Kuinka pienentää autoilun kustannuksia?

Näkeekö se i see vakkari tulevan mäen ennen kuin se on alkanut?

Näkeehän se. Ei vaan taida henkilökalustossa olla tuollaisia vielä...?

Olen alentanut ajonopeutta motarilla ja huomasin että niin on monet muutkin. Ja selkeästi hiljaisempi liikenne jkl-tre välillä 18-20. Voin ajella yhdistelmälläkin hitaammin olematta tien tukkona.

n.2500 km oon ajanut keskikulutuksella 4,2l/100km, ei vie vararikkoon ainakaan vielä

Ostin syksyllä priuksen, hinta alle 3000e, verot vuodessa 130e ja vakuutus 140e. Keskikulutus 5-6l. Kokonaisuutena aika halpaa ja jos vaikka sattuis hajoamaan niin saa melkein omat takas ku myy akun, katin ja renkaat. Harrasteautoilla huviajelut ja arkiset reissut priuksella

Uudehkoista autoista tuli mieleen, vaikkapa Mitsubishi ASX vuodelta 2015. Vaihteet on jäykät kuin vanhassa traktorissa- ja monesti saattavat jotkin vaihteet rusahdella vaikka kytkintä painaa. Että eipä noita uudempia voi olla kehumassa aina paremmiksi. Jopa Volvo 850 mukavampi ajaa sekä vaihtuu paljon pehmeämmin vaihteet, kuin tuollaisessa Mitsubishissa, eikä minusta muutenkaan ole niin laadukas auto, että 20Keur olisi itse tuollaiseen laittanut. Vaihdetuntumakin sama kuin ikivanhassa Pajerossa.

Olen alentanut ajonopeutta motarilla ja huomasin että niin on monet muutkin. Ja selkeästi hiljaisempi liikenne jkl-tre välillä 18-20. Voin ajella yhdistelmälläkin hitaammin olematta tien tukkona.

Sama havainto itäänpäin työmatkaliikenteessä.

"ei tule kuin tuttuja vastaan" 

Ei varmasti hymyilytä niitä jotka kulkee sieltä maakunnan itäiseltä paikkakunnalta isolle kirkolle 5pv/vk . Etenkään niitä joilla matalapalkkainen työ, tai opiskelua.

Tätä olen itsekin pyöritellyt ja puntaroinut. Olen 18 vuoden aikana omistanut 6 bensakoneista manuaali-Volvoa. 740 (B230F), 240 (B200F), 940 (B230FB), 940 (B230FK), V70 MK.2 (170hp). Ja nyt on alla 140 kaakkinen viimeisen vuosimallin (2000) suorakylkinen V70 etanolimuunnoksella. Näillä ajosuoritetta on tullut yhteensä 225 tkm. Kun huomioin kaikki kustannukset, myös arvon alenemisen (nykyisillä vakuutuksen hinnoilla, veroilla ja bensanhinnalla) sain kilometrin hinnaksi n. 34 senttiä. Tätä vasten lähdin peilaamaan, mikä voisi tulla halvemmaksi ja jotenkin siedettävällä mukavuudella. En keksinyt mitään. Ostin nykyisen autoni 4 vuotta sitten parilla tonnilla - melkein saman siitä saisi nytkin. Pääomakulut ovat ihan nollassa. Liikennevakuutus on alle 150 € vuodessa, ei tietenkään mitään kaskoja tämän hintaiseen. Jos tyrin, niin käyn ostamassa toisen. Tuossa vähän verrokiksi jos joku haluaa laskea...Ja jos tulee kuningasajatuksia, kuinka tässä konseptissa voisi syntyä säästöä ilman, että vaihtaa Micraan, niin saa kertoa. Eikä se Micra tule kysymykseenkään, kun pitää ajaa pitkää siivua mökille ja välillä kärrin kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että on naurettavaan hintaansa nähden aika paljon autoa tuollaisessa vanhassa V70:ssä...

Onneksi kilsoja tulee sen verran vähän vuodessa ettei ole mitään tarvetta alkaa himmailemaan vauhteja tai tekemään muita kikkoja.

Täytyy kyllä sanoa, että on naurettavaan hintaansa nähden aika paljon autoa tuollaisessa vanhassa V70:ssä...

Varmasti näin.

-Oikeanlainen rengastus oikeilla ilmanpaineilla. Renkailla on iso merkitys vierintävastukseen.
-Jarrut kunnossa. Eli herkistetyt palat ja männät ettei raahaa ajossa.
-Ennakointi. Yksi suurimmista polttoainetalouteen vaikuttavista asioista on oma ajotapa. Jättämällä riittävän välin     
 edellä ajavaan ei tarvitse koskea juurikaan jarrupolkimeen. Muistakaa vanha nyrkkisääntö että väliä edellä ajavaan         
 pitää olla vähintään sen verran "että saa pysäytettyä auton kokonaan tien näkyvällä osuudella". Tarkoittaa sitä että   
 jos edellä oleva vetää liinat kiinni ja itse tuuttaat perään niin liian vähän oli silloin turvaväliä.
-Paino. Mitä enemmän autossa on kuormaa kyydissä niin sitä enemmän se kuluttaa.
-Ilmanvastus. Suksiboksit ja vääränlaiset tarvikespoilerit tekevät ilmanvastusta joka lisää kulutusta.
-Ajonopeus. 120km/h -> laskemalla 100km/h kulutus pienenee toki autosta riippuen, mutta keskimäärin 
 puhutaan n.20% erosta, ja se on jo aika paljon. Ajallisesti määränpäähän saapumisessa ei menetetä kuin joitain
 minuutteja, tietenkin taas matkan pituudesta riippuen. Ei taida vain Suomessa olla paljon teitä joilla voisi tunti
 tolkulla posottaa 120 lasissa:-)

Nämä vanhat tutut asia tulivat ekana itselleni mieleen. Suurimpina asioina pidän henkilökohtaisesti jokaisen omaa ajotapaa ->ennakoiva ajokäytös, sekä renkaita.
Pelkästään näihin asioihin kiinnittämällä huomiota väitän että suurin osa autoilijoista säästäisi ihan selvää rahaa kokoajan kohoavissa bensiinilaskuissa.
Eli vaikka et mitään muuta tekisi niin katso nyt edes ne ilmanpaineet kohdilleen ja opettele uusi ennakoiva ajotapa.
Tuossa jälkimmäisessä onkin monelle haastetta jo ihan ihmispersoonasta riippuen, mutta se kyllä maksaa sitten itsensä takaisin polttoainepumpulla.

Mitens automaatilla ajettaessa ?

Olisko parasta saada suurin vaihde päälle ?

Mulla on ihan rajatapaus nopeusrajoitusten kanssa ennen kuin auto vaihtaa suurimmalle vaihteelle ?

Kierrosluku tippuu aika reilusti kun suurin vaihde menee päälle

Pitkät välitykset on tehty juurikin kulutussäätöä varten. Suurin vaihde on paras, jos vauhtia on yli 80 km/h.

Jos haluaa pihistellä pisaralla pisimmälle, niin nopeus ei saa juurikaan nousta yli 60 km/h. Siihen saakka ilmanvastus on vielä lähes mitätön. 8-vaihteisen Volvon tapauksessa tämä tarkoittaa ajoa joko 6- tai 7-vaihteella.

- Manuaalivaihteistella autolla laittaa vapaalle alamäessä ja antaa rullata. Sama juttu jos tarvitsee nopeutta laskea niin aloittaa ajoissa sillä, että heittää vaan vapaalle.
- Jos ei nopeuden vaihtelu haittaa, niin lyhyt (max puolikaasulla) kiihdytys alamäkeen ja rullaa pidemmälle, ja ylämäkeen antaa hyytyä vähän
- Aktiivinen hetkellisen kulutuksen seuranta, ja sen perusteella keventää kaasua aina kun mahdollista - tällä säästää yllättävän paljon. Plus ajotapa toki!
- Ohjauskulmat säädettynä ~nolla auraukselle - jos kulmat pielessä, voi aiheuttaa tarpeettoman paljon vierintävastusta
- "Eco" renkaat eli pienemmän vierintävastuksen omaavat. Nostetut rengaspaineet - auttaa "tiettyyn pisteeseen asti", riippuu rengasmallista ja auton massasta. Ja kapeammat renkaat toki, jos mahdollista
- Matalampi ajokorkeus, pohjamuovit.. auttaa ilmanvastuksen kanssa
- Jarrujen tarkastus -> eli ettei laahaa yhtään. Samoin vialliset pyöränlaakerit voi jarruttaa.. jos jarruja herkistelee, niin kannattaa pyörännavasta vähän pyöräyttää miten herkästi pyörii. Pieni vaikutus tällä toki, mutta kuitenkin.
- Jotkut moottorit toimii paremmin kun imuilman lämpöä sekä moottorin käyntilämpötilaa nostaa. Ei kaikki, mut osa kyllä. Samoin ohuempi öljy auttaa joissakin hiukan. Esim. 5W40 -> 0W20 -- mutta ei suositeltavaa yleensä.
 Itse oon kyllä ajanut yhdellä koneella surutta 0W20 öljyllä, ja kenkääkin sai kone kuumalla kesäkelillä. Suosituksena oli 5W30.

Bensakoneessa kaasuläppä jarruttaa moottorin pyörimistä.

No, tavallaan. Täsmällisemmin ottaen kyseessä on pumppaushäviö, joka johtuu siitä, että bensakoneen tehoa säädetään säätämällä ilmamäärää. Pienellä teholla imusarjassa on kova alipaine, jota vastaan kone joutuu työskentelemään. Tosin tätä häviötä on saatu hieman vähenennettyä erilaisilla tempuilla, kuten kaasuläpättömät moottorit.

Pumppaushäviön vuoksi bensakonetta pitäisi käyttää "pelti auki", tosin sitten mennäänkin yleensä jo rikkaalle seokselle eli palamatonta polttoainetta putkesta pihalle - ei hyvä tämäkään. Myös korkeiden kierrosten käyttö heikentää hyötysuhdetta (kick down).

Mutta tosiaan bensakoneelle olisi hyvä saada kohtuu korkea kuormitus (ja matalat kierrokset). Pisaralle pisimmälle kisoissa tekniikka on moottoripurjekoneista tuttu "pulse'n'glide" eli vetetään kiihdytys (kuormitusta moottorille), minkä jälkeen rullataan moottori sammutettuna.  Keskinopeus taitaa olla 40 km/h luokkaa, joten ei kauhean suositeltava metodi normaaliin liikenteeseen.

Ilmeisesti tämä pulse'n'glide saattaa jossain määrin toimia mäkisessä maastossa. Oma havaintoni on, ettei kulutus kasva Norjan vuoristoissa - täysin päinvastoin kuin essonbaarista huudellaan! Essonbaarin opeilla kun pitää ajella tiiliskivi polkimen alla ts. annetaan nopeuden hidastua 20-30 km/ ylämäissä.

Nopeuden pumppaajat luonnollisesti ovat laskutaidottomia ja selittävät säästävänsä tällä tyylillä huimasti, vaikka "ajan koko 80+mittarivihre päälle". Eivät aja. Jos ajetaan "tuhlaavalla" vakionopeussäätimellä 0,5 km ylämäki ja 0,5 km alamäki 100 km/h, niin keskinopeus on 100 km/h.

Jos pumppari kipuaa ylämäen 70 km/h keskinopeudella, mihin kuluu aikaa 25,7 s ja spurttaa alamäen 130 km/h, mihin kuluu 13,8 s, niin  kilometrin matkaan kuluu 39,5 s ja keskinopeus on 91 km/h. Kas kun keskinopeus määräytyy eri nopeudella ajettujen osuuksien keston eikä kilometrien mukaan. Ylämäen konttaus -30 km/h vaikuttaa keskinopeuteen enemmän kuin +30 spurtti alamäessä.

Ja todellisuudessahan nämä pumpparit puutuvat ylämäissä 60-70 nopeuksiin ts. keskinopeus on mäkisessä maastossa n. 75 kahdeksankympin alueella ja 80-85 km/h (jep, joskun päässyt näitä kellottamaan, kun ohituspaikkaa ei ole ollut) satasen alueella. Se mainostettu 0,3-0,5 l/100 km säästö tulee vain ja ainostaan matalammasta keskinopeudesta = pienemmästä ilmanvastuksesta. Samaan pääsisi laittamalla vakionopeussäätimeen asetukseksi 80 satkun sijaan.