Kysymys lienee perinteisestä juksaamisesta; rahat pois hyväuskoisilta. Moottorin lämpenemisnopeus riippuu sen massasta (esim. 180 kg rautaa, 12 kg vesi-glykoliseosta, 6 kg voiteluöljyä) ja ominaislämpökapasiteetista (teräs 0,45 J/kg K ja vesi 4,19 J/kg K) . Tietysti myös hyötysuhdeasioista yms. jotka eivät muutu, kun jäähdytysnestettä osaksi vaihdetaan toiseen. Kun jäähdytysnesteen litramäärä pysyy vakiona, eikä sen ominaislämpökapasiteettikaan vähäisen nestemäärän vaihdossa toiseksi paljon muutu, ei lämpenemisen nopeudessa tapahdu oleellista muutosta. Jäähdytysneste kiertää vesitilassaan niin pyörteisesti ja muutoinkin rivakasti, että sen lämmönjohtokyvyllä ei ole oleellista merkitystä lämpenemisen nopeuteen. Vesitilan teräs- tai alumiinipinnan lämpötila on enintään pari astetta kuumempi, kuin pintaa hivelevän jäähdytysnesteen lämpötila. Mistä lisälämpö olisi pois, jos jäähdytysnesteeseen siirtyisi suurempi lämpömäärä? Ainut mahdollisuus olisi, että pakokaasun lämpötila laskisi rajusti. Mahdotonta. Katalysaattorikin tykkäisi huonoa ja pakokaasuvikavalo syttyisi palamaan.
Edellä mainituista lukuarvoista voi laskea, montako astetta moottori lämpenee vaikkapa minuutissa, jos dieseliä kuluu kylmässä moottorissa tyhjäkäynnillä 1,2 l/h ja arvataan, että pakokaasun mukana karkaa lämmöstä 40 %.
