Sähköllä voitaisiin kyllä tehdä vetyä, mutta hyötysuhde ei ole kovin hyvä, eikä sähköä riitä vedyn tekemiseen kun sitä tuhlataan sähköautojen lataamiseen ja käytetään hyvällä hyötysuhteella liikkumiseen.
Totanoin, elektrolyysin hyötysuhde on huikean hyvä verrattuna vetyuskovien teesiin - käytetään vetyä akkuna. Siis tehdään vetyä elektrolyysillä, jollain 60-70 % hyötysuhteella. Sitten nesteytetään vety varastointia tai kuljetusta (jakelu liikennepolttoaineena) varten, minkä energiankulutus on kolmannes varastoitavan vedyn energianmäärästä. Eli hyötysuhde 75 %. Sitten muutetaan vety takaisin sähköksi polttokennossa 60 % hyötysuhteella. Sehän on kanssa selvä, että puheissa polttokennon hyötysuhde on aina vähintään 70 ja mieluummin 90 %, mutta se on kokonaishyötysuhde eli 50-60 % sähköä ja loppuosa (hukka)lämpöä. Ihan samoihin lukemiin pääsee myös moderneilla kombi- ja dieselvoimalaitoksilla.
Koko ketjun hyötysuhde on vähän päälle 20 %. Vetyauton energiantarve on 3-kertainen täyssähköautoon verrattuna ja hulluinta tässä on, että eniten vedystä hössötetään Saksassa, USAssa ja japanissa, joiden sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin taloudellinen bensakäyttöinen auto! Siis oikeasti. Paperilla vety on määritelty päästöttömästi, joten sen käyttöön otolla saadaan valehdeltua ao. maan liikenteen päästöt alemmaksi. Siksi vety kiinnostaa näissä maissa, jotka ovat tähän mennessä totaalisesti epäonnistuneet liikenteen päästöjen vähentämisessä - toisin kuin Suomi.
Tosin vety kyllä tulee käyttöön. Kun uusiutuvan sähkön osuutta tuotannossa kasvatetaan, tulee ongelmaksi se, ettei tuotanto pelaa kysynnän mukaan. Välillä sähköstä on pulaa ja hinta nousee, toisaalta joskus sitä tulee enemmän kuin pyydetään. Nordpool pörssihinta on jo vuosi tai pari sitten käväissyt negatiivisena. Halpaa sähköä voisi hyödyntää vedyn tuotantoon, mutta hankalan varastoinnin ja käytettävyyden vuoksi vety kannattaa jatkojalosta muunlaisiksi polttoaineiksi. Ensi alkuun metaaniksi (CO2 kaapataan vaikka jätteenpolttolaitoksesta - tällainen prosessi on harkinnassa Vantaan jätevoimalan kylkeen) ja myöhemmin mm. lentokerosiinia korvaaviksi synteettisiksi polttoaineiksi. Surkea on tämänkin ketjun kokonaishyötysuhde, mutta tässä ollaan lyömässä montaa kärpästä yhdellä iskulla
- hyödynnetään ajoittaista sähkön ylituotantoa
- vähennetään jonkin teollisuuslaitoksen CO2 päästöjä
- tuotetaan fossiilista litkua korvaavaa polttoainetta
Tällaisesta tekniikasta voisi vaikka löytyä Suomelle uusi leipäpuu...
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ratkaisu-polttomoottorien-tulevaisuudelle-voi-loytya-yllattaen-vedesta-ja-ilmasta-synteettinen-polttoaine-vahentaisi-paastoja-dramaattisesti/7698574#gs.ikxq39https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/Eikä tässä tarvi rajoittua pelkkiin polttoaineisiin, vaan vastaavalla prosessilla voisi tuottaa myös muovimateriaaleja.
BTW, sitä vetyäkin voi valmistaa muutoinkin kuin elektrolyysillä. Yksi tapa on peukaloida viherlevien yhteyttämisprosesia niin, että siinä muodostuva vety karkaa kaasuna. Vettä voisi myös hajottaa korkeassa lämpötilassa, termisesti, tähän tarkoitukseen suunnitellussa ydinvoimalassa. Fukushimassa prosessi demottiin vahingossa.