Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Offtopic => Yleiset autojutut => Aiheen aloitti: Supersankari Rassooja - 12.07.2023, 12:01:41
-
Olis kiva olla ketju jossa käsitellään pelkästään asuntovaunun vetoa.
Aloitan omalla yhdistelmällä:
Veturina V70 D5 -07. aut. takana kuormajouset
Vaunu Hobby Prestige 650 -07.
Jossain yli 80km/h jälkeen alkaa hiukan vaunu heiluttamaan autoa varsinkin jos takana oleva auto on aivan kiinni perässä.
Yleensä ajelen iltaisin jolloin ongelmaa ei juurikaan ole kun vähän liikennettä.
Aisapainoa voisi olla enemmänkin mikä varmasti suurin syy vatkaamiselle.
Mitkä muut asiat vaikuttaa vatkaamiseen? Vinkkejä ja kokemuksia otetaan vastaan. Autoa en ole vaihtamassa. Ihan hyvin kiskoo tuota vähän isompaa vaunua.
-
Mistään näin pahasta vatkaamisesta ei ole kyse: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/42b999f0-9cba-421e-9aa8-95c75023ab1e
-
Liiallinen aisapaino aiheuttaa myös vatkaamista. Huomasin tämän jossakin muussa aktiviteetissa kuin asuntovaunun vedossa. Kuorman uudelleenasemoimisen jälkeen lopetti vatkaamisen
-
Liian lyhyt aisa tilapäisessä kärryssä ja napojen huoltamattomuus vatkasi mulla jo viidessä kympissä
-
Mistään näin pahasta vatkaamisesta ei ole kyse: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/42b999f0-9cba-421e-9aa8-95c75023ab1e
Näytti pysyvän lapasessa. Ehkä kokeneempi vetäjä asialla kun onnistui pitämään tiellä.
Onneksi ei tullut ketään vastaan.
-
Vetoautona nyt V60 -15 D4 AWD automaatti rattivaihteilla.
Vaunu Adria 613 UL, kaksi akselinen kokonaismassaltaan 1600kg.
Vaunu on hyvä vetää. 13" korkean profiilin renkaat on hieman löysät mutta eivät haittaa kun nopeus pysyy järkevänä. Rekan ohittaminen ei aiheuta ongelmia. Aivan perseessä kiinni ajava rekka tai linja-auto alkaa heiluttamaan vaunua mutta ei mitenkään niin paljoa että hallinnan menetys olisi lähellä. Painojakauman kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Kaksi alumiinipulloa aina pullokotelossa, täysi pullo varalla. Tämän hetken vetoauto on ehdottomasti paras millä olen vaunua vetänyt. S*
Aiemmat vetoautot, V70 -05 2.5T AWD manuaali ja 940 B230FT M90 liikkellelähtölukolla.
-
Olis kesärenkaiden vaihto aiheellinen, meillä on kaksiakselinen 1600kg omamassaltaan oleva vaunu.
Pärjäiskö noilla Motonetin pyörillä vai suosiolla C-renkaat?
https://m.motonet.fi/fi/tuote/452350/Peravaunun-vanne--rengas-155R13-500-kg-4-x-100
-
Näytti pysyvän lapasessa. Ehkä kokeneempi vetäjä asialla kun onnistui pitämään tiellä.
Onneksi ei tullut ketään vastaan.
Näyttäisi että kuski ei alkanut mukailemaan heilumista vaan teki pieniä tarkkoja korjausliikkeitä ratilla.
-
Oletko tarkistanut aisapainoa? Mulla oli volvon aikaan motonetin aisamittari joka maksaa noin 10€. Sillä säädin 95kg Solifer 630 ja Volvo V70 D5 -07 awd kanssa. Alusta mulla oli rakennettu. Vallilan jouset joka nurkassa ja jäykät kallistuksen vakaajat. Ei heilunut vaikka ohittaessa välillä 120 lasissa.
-
Olis kesärenkaiden vaihto aiheellinen, meillä on kaksiakselinen 1600kg omamassaltaan oleva vaunu.
Pärjäiskö noilla Motonetin pyörillä vai suosiolla C-renkaat?
https://m.motonet.fi/fi/tuote/452350/Peravaunun-vanne--rengas-155R13-500-kg-4-x-100
Vaunun kokonaismassa?
C-renkaassa on todennäköisesti korkeampi profiili. Täten vaunun vetokorkeus nousee hieman. Kaksi akselisessa vaunussa henkilöautolla vetäessä saattaa käydä niin, että vetokoukku on hieman alempana ja täten suurin osa vaunun massasta on etummaisen akselin päällä. C-rengas yhdellä aksellilla kyllä kantaa sen, mutta käy turhaan akselin päälle.
-
Vaunun kokonaismassa?
C-renkaassa on todennäköisesti korkeampi profiili. Täten vaunun vetokorkeus nousee hieman. Kaksi akselisessa vaunussa henkilöautolla vetäessä saattaa käydä niin, että vetokoukku on hieman alempana ja täten suurin osa vaunun massasta on etummaisen akselin päällä. C-rengas yhdellä aksellilla kyllä kantaa sen, mutta käy turhaan akselin päälle.
Tuota en tullut ajatelleeksi. Päädyin halpaan ratkaisuun eli poistamaan nastat 14" talvirenkaista. On melko uudesta vaunusta ostettu paketti aluvanteilla.
Massatiedot Trafilta:
Omamassa (kg)
1600
Tekninen suurin sallittu kokonaismassa (kg)
1900
Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa (kg)
1900
Akseli 1
Tekninen sallittu akselimassa (kg)
1000
Tieliikenteessä sallittu akselimassa (kg)
950
Akseli 2
Tekninen sallittu akselimassa (kg)
1000
Tieliikenteessä sallittu akselimassa (kg)
950
-
Oletko tarkistanut aisapainoa? Mulla oli volvon aikaan motonetin aisamittari joka maksaa noin 10€. Sillä säädin 95kg Solifer 630 ja Volvo V70 D5 -07 awd kanssa. Alusta mulla mulla oli rakennettu. Vallilan jouset joka nurkassa ja jäykät kallistuksen vakaajat. Ei heilunut vaikka ohittaessa välillä 120 lasissa.
En ole tarkistanut. Liekkö henkilöpuntarilla onnistuisi myös?
-
En ole tarkistanut. Liekkö henkilöpuntarilla onnistuisi myös?
Eiköhän se onnistu henkilövaa'allakin. Telivaunun aisapainoa mitatessa täytyy huolehtia, että vaunu on vaaterissa.
-
Ollaan Norjassa tulossa tien piällä.
Asensin ennen lähtöä 13-napaisen rasian V70 volleen ajon aikaisen latauksen toivossa.
Viikko on mennyt ja ei latausta vaunun akulle tule.
Järeä tukiasema 12V 200Ah agm-akku lötköttää tyhjänä. Vaunun vesihanat sentään jaksaa toimia.
Aurinkopaneelit ei tuota juuri mitään kun keli on pilvinen.
Kytkin auton pistokkeeseen 9 ja 10 pinniin releellä ohjatun jatkuvan virran suoraan auton akulta. Releelle heräte vaunun takavalosta.
Maadoitus auton runkoon pinneihin 3, 11, 13.
Akku on kytketty vaunussa sähkökeskukseen.
Auton kytkennät varmaankin ok. Varmaankin vaunun puolelta pitäisi tutkia minne sähköä tulee.
Neuvoja otetaan vastaan.
-
Kytkin auton pistokkeeseen 9 ja 10 pinniin releellä ohjatun jatkuvan virran suoraan auton akulta. Releelle heräte vaunun takavalosta.
Maadoitus auton runkoon pinneihin 3, 11, 13.
Neuvoja otetaan vastaan.
Luoja minua asuntovaunulta varjelkoon, mutta eikös standardin mukaan latausvirta vaunulle ole napa 10 ja maadoitus sille napa 11?
Napa 9 antaa jatkuvaa virtaa ja sille maa liitetään napaan 13. Jatkuvaa virtaa tarvitaan esimerkiksi kylmälaitteelle.
Releohjauksesi lienee vähän turha, jos kytkentä tehdään ohjeen mukaan?
-
13-napainen tuli 7-napaisen tilalle.
Releohjaus tarpeen ettei syö veturin akkua paikallaan ollessa.
Kuva vaunun käyttöohjeesta:
(https://i.ibb.co/9VX9dyg/IMG-20230726-135858.jpg) (https://ibb.co/9VX9dyg)
-
Kuva vaunun käyttöohjeesta:
Mielestäni kuva kertoo juuri saman, mitä viestissänikin oli. Rele on turha, koska 10 tulee virtalukon takaa.
-
Mielestäni kuva kertoo juuri saman, mitä viestissänikin oli. Rele on turha, koska 10 tulee virtalukon takaa.
Rele on tarpeen kun valmiina on vain 7-napaisen piuhat.
-
Rele on tarpeen kun valmiina on vain 7-napaisen piuhat.
Mitä järkeä kytkeä 13-napainen väärin ELK?
Uusi johtosarja olisi ollut fiksuin ratkaisu, adapteri kakkosena.
Sotketut kytkennät: Jospa se ”liiteri” syttyisi.. yksi vähemmän8)
-
Vaihdoit rasian 7-napaisen 13-napaiseksi, mutta vaihdoitko vetokoukun modulin ja käytitkö auton ohjelmoitavana uudelleen ? Jos et, niin ei auto tiedä että siellä on 13-napainen rasia.
Releellä voi toki ohjata virtaa vaikka suoraan akulta paksulla johdolla napaan 10, jolloin virta riittää jääkaapille jne vaunussa. Tarvitset releelle kuitenkin ohjauksen jostain ja se voi olla hankalaa, koska tämän ikäisisä autoissa valvotaan virtapiirejä. Saattaa tulla herjoja näytölle kun auto tunnistaa outoja virran kulutuksia. Huomaa että tarvitset myös lisää maajohtoja 13-napaiselle, että lisävirta saadaan maadoitettua oikein.
Varminta on hankkia oikea 13-napainen johtosrja moduuleineen ja ohjelmoituttaa auto, niin se toimii kuten kuuluukin.
Aisapaino, tavaroiden kuormaus, yhdistelmän olo vaaterissa kun sitä katsoo sivulta, ajonopeus ja renkaat riittävine paineineen vaikuttavat todella paljon ajonvakauteen asuntovaunun aknssa. Täytyy pitää mielessä että tälläisissä yhdistelmissä EI OLE oikeasti minkäänlaisia ajo-ominaisuuksia, niitä ei siis ole tarkoitettu vedettäväksi yhtään kovempaa kun se 80km/h.
C-renkaat ovat aina kannattava sijoitus vaunuun, vankempi runkorakenne, ei lämpene eikä myöskään kulu samoin kun tavallinen. Niitä saa myös matalaprofiilisena jos tarpeen esim 2-akselisessa vaunussa. Muuten profiililla ei ole niin väliä C-renkaan kanssa, koska runko on niin paljon tukevampi, että se vakavoittaa menoa merkittävästi vaikka se olisi vähän korkeampikin.
Myös matalampi profiilinen C-rengas vakavoittaa menoa vielä lisää jos muuten mahdollista siirtyä vaikka 80:sta 70-sarjaan.
Rengaspaineina pitäisin sen 3 - 3.5 bar, tulevampi, ei lämpene, ei kulu ja rullaa kevyesti.
Isä oli kova karavaanari yli 40 vuotta. Vetoautoina 144, 240, 740 ja 940 Volvoja. Ilmaiskarit yleensä autossa, vaunun aisapaino muistaakseni tarkalleen 75 kg, eikä koskaan kahta kaasupulloa pullokotelossa ja se ainoakin alumiinia, muutenkin mahdollisimman vähän turhaa rojua siellä. Vaunussa yleensä C-renkaat vähintäin 3 bar paineilla, yhdistelmä lastattu aina vaateriin, aisapaino kohdallaan ja sitä muutettiin tarpeen mukaan matkallakin. Loppuaikoina oli vielä vararengas akselin takana vaunussa omassa telineessään. Kierti Norjat ja Lapit joka kesä, veti tuhansia kilometrejä vuodessa sen 40 vuotta, enkä koskaan kuullut mistään ajovakauden ongelmista. Itekin olen vetänyt tuhansia kilometrejä, vaikken mikään karavaanari olekaan. Ajonopeus oli isällä yleensä 80 - 90 km/h, ei koskaan yli, syystä ei näitä ole tarkoittettukaan vedettäväksi kovempaa.
Takana tulevan aiheuttama heiluminen on harvinaisempaa, muttei mahdotonta. Toisen ajoneuvon aiheuttama turbulenssi saattaa aiheuttaa heilumista joskus oudollakin tavalla. Sitä aiheutuu ajoneuvon koosta riippumatta ja esiintyy rekoissakin. Edellä ajavan turbulenssi tuntuu heilumisena jopa 34.5m HCT yhdistelmässäkin (jotka erittäin vakaita), kun ajaa lähelle edellä ajavaa rekkaa tai valmistautuu vaikka ohittamaan toisen motarilla. Jos se toinen osapuoli on vielä merikonttia kuljettava, niin aina vaan pahenee, sillä merikontti aiheuttaa järkyttävää ilmanpyörteilyä aaltopeltisen kylkirakenteensa vuoksi.
Tälle ei oikein voi muuta kun ottaa lisää välimatkaa ja koittaa välttää joutumasta siihen tilanteeseen, päästää se takana ajava suosiolla ohi tai muuttaa vaikka hieman omaa ajonopeuttaan tms.
-
Noissa pistokkeiden mukana tulevissa kytkentäkaaviossa on otettava huomioon onko kaavio tarkoitettu edestä tai takaapäin tulkittavaksi.
-
Jos ongelmana on sähkön virtaus väärään suuntaan, pitäisi diodi laittaa väliin.
Mistähän kannattaisi etsiä tarpeeksi tehokkaita diodeja?
Motonetin aurinkopaneelille tarkoitetussa diodissa virrankesto 10A eli sarjaan kytkettynä ei riittävästi tehonkestoa.
Rinnankytkennässä neljällä olisi 40A mutta jokainen tiputtaa hiukan jännitettä.
https://www.motonet.fi/tuote/diodi-10a-mc4-liittimilla-2-kpl?product=90-01014
Viisaammat kertokoon tästä aiheesta lisää.
-
Ei ne neljä rinnan kytkettyä diodia sen enempää jännitettä pudota kuin yksikään. Käytännössä pudottaa vähemmän.
Tuossa on hieman isommalla virrankestolla oleva diodi hieman halvemmalla:
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/diodit/schottky-diodit/20180-15sq045.html
Niitä on olemassa sellaisia "optimal diode" palikoita jotka pudottavat jännitettä oikeastaan vain sen mitä liittimestä tulee häviötä, mutta koska käytännössä se autolta tuleva sähkö on syytä olla virtalukon ohjaama, niin tuo sähkön kulkeminen väärään suuntaan ei ole ongelma.
Tietysti se ohjaus tulee olla oikein kytketty, eli autolta tulee sähköä kun moottori käy, jos rele on kiinni startatessa sieltä nousee kyllä äkkiä savu.
-
Juuri näin, starttimoottori ottaa sähköä vaunun akusta startatessa jos releen heräte on otettu esim. takavalosta. Toivon mukaan sulake vaan menisi jos sellainen löytyy.
-
En tiedä millasia kytkentöjä teillä on asuntovaunuissanne, mutta perinteisesti vaunussa on diodi esto suunnassa autoon päin. Toisekseen se auton latausvirta menee usein ensin vaunun laturille, joka buustaa sen sitten vaunun akulle korkeammalla jännitteellä, että se vaununakku latautuu kunnolla. Joissakin vaunuissa on pääkatkaisin, josta valitaan käytetäänkö vaunun vai auton akkua ja siitä saa myös virrat kokonaan poikki vaunusta. Tämän katkasijan rinnalla saattaa sitten olla se diodi sen vuoksi että auto lataa ajoaikana vaunun akkua katkasijan asennosta huolimatta.
-
Nykyvaunuissa nykyautoihin kytkettynä ei ole diodeja piuhoissa.
Volvo osaa hoitaa virrat kun ne on oikein kytketty. Lataus kytkeytyy vaunuun vasta sitten kun auto käy ja lataa. Jatkuva virta katkeaa startin ajaksi. (Olen mitannut omasta tuon)
Volvon 7-napaisissa on sama trailer-boksi kuin 13-napaisessa. Kun muuttaa kytkennän, riittää että lisää puuttuvat liittimet boksin liittimeen. Muutoksen olen tehnyt molempiin Volvoihin, jolla vaunua kiskonut.
-
Täällä tuntuu olevan osaamista niin kysyn välissä että mitä eroa trailerin näkökulmasta on 7-napaisen pistokkeen kanssa siinä onko mun allekirjoituksen vuosituhanteen vaihteen autojen valot päivä- vai yösennossa?
Nimittäin trailerin piuha on aikoinaan katkennut, se on liitetty uudestaan paitsi yksi piuha jonka liittäminen sai auton sulakkeet palamaan jätettiiin sit irti. Lopputulos on se että jos auton valot on päiväasennossa trailerin kaikki valot toimii järkevästi, mutta jos auton valot on yöasennossa vilkun käyttö saa kaikki trailerin valot vilkkumaan ja trailerin sumuvalo saattaa mennä itsestään päälle :idiot2: :2funny:
-
Täällä tuntuu olevan osaamista niin kysyn välissä että mitä eroa trailerin näkökulmasta on 7-napaisen pistokkeen kanssa siinä onko mun allekirjoituksen vuosituhanteen vaihteen autojen valot päivä- vai yösennossa?
Nimittäin trailerin piuha on aikoinaan katkennut, se on liitetty uudestaan paitsi yksi piuha jonka liittäminen sai auton sulakkeet palamaan jätettiiin sit irti. Lopputulos on se että jos auton valot on päiväasennossa trailerin kaikki valot toimii järkevästi, mutta jos auton valot on yöasennossa vilkun käyttö saa kaikki trailerin valot vilkkumaan ja trailerin sumuvalo saattaa mennä itsestään päälle :idiot2: :2funny:
Kärryssä on ilmeisesti johdoissa jossain kohti oikosulku jonka takia sulakkeet palaa jos kytket sen puuttuvan johdon. Nyt kun se oikosulun toinen puoli ei ole kytketty, kärryssä on maavika jonka takia kärryn lamput maadoittuvat toistensa läpi.
Unohda ne päivävalot ja pidä Suomessa ajaessa aina valot päällä autossa. Ja korjaa se kärryn sähkövika ja kytke kaikki johdot niille kuuluviin paikkoihin.
-
Noin vanhoissa autoissa ne päivävalot siis pitää kaikki valot kyllä autossa päällä, pitkät ei vaan pysy päällä. Venettä nostetaan aina valoisalla niin ei ole sinäänsä ollut ongelmaa. Hämmennys on vaan että mitä siinä on kärryn kannata eri tavalla kuin valokytkin kakkosasennossa.
-
Noin vanhoissa autoissa ne päivävalot siis pitää kaikki valot kyllä autossa päällä, pitkät ei vaan pysy päällä. Venettä nostetaan aina valoisalla niin ei ole sinäänsä ollut ongelmaa. Hämmennys on vaan että mitä siinä on kärryn kannata eri tavalla kuin valokytkin kakkosasennossa.
Ei pitäs olla mitään eroa.
Noissa sun volvoissa 7-napaisen kakkosnastaan on volvon johtosarjassa mahdolista valita takasumuvalo, peruutusvalo tai latausvirta. Siinä saattaa olla syy kärryn takasumuvalon palamiseen, jos se on kytketty oikein kakkosnastaan. Mutta siinäkään ei pitäisi olla eroa päivä- ja yöasennolla.
Mites, toimiiko auton takasumuvalo päiväasennossa?
-
Hämmennys on vaan että mitä siinä on kärryn kannata eri tavalla kuin valokytkin kakkosasennossa.
Villi veikkaus että joku maatto katkeaa, joskus jossain olosuhteissa se vaikuttaisi valoihin jollain tavalla. Kun sitä ei ole, kärryn valot eivät pääse maattumaan sieltä.
-
Kiitos vinkeistä, kokeilen joskus takasumaria vielä päivävaloilla, normaalisti valokytkin on aina 2-asennossa.
-
Jossain autossa se päivämoodi ei sytyttänyt rekisterikilven valoa. Tuo jos tuolla olisi joku yhteys kärryn valoihin?