Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Korjaamo ja yleistekniikka => Lämmitys, Ilmastointi ja lisälämmittimet => Aiheen aloitti: Pepo - 12.10.2017, 21:42:58
-
Kukaan kokeillut Amsoilin Coolant Boostia, joka lisää jäähdytinnesteen lämmönjohtokykyä, Suomen talvessa? (Redlinen WaterWetter kait samanlainen)
Testissään lämmittäneet V8-moottoria tyhjäkäynnillä miinus yhdestä plus 49 celsius-asteeseen, ja lämpenemisaika tippunut Coolant Boosterin kanssa 6.3 -> 3.2 minuuttiin.
Sitten miinus yhdestä plus 82 asteeseen 11.4 -> 5.3 minuuttiin.
Lämpö kait johtuu nopeammin sylinterin yläosasta jäähdytinnesteeseen, kuulostaa kyllä aika uskomattomalta.
http://www.roadmachine.fi/wp-content/uploads/2017/01/Coolant-Boost-Data-Bulletin.pdf
-
Kaavailetko bensa vai dieselmoottoriin?
-
Itselläni on bensa 940. Ainetta siis lisätään jäähdyttimeen.
Luin yhden ketjun tuolta
http://www.cruzetalk.com/forum/113-titan-synthetics/43417-amsoil-dominator-coolant-boost.html (http://www.cruzetalk.com/forum/113-titan-synthetics/43417-amsoil-dominator-coolant-boost.html)
ja kyllä siellä oli monella kokemuksia että se tosiaan toimii. Kone lämpenee lähes puolta nopeampaa. (jos ei sitten puhalluta sitä ylimääräistä lämpöä saman tien ohjaamoon.)
Tämän kanssa saattaisi tulla talviajosta lämpimämpää, vähän vaan arveluttaa että onko se nopeammin jäähdytysveteen siirtyvä lämpö pois jostain tärkeästä paikasta lämpenemisvaiheessa, kuten katalysaattorista tai turbosta.
-
Katti lämpenee pakokaasujen lämmöllä.
Pakolämmöt ei ainakaan pienemmät ole jos jäähdytysneste lämpenee nopeammin paremman lämmönjohtokyvyn ansiosta.
-
Tuo aine todennäköisesti vähentää pintajännitystä jolloin ilmakuplia ei muodostu metallipinnoille ja lämpö pääsee siirtymään paremmin nesteeseen.
-
Jos jotakuta kiinnostaa kirjoitin tuonne roadmachine.fi missä tuota myydään ja yritin lypsää tietoja.
Vastauksen perusteella saattaa hyvinkin olla että tilaan sitä.
Hei,
käytättekö itse tuota Coolant Boostia normiautossa talvella?
Itselläni Volvo 944. Käsittääkseni siinä kylmärikastus määräytyy jäähdytysnesteen lämpötilan mukaan, joten voisi kuvitella että moottori saisi Coolant Boostin kanssa liian vähän rikastusta kun jäähdytysnesteen lämpötila nousee äkkiä vaikka moottori itse ei ole vielä kovin paljon lämmennyt?
Onko tässä sama ominaisuus kuin Water Wetterissä sanotaan olevan: että normiajossa (moottorin lämmettyä) ohjaamoon saa lämpimämpää ilmaa kuin ilman sen käyttöä?
- - - - - - - - - - -
Käytän tuota itse Audi A6:n bensakoneessa.
Asiahan on niin, että ei se jäähdytysneste itsestään lämpene, vaan koko moottori on siinä vaiheessa käyntilämpöinen! Eli moottori saavuttaa käyntilämpötilan nopeammin, eikä siis tarvitse rikastusta niin pitkään.
Tässä on tosiaan sama ominaisuus kuin Water Wetterissä, mutta siinä missä WW perustuu yhteen pinta-aktiiviseen aineeseen, Coolant Boostissa on useita aineita, jotka toimivat porrastetusti eri lämpötila-alueilla.
Jyrki Pykäri
-
Kysymys lienee perinteisestä juksaamisesta; rahat pois hyväuskoisilta. Moottorin lämpenemisnopeus riippuu sen massasta (esim. 180 kg rautaa, 12 kg vesi-glykoliseosta, 6 kg voiteluöljyä) ja ominaislämpökapasiteetista (teräs 0,45 J/kg K ja vesi 4,19 J/kg K) . Tietysti myös hyötysuhdeasioista yms. jotka eivät muutu, kun jäähdytysnestettä osaksi vaihdetaan toiseen. Kun jäähdytysnesteen litramäärä pysyy vakiona, eikä sen ominaislämpökapasiteettikaan vähäisen nestemäärän vaihdossa toiseksi paljon muutu, ei lämpenemisen nopeudessa tapahdu oleellista muutosta. Jäähdytysneste kiertää vesitilassaan niin pyörteisesti ja muutoinkin rivakasti, että sen lämmönjohtokyvyllä ei ole oleellista merkitystä lämpenemisen nopeuteen. Vesitilan teräs- tai alumiinipinnan lämpötila on enintään pari astetta kuumempi, kuin pintaa hivelevän jäähdytysnesteen lämpötila. Mistä lisälämpö olisi pois, jos jäähdytysnesteeseen siirtyisi suurempi lämpömäärä? Ainut mahdollisuus olisi, että pakokaasun lämpötila laskisi rajusti. Mahdotonta. Katalysaattorikin tykkäisi huonoa ja pakokaasuvikavalo syttyisi palamaan.
Edellä mainituista lukuarvoista voi laskea, montako astetta moottori lämpenee vaikkapa minuutissa, jos dieseliä kuluu kylmässä moottorissa tyhjäkäynnillä 1,2 l/h ja arvataan, että pakokaasun mukana karkaa lämmöstä 40 %.