Lupaavalta vaikuttaa. Ainakin 12V virransyöttö, MAP ,TPS ,IAT, CLT ja suutin bank 1 toimii
muita ominaisuuksia ei vielä olekkaan testattu. Yksi muutos tähänkin erään vielä tulee, sytytystä ohjaavat mosfetit snubber-piireineen jätetään pois ja tilalle tulee 450V N-kanava IGBT:t, joiden hilan kynnysjännite on alle 5V. Näin saadaan samasta sytytysjärjestelmästä huomattavasti enemmän paukkua irti, koska snubberipiirin resistiiviset osat hävittävät tehoa(=lämpenevät).
Tässäpä teille vähän sytytysjärjestelmän teoriaa. Tämä ihan siis turvallisuus-syistä, kun kuitenkin roplataan mahdollisesti kammiovärinää aiheuttavia jännitteitä.
Oletetaan että sylinteri vaatii kuormituksessa vaikkapa 30-40KV läpilöntijänniteen. Tämä on ihan realistinen luku sytytystulpalla.
Puola on muuntaja, jossa on kierroksia yleensä suhteella 1:100. tämä tarkoittaa sitä, että 12V vaihtojännitettä ensiöpuolelle, tuottaa 1200V jännitteen toisiopuolelle (tulpanjohdolle).
No mitenkäs se sitten taikoo sen 40KV?
Vastaus on kelan induktanssi. Kela vastustaa virran muutosta, varastoimalla sen kaiken energian sinne magneettikenttään rautaytimeen. Nyt kun sinä olet siitä puola raukkaa ladannut vaikka 10ms sillä viidellä amppeerilla, ja katkaset virran, niin sehän tuumaa että "ei muuten käy" ja muodostaa semmosen jännitteen että varmasti kulkee virta jotain kautta.
Mitäs sitten tapahtuu?
Muistathan vielä että toisio puolella jännite on 100 kertaa isompi? No sehän ampuu sinne sen kaiken varastoituneen energian, koska sieltä se reitti maahan on helpompi, kun sen puolijohdekytkimen läpi. Siellä jännite kasvaa sillä samalla hetkellä niin isoksi että se reitti löytyy. Parhaassa tilanteessahan se hyppää sen tulpan kärkien välistä.
Kiva juttu, entäs sitten?
Tässä piilee semmonen vaara, että vaikka siellä ensiöpuolella on vain 1% toisiopuolen jännitteestä, niin sielä puolan (-)merkkisessä johdossa on muuten vielä 400V jännite(!).
Mitä tästä opimme?
Kun pelaatte näiden autosähköjen kanssa, niin täällä on oikeasti vaaran paikkoja. Sytytysjärjestelmän jännitteet ovat vaarallisia, mutta myös VR anturit ovat induktiivisia komponentteja ja niiltäkin saadaan semmosia jännitteitä että tukka nousee pystyyn, varsinkin jos kaveri aattelee mitata tuleeko kierros-signaalia kun toinen starttaa, ottamalla piuhat irti, liittämällä yleismittari kiinni, ja pitämällä sormilla johdoista kiinni. Tässä tilanteessa virran kulkureitti on kaikista pahin, eli kädestä käteen sydämen läpi.
--------------------------------------------------------
Sama selitettynä sitten vähän tieteellisemmin.
Ensiökelan induktanssi on luokkaa 8mH, ja resistanssi luokkaa 0.5ohm. kierros suhde aijemmin mainittu 1:100.
Kun tämä kytketään 12V jännitteeseen IGBT:n läpi, virtaa rajottaa ainoastaan johtimien ja puolan resistanssi, ja IGBT:n kollektorin ja emitterin yli jäävä jännite.
Sovitaan että johtimien resistanssi on vaikka sama 0.5 ohm kuin kelalla, ja kollektori-emitterijännite on vaikka 2V kyseisellä virralla.
Akulta tulee 13.5V. Tästä vähennetään tuo 2V=11.5V. Sitten kytketään tuo 11.5V 1ohm piiriin.U/R=I, Syntyy 11.5A virta. Kelan virta kasvaa ajassa L/R=(8*10^-3H)/(1ohm)=8ms.
Kelaan varastoitunut energia saadaan kaavalla (1/2)*L*(I^2). (1/2)*(8*10^-3H)*(11.5^2)=0.529 Joulea.
Tuo energia purkautuu sitten toisiopuolen läpi yleensä millisekunnissa.
J=Ws, eli J/s=W. 0.5J/1ms=500w hetkellistä tehoa!
Puola purkautuu siis huomattavan isolla teholla.
Toivottavasti opitte tästä jotain uutta, jos jokin jäi ihmetyttämään, kysykää toki niin yritän vastata!
