VRCF:n Traktorit

Ainakin mehumaijoissa märät jarrut kyllä kuluu ennenpitkää vaihtokuntoon. Tietysti johtuu myös siitä paljonko sitä käytetään kuormaajana, mutta kuvittelisi että jarru kuluu varsinkin sellaisessa tilanteessa jossa ajo päällä jarrulla pitää vauhdin aisoissa samalla kun antaa kierroksia että kauha nousee ylös.

Muunninkoneillahan (kurottaja, vanhempi traktorikaivuri tai metsäkone), täytyy jarrutella mielestäni paljon enemmän, kuin kovalla kytkimellä olevalla koneella. Samahan se on moottorijarruttomalla automaatti autollakin, että jarruja joutuu käyttämään enemmän. Joihinkin traktorikaivureihin virittelivät aikoinaan teloja metsäojien kaivamista varten, ja siinä saattaa jarrutkin jo vähän kulua.

kyllähän noita jarruja on rikottu myös ainakin uudemmista new hollanneista...muistelen että jossakin noissa oli kans joku vika että jarrut kuumeni liikaa..

Muunninkoneillahan (kurottaja, vanhempi traktorikaivuri tai metsäkone), täytyy jarrutella mielestäni paljon enemmän, kuin kovalla kytkimellä olevalla koneella. Samahan se on moottorijarruttomalla automaatti autollakin, että jarruja joutuu käyttämään enemmän. Joihinkin traktorikaivureihin virittelivät aikoinaan teloja metsäojien kaivamista varten, ja siinä saattaa jarrutkin jo vähän kulua.

kyllähän noita jarruja on rikottu myös ainakin uudemmista new hollanneista...

EI ne telojen kanssa välttämättä kulu jos niitä käytetään ihan on-off periaatteella. Vain luistaessahan se pintamateriaali kuluu.

Tuossa meidän koneessa (mehumaijassa) se turbiini lukittuu tavallaan kumpaankin suuntaan sen stallspeedin yläpuolella, eli kyllä siinä moottorijarrutusta on paitsi silloin kun nopeus on niin hidas että kone putoaa lähes tyhjäkäynnille, ja jos se siitä pyrkii kiihtymään niin turbiini tarraa taas kiinni. Tavallaan pakko sen on noin toimiakin kun sillä jossain hyvin epätasaisessa maastossa möyrii, se olisi melko mahdoton laite jos jokainen myötämöykky pitäisi jarrulla hillitä. Samoin esim siirtoajossa kovassakaan myötämäessä ei saa kuin max 4km/h lisää vauhtia ja siitäkin puolet tulee siitä että moottorin kierrostenrajoittaja antaa vähän ylimääräistä kun kuormitus vähenee.

Mun mielestä henkilöauton perinteinen lukkiutumaton turbiini ei toimi noin - tai ainakin vaikutus on huomattavasti lievempi, korkeillakin kierroksilla kierrokset putoaa jotain reilun 1000rpm kun nostaa kaasun moottorijarrulle (kun vaihteisto ei vaihda isommalle).

Varmaksi en tiedä miten manitou kurottajassa, valtra 8m kaivurissa ja valmet 836 toimii turbiini, että lukkiutuuko vai ei. Ei noissa ainakaan kummoista moottorijarrutusta ollut mielestäni. Tuommoinen vanha metsäkone ainakin hyppää kannon yli kuin jänis, kun pitää kaasua antaa että yli menee. Tosin synkronoimaton laatikko vaatii täyden pysähtymisen että menee vaihde päälle rutisematta. Tuossa casessa on aluevaihde ainakin sellainen, että heti rusahtaa jos ei ole täysin pysähtynyt jarrulla. Varsinaiset vaihteethan siinä on puoliautomaattiset.

meinasin tuota telojen kanssa kulumista sillä, kun käytetään paljon jarruohjausta ohjaamiseen...

meinasin tuota telojen kanssa kulumista sillä, kun käytetään paljon jarruohjausta ohjaamiseen...

Juu, mutta pystyykö tuontyyppisillä teloilla ylipäätään kaartamaan (joka tapahtuisi jarrua luistattamalla) vai mennäänkö sillä suoraan seuraavaan töks käännökseen asti? Ainakaan ilman noita teloja traktoria ei kovin hyvin pysty pyöräjarruin ohjaamaan muuten kun täysin lukitsemalla sen sisäkaarteen pyörän... Tai ei ainakaan niitä traktoreita ole pystynyt joita mä olen käyttänyt.. Mun otanta tosin ei edusta kovin moderneja laitteita.

Eikös sen pitäisi kaartaa vähän, jos toista rengasta jarruttaa vähän niin tela hidastuu ja alkaa ohjautua jarruttavan renkaan puolelle. Sitten jos koneessa on kulahtaneet kuivat jarrut, niin ei se välttämättä edes lukitu kunnolla. Jotkut vanhat metsäkaivurithan on tehty noiden 702 valmettien ja ford 5000 päälle. Noissa valmeteissa on kuivat jarrut, fordista en varmaksi tiedä.

kaivuri ei ainakaan ala kääntyä muistaakseni, jos toisen telan vetoa ei pysäytä kokonaan...

runko-ohjauksella ainakin onnistuu kaartaminen teloillakin.

Eikös sen pitäisi kaartaa vähän, jos toista rengasta jarruttaa vähän niin tela hidastuu ja alkaa ohjautua jarruttavan renkaan puolelle. Sitten jos koneessa on kulahtaneet kuivat jarrut, niin ei se välttämättä edes lukitu kunnolla. Jotkut vanhat metsäkaivurithan on tehty noiden 702 valmettien ja ford 5000 päälle. Noissa valmeteissa on kuivat jarrut, fordista en varmaksi tiedä.

kaivuri ei ainakaan ala kääntyä muistaakseni, jos toisen telan vetoa ei pysäytä kokonaan...

runko-ohjauksella ainakin onnistuu kaartaminen teloillakin.

Valtran 812 traktorikaivurilla on joskus tullut ajettua enemmänkin. Kyllä se kaartaa teloilla, kun jarrua painaa. Muistaakseni jarruteho ei oikein riittänyt kunnolla lukitsemaan toista telaa kokonaan kuin jäällä tms. luistavalla alustalla. Helpoiten ohjaus toimi kauhan avulla - perä ilmaan tai keula ilmaan ja kääntö haluttuun suuntaan.

Kaivupuomin kauhalla oli ohjaus telojen kanssa yhdessä Valtra 8M traktorikaivurissakin, kun siinäkään ei toiminut jarrut. Ajoin kyllä tuollakin koneella aikoinaan, mutta en telojen kanssa.

No nyt tuli taloon traktori, tai siis zetori 

Traktorikuumetta pukannu enemmän ja vähemmän pitkän aikaa. Lumihommiin konetta oon ollu vailla kun tuota pihaa on senverran että se on mönkkärillä aina tunnin homma pukkia lumia pois.
Nyt sitten käveli vastaan nettikoneessa varsin kohtuuhinanen vuoden -73 Zetor 6711, mukaan linko nivelakselilla ja perälevyllä. Ja ohjaustehostimella 
Kaikki pelaa, paitsi ajovalot ja vilkut. Liitin on ajovalon umpion päästä sulanu yhteen möykkyyn. Mukaan sai uudet umpiot johtosarjoineen.

Eli tehtävää on ainakin:
- Valot eteen
- Vilkkujen herättely
- Työvaloja
- Hyttiin uus alakolmion pleksilasi ja takalasin vois väkerrellä
- Hyttiin lämmitin- Onko kukaan täällä zetkaan ennen laittanu lämmitintä että osais neuvoo?

Käyttöohjekirja jos jollain pyörii nurkissa niin ollaan valmis siitä joitakin roposia maksamaan.

Katotaan miten se yhteiselo zetorin kanssa lähtee 

Noista pleksi-ikkunoista vaan ei näe ulos mitään. Ainakin tuossa casessa pitää aina avata takalasi, kun ei muuten näe. Niin onko tuossa nyt lämmityslaitetta ollenkaan kopissa ?

Noista pleksi-ikkunoista vaan ei näe ulos mitään. Ainakin tuossa casessa pitää aina avata takalasi, kun ei muuten näe.

juu khyl lasi on vain lasi huomannut saman vaikka itte ostin polykarbonaattia rikkoutuneen akkunan tilalle niin tosi surkee on ja peilaa ihan ketusti jos yksikin valo palaa sisällä

Noista pleksi-ikkunoista vaan ei näe ulos mitään. Ainakin tuossa casessa pitää aina avata takalasi, kun ei muuten näe. Niin onko tuossa nyt lämmityslaitetta ollenkaan kopissa ?

Toi on tullut kanssa havaittua. Töissä meillä on 712 Valmetista korvattu melkein kaikki lasit jo karkaistulla polykarbonaatilla ja kun persauksissa roikkuu Hiab tukijalkoineen niin sillä jos millä on kiva peruutella. Se vähä mitä ikkunoista pystyisi tirkistelemään on utuista pleksin läpi 

Se polykarbonaatti ottaa vissiin myös hydrauliöljystä itseensä, kun metsäkoneissa ne ainakin sumentuvat kans jos on kovastikin letkurikosta öljyä lentänyt siihen ikkunaan. Samoin noissa on jääraapan käyttäminen kielletty myös, koska se naarmuuntuu siitä äkkiä pilalle. Suosittelen mielummin lasi-ikkunaa jos ei hirveitä maksa. Tuollaisessa traktorissa missä on nosturi siinä ikkunan takana, niin lisäksi letkunippu raapii sitä ikkunaa ja sumentuu siitäkin.

Mielenkiintoisia näkemyksiä pleksi vs polykarbonaatti! Sellanen oli tarkotus että koko takaseinää ei pleksitettäs umpeen, vaan semmonen reilu puolikas.

Lämmityslaitetta ei ole ollenkaan. Eikä oo tarkostus saada koppia talvella kesälämpöseksi, kunhan pysyy tuulilasi auki. Tuo alakolmion ikkuna pitää tehä ensiksi, että sais kopista suurimman ristivedon pois 
Katotaan sitä takalasia sitten joskus.
Näytti äkkiseltään että vesipumpulla vois olla yks ylimääränen letkulähtö, eli siitä sais menoveden tuolle lämmittimelle, paluun voi sitten laittaa vaikka t-haaralla syyläriin menevään letkuun.

Kuulostaako likimainkaan toimivalta? 

Ainakin tuossa casessa menee lämppärin vesikierto niin että termostaattikotelosta on yksi lähtö kennolle ja paluu vesipumpussa. Kunhan kennolle saa veden kiertämään niin silloin se on toimiva. Casessa on lisäksi lämmönsäätöhana letkun välissä ohjaamossa ja se kyllä lämpenee hyvin talvellakin, joutuu ottamaan puhaltimenkin välillä pois kun tulee kuuma kopissa. Tarvitseehan se lämmitin lisäksi ilmaputket että puhaltaa siihen etulasiin.