Vety vaikuttaa lupaavammalta ratkaisulta ainakin lyhyemmällä aikavälillä.
Vedyn tulemista on luvattu 80-luvulta lähtien. Tosin niin luvattiin sähköautojenkin. Vain toisesta näistä on tullut totta.
Vedyn ongelmina ovat räjähdysherkkyys ja pieni tiheys, minkä vuoksi se pitää paineistaa tolkuttomiin paineisiin.
Vedyn valehdellaan olevan ihan yhtä turvallista kuin muut liikennepolttoaineet. Ei ole. Syttymiseen tarvittava energiamäärä on pienempi
https://www.ttl.fi/ova/vety.html ja syttymisalue paljon laajempi - melkein mikä vaan ilman ja vedyn seos on palamiskelpoinen, kun muut liikennepolttoaineet, jopa metaani mukaan luettuna, edellyttävät varsin huonoa tuuria, että poksahtavan seoksen saa aikaan vahingossa.
Ei ole paljoa metaanin/biokaasun tankkausasemat poksahdelleet, mutta jenkeissä oli pari vuotta sitten vetyautot seisonnassa, kun polttoainetta ei saanut kahden tuotantolaitoksen räjähdettyä. Ja Norjassa räjähti tankkausasema.
Vety pakataan henkilöautoissa huikeaan 700 bar paineeseen. Tästä huolimatta sitä saadaan kyytiin joku 6 kg ja kulutus kaupunkipyörityksessä 1,5 kg/100 km - kesäkelissä. Maantiellä voi päästä vajaaseen kiloon per 100 km. Luonnollisesti tämä kääntyy vetyuskovien puheissa niin, että aina pääsee (sillä 6 kg tankillisella) 700, 800 tai jopa 1000 km.
Tosielämän testissä 1000 km ajomatkaan olisi tarvittu 3 tankkausta. Jäi ajamatta, kun yksi tankkausasema oli pois pelistä.
https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/Varmaan talvipakkasille saa laskea 2 kg/100 km. Eipä suurta eroa täyssähköautoihin. Tosin tankkausasemia on Suomessa nyt 0 kpl ja jos uusia ruvetaan rakentamaan, niin kustantavat useamman miljoonan euroa kappale. Etenkin, jos rakennetaan asemia, joilla voi tankata enemmän kuin 40 autoa vuorokaudessa. Halvimmilla asemilla kapasiteetti ei ole yhtään kummempi kuin sähköautojen pikalatausasemilla (auto per puoli tuntia). No, näitä pikkuseikkoja, joita ei vetyuskovien mukaan kannata mainita.
700 bar vaatii suunnilleen ufotekniikkaa eli hiilikuituvahvisteiset tankit, mitkä pitää ilmeisesti uusia säännöllisesti. Liian kallista lystiä raskaaseen kalustoon, joten busseissa käytetään 350 bar tankkauspaineitta, mille riittää halvemmat terästölkit. Luonnollisesti 700 bar auton tankkaus ei oikein suju 350 bar asemalla ja päinvastoin. Toki vetyuskovien mielestä mitää ongelma ei ole, koska "aina rakennetaan asemia, miltä saa sekä 350/700 bar". Tarkoittaa suomeksi, että Saksassa on kait muutama tällainen asema.... ja toista sataa, miltä saa vain 700 tai 350 bar. Mutta johdatettaessa vääräuskoisia oikealle tielle on pikku valkoiset valheet OK.
Unohtamatta sitäkään, ettei paineistettu vety, edes 700 bar paineessa, tule riittämään pitkän matkan rahtiliikenteen tarpeeseen. Pitäisi ottaa vielä näiden rinnalle nesteytetty vety. Mitä ei taida vielä missään olla liikennekäytössä. Eli siitä vaan kolmea rinnakkaista jakeluketjua (350 bar / 700 bar / nestytetty) rakentamaan...
Jenkeissä jaettiin taannoin puolen miljoonan dollarin tuki per vetyasema. Saatiin valtakuntaan 50 tankkausasemaa. Melkein kaikki Kaliforniassa, josta ei siis pääse vetyautolla yhtään minnekään. Tähän mennessä julkista rahaa on kutenkin pumpattu vetyyn jo 230 miljoonaa, koska on paljastunut, ettei vetyasemien ylläpito ole taloudellisesti kannattavaa. Sama juttu Etelä-Koreassa. Siellä tekevät tankkausasemat tappiota, vaikka valtio maksoi rakentamiskulut kokonaan! Vedyn myynti ei siis riitä kattamaan ylläpitoa. Jep jep, just tällaista uutta rahareikää Suomeenkin tarvitaan.
Vetyautojen hinnathan ovat ilman romia tukia jotain tyyliin 2x täyssähköauto, 3x kaasuauto tai 4x karvalakkimallin perusbensa.
Edit: ja se lyhyempi aikaväli. Tankkausasemaverkon rakentamiseen menisi vuosikymmen tai kaksi. Tässähän lähdetään myös pitkältä takamatkalta verrattuna sähköön ja biokaasuun. Sitten menee aikaa vetyautojen yleistymiseen.
Sähköautotkin ovat ihan marginaalijuttu vielä tämä vuosikymmenen. Riippumatta siitä, kuinka suureksi osuus uusien myynistä kasvaa. Täyssähkärien osuus autokannasta kasvaa 2-numeroisiin prosenttilukuihin vasta 2030 -luvulla ja vasta sitten se alkaa tosissaan vaikuttaa päästöihin. Vetyautojen aikakaudeksi maalaillaan 2050 -lukua. Samaa sarjaa fuusiovoiman kanssa. Jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä, niin tarttis tehdä jotain jo pian, eikä 30 vuoden kuluttua!
Hullu myös alkaa nyt rakentamaan tankkausasemaverkkoa 2050 luvun tarpeisiin. 30 vuoden aikana saattaa tupsahtaa fiksumpiakin ratkaisuja, joten menee koko investointi hukkaan.
