Siis... Jos sä tarkoitat että sä asut tai muuten vaan vaikutat ulkomailla, jossa sun tilanne on eri, niin silloin tuo lause on tietysti eri merkityksessä, mutta edellyttäisi että kaikki tietäisi tuon tilanteen, muutten tuo lause tarkoittaa sitä, että Suomessa tilanne on tämä koska mulla tilanne on tämä.
Voitko nyt minulle vääntää rautalangasta, mitä minä en ymmärrä mitä sinä ymmärrät?
En vaikuta ulkomailla, vaan keskisuomessa vuonna 1974 valmistuneessa kerrostalossa. Itseasiassa tämä koko asuinalue on valmistunut aikalailla vuosina 1972-1976, lukuunottamatta muutamia myöhemmin rakennettuja OKT-asumuksia.
Ja ongelmalla viittasin nimenomaan tuohon periaatteelliseen "EI" -jänkätykseen. En tiedä, kuinka suurelle kuormalle tuo lämmitystolppien viidakko on mitoitettu. Monelle "tavisautoilijalle" (eli sellaiselle, joka ajaa tästä lähiöstä jonnekkin kaupungin teollisuusalueista töihin 5-20km/päivä) riittäisi jo ihan valovirtalataus päivittäiseen ajamiseen (myös minulle). Tällöin ainoastaan ne "poikkeukselliset siirtymät" aiheuttaisivat suunnittelua ja mitä pienempi toimintamatka, sitä isompi suunnittelu. Periaatteessa tuommoinen tolpasta lataaminen vaatisi ainoastaan tolppaan asennettavan mittarin nykyisen ajastimen tilalle, joka kykenisi kertomaan, paljonko on mennyt kWh/töpseli. Kestäisikö tuo tolppakenttä sitä, en tiedä.
Jos koko parkkipaikka (tässä kompleksissa jossa asun, taitaa olla 40-50 autopaikkaa) muutettaisiin niin, että jokaisella paikalla olisi latausasema, niin sitten aiheuttaisi isoja kuluja. Parkkipaikan auki repiminen, kaapeloinnit yms. koska epäilen ettei tuo kenttä enään kestäisi kuormaa. Tosin, tätä en tiedä. Kuten sanoin, en tiedä minkälaiselle kuormalle tommonen parkkipaikka on suunniteltu (kestääkö esimerkiksi kaikkien ladata yhtäaikaa ihan perus 16A valovirralla, vai mitä se nyt tommosessa tolpassa on).
Jos latauksia taas vuoroteltaisiin kunkin tarpeiden mukaan, mentäisi taas metsään ja pahasti. Entäs kun tulisikin jokin hätänen lähtö syystä X? "Mene taksilla", monella on se auto siksi, että sitä käytetään. Usein ei ole varaa siihen taksiin, mutta auton tankissa voi olla polttoainetta, jolla hätäisen menon voi hoitaa.
Eli ratkaisu rajoittaisi raskaasti vapaata käyttöä ---> taas se kynnys kasvaa isommaksi.
Pelkästään kauppakeskuksissa lataaminen ei sekään ole optimi ratkaisu. Tuossa lähiprismassa on muutama latauspaikka. Usein niihin näkyy parin auton jono ruuhka-aikoina, kun taas hiljaisempaan aikaan ne ovat tyhjillään. Kauppakäyntien siirto taas ei välttämättä ole sekään helppoa, koska tämä yhteiskunta on pirun jäykkä pyörimään elävillä kellonajoilla, mikä on harmi.
Minä en missään vaiheessa sanonut, että koko suomessa tilanne on tämä koska minulla on. Tämä oli vain
yksi esimerkki/näkemys täyssähkön ongelmasta betonihelvetissä.
Mitä pitkiin matkoihin tulee, niin jokaisen omassa päässä tehtävä johtopäätös, onko se sähköauto mahdollinen vai ei. Itse tein viikonloppuna vähän päälle 600km:n reissun, joka olisi onnistunut täyssähköllä, jonka yhtäjaksoinen toimintasäde on ilmastointi päällä ajaen rajoituksien mukaisesti, mutta ohituksia pelkäämättä 350km. Perillä auto seisoi yli vuorokauden ja tarjolla olisi ollut valo-/voimavirtaa.
Tuolla tämänhetkisellä käyttiksellä, Volvo 855:lla, kohtaa periaatteessa samantapaisia ongelmia, kuin sähköautolla. Sille ei kelpaa enään kuin etanoli, joten pidemmillä reissuilla joutuu miettimään reittivalintaa, kulutusta ja tankkauspisteitä. Toki sen toimintasäde yhdellä tankillisella on maantietä ajaen 600-700km (täydestä täysin tyhjäksi) ja tankkaus on ohi parissa minuutissa. Tosin, sähköautolla ei välttämättä tarvitse poiketa sinne tankille, jos vain lataus riittää kohteeseen. Kohteessa sitten laturiin aina, kun auto seisoo tyhjänpanttina paikoillaan.
Ns. "worst case scenario" tommonen täysetanoli vs. täyssähkö, vie mielestäni täyssähkö voiton. Ainakin suomessa liki jokaisessa asumuksessa on sähköt ja jokaisella huoltoasemallakin on sähköä. Vaikkei olisi latauspistettä, niin väittäisin että tyhjäksi ajettua autoa saisi töpselistä ladata, edes senverran että matka jatkuu sinne seuraavalle laturille. Täysetanolilla ajaessa aineen loppuessa on saatava etanolia, tai otettava riski ja tankattava bensaa. Etanolia on hervemmassa kuin sähköä, minkä vuoksi jouduin perjantaina "mennessä" miettimään reittiä ja ajamaan etanolipisteen kautta.
Tosin, tuo vertaus on sikäli kiero, että äärimmäisen harvat autot ovat pelkästään etanolikäyttöisiä. Flexfuelilla ajetaan sinne bensa-asemalle ja tankkaus on taas ohi minuuteissa.
Suurin erohan noilla kahdella on ideologia sen tankkauksen suhteen. Polttomoottoria tankataan asemalla, sähköauto pitäisi tankata aina, kun se ei liiku (kotona, kylässä, kaupassa tms.) eikä ajella erikseen latausasemia metsästellen.
Tekniikan Maailman sivuilla on nyt loistava artikkeli, kun toimittajat ajoivat Leafilla eurooppaan katsomaan formuloita. Jutusta käy hyvin ilmi pienen toimintasäteen kanssa tulevat reissaamisen ongelmat, mutta kyllä siitä huomaa myös tietyn "pöljyyden" sähköauton käytön suhteen. Eli ongelmia, joilta olisi voinut välttyä järjellä ja ongelmia, jotka ovat vain tosiasioita.
Tosin, kuinka moni tekee autolla tuommoisia reissuja edes kerta vuoteen? Aika usein lennetään suihkarilla ympäristö-paskallisesti sinne lomakohteeseen ja vuokrataan sieltä se auto.
Minulla ei ole mitään sähköautoa vastaan. Siihen vain liittyy vielä muutamia käytännöllisiä ja ympäristöllisiä ongelmia, joidenka vuoksi se ei toistaiseksi pysty yleistymään yleisimmäksi autotekniikaksi. Teknisesti sähköauto on aina parempi, kuin polttomoottori. Se on periaatteessa yksinkertaisempi (vähemmän kuluvia/vikaantuvia osia) ja se haisee vähemmän.
