Keskustelua valoista ja niiden käytöstä (xenonit, ledit, päivävalot yms.)

Niin, missäs kaasussa se valokaari palaa hitsatessa ja millä teholla?

Entäs missä kaasussa se palaa ksenon polttimossa ja millä teholla?

Missäs kaasussa se loisteputken valokaari palaa?

Entä missä kaasussa neon-lampun valokaari palaa?

Muitat varmaan takavuosina ne räikeän keltaiset katuvalot, joita saattaa nähdä vielä ratapihoilla yms. vanhoissa teollisuuslaitoksissa? Jos muistat, niin mitäs lamppuja ne olivat? Vihjeenä metalli, joka veteen heitettäessä rupeaa kehittämään vetyä. Ole varmaankin tehnyt joskus yläasteella kemian tunneilla muutamia kokeita em. aineella.

Muuten hitsaus valokaaressa tulee sitä termistä infrapunasäteilyä sitten uskomattomia määriä ja sekin polttaa ihoa! Säteilyttehoissa siinäkin puhutaan likemmäs kilowatista!

Vetäisit analogian hatusta, ymmärtämättä miten se valokaari toimii siinä väliaineessa. Eli se virittää aineen atomien elektroneja ja ne siirtyvät ylemmä kiertoradalle. Virittyneet atomit siten menettävät sen energian pikimmiten, koska elektronit eivät halua pysysä siellä ylemmällä energiatasolla, vaan pyrkivät stabiiliin tilaan ja luovuttavan saadun extra energia sitten kvantteina pihalle (fotoni=valoa).

http://www.explainthatstuff.com/how-xenon-lamps-work.html

Siis... Tietysti se xenon lamppukin on pyritty tekemään sellaiseksi ettei sitä uv säteilyä sieltä pääse tulemaan, mutta eihän se täydellisesti toimi, varsinaakn kiinalaisten halpislamppujen kanssa.

Hitsatessa käytettävä teho on tietysi suurempi kuin lampussa, mutta toisaalta se lamppu tököttää melko suurella intensiteetillä ihan vieressä olevaan heijastimeen, ja huomattavan pitkiä aikoja. Tuskin se nahallekaan hyvää tekisi vaikka äkkiseltään 3h käryttää xenon lamppua 5cm päässä.

Suurpainenatikat ajovaloina voisi olla kyllä aika kova juttu. Tä tosin taisit viitata perinteisiin pienpainenatikoihin, jotka olivat paljon keltaisempia.

Takaisin auton valoihin.

Sain muutostyön lopullisesti päätökseen ja pienen arpomisen jälkeen kytkin projektoreiden pitkien valojen toiminnon toimintakuntoon.

Kävin äsken testilenkillä ja kyllä siinä halogeenilyhyisiin tottuneena pieni ihminen menee hiljaiseksi jo lyhyillä ajaessa ja viimeistään silloin kun nykäisee viiksestä..  Niille ketkä ei tiedä auton taustaa niin autossa on jo ennestään 2kpl Lazer ST-4 ja 1kpl Lazer Triple R 1000 E-boost -lisävaloja.

Pitääpä kaivella mittauslaitteistoa esille ja käydä mittaamassa kokoonpanon luxit..

Siis...

 

Kylläpå olet yrittänyt kuukkelia käyttää, ymmärtämättä mitä olet ehkä lukenut!

Tuo Å ei ole kirotusvire....   

Tietysti se xenon lamppukin on pyritty tekemään sellaiseksi ettei sitä uv säteilyä sieltä pääse tulemaan, mutta eihän se täydellisesti toimi, varsinaakn kiinalaisten halpislamppujen kanssa.

Sinulla ei siis ole mitään havaintoa siitä valon synnystä, tai siis siitä prosessista, millä se syntyy!
Kvartsi-lasiahan ne kaikkien polttimoiden lasiosat ovat, joka läpäisee sitä UV-säteilyn spektriltä.
Halpis-polttimoissa erot laatu-polttimoihin ovat niissä metalliseoksissa, jotka toimivat elektrodeina. Se vaikuttaa valo-hyötysuhteeseen (lm/W). Ksenon polttimo, ei pääse parhaiden valontuottomekanismien hyötysuhteeseen (lm/W), kuten kuukkelista hakemasi pienpainenatriumkaasupurkausputki!

Taivutan rautalangasta!
Jos energiasta ei synny suoraan valoa, siitä tulee lämpöä!

Hitsatessa käytettävä teho on tietysi suurempi kuin lampussa, mutta toisaalta se lamppu tököttää melko suurella intensiteetillä ihan vieressä olevaan heijastimeen, ja huomattavan pitkiä aikoja. Tuskin se nahallekaan hyvää tekisi vaikka äkkiseltään 3h käryttää xenon lamppua 5cm päässä.

Hitsatessa tehot ovat jossain täysin omissa luokissaan! Verrattuna ajovaloissa käytettäviin tehoihin!

100A*10V=1000W
Taitavat hitsikoneiden jännitteet olla siellä 20V luokissa valokaaresta mitattuna. = 20V*100A=2000W
Joten vertailukohta ajoneuvoissa käytettyihin ksenon polttimoihin on aika ohut!

Suurpainenatikat ajovaloina voisi olla kyllä aika kova juttu. Tä tosin taisit viitata perinteisiin pienpainenatikoihin, jotka olivat paljon keltaisempia.

Jostain kumman syystä niitä natriumkaasupurkausputkia ei ole ajovaloihin otettu! 

Puhut natrium-valoista, antaen ymmärtää, että sinulla olisi niistä jopa ymmärrystä tai kokemusta! 

Kirjoituksieni pointti on siinä, ettevät ksenon/halogeeni/hehkulanka-polttimot tuota merkittävissä määrin ultravioletti-valoa. Vaikka urbaanit legendat niin väittävätkin.
Termistä infrapunavaloa (lämpösäteilyä) ne tuottavatkin senkin edestä.

Jos umpion heijastin (heijastava pinta) reagoisi UV-säteilyyn, niin jokaisen aurinkoa tarkkailevan teleskoopin peili olisi palanut jo aikoja sitten ensimmäisillä minuuteilla siellä avaruudessa. Höyrystetty alumiini ei reagoi riittävillä kalvopaksuuksilla ns. valon aallonpituuksilla mitenkään mihinkään ns. valon energia-tasoilla olevien kvanttien kanssa.

Ajovaloissa olevat heijastimet ovat pääsääntönä toteutettu erittäin ohuella alumiinikalvolla, jonka paksuus on aallonpituuksissa mitattuna alle lambdan 2µm aallonpituuksilla mitattuna. Niiden alla on kuparoitu pinta.

Siitä seuraa se "hauska" asia, että alle ~0,7*lambda on läpinäkymätön asia ja kaikki siitä pidemmillä aallonpituuksilla aine on läpinäkyvää!
Tosin tähän asiaan tekevät atomipainot jänniä lisäyksiä....

Jostain kumman syystä ikivanhat metalliperustaiset heijastimet ovat kestäneet vuosisadan verran, mutta muoviset eivät!   

En guuglaillut mitään, ainoa mitä vilkaisin oli tuo sun linkkaamasi teksti.

Sovitaan sitten niin että lampuista ei tule uv säteilyä, ja jos tulee niin se ei vakuta mihinkään. Ja kiinalaiset halpislampuista sitä ei varsinkaan tule. Valokaaresta ei lähde uv säteilyä, ja hitsatessakin nahka palaa vain siksi että osaa lopettaa ennen kuin sähkölasku vie konkurssiin.

Mutta ne helvetin natikat sä vedit itse tähän keskusteluun. Pienpainenatikoista ei ole muita kokemuksia kuin niiden alla liikkumisessa, suurpainenatikoista sen mitä on tullut jotain valonheittimiä asennettua ja korjattua, joka nyt ei mitään varsinaista asiantuntijuutta edellytä.

https://yle.fi/uutiset/3-9921346  täälläkin tuota näkee, jopa volvoilijoilla. Kuski niin sumussa ettei tiedä onko se sumu päässä, autossa vai sen ulkopuolella.

https://yle.fi/uutiset/3-9921346  täälläkin tuota näkee, jopa volvoilijoilla. Kuski niin sumussa ettei tiedä onko se sumu päässä, autossa vai sen ulkopuolella.

Vielä suuremmaksi koen tämän:"Etusumuvalojen lisäksi ongelmia kuljettajilla on myös takasumuvalojen käytössä (Liikenneturva). Niitä ei pidetä päällä, vaikka olosuhteiden puolesta olisi syytä. – Pääsääntöisesti ihmiset osaavat käyttää sumuvaloja, mutta toivoisin, että takasumuvaloja käytettäisiin enemmän. Takasumuvaloa on aina hyvä käyttää kun tuntuu, että näkymä edellä ajavaan autoon on heikentynyt, toteaa Heiskanen."

Yleensä kyllä bensalenkkareilla nuo etusumuvalot on päällä kirkkaalla päivänvalollakin, mutta jos tuota vettä tulee reippaammin, niin edelleenkään takasumuvaloa ei käytetä. Väitän että yli 80% etusumuvalot päällä ajavista ei käytä takasumuvaloa. Ei edes silloin, kuin sitä tarvitsisi!

Tänään ajeli jonon keulilla Jyväskylässä tuossa noin kello 17:45 Honda (ilmeisesti) Civic, melko uusi sellainen.

Perä täysin pimeä, mutta bussipysäkin laseista näki edessä loimottavat päivävalot. Keli oli märkä ja pyrytti jalkarättejä....

Vielä suuremmaksi koen tämän:"Etusumuvalojen lisäksi ongelmia kuljettajilla on myös takasumuvalojen käytössä (Liikenneturva). Niitä ei pidetä päällä, vaikka olosuhteiden puolesta olisi syytä. – Pääsääntöisesti ihmiset osaavat käyttää sumuvaloja, mutta toivoisin, että takasumuvaloja käytettäisiin enemmän. Takasumuvaloa on aina hyvä käyttää kun tuntuu, että näkymä edellä ajavaan autoon on heikentynyt, toteaa Heiskanen."

Yleensä kyllä bensalenkkareilla nuo etusumuvalot on päällä kirkkaalla päivänvalollakin, mutta jos tuota vettä tulee reippaammin, niin edelleenkään takasumuvaloa ei käytetä. Väitän että yli 80% etusumuvalot päällä ajavista ei käytä takasumuvaloa. Ei edes silloin, kuin sitä tarvitsisi!

Aika monessa autossa ei takasumuvaloa saa päälle kuin myös etusumuvalot sytyttämällä.
Ja monella marmaan menee väärin silloinkin, luulee sytyttäneensä takasumuvalon vaikka onkin vain etusumuvalot päällä.
Näin käy siksikin kun monessa aurossa etusumuvalojen päällä olemisen huomaa vain merkkivalosta kojelaudassa, valotehosta ei huomaa mitään.

Onko kenelläkään käytännön kokemusta noista: osram night breaker laser:sta? Kun toisessa autossa on valkoiset xenonit ja toisessa vielä H7 halogeenit (Osram 65W Off-road polttimot), jotka on kusenkeltaiset väriltään. Tämä väri häiritsee minua ja mietin, jos talveksi ostaisi nuo laserit. Paskoja kokemuksia on muuten noista night breakereista keston suhteen. Osram offroad:t kestäneet pidempään, kuin osram:n parkkipolttimot  .

Onko kenelläkään käytännön kokemusta noista: osram night breaker laser:sta? Kun toisessa autossa on valkoiset xenonit ja toisessa vielä H7 halogeenit (Osram 65W Off-road polttimot), jotka on kusenkeltaiset väriltään. Tämä väri häiritsee minua ja mietin, jos talveksi ostaisi nuo laserit. Paskoja kokemuksia on muuten noista night breakereista keston suhteen. Osram offroad:t kestäneet pidempään, kuin osram:n parkkipolttimot  .

Samoja olen miettinyt jos luopuu ledeistä, niiden tilalle siis tommosia ajatellu

Pari kuukautta ollut H4 lampuissa laserit, liikennemerkit heijastaa voimakkaasti ei kuitenkaan häiritse minua.

Jaa H7, niissä tahdo kestää kun tavalliset lamput, kokemusta ei niistä ole.

Kaikille noille +XXX% polttimoille on tyypillistä lyhyt kestoikä (fysiikkaa).
Jos valoa pitää saada enemmän, pitää langan olla kuumempi, jolloin se on lyhyt ikäisempi automaattisesti kuin himmeämpänä palava lanka. Myös tärinäherkkyys kasvaa, eli lanka on myös mekaanisesti lyhytikäisempi.

Kokemuksia 2013 vuodelta, jonka jälkeen vaihdoin noihin off-roadeihin  :

Minkälaisia kokemuksia porukalla on ollut ajovalopolttimoista. Itsellä paloi käpy nyt noihin Osram night breakereihin. Oikeasti mitä paskaa ovat. Skeidassa kesti 8800km ja alle puoli vuotta H4:t. Nyt oli pimahtanut sitten Ford:sta H1 pitkien polttimo (Samanlainen night breaker) ja tänään sitten toisesta umpiosta H7. Ikää polttimoilla oli 9kk ja noin 10.000km ajettu (171 tuntia ajotietokoneen mukaan).

Osram:n vastine oli tuohon H4:een seuraavanlainen:

"Yleisesti ottaen olemme saaneet positiivista palautetta Night Breaker Plus lampuista. Night Breaker Plus lamput tuottavat enemmän valoa tielle, kuin standardilamput ja näin lisää kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta. Tämä valon lisääminen laillisin keinon valitettavasti lyhentää lampun elinikää.

H4 Night Breaker Plus lamppujen keskimääräinen elinikä on 400 tuntia, tämä tarkoittaa keskimäärin 7 - 10 kuukautta. Vertailun vuoksi OSRAMin Standard H7 lampun elinikä on 650 tuntia ja erittäin pitkäikäisen Ultra Life lampun elinikä on 3.000 tuntia.

Tässä vielä yleisimpiä syitä miksi ajovalolamput saattavat hajota ennenaikaisesti:

* Lampun laatu yksilössä on ollut heikko

* Lamppu saa jatkuvaa ylijännitettä (yli 13,2 Volttia lampun kannalta mitattuna) - viiden prosentin lisäys (13,86V) puolittaa lampun eliniän ja kymmenen prosentin (14,52V) pudottaa eliniän neljännekseen

* Lamppu on saanut voimakkaan jännitepiikin

* Lampun lankaan kohdistuu voimakas tärinä tai vibraatioefekti"

Sain vielä toisen vastauksen osram:lta:
Mainitsemanne 400 tunnin keskimääräinen elinikä on laskettu Night Breaker H4 lampulle. H7 ja H1 Night Breaker lamppujen keskimääräinen elinikä on alempi, H7 lampussa 250 tuntia ja H1 lampussa 300 tuntia. Toki tässä tapauksessa kun elinikä on ollut noin 171 tuntia, niin ei olla saavutettu lampuille laskettua elinikää. Lamppujen keskimääräinen elinikä määritellään testillä, jossa suuri otos lamppuja palaa kolmen tunnin jaksoissa (2 t 45 min päällä 15 min poissa) kunnes puolet lampuista on sammunut. Tästä tuloksesta saadaan keskimääräinen elinikä.

Vielä noista alkuperäisasennetuista lampuista, että tehtaalla asennetaan yleensä pitkäikäiset Longlife -lamput, joiden keskimääräiset eliniät ovat 2-3 kertaa pidempiä, kuin Night Breaker lamppujen.

Osramilta löytyy myös erittäin pitkäikäisiä lamppuja. Nämä Ultra Life tuoteperheen lamput kestävät jopa kolme kertaa pidempään kuin standard lamput ja näille annamme myös 3-vuoden takuun.

Mitä osram mainostaa night breaker plussien kohdalla tosin minkäänlaisia tuntiaikoja ei anneta:

"Uuden teknologian ansiosta NIGHT BREAKER® PLUS lampuilla on jopa 50 % pidempi elinikä verrattuna aikaisempaan Night Breakeriin. Tämä on toteutettu uudella hehkulangan muotoilulla ja uudenlaisella kaasutäytöksellä. H4 ja H7 lampuissa olevat kullatut kontaktipinnat mahdollistavat erittäin hyvän sähkönjohtavuuden ja suojaavat erinomaisesti korroosiolta."

Pitänee siirtyä toiseen merkkiin tai noihin "long-life" polttimoihin.

Kaikille noille +XXX% polttimoille on tyypillistä lyhyt kestoikä (fysiikkaa).
Jos valoa pitää saada enemmän, pitää langan olla kuumempi, jolloin se on lyhyt ikäisempi automaattisesti kuin himmeämpänä palava lanka. Myös tärinäherkkyys kasvaa, eli lanka on myös mekaanisesti lyhytikäisempi.

Sepä se. Kun jännitettä ei nosteta vaan lisäkirkkaus on saatava samalla volttimäärällä, on ainoa tapa tehdä polttimosta käyttöjännitteeltään "alimitoitettu"  jolloin se palaa samalla jännitteellä kirkkaammin.

6 voltin starttikin 12 voltin järjestelmässä kiertää kuulemma iloisesti, muttei välttämättä kovin kauaa...

Nuo osramin long lifet kestävät kyllä hyvon, mutta valoteho on kuten vakiolampulla.