennäköisesti on jossain(vesipumpulla ainakin pieni).
-
Tuli vaihdettua uudet piuhat nopeusmittarin anturiin, kontista asti niin että vanhaa piuhaa jäi n.10cm + pistoke. Ajatuksena että tämä poistaisi nopeusmittarin vikakoodin, koska vanha piuha oli hapettunutta. Mutta ei edelleen piinaa tuo 3-1-1, vasta isoissa nopeuksissa tämä koodi tulee. Eli yli 100kmh nopeuksissa.
3-1-2 koodikin syttyi taas mutta tämä oli vasta rivakan motari kiihdytyksen jälkeen, ei esim hitaamman vauhdin kiihdyttelyssä(yrittää nakuttaa ilmeisesti). Tuo nakutusrikastuksen signaalipiuha siis kulkee tuolla ezk ja lh välillä harmaa punaisena? Jos metsästäisi sen kojelaudan sisältä. Voiko olla itse nakutusanturi?
Suuttimista kaikki olivat vihreä päällisiä mutta yhdessä runko musta ja muissa näytti enemmänkin kellertävilta kuin mustilta. Normaaliako?
Ahtoja tiputettu 0.7bar, puristukset kaikissa pytyissä 10barin paikkeilla. Jäähdytinnestettä hukkaa mutta vuotoja todennäköisesti on jossain(vesipumpulla ainakin pieni).
Siis helpoimmalla taidat päästä kun otat sen pelkääjän jalkatilan potkupaneelin pois ja tökkäät siihen piuhaan semmoisen hainleuan ja maa jostain ja mittari jakkaralle.
Voihan se olla se anturikin, kun on "signal missing".
Monesti se vesipumpun ylätiivisterengas, joka on kantta vasten vuotaapi, jos ei halua uutta vesipumppua ostaa (30e), niin skruvat sivuilta vespumpun tiivistesarja suunnilleen 2e.
Mulla lastutettu sytkä ja pensapuoli, 1bar ahtokello, 98E tankissa muttei takana, eikä nakuttanut.
-
Minulla herjasi kanssa nakutusanturia, signaali epäkelpo tai puuttuu,
korjattiin puhdistamalla liitin contact cleanerilla ja anturi irti, pintojen puhdistus vesihiomapaperilla. Enää ei herjaa..
Anturille oli joku momentti. ::)
-
Minulla herjasi kanssa nakutusanturia, signaali epäkelpo tai puuttuu,
korjattiin puhdistamalla liitin contact cleanerilla ja anturi irti, pintojen puhdistus vesihiomapaperilla. Enää ei herjaa..
Anturille oli joku momentti. ::)
Tuli putsattua liitin cleanerilla, pinnat puhtaaksi vesihiomapaperilla ja joo onhan sille momentti. Riippuen sensorista joko 11Nm tai 20Nm ja sinnehän ei oikein mikään momenttiavain mahdu.
Kiihdyttelyn perusteella 3-1-2 koodi näyttäisi hävinneen mutta kun vauhti ylittää 80kmh niin 3-1-1 tulee edelleen ja vakkari ei toimi.
Voiko tosiaan olla mittaristossa vai johtosarjassa vika jos auto näyttää nopeutta ihan normaalisti mutta koodi tulee silti. Paljo virtaa pitäisi tulla mittarinpistokkeeseen?
Hieman tuntui nykivän täyskaasu vedätyksellä, aivan varma en ole kun niin liukasta.
-
Jaa, että suuri kulutus vaivaa muitakin. Samoissa lukemissa Volvo 940 vm -91 B234F koneella automaattilaatikolla eli -10 asteen pakkasella kulutus n. 22 l/100km. Maantie ajossa viime kesänä olikin melkoinen yllätys kun tippui 8,5 L/100km. Toki ilman lämpö oli +30 astetta.
Selkeitä ongelmia on ollut venttiilikopan vuoto tulppien puolelle, joka ajoittain aiheuttanut käyntihäiriöitä kun öljynpinta noussut jopa yli tulpan yläpään. Tiiviste vaihdettu ja tiivisteliimaa käytetty joskin loppu hieman kesken enkä saanut liimaa tulppien tiivisteen yläpinnalle.
Lamdan etupuolella oleva pakoputki vuoti ja se on nyt vaihdettu, mutta ei vaikuta hirveesti kulutukseen vaikuttavan ainakaan stadissa ajaessa, vaikka pakokaasun haju muuttuikin tuoksun puolelle.
Lähinnä ollut nurkkakulutusta viime aikoina joten vaikea sanoa mitä maantiellä. Ilman saanti on tarkistettu ja vähäiset tomut puhdistettu samoin ilmanputsari tarkistettu.
Mutta olen ihmetellyt mikä mahtaa olla ilmanputsarin jälkeen olevan ilman esilämmittimen osuus kulutukseen. Kuinka sen toimivuuuden voi tarkistaa ja onko siihen olemassa vastusarvoja ollenkaan? Missä mahtaa olla kyseisen lämmittimen sulake? Törmäsin kyseiseen mötikkään ilma röörejä putsatessa ja putsasin myös sen liuotin pesulla ja kaikki langat näyttävät olevan ehjät, mutta jos sisään menevällä ilman lämpötilalla on jotain vaikutusta kulutukseen niin tämä pieni lämmitin saattaa olla merkittävä laite.
Vikakoodeja en ole vielä tarkistanut pakoputken vaihdon jälkeen, mutta herjasi ennen huonosta seoksesta.
-
Näyttääkös se "esilämmitin" tälläiselle?
(http://pics3.alpics.info/pics/spares/big/111246.jpg)
Jos näyttää, niin kyseessä on moottorinohjauksen tärkeimpiä komponentteja, eli IlmaMassaMittari, aka IMMu.
Vaikuttaa pirusti kulutukseen ollessaan likaine tai rikki.
-
Jeps tollanen mötikkä siellä on. Mitenkäs sen testaa?
-
Kolmospinnistä pitäisi saada n. 2,3V tyhjäkäynnillä jos se on ehjä. Toisaalta ei välttämättä toimi vaikka näin on. Jos käynti on sujuvampaa irti kytkettynä niin on luultavasti rikki. Yksi sellainenkin tapaus on tullut vastan jossa kävi paremmin IMM irti, mutta silloin oli lambdan johto poikki ja signaali sekaisin.
-
Jeps tollanen mötikkä siellä on. Mitenkäs sen testaa?
Varsinaista tetausta en muista miten menee, mutta katoppa ensin silmämääräsesti että se kuumalanka ei oo poikki eikä hyvin paskanen. Tarpeen tullen voit sen bräkliinillä puhistella.
-
Ne on tarkistettu ja puhdistettu ja näytti ehjältä
-
Lämpimällä koneella tyhjäkäynnillä pinnistä 3 pitäisi tulla 2,3v jännite +/- 0,1V
Jos tuosta heittää, niin IMMu on rikki. Selittää monta asiaa.
Onkos vikakoodit tarkistettu?
-
Vikakoodi 2-3-2 eli herjaa seosta ja minun listauksessa selitys on "Lambda liian laiha tai rikas tyhjäkäynti seos" Sama selitys kuin koodille 2-3-1 joten ota tosta jotain selvää. :(
Pyydän täsmennystä pinnan 3 mittaukseen. Laitoin mittarin +kärjen 3 johtimeen ja -johtimen maihin ja kone sammu :facepalm: Elikä mites se nyt menee oikein?
Vikakoodi boksissa on myös toiminto Komponenttien aktivointi. Voiko tämän toimenpiteen tekemättä jättäminen olla syy suureen kulutukseen ja myös seoksen koostumukseen? Ja milloin aktivointi pitäisi suorittaa? 8)
-
2-3-1 on osakuormaseos ja 2 päätteinen tyhjäkäynti.
Voit saada jopa molemmat koodit ja ne tarkoittavat samaa asiaa eri kuormitustilanteissa.
Jos kone sammui mittauksessa, katsoppas että mittasit nimenomaisesti jännitettä (V), etkä virtaa (A).
Nimittäin varmasti sammuu jos mittasit virtamittaustilanteessa. Pahimmillaan rikot virtamittauksella IMMun.
Eli mittaus tehdään IMMun pinnistä 3 (tai siis johdosta tms.) ja maan välillä. Maadoituksena voi ja pitäisikin käyttää IMMun runkoa. Sen jälkeen kannattaa tarkistaa, että IMMun rungon ja koneen välillä ei ole jännite-eroa.
Komponenttien aktivointi on vian hakua varten, eli sillä testataan ohjautuvatko TK-servo, suuttimet, flekti yms. oikein. Sitä ei tarvitse normaalioloissa tehdä koskaan.
-
Asetus oli 1,5V mittausalue koska tulos pitäisi olla suhteellisen lähellä eli 2,3V, joten mielenkiintoinen koneen sammuminen. Lambda anturin varoitusvalo kuitenkin säikähti ja nyt sammuu kun kone käynnistyy. :D Mutta vaikka omasta mielestäni asetus oli 1,5V niin oliko jostain syystä asetus viereinen eli 10A mittausalue sitä en voi tietää kuin kokeilemalla uudelleen.
-
Asetus saisi olla isompi kuin mittausalue. 20V asetus on hyvä jos on perusmallinen mittari.
-
Asetuksen muuttaminen 9V ja antoi lukeman 2,35V joka on rajoissa eli IMMu pitäisi olla ehjä. Tiedä nyt sitä onko se sitten ehjä vai ei.
Sattumoisin huomasin konetta pestessä, että koneen etupäässä oleva imusarjan pultti oli löystynyt n.3 mm auki. Tarkistin kaikki pultit ja jokainen oli hieman löysä. Nyt kone vastaa kaasun polkasemiseen hieman tehokkaammin.
Muutama kilometri takana niin kulutuksesta on vaikea sanoa yhtään mitään, mutta toivottavasti toimenpiteet vaikuttavat jotain.
-
Ja viimeisin löytö on pakoputkelta tuleva ilmanottoputki oli irti ilmansuodattimen päästä joten sisään ainoastaan kylmää ilmaa. Ilmankos raju kulutus. Ensimmäinen 100 km takana ja vaikuttaa jo siedettävältä n. 12 L/100 km.
-
Heitä se koko lämmityshässäkkä helvettihin sieltä, ja käännä se läppä vielä ottamaan vaan kylmää ni kyl se jo paranee paljo.
-
Kannatan. Se on jäänne kaasari ajoilta. Ei ole mitään positiivista merkitystä.
-
Oliskohan herroilta jäänyt tykkimestarin koulutus kesken tai reputtaneet sen? Toki ruudin lämpötila vaikuttaa ammuksen lentomatkaan, joten seosilman lämpötila merkitsee yhtälailla polttoaineen räjähdysvoimaan oli kyse ruisku tai kaasari koneesta
-
Oliskohan herroilta jäänyt tykkimestarin koulutus kesken tai reputtaneet sen? Toki ruudin lämpötila vaikuttaa ammuksen lentomatkaan, joten seosilman lämpötila merkitsee yhtälailla polttoaineen räjähdysvoimaan oli kyse ruisku tai kaasari koneesta
Kyllä ja mitä viileämpää imuilma on, sitä tiiviimpää se on = sylinterin täytös parempi = parempi hyötysuhde!
Esim. ahdetuissa moottoreissa on välijäähdytin jäähdyttämässä ahdettua ilmaa mahdollisimman viileäksi.
40-luvulla luultiin lämpimän imuilman nostavan tehoa...
-
Oliskohan herroilta jäänyt tykkimestarin koulutus kesken tai reputtaneet sen? Toki ruudin lämpötila vaikuttaa ammuksen lentomatkaan, joten seosilman lämpötila merkitsee yhtälailla polttoaineen räjähdysvoimaan oli kyse ruisku tai kaasari koneesta
Ei jäänyt, ruudin lämpötilan vaikutus ammuksen lentomatkaan onkin monisyisempi asia kuin äkkiseltään arvaisi.
Kaikissa ruutikäyttöisissä ampumavälineissä aseen lämpötila vaikuttaa erittäin monisyisin mekanismein projektiilin lähtönopeuteen, alkaen ruudin kemiasta ja projektiikin käytöksestä putken/piipun sisällä, puhumattakaan siitä, miten viileä putki/piippu jäähdyttää tulikuumia ruutikaasuja.
Mutta otto-moottorissa kylmä ilma vain nostaa tehoa, koska sylinteriin mahtuu enemmän ilmaa per täytös, jolloin tehdyn työn määrä kasvaa per työtahti.
Lisäksi otto-moottorin puristustahti puristaa ilmaa kasaan ja sen paine nousee, kuten lämpötilakin.
Otto-moottorissa puristuksen aikana lämpötila ei saa ylittää tiettyä arvoa tai seurauksena saattaa olla deflagraatio/detonaatio, mikä on erittäin epätoivottu asia otto-moottorissa.
Joten pysytään aseissa deflagraation parissa ja moottoreissa puhtaasti normaalin palamisen parissa.
Detonaation ja Deflagraation eroista voi lueskella edesmenneen PT-Kekkosen tekstejä, jotka ovat viihdyttäviä ja asiapitoisia.
http://guns.connect.fi/gow/historia2.html
Imu-ilman esilämmitys on kaasutin ajan juttuja, jollaisia ei ruiskukoneissa tarvita lainkaan.
-
Kyllähän tuon imuilman lämpötila eron huomaa jo +30 ja 0 kelissä, mitä kylmempi ilma nii sen räyhäkämmin kiskoo S*
Itellä meni viimesin tankillinen 12,9l/100km... 525km josta n120 on ollu maantietä ::) Loput kaupunki pyörimistä, tuossakin nollatun ecun jälkeen sopeumat hieman hakusessa joten ei edes paha S*
-
Ja minulla vaparissa B230FB on otettu tuo lämpimän imuilman otto kokonaan pois sitä haaroitinta myöden. Tilalla on halkaisijaltaan 100mm letku suoraan keulaan maskin taakse, suunnattuna eteenpäin.
Eli ottaa just niin raakaa ilmaa kuin olla ja voi. Pakkasilla kulkee lämmettyään kevyemmin, mutta liikkeellelähtiessä kyllä maistuu bensa (vaihteistot yms. jäykkiä).
-
Lämminilmaputken hyöty on merkittävä. Ajoin 50 km maantieajoa ja huomasin kulutuksen olevan melko suuri ja laskin sen olleen jotakuinkin 15,7 L/100km. Lämminilmaputken kiinnittämisen jälkeen kulutus putosi 10,5 L/100km ja silleen olen ajanut viimeiset 220 km ja kuluttanut vaivaiset 23 L polttoainetta. Ensimmäistä kertaa tiedän mitä merkitsee pintakaasulla ajaminen Volvolla. Kaasua ei juurikaan tarvitse painaa enempää kuin 0.5-1,5 cm. Viime talvena kulutus oli n. 11,5-12,5 L. Nyt lukemat ovat järkevät 10,5L. Koska putki oli irti, niin ilmansuodatin oli pahasti likaantunut. Sen kun vielä vaihdan niin kulutus saattaa tippua lisää.
-
Sulla on autossa jotain pielessä. Jos sinun autosi on 940 volvo ruiskulla, niin se lämpöputki ei tee yhtään mitään muuta kuin lisää moottorin imuvastusta ja lämpökuormaa. Siinä kaikki.
Mutta toisaalta, väliäkö hällä jos toimii.
-
Omasta vaparikoneisesta olen ottanut koko putken pois ja turbossa sitä ei ollut enää alun alkujaankaan. Kaasutinkoneisten perujahan tuo lienee, jäätynyt kaasutin kun on vähän huonompi juttu mutta sähkösuihkutuksella vedot vaan paranee kun ilma kylmenee. Ikinä ei ole auto kiihtynyt niin hyvin kuin -25 asteessa pitkän pintakaasuosuuden jälkeen kun kaikki keulassa oli varmasti kylmää.
-
Kyllä se vika on jossain muualla. Yleensä sen putken poistaminen vähentää kulutusta kun se termostaattiläppä jumii kuumalle. Eikä tuo kulutus ole vieläkään hyväksyttävä ellet aja tosi lyhyttä pätkää. 8.5 olisi sellainen normaali kulutus matkapainotteisessa seka-ajossa
-
Voin kertoa, että "kaikki muu" oli jo korjattu. Elikä kampiakselinasentotunnistin anturi vaihdettu uuteen viime kesänä. Aiheutti epätasaista käyntiä joka vaikutti mm viime talven kulutukseen. Toki jouduin vaihtamaan kun auton kulku loppui kokonaan.
Pesin IMMun viime kesänä. Lambdan edellä oleva pakoputki korjattiin 1kk sitten. Ja viimeisin oli pakoputkelta tuleva lämminilmaputki paikoilleen ja kulutus sen vaikutuksesta putosi tuon edellä mainitun 5L/100 km. Muut muutokset kokonaisuudessaan vaikuttivat 2L/100 km viime talvesta ja veikkaan, että pakoputken korjaus ja kampiakselinasentotunnistimen vaihto vaikuttivat sen verran. Käynti oli melkoisen epätasaista ennen sen vaihtoa. Tarkemmat laskelmatkin voisi tehdä, mutta riittää, että onnistuin tavoitteessa päästä talvikulutuksen osalta n. 10 L tuntumaan. Ilman suodattimen vaihto on vielä tekemättä.