945 -93 D5252T köyhänmiehen suorakytkyllä (MB 722.6)

Nojjoo. Eilen vaihtelin männänrenkaat uusiin ja annoin kevyttä akkuporakonehoonia pytyille, lähinnä saadakseni sylinterin yläpäästä nokirapun pois. Muuten en nyt tiedä oliko siitä enemmän haittaa vai hyötyä.



Tänään vaihdoin runkolaakeripukkien pultit vahvempiin. Työjärjestyksessä pukki kerrallaan; pultit auki, pukki irti, bräkleeniä pultinreikiin ja paineilmalla puhallus (öljyt pois jotta liima tarttuu), liimaa pultteihin, öljyä laakeriin ja kasaan 65Nm kireyteen. Muuten meni ilman mitään ihmeitä, mutta pukin numero 5 kiristys teki kampuran pyörittämisestä aika nihkeää. Irti ja takaisin useampaan kertaan josko ois menny jotenkin vinosti, mutta ei. Annoin sitten varovasti hiomapaperia laakerin nurjalle puolelle sekä sen pukin vastinpinnalle. Tilanne parani, mutta kampura on silti oleellisesti nihkeämpi pyörittää kuin ennen pulttien vaihtoa. Vitospukin pultit löysäämällä tilanne normalisoituu.

Tiiä nyt sitten mitä tuolle tekis. Puolen metrin varren kanssa jaksaa kyllä peukalolla nytkäyttää kampuran liikkeelle, että eihän se ole mikään mahdoton, mutta häiritsee kun se aiemmin oli paljon herkempi. Samat laakerit kuitenkin. Sama ongelma oli sillon muutama vuos sitten deekun kanssa, mutta siihen tulikin uudet laakerit ja pukit ei ollu alkuperäisiä. Edelleen sekin moottori on kuulemma ajossa.

Kansi on valmiina ja matkalla kotia kohti. Mitä mieltä ihmiset on hylomarin käytöstä peltikannentiviisteen kanssa? Deeku ei ikinä lakannut vuotamasta kannen välistä öljyä ulospäin vaikka kansi oikaistiin, oisko siinä ollu sitten lohkon tiivistepinta kiero... Oisko paperinohut kerros hylomaria hyvä idea tähän?

Mulla olis tohon tarkotettua liimaa jos ei kauhea hoppu ole.

Vht copper gasket tai esim. permatexin vastaava toimii hyvin peltitiivisteen kanssa.

Yleinen ongelma on peltitiivisteiden kanssa että pinnanlaatu on liian karkea.  Plaanauksien jälkeen jollain konstilla hiomapaperilla loppu sipasu jotta saa harjat alas.  Ongelmiahan on ollut myös että vuotaa paineet vesitilaan ja tuo liima ei taida sitä pelastaa ainakaan lopullisesti.

Vht copper gasket tai esim. permatexin vastaava toimii hyvin peltitiivisteen kanssa.

Dodgelta eli autokeskuksesta saa Moparin kuparisprayta kansipahveihin.
Ei OLLUT kalliskaan n.5v sitten, mutta autokeskuksen tietäen niin hinnat nousee vuosittain +100%. 

Vht copper gasket tai esim. permatexin vastaava toimii hyvin peltitiivisteen kanssa.

Dodgelta eli autokeskuksesta saa Moparin kuparisprayta kansipahveihin.
Ei OLLUT kalliskaan n.5v sitten, mutta autokeskuksen tietäen niin hinnat nousee vuosittain +100%. 

hieman OT:ta, mutta VHT ja nyt viimeisimpänä nuo Permatexin kuparisprayt loppuneet alan liikkeistä eikä kuulemma uusia eriä saa ottaa myyntiin...
Moparin tavaran saatavuudesta en osaa sanoa

hieman OT:ta, mutta VHT ja nyt viimeisimpänä nuo Permatexin kuparisprayt loppuneet alan liikkeistä eikä kuulemma uusia eriä saa ottaa myyntiin...
Moparin tavaran saatavuudesta en osaa sanoa

Ad mainostaa tuota uutuutena:
http://varaosaexpert.fi/verkkokauppa/kupari-spray-tiivisteliima-uutuus/

Jos ei suomesta löydy niin ebaystä löytyy molempia.

Permatexin kuparisprayt loppuneet alan liikkeistä

Motonetistä näkyy saavan

http://www.motonet.fi/fi/tuote/6000683/permatex-copper-spray-gasket-331-ml

Aikaisemmin noiden myynti jouduttiin lopettamaan jonkun nykyisin kielletyn aineen takia, ilmeisesti nyt korvaavat tuotteet kehitetty.
Permatexin spray näyttäs videon perusteella vaativan jatkuvaa sekoittamista, ilmeisesti peruja tuosta.

Hylomar käyttäisin ehkä vielä venakopassa tms ei tuli, kovan paineen tilassa.
Muualla kyllä vois tiivisteen asennuksessa paikallaan pysymisen takia käytellä ohuelti.
Mutten kanstiivisteen kanssa Jotenkin ko aineen lämmönkesto pelottaa, ainakin yhtä astraa rempanneena venakopan tiivisteeseen pakotettiin moista laittamaan kaveriksi.
Voip olla että pelkäilen turhia, tiiä sitte..

Motti on kasassa ja kuparisprayta sinne kannentiivisteeseen sitte laitettiin.



Kansi ja nokka kävivät siis Kansisilla, budjetiksi annoin tonnin ja kansihommista mitään tietämättömänä sanoin vähän siihen malliin, että voimaa pitäisi saada lisää. Kanavat on siloiteltu valujäljistä, pakokanavia on näköjään viilattu koko matkalta isommaksi, laitettu tuplaventtiilinjouset, nokan hionta ulkoistettiin R-koneistukselle. Sitten perus kunnostus eli uudet ohjurit ja kumit, sekä tiivistepinnan oikasu. Virtaa 157hv. Ennen viilaamista ei lukemia oltu otettu, koska haluttu käyttää rajallinen budjetti varsinaiseen tekemiseen. Odotettu parannus on kuitenkin 15-20%.

Alakertaan ei tehty sitten muuta kuin ne 12.9 runkolaakeripukkien pultit, sekä uudet männänrenkaat. Öljypohja kävi tasopinnan oikaisussa, josko se tällä kertaa pitäisi.

Taitaa tuo HE221 jäädä melko pieneksi, mutta se sinne nyt on kuitenkin menossa paikalleen. Saiskohan sillä 300hv rikki?

Turbon voi vaihtaa jälkeenpäinkin jos alkaa taas nälkä kasvaa. Eiköhän se he221 pitäisi juuri 300 hv riittää. Käy penkittämässa kun saat nippuun niin siitähän se selviää 

Kone on paikallaan ja on sitä jo vähän käytettykin. Venttiilikoneistosta kuuluu vähän erilaista meteliä kuin aiemmin ja ilmanputsarista terävämmät imuäänet, eli jotain eroa vanhaan on.

Vaan onko tullut noiden viilattujen nokkien kanssa vastaan sellaista, että ruiskuennakkoa täytyy olla paljon enemmän mitä vakiona? Vakioennakolla eli pumpun merkki kohdallaan on yleensä aiemmin lähtenyt käymään normaalisti pikku sahaamisen jälkeen, ja sen jälkeen sitten hihnapyörästä säätö. Nyt merkki kohdallaan lähtee just ja just ennen akun loppumista tulille, hirveellä kitkerällä savulla ja humppaavalla tyhjäkäynnillä. Ihan samat oireet kuin pumppu 180 astetta pielessä. Tästä pisteestä pumppua hammas-pari aikaistamalla alkoi käyntiinlähtö kylmänä parantua, ja vol-fcr:n mukaan ennakkoa oli noin 1 - 1,5 astetta. Kuumana sai kuitenkin vielä sahata hieman, eli tuosta täytyy vissiin aikaistaa sitten vielä lisää.

Nokkaanhan ei ole nyt hitsattu lisää tavaraa, vaan siitä on hiottu sitä pois. Imuventtiili siis aukeaa myöhemmin, mutta menee aiemmin kiinni. Siihenkö tuo nyt jotenkin liittyy?

Kone on paikallaan ja on sitä jo vähän käytettykin. Venttiilikoneistosta kuuluu vähän erilaista meteliä kuin aiemmin ja ilmanputsarista terävämmät imuäänet, eli jotain eroa vanhaan on.

Vaan onko tullut noiden viilattujen nokkien kanssa vastaan sellaista, että ruiskuennakkoa täytyy olla paljon enemmän mitä vakiona? Vakioennakolla eli pumpun merkki kohdallaan on yleensä aiemmin lähtenyt käymään normaalisti pikku sahaamisen jälkeen, ja sen jälkeen sitten hihnapyörästä säätö. Nyt merkki kohdallaan lähtee just ja just ennen akun loppumista tulille, hirveellä kitkerällä savulla ja humppaavalla tyhjäkäynnillä. Ihan samat oireet kuin pumppu 180 astetta pielessä. Tästä pisteestä pumppua hammas-pari aikaistamalla alkoi käyntiinlähtö kylmänä parantua, ja vol-fcr:n mukaan ennakkoa oli noin 1 - 1,5 astetta. Kuumana sai kuitenkin vielä sahata hieman, eli tuosta täytyy vissiin aikaistaa sitten vielä lisää.

Nokkaanhan ei ole nyt hitsattu lisää tavaraa, vaan siitä on hiottu sitä pois. Imuventtiili siis aukeaa myöhemmin, mutta menee aiemmin kiinni. Siihenkö tuo nyt jotenkin liittyy?

Mulla säädetty ennakko niin aikaiselle, että ennakkonsäätösolenoidin asento(?) Vol-Fcr:stä katsottuna ~85 %. Ei tule vikakoodia ja lähtee nätisti tulille kelistä kuin kelistä. Ns. nollakohta-asetuksilla lähti kylmästä käyntiin kuvailemallasi tavalla. Joku väitti, että liittyisi kilometrien mukanaan tuomiin ominaisuuksiin. Toki virinokallakin vaikutuksensa