Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Kaldonia1 - 12.01.2020, 10:19:02
-
Millaisia eroja olette havainneet bensavaparin ja bensaturbon välillä?
Mulla on näpäkkä ja hyväksi havaittu S80, jossa on 170 hevosvoiman bensavapari. Nyt kun perheen jälkikasvulle etsittiin sopivaa ajoneuvoa löytyi useita V70:n bensakoneisia malleja, joissa oli turbo. Alkoi hieman kiinnostaa myös turbovaihtoehto bensana, joko S80 tai V70-mallisena.
Eikö turbo syö bensaa - ainakin ilmoitetut lukemat - periaatteessa enemmän? Ja mikä kiehtovinta, niin turboautolla tulee ehkä kiihdyteltyä rivakammin, koska se lähtee todella sähäkästi. Sitä kautta kulutus kasvaa, luulisin.
Meillä on toinen S80 vaimolla. Siinä on Volvon oma 2,4 D eli turbo ja hyvin ennättää - ja vielä vähällä naftalla!
-
Hidas, ikuisuuden kestävä kiihdytys vie eniten polttoainetta, taloudellisinta on kiihdyttää koneen optimivääntöalueella joka turbolla lienee kovempi kiihdytys kuin vaparilla. Ei turbo välttämättä vie sen enempää. Minkälaisista ajomääristä tässä nyt on kyse, kun eihän nuo mitään ekokoneita ole kumpikaan ja auto painaa norsun verran?
-
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä kun kaupungissa enimmäkseen ajelen automaatti turbolla niin taloudellisin ajotapa on ollut ajella kuin peilijäällä. Eli hyvin rauhalliset kiihdytykset jossa kaasupoljinta painetaan vain varpailla ja välttelee ahtopaineita. Lähti 3l pois keskikulutuksesta. ::).
-
Olisiko optimiväätöä parempi sana se kierrosluku jolla alavääntö alkaa jo riittää liikenteen mukana pysymiseen?
-
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä kun kaupungissa enimmäkseen ajelen automaatti turbolla niin taloudellisin ajotapa on ollut ajella kuin peilijäällä. Eli hyvin rauhalliset kiihdytykset jossa kaasupoljinta painetaan vain varpailla ja välttelee ahtopaineita. Lähti 3l pois keskikulutuksesta. ::).
Mielenkiintoista.
Tuota juuri pelkään - että tulee rivakkaliikkeisellä turbolla kiihdyteltyä ja tankissa käy hyrske. Ainakin koeajoilla olen innostunut bensaturboilla kiihdyttelemään ihan höpelönä.
Millaisia kulutuslukemia olet saanut erilaisilla ajotyyleillä?
Oma bensavapari (vm. -04/05) vie siinä 8,5-9,0 litraa sekalaisessa ajossa ja pitkällä matkalla hieman vähemmän. Helposti menee kyläajossa noin 10 l/100 km. >:( >:( >:(
-
Kai me puhutaan tankatessa mitatuista lukemista eikä ajotietokoneen
-
Kai me puhutaan tankatessa mitatuista lukemista eikä ajotietokoneen
Jep. "Oikeita" kulutuksia kyselen.
Ajotietokone näyttää kovin vähän. Litran saa huoletta lisätä.
Eroja on eri autojen mittareissa ja ajotietokoneissa. Esimerkiksi pikkuvaimolla olevalla turbodieselmoottorisella S80 Volvolla (vm. -03, ajettu noin 489 tkm) ajotietokone näyttää jopa 4,6-4,8 litran kulutuksia välillä. Oikea, tankilla mitattu kulutus oli taannoin 5,6 litraa satasella. Ei paha!
-
No vertailu kokemusta ei ole samanlaisesta autosta turbo-vapari. Mutta teoriatietona, sanoisin että turbo ei kyllä kulutusta nosta vaan päinvastoin, turbo nostaa moottorin hyötysuhdetta eli kultuksen pitäisi vähentyä. Se on juuri se ajokäytös mikä eniten vaikuttaa. Monessako tällä hetkellä uutena myytävässä autossa on vapaasti hengittävä moottori? Jos turbo nostaisi kulutusta niin miksi se on käytännössä kaikissa nykyautoissa kun pyritään mahdollisimman pieniin kulutuksiin.
No halvimmat kilometrit tulee edelleen pakuksi rekatulla dieselfarkulla jos 2 paikkanen riittää.
Nyt kun miettii niin kyllä muuten S70 söi ihan kiitettävästi bensaa ilman turboa sillä 10 venttilisellä koneella kun pari vuotta semmosella ajelin itse opiskelijana, eka auto kaasarikoneinen mersu söi vähemmän vaikka olisi yrittänyt revittääkin no eihän siinä tehoa ollutkaan siihen. Nykynen V70 mk1 TDI+aut syö sen 6,5l/100km no onhan tuolla jo 668tkm mittarissa
-
Itsellä ollut samaan aikaan S60 2.5T ja V70 2.4 vapari. Turbolla kun ajoi tasaisesti, niin tuntui, että menee samoilla, kun vaparikin. Vaan ei
kyllä mennyt. Pienikin kiihdytys, tai muu, mikä sai painamaan vähänkin kaasupoljinta, nosti kulutusta.
Vaparilla saattoi päästä matka-ajoa 7,5 litran tuntumaan, turbo vei n.1 - 1,5 litraa enemmän. Turbot ja ohjelmoinnit tällaisessa isossa bensa moottorissa nostavat polttoaineen kulutusta. Teho tulee polttoaineen kulutuksen kustannuksella.
Toki, joku voi olla asiasta eri mieltä.
-
Itsellä ollut samaan aikaan S60 2.5T ja V70 2.4 vapari. Turbolla kun ajoi tasaisesti, niin tuntui, että menee samoilla, kun vaparikin. Vaan ei
kyllä mennyt. Pienikin kiihdytys, tai muu, mikä sai painamaan vähänkin kaasupoljinta, nosti kulutusta.
Vaparilla saattoi päästä matka-ajoa 7,5 litran tuntumaan, turbo vei n.1 - 1,5 litraa enemmän. Turbot ja ohjelmoinnit tällaisessa isossa bensa moottorissa nostavat polttoaineen kulutusta. Teho tulee polttoaineen kulutuksen kustannuksella.
Toki, joku voi olla asiasta eri mieltä.
Näin se on, ahtopaineella pakko rikastaa seosta = enemmän ilmaa enemmän bensaa. Taitaa 2.4 vaparissa olla normaali ajoon tarpeeksi vääntöä (verraten vaikka johonkin neloskoneeseen) jolloin sitä ei tartte kiusaa ja vie vähemmän kuin turbo.
Alitehoinen moottori vie paljon bensaa. V50 korissa kyllä toi T5 kone on ehdoton, niin kevyt kori.
-
Maantieajo rajoitusten mukaan ennakoivalla ajatavalla ja ohituksiakin on
S60 2.3 T5 (vakio) geartronic 7-8l/100km
S40 2.0T (ahto nostettu 0.65bar) manuaali 7,5-8,5l/100 km
Verrokkina viritetty saab 9000 6,8-7l/100km tankaten mitattu jo 5v joten viritys ei välttämättä nosta kulutusta vaan tuon kohdalla jopa pieneni 0,5l. Tallaa tarjoamalla sitten bensa kyllä kelpaa selvästi enemmän kuin vakiona.
Se milloin turbo herää on noissa kaikissa erlaisillai rpm alueella.
-
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä kun kaupungissa enimmäkseen ajelen automaatti turbolla niin taloudellisin ajotapa on ollut ajella kuin peilijäällä. Eli hyvin rauhalliset kiihdytykset jossa kaasupoljinta painetaan vain varpailla ja välttelee ahtopaineita. Lähti 3l pois keskikulutuksesta. ::).
Mulla oli eka S60 tuolla 2.5T:n koneella ja viisilovisella geartronicilla. Toi vaihdelaatikko heitti turbiinilukkoa ainakin todella herkästi pois jos reippaammin painoi kaasua, ei kuitenkaan kick downiin saakka. Kylmänä kanssa tykkäsi luistattaa aika paljonkin keskustamatelussa sitä.
Ja asiaan, ihan tavallisessa ajelussa en näe itse juuri eroa turbon ja vaparin välillä kulutuksessa, turbo saattaa hiukan enempi viedä koska turbomoottorit käyvät täysillä ahdoilla rikkaalla. Toisaalta taloudellisen ajon perusperiaate on ripeä kiihdytys tavoitenopeuteen, joka onnistuu turbomoottorilla helpommin ja nopeammin.
Turbomoottori on vaan paljon miellyttävämpi ajaa lisääntyneen tehon ja väännön ansiosta. Kulutuserojen vuoksi ei noita kannata valita
-
Mitä ollut samoja korimalleja turbo ja vapareita ajouran aikana niin noissa manuaalisissa malleissa ollut yleensä eri laatikon välityksetkin tehtaalta lähtiessä. Tuollakin on kulutukseen merkitystä esim 100km/h onko koneessa 2200rpm, 2400rpm , 2600rpm jne viitonen päällä. Yleensä turbossa ollut harvempi perävälitys.
Manuaalisessa vaparissa mm huomattu omakohtaisesti aika selkeä ero kulutuksessa kun tiheä 3000rpm/100km/h laatikko vaihdettu harvempaan 2500rpm / 100km,/h. Tehoa tuossa oli 148hv/182Nm niin jaksoi mennäkin.
-
Turbo ei periaatteessa vie enempää polttoainetta kuin ahtamatonkaan, mutta vain periaatteessa.
Käytännössä turbo vie enemmän, näkyyhän se virallisissa kulutuksissakin.
S80 Volvo, 170 heppainen vapari 9,7 ja turbollinen 10,2.
Tuollaiset lukemat äkkiä hakien löysin.
Ainakin tuollainen ahtamaton S80 menee hämmästyttävän vähällä polttoaineella, talvirajoituksilla automaatti menee maantiellä reilusti alle kuudella litralla ja kesärajoituksillakin matalilla kutosilla.
Talvella taajamissa pätkäajossa menee se 10 l/100, mutta niin näyttää menevän 100-heppaisella 1,6 Focuksellakin.
Ja onhan tuossa Volvossa kyyti ihan eri luokkaa kuin Focuksessa.
-
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä kun kaupungissa enimmäkseen ajelen automaatti turbolla niin taloudellisin ajotapa on ollut ajella kuin peilijäällä. Eli hyvin rauhalliset kiihdytykset jossa kaasupoljinta painetaan vain varpailla ja välttelee ahtopaineita. Lähti 3l pois keskikulutuksesta. ::).
Periaatteessa kiihdytys pitäisi tehdä parhaan hyötysyhteen alueella, se yleensä tarkoittaa kohtuullisen ripeää kiihdytystä.
Niinpä taloudellisen ajon oppaissa neuvo on kiihdyttämään rivakasti, "kiire säästämään" kun taas kulutus tasakaasulla on pienintä.
Turbo hieman tuo yhtälöön lisätekijöitä, turbo on autossa vähän kuin jälkipoltin suihkuhävittäjässä; kaksinkertaistaa tehon mutta nelinkertaistaa polttoaineenkulutuksen. (En löytänyt tälle lähdettä)
Turbomoottorisella autolla asia on helppo todeta kun katsoo hetkellisiä kulutuksia ennen ahtopaineen nousua ja sen jälkeen.
Kunturbo pyörii niin kulutukset on huimia, ja lienee niin että vaikka kiihdytykset ovatkin lyhyempiä kuin ahtamattomalla niin se pidempi tasakaasun osuus ei riitä kompensoimaan kiihdytyksessä lisääntynyttä kulutusta.
Mutta silti moni haluaa ajaa sillä turbolla, ihan sen takia että se kiihtyy rivakammin.
Ja kuten tuossa aikaisemmin viitattiin; jos haluaa ajaa mahdollisimman taloudellisesti niin siihen parempia autoja kuin S80 bensa-Volvo löytyy paljon.
Mutta jos haluaa ajaa mukavalla ja hiljaisella autolla niin niistä ei juuri vähemmällä bensalla kulkevia helposti löydy.
Nain siis oman kokemuksen mukaan.
-
Periaatteessa kiihdytys pitäisi tehdä parhaan hyötysyhteen alueella, se yleensä tarkoittaa kohtuullisen ripeää kiihdytystä.
Niinpä taloudellisen ajon oppaissa neuvo on kiihdyttämään rivakasti, "kiire säästämään" kun taas kulutus tasakaasulla on pienintä.
Turbo hieman tuo yhtälöön lisätekijöitä, turbo on autossa vähän kuin jälkipoltin suihkuhävittäjässä; kaksinkertaistaa tehon mutta nelinkertaistaa polttoaineenkulutuksen. (En löytänyt tälle lähdettä)
Turbomoottorisella autolla asia on helppo todeta kun katsoo hetkellisiä kulutuksia ennen ahtopaineen nousua ja sen jälkeen.
Kunturbo pyörii niin kulutukset on huimia, ja lienee niin että vaikka kiihdytykset ovatkin lyhyempiä kuin ahtamattomalla niin se pidempi tasakaasun osuus ei riitä kompensoimaan kiihdytyksessä lisääntynyttä kulutusta.
Mutta silti moni haluaa ajaa sillä turbolla, ihan sen takia että se kiihtyy rivakammin.
Ja kuten tuossa aikaisemmin viitattiin; jos haluaa ajaa mahdollisimman taloudellisesti niin siihen S80 bensa-Volvoa parempia autoja löytyy paljon.
Mutta jos haluaa ajaa mukavalla ja hiljaisella autolla niin niistä ei juuri vähemmällä bensalla kulkevia helposti löydy.
Nain siis oman kokemuksen mukaan.
-
Ainakin tuollainen ahtamaton S80 menee hämmästyttävän vähällä polttoaineella, talvirajoituksilla automaatti menee maantiellä reilusti alle kuudella litralla ja kesärajoituksillakin matalilla kutosilla.
Onko mitattu kulutus? Talvirajoituksilla näissä automaateissa auttaa se että 5 vaihde on todella pitkä.
-
Onko mitattu kulutus? Talvirajoituksilla näissä automaateissa auttaa se että 5 vaihde on todella pitkä.
No, ei tankillista ole pystynyt ajamaan kokonaan tuollaisella kulutuksella kun ei Suomesta löydy niin pitkää matkaa että yhtä soittoa sen ajaisi.
Nuo lukemat on siis ajotietokoneesta.
Ainakin tuossa omassa yksilössä on ajotietokone aika samoilla linjoilla kuin tankkauksista lasketut lukemat, ei montaa kymmenystä yleensä eroa ole, usein ihan täsmälleen sama lukema on ajotietokoneessa kuin tankkauksesta laskettuna.
Olen tuolla vaparilla ajanut nyt vähän yli 80 tkm ja tuon ajomäärän keskikulutus on 8,25 litraa/100 km.
Pienin koko tankillisen keskikulutus on 6,5 l/100, tankillisella pääsi yli 1100 kilometriä.
Suurimmat 10,49 l/100.
En harrasta osatankkauksia, tankkaan siis vasta kun valo palaa.
Mutta kuten sanoin, seuranta osoittaa että ajotietokoneen lukemia voi pitää tässä yksilössä varsin luotettavina.
Tankkausten määrä on tällä hetkellä 117 eli minusta otos alkaa olla kohtuullisen iso että lukemia voi pitää melko luotettavina.
Yksittäisten tankkausten vaihtelut ovat jo häviävän pieniä keskikulutuksessa.
N. 82 tkm/117 tankkausta = n. 700 kilometriä tankillisella keskimäärin.
Automaatissa vitosella on ihan vähän yli 2000 kierrosta satasen vauhdissa, välityksistä laskettuna tarkalleen 2041 rpm kun rengaskoko on 205/65 15.
Eli 80 kmh tarkoittaa 1633 rpm.
Tasaisella maalla siis ei minusta ole ihme että kulutus pysyy pienenä.
Edit:
Tutkiskelin noita tankkaustilastoja, näyttäisi siltä että nuo kymmenysten erot tankkauksista laskettujen kulutusten ja ajotietokoneen näyttämän välillä ovat suurelta osalta tuollaisia yksittäisten tankkausten pieniä heittoja, seuraavissa tankkauksissa on sitten liki saman suuruisia eroja toiseen suuntaan.
Olen siis merkannut talteen myös ajotietokoneen näyttämän kulutuksen.
Vaikuttaisi siltä että tässä yksilössä ajotietokone näyttää varsin tarkkaan todellisen kulutuksen.
-
Onko mitattu kulutus? Talvirajoituksilla näissä automaateissa auttaa se että 5 vaihde on todella pitkä.
Hmm. Taitaa olla uudempi S80 kyseessä?
Entä näissä vuosien 2004-2005 malleissa - S80 bensavapari 170-heppaisella koneella ja automaatilla? Mielestäni mitattu (ei tilastoitu) kulutus heittää jonkin verran ajotietokoneeseen verratuna. Mutta ei paljon. Onneksi! 8) 8)
-
Hmm. Taitaa olla uudempi S80 kyseessä?
Entä näissä vuosien 2004-2005 malleissa - S80 bensavapari 170-heppaisella koneella ja automaatilla? Mielestäni mitattu (ei tilastoitu) kulutus heittää jonkin verran ajotietokoneeseen verratuna. Mutta ei paljon. Onneksi! 8) 8)
Minulla?
Tuo minun S80 on 2004-vuosimallia (eli n.s. facelift, ruutukeula).
Eli vanhempaa mallia, sen facelift-versio.
2,4 tinavitonen, 125 kW eli 170 hevosvoimaa ja automaatti.
Olen useammalta samanlaisen omistavalta kysynyt tuota että miten heillä ajotietokone ja tankkauksista laskettu kulutus pitää yhtä mutta kenelläkään ei ole kuin arvioita, ei mitään vähääkään luotettavaa tilastoa tms.
-
https://www.spritmonitor.de/en/ (https://www.spritmonitor.de/en/) tuolta voi vaklata suurempaa määrää tankatessa mitattuja kulutuksia
-
Hmm. Taitaa olla uudempi S80 kyseessä?
Uudemmissa on 6-vaihteinen laatikko. 5-vaihteisissa vitonen on selkeä ylivaihde. Muistelen omaa 2.5T jossa 80 vauhdissa kierrokset oli selvästi alle 2 tonnin.
Itse en pitänyt kovin tarkkaa kirjaa tuosta S60 aikoinaan, mutta satunnaisesti mittasin niin ajotietokone näytti jopa liian isoa kulutusta jos vertasi toteutuneeseen. Tuolla pääsin talvirajoituksilla joka 7 pintaan maantiellä.
-
Minulla?
Tuo minun S80 on 2004-vuosimallia (eli n.s. facelift, ruutukeula).
Eli vanhempaa mallia, sen facelift-versio.
2,4 tinavitonen, 125 kW eli 170 hevosvoimaa ja automaatti.
Olen useammalta samanlaisen omistavalta kysynyt tuota että miten heillä ajotietokone ja tankkauksista laskettu kulutus pitää yhtä mutta kenelläkään ei ole kuin arvioita, ei mitään vähääkään luotettavaa tilastoa tms.
Meillä taitaa olla samanlaiset autot! :) Jämäköitä ja vahvoja ja miellyttäviä vehkeitä.
Ihmeen vähällä bensalla olet päässyt. Itse en ole seurannut kovin tarkasti - paitsi aivan alkuaikoina. Silloin ajoin pelkällä pintakaasulla ja matkanopeus oli rajoituksista riippuen 75 tai 90 km/h. Meni ajotietokoneen mukaan reissusta riippuen 6,9-7,3 litraa. Nykyisin ajotietokone näyttää tasaisesti 8,4 litran keskikulutusta, koska on aika paljon kyläajoa.
Olen erittäin tyytyväinen autooni, vaikka bensaa hieman kuluukin.
-
Ite olen huomannut, että vaparia voi monottaa aika huoletta ja tehdä useita kiihdytyksiä kierroksenrajoittimelle, kulutuksen juuri nousematta (normaalin liikenteen seassa siis).
Turboilla mitä olen ajanut, niin aina tuntunut pienikin kiihdyttely kasvattavan kulutusta reilusti.
Toki turbo liikkuu vähän eri kalipeerilla jne.... Mutta tuossa nyt omat kokemukset. Varmasti moottorikohtaisia erojakin on.
-
Itse suosittelen jatkuvaa kirjanpitoa, kulutuksista huomaa jos autossa on joku alkava vika.
-
Itsellä oli siis samaan aikaan S60 2.5T ja V70 vapari. Vaihdoin Turbon pois ja vapari on vieläkin tallissa. Syynä oli se, että vaparissa ei ollut vikoja, turbossa oli. Vapari ei vienyt öljyä, turbo vei. Vapari oli 3-vuotta vanhempi ja enempi ajettu, mutta varmempi käyttöinen,kuin turbo.
Mun mielestäni viat johtuivat turbosta, ei muusta. Molemmat autot oli mulla uudesta saakka, siksi pystyn sanomaan. Toinen mulla ja toinen ex vaimolla.
Oli se V70 tietenkin muutenkin järkevämpi pitää, kuin ahdas S60:nen, joka vaihtui V70 mk3 dieseliin.
-
Itsellä oli siis samaan aikaan S60 2.5T ja V70 vapari. Vaihdoin Turbon pois ja vapari on vieläkin tallissa. Syynä oli se, että vaparissa ei ollut vikoja, turbossa oli. Vapari ei vienyt öljyä, turbo vei. Vapari oli 3-vuotta vanhempi ja enempi ajettu, mutta varmempi käyttöinen,kuin turbo.
Mun mielestäni viat johtuivat turbosta, ei muusta. Molemmat autot oli mulla uudesta saakka, siksi pystyn sanomaan. Toinen mulla ja toinen ex vaimolla.
Oli se V70 tietenkin muutenkin järkevämpi pitää, kuin ahdas S60:nen, joka vaihtui V70 mk3 dieseliin.
Mitä vikoja johtui turbosta? Turboahdin voi valskata öljyä vähän mutta ei kyllä muuten aiheuta öljyn kulutusta.
Edit: itse ajoin reilu 150tkm samalla S60 2.5T eikä autossa ollut mitään turbosta johtuvaa vikaa.
-
Meillä taitaa olla samanlaiset autot! :) Jämäköitä ja vahvoja ja miellyttäviä vehkeitä.
Ihmeen vähällä bensalla olet päässyt. Itse en ole seurannut kovin tarkasti - paitsi aivan alkuaikoina. Silloin ajoin pelkällä pintakaasulla ja matkanopeus oli rajoituksista riippuen 75 tai 90 km/h. Meni ajotietokoneen mukaan reissusta riippuen 6,9-7,3 litraa. Nykyisin ajotietokone näyttää tasaisesti 8,4 litran keskikulutusta, koska on aika paljon kyläajoa.
Olen erittäin tyytyväinen autooni, vaikka bensaa hieman kuluukin.
Joo, ilmeisesti!
Joskus ajokortin saatuani tuli harrastettua kaikenlaisia kikkailuja mitä autolla pystyy tekemään ja Jyväskylässä asuessani siellä oli siihen maailmanaikaan vireähköä taloudellisuusajon toimintaa, muun tekemisen puutteessa siellä tuli aikaa vietettyä ja joskus kilpailuissakin käytyä.
Ja jotain varmaan jäi tukan alle ja kengän pohjaan kun niistä jäi 'siviiliajoonkin' taipumusta ajaa niinden oppien mukaan sen minkä muulta liikenteeltä pystyy.
Mikään temppu ei ole saada Volvoa viemään 20 litraa satasella, mutta kun yrittää päästä alle kahdeksalla niin siihen saa jo jotain tehdäkin.
Rajoitusten mukaan siis mennään mutta ei kohelleta, matkustajilta tulee kiitoksia tasaisesta ja rauhallisesta kyydistä, siis bonuksena.
Paitsi joskus kun lapsettaa, silloin pitää koettaa Volvon vähäisiä menohaluja...
Ostin tuon Volvon aikoinaan puoliksi vahingossa mutta mitä pidempään se on minulla ollut niin sitä enemmän siitä tykkään!
Erittäin vähävikainen, hyvin mukava, hyvin hiljainen ja itse asiassa kohtuullisen taloudellinenkin.
Kaikista autoistani olen pitänyt jonkinlaista vähintäänkin kulutusseurantaa, ihan mielenkiinnosta autoja kohtaan ja juuri siksi että useat viat ensin näkyvät suurentuneena polttoaineenkulutuksena.
-
Minun S60 2.5T alskoi viemään öljyä 100tkm:n paremmalla puolella. Tai ainakin siihen piti lisätä ja itse sitä vielä pyysi. Ilmamassa mittari kenkkuili ja vaihdettiin, sitten oli paineita jäändytysnesteissä, joka tosin korjaantui paisuntasäiliön korkin vaihdolla... vaihdoin, kun oli 150tkm mittarissa. Tilalle V70 mk3 D5 ja se oli hyvä peli. Vapari 170hp autom ja siinä ei ollut mitään ja vieläkin on tallissa, tosin kesäajossa.
-
Itse suosittelen jatkuvaa kirjanpitoa, kulutuksista huomaa jos autossa on joku alkava vika.
Tuota yritin seitsemisen vuotta sitten silloisella turbodiesel-Volvolla, mutta sattui pieniä ja yllättävästi rahaa vieneitä korjauksia. Sain tarpeekseni - vaikka oli oikein kännykässä ja tietokoneella seurantaohjelmat ja kaikki. Kyllästyin. Töissäkin oli kiireitä ja ainakin stressiä.
Pitänee nyt joutomiehenä harkita. Kyllä vioista kertoo taatusti niin kasvanut kulutus kuin mahdollinen kasvanut öljynkulutuskin.
-
No jos normaalista /nätistä ajosta puhutaan niin 850 2.4 automaatti vapari vei kaupunki ajossa sen 10.5l/100km ja moottoriteillä ym isommilla kuormilla oli noin 12l / 100km. Nyt alla on v70 R 2.4 automaatti - 00 265 hv + viritysket noin 340hv nii. Kaupunki nätissä ajossa n. 10-11l/100km mutta moottoritiellä n. 6-7l / 100km. Eli sen oon huomannu että vapari vie vähemmän kaupunki ajossa mutta turbo moottori vie vähemmän moottoritie nopeuksissa, kovissa nopeuksissa ja kuorma päällä johtuen siitä että on enemmän tehoa niin moottorin ei tarvitse tehdä töitä niin paljon.
-
Sen minkä minulla on ollut ahdettuja autoja niin niissä on kulutus ollut paria kertaluokkaa suurempaa kuin ahtamattomissa.
Toisaalta toisiinsa verrattavia autoja ei koskaan ole ollut yhtä aikaa, mutta suurin piirtein samanlaisessa käytössä kyllä.
Suurempi kulutus ainakin itselläni johtuu siitä että sitä suurempaa tehoa tulee käytettyä.
Ja se suurempi teho tulee vain polttoaineesta, eli suurempi teho -> enemmän polttoainetta.
-
Meillä on perheessä menossa kahdeksas Volvo. Esikoisella on nyt V70 vm. 2001 automaatti ja samanlaisella 170-hevosvoimaisella bensakoneella kuin minun S80. Kummallekin tuntuu menovesi kelpaavan, vaikka eivät turboja olekaan.
Liekö muuten V70 kulutus yleensä pikkuisen korkeampi, koska tietokone näyttää tasaisesti litran enemmän V70 kulutukseksi kuin S80:n tietokone? Vai onko se vain yksilökohtaista heittoa koneissa? Tai kuskien ajotyyleissä?
-
Mulla V70 2.5T vm2007. Ajotietokone on näyttänyt aina liian suurta kulutusta 0.5l- 1l, joskus harvoin tasan saman kuin oikea tankkauksesta laskettu kulutus on. Pienemmillään maantiellä tankillinen 7.2l kulutuksella Pääkaupseudulta Seinäjoelle ja takas.
-
Meillä on perheessä menossa kahdeksas Volvo. Esikoisella on nyt V70 vm. 2001 automaatti ja samanlaisella 170-hevosvoimaisella bensakoneella kuin minun S80. Kummallekin tuntuu menovesi kelpaavan, vaikka eivät turboja olekaan.
Liekö muuten V70 kulutus yleensä pikkuisen korkeampi, koska tietokone näyttää tasaisesti litran enemmän V70 kulutukseksi kuin S80:n tietokone? Vai onko se vain yksilökohtaista heittoa koneissa? Tai kuskien ajotyyleissä?
Epäilenpä että ei pitäisi olla kulutuksessa yhtään eroa, käytännössä samanpainoiset eikä esim. ilmanvastuksessa erot on mitättömiä vaikutukseltaan.
Onko renkaat samanlaiset? Edes samankokoiset siis? Pari-kolme senttiä leveämmät vievät mutaman kymmenyksen enemmän.
Luulen että ylivoimaisesti suurin ero tulee ajotyylissä eli siis kuljettajassa, jonkin verran erilaisista ajo-olosuhteista (keli, tiestö, kuorma) joskin siihen on vaikea ottaa kantaa.
Kaverillani on V70 samalla moottorilla kuin omani, mutta manuaali, ja hän sanojensa mukaan nätisti maantiellä ajamalla pääsee juuri ja juuri minun keskikulutukseeni ja on usein epäillyt niitä kulutuksia joilla minun Volvo kulkee.
Manuaalissa on lyhyempi vitosen välitys, siitä tulee osa erosta mutta suurin syy on kaverini raskas kaasujalka ja koheltava ajotyyli.
-
S80 T6 11,2 l/100km
S80 V8 11,9 l/100km
Suorituskyky samaa luokkaa, vapari vie enemmän
-
Epäilenpä että ei pitäisi olla kulutuksessa yhtään eroa, käytännössä samanpainoiset eikä esim. ilmanvastuksessa erot on mitättömiä vaikutukseltaan.
Onko renkaat samanlaiset? Edes samankokoiset siis? Pari-kolme senttiä leveämmät vievät mutaman kymmenyksen enemmän.
Luulen että ylivoimaisesti suurin ero tulee ajotyylissä eli siis kuljettajassa, jonkin verran erilaisista ajo-olosuhteista (keli, tiestö, kuorma) joskin siihen on vaikea ottaa kantaa.
Kaverillani on V70 samalla moottorilla kuin omani, mutta manuaali, ja hän sanojensa mukaan nätisti maantiellä ajamalla pääsee juuri ja juuri minun keskikulutukseeni ja on usein epäillyt niitä kulutuksia joilla minun Volvo kulkee.
Manuaalissa on lyhyempi vitosen välitys, siitä tulee osa erosta mutta suurin syy on kaverini raskas kaasujalka ja koheltava ajotyyli.
Raskasta kaasujalkaa ja koheltavaa ajotyyliä epäilen usein. Mutta en tällä kertaa.
Ajoin näet itse ensimmäiset 500 km tuolla esikoisen autolla. Vai eikö ajotietokone reagoi vielä 500 km:n pätkiin?
Ei hätää. Tuntuu jälkikasvu epäilevän, että uuden asuinpaikan huoltoaseman yrittäjä virittelee jo punaista mattoa aina kun tietty V70 saapuu tankille. 8) 8)
-
Oho.
Meni oudosti toisen kommentin sisään omat jorinani. Miksi?
Kommenttini siis oli:
Raskasta kaasujalkaa ja koheltavaa ajotyyliä epäilen usein. Mutta en tällä kertaa.
Ajoin näet itse ensimmäiset 500 km tuolla esikoisen autolla. Vai eikö ajotietokone reagoi vielä 500 km:n pätkiin?
Ei hätää. Tuntuu jälkikasvu epäilevän, että uuden asuinpaikan huoltoaseman yrittäjä virittelee jo punaista mattoa aina kun tietty V70 saapuu tankille. 8) 8)
Tuo lainausmerkki jäi edellisessä viestissäsi aivan viestin loppuun, siksi se näyttää tuolta.
Jos kulutusero on vain ajotietokoneen näytössä niin eipä tuossa ongelmaa ole, erikoista se tosin on.
Käsittääkseni sitä näyttämää voi kalibroida, lienee merkkihuollossa tehtäviä ja erikoisen kalliiksi hinnoiteltuja juttuja.
-
Tuleeko sitä ajoa niin paljon että pitää arpoa kulutusta? Dieseliä kehiin jos tulee paljon ajoa.
Bensaturboa saattaa joutua ruokkimaan useammin tankilla, mutta se on kuitenkin paljon mukavampi ajaa kuin nuo hengettömät vapaasti hengittävät maamoottorit.
Bensa on halpaa, sitä saa rahaa vastaan huoltoasemalta.
Vapari ei ole vaihtoehto.
Life is too short to drive with boring cars.
-
Mutta teoriatietona, sanoisin että turbo ei kyllä kulutusta nosta vaan päinvastoin, turbo nostaa moottorin hyötysuhdetta eli kultuksen pitäisi vähentyä.
Dieseleissä iso ilmaylimäärä on yleensä parempi, joten ilman mättäminen moottoriin ahtimella parantaa hyötysuhdetta. Bensakoneessa ei, koska katalysaattori ehkäisee seoksen laimentamisen.
Ahtamisen juju on downsizing. Pärjätään esim. 1,0-1,4 turbokoneella 1,6-2,0 l vaparin sijaan. Pienempi kone on kevyempi. Kaupunkiajon kulutus (jos ei ole jarrutusenergian talteenottoa) menee hyvin pitkälti auton painon mukaan. Lisäksi pienen koneen lämmittämiseen normaaliin käyntilämpöön tarvitaan vähemmän energiaa ja sen tyhmäkäyntikulutus on pienempi. Ilmiöt näkyvät kyllä TM talviautovertailuissakin...
Maantiellä etua ei juuri ole, mutta tasaisessa maantieköröttelyssä melkein mikä vaan auto on kohtuu taloudellinen.
Tosin eroja kulutukseen tekee moni muukin tekijä
- renkaiden vierinvastus, johon vaikuttaa leveyden lisäksi myös rengasmalli, leveillä kumeilla jopa 0,5 l/100 km eroja tästä
- auton ilmanvastus, ei käytännön merkitystä alle 80 km/h, mutta 120 vauhdissa eroa voi tulla melkein litra (vertailuparina C-segmentin töpöperä vs. periaatteessa samankokoinen crossover, jätän kotitehtäväksi arvata, kumpi oli janoisampi)
- vaihteisto... pidemmät välitykset auttavat etenkin moottoritienopeuksissa
- vaihteisto... ns. mehumaijoissa suuremmat häviöt, etenkin turbiinin luistaessa
Minulla oli muinoin ilo ja kunnia omistaa 1,3 l bensavaparin ja 3-pykäläisen mehumaijan yhdistelmä. Kiihtyvyys mitattin kalenterilla ja bensaa paloi kaupungissa kymppi ja maantiellä 8, vaikka pikkuauto kyseessä. Energia ja teho hävisi momentinmuuntimen luistoon (ei lukitusta).
Tuon jälkeen on ollut monta C-segmentin töpöperää, joten vertailuaineistoa löytyy. Kulutukset työmatkaa yms. pörräystä Kehä III sisällä (ei siis puhdasta ruuhka/pätkäajoa, moisessa menee vielä 1-2 litraa enemmän) / maantieajoa /moottoritieajoa kesänopeuksin
- 1,6 l vapari+5 v. manuaali laiska & janoinen, korkea/tila-automainen koppa kostautui moottoritiellä, käytännön kulutus 8 / 6,3 / 8,5 +/- 1,5 l vasta/myötätuulessa
- 1,4 l turbo + 6v manuaali, ripeä, käytännön kulutus 7,5 / 6,7 / 8
- 1,4 l turbo + 6v kaksoiskytkiautomaati, ripeä, käytännön kulutus 7,5 / 6,5 / 7,5
- 1,4 l turbo + 6v kaksoiskytkiautomaati, crossover, käytännön kulutus 7,5 / 6,5 / 8,4
- 2,0 l turbo + 8 v mehulinko (V60), ripeä, käytännön kulutus 9 / 6,5 / 7,5
Kulutukset arviotu ajotietokoneen lupausten ja tankkauksista lasketun valehtelun pohjalta - ajotietokoneiden tarkkuus vaihtelee. Sekin nähty, että näyttää aluksi oikein, mutta alkaa lipsua vuosien myötä. Valehtelu voi myös mennä eri tavalla pitkillä maantiesiivuilla vs. pätkäajoa kaupungissa. Osa ajotietokoneista tuntuu määrittävän kulutuksen pelkän ilmamassamittauksen mukaan. Periaatteessahan kat -koneessa pitäisi seoksen olla kemiallisesti oikea, joten bensankulutuksen saa määritettyä näinkin... paitsi kun kylmäkäynnistyksen yhteydessä pitää käyttää rikasta seosta. Nämä valehtelevat kulutuksen alakanttiin nimeomaan pätkäajossa ja kylmällä säällä.
Vaparilla tuli havaittua, ettei kulutuksen kannalta ollut merkitystä, miten kiihdytin, joten normi menetelmä oli aina kaasu pohjassa :2funny:
... millä pysyi hyvin ruuhkaliikenteen tahdissa, kun piti kierrokset alle 2500 rpm, jollon koneessa "ei ketään kotona".
Turbokoneilla kun yritin samaa tyyliä, niin hyvin nopeasti opin, että a) sutii b) bensaa kuluu hemmetisti. Kevyen kaasujalan käyttö toimii paremmin. Olen järkeillyt tämän johtuvan siitä, että bensakoneissa saatetaan käyttää bensaa myös jäähdytykseen (vrt. vesiruiskutus). Bensaa syötetään täyskaasulla ajettaessa paljon enemmän kuin palaminen vaatii (siis mihin pytyssä oleva happi riittää). Ylimäärän tehtävä on jäähdyttää sylinteriä ja vähentää tällä tavoin nakutuksen riskiä. Ilmeisesti tässä on montaa koulukuntaa, osa autoista ei rikasta seosta (esim tuon 1,6 vaparin käytös viittasi moiseen). Luonnollisesti polttoainetalous kärsii pahasti, kun tälle alueelle mennään. No, näille pikkuturboille taannoin lehtien koeajoissa poljettiinkin 9 l keskikulutuksia.... taisi pojat pariin otteeseen kokeilla kiihtyvyyttä, vaikka aina väittivät ajaneensa ihan normaalisti. Jep jep, jos en itse saanut ainuttakaan kertaa kokonaista tankillista menemään moiseen tahtiin.
V60 on yllättävän taloudellinen maatie- ja moottoritieajossa, mutta hitaissa nopeuksissa kulutus pomppaa suhteettomasti. 40 tasanopeudellakin ajotietokone lupaa kympin pintaan lukemia... aika ilmeisenä syynä se, ettei turbiini vielä lukitu tällä nopeudella. Pätkäajo tai ruuhkassa konttaus nostaisi kulutuksen varmaan jonnekin 12 l/100 km tienoille. Tässä lajissa nuo pienet bensaturbot + kaksoiskytkinmaatit olivat selvästi etevämpiä - toki autojen painossakin on joku 400 kg eroa.
-
Dieseleissä iso ilmaylimäärä on yleensä parempi, joten ilman mättäminen moottoriin ahtimella parantaa hyötysuhdetta. Bensakoneessa ei, koska katalysaattori ehkäisee seoksen laimentamisen.
Kyllä ja ei...
Dieseliä voi ajaa laihaseoksella, koska ainoa haitta siitä on NOx:it. Moottori itsessään ei ole siitä moksiskaan.
Bensiiniä ei, ainakaan kovin helposti. Toki, katalysaattorin toiminta heikkenee, jos seossuhde kovin poikkeaa Lambda-1:stä paljoa, mutta ennenkaikkea bensamoottori herkästi hajoaa laihaseokseen joko lämpörasituksien tai nakutuksen seurauksena. Laiha palotapahtuma bensiinillä on siis toisinsanoen "liian kuuma". Tuosta seuraa myös hyötysuhteen huonontuminen ---> suhteessa käytettyyn polttoaineeseen tuotetaan vähemmän tehoa, kuin optimaalisella alueella.
Optimaalinen alue sitten vaihtelee ihan moottoriteknologian mukaan (suora-/epäsuora polttoaineen syöttö, palotilan muoto ja virtaukset/pyörteily, venttiiliajoitukset, kannen virtaus ym ym ym ym), joten siitä sitten sen enempää.
Mutta tuon sidotun Lambda-1 arvon vuoksi se bensiiniturbon kulutuskin nousee herkästi, jos mennään ahtopaineen puolelle. En enään muista mitenkä se "karkeasti" menee, että jos ahtopaine kaksinkertaistuu (vaikka 0.1bar ---> 0.2bar normaalissa ajotilanteessa huom!), kuinka paljon enemmän ilmaa moottoriin menee "noin karkeasti" (toki, kansi, nokat jne vaikuttaa jälleen). Poltetun polttoaineen määrä on jokatapauksessa sidoksissa moottoriin virtaavaan ilmamassaan.
Dieselissäkin on sama, polttoaineen määrä on riippuvainen moottoriin virtaavaan ilmamassaan ja haluttuun/pyydettyyn tehotavoitteeseen (dieselissä ei tarvita kaasuläppää ---> voimantuottoa säädetään polttoaineen määrällä, koska laihaseos ei aiheuta ongelmia).
Monesti puhutaan, että moottorin taloudellisin käyttöalue on maksimivääntömomentin tuntumassa. Näin varmasti onkin, jos on ns. "maksimipyynti" käytössä, eli kaasu pohjassa kokoajan. Osakaasulla taasen ainakin autotekniikassa (jatkuvasti elävä kierrosluku ja kuorma) asia taitaa olla hieman monimutkaisempi. Esimerkiksi tuo "pidemmät välitykset" ei aina tarkoita kulutuksen laskua. Jos moottorin vääntömomentti ei riitä mennä sillä isolla vaihteella vaikkapa ylämäkeä, kulutus nousee. Tai jos haluttu nopeus vaikkapa siinä ylämäessä vaatii X määrän tehoa ja Y määrän vääntöä, eikä kumpikaan tai vain toinen näistä toteutuu sillä isolla vaihteella ja joudutaan painamaan reilusti kaasua syvempään ---> kulutus nousee.
Oma ajotyylini ei ole mitenkään "maksimaalisen taloudellinen", mutta lähes aina on omilla autoilla (vapareita kaikki) hioutunut niin, että lähdöt on ripeitä eikä kaasua pelätä painaa. Lähes aina tämä on ollut taloudellisin tapa. Saavutettua nopeutta jatketaan isoimmalla sopivalla vaihteella, paitsi jos tarvitsee liikkua ripeästi (esim. ohitus). Sen mitä turboahdetuilla bensakoneilla olen ajanut, ei ajotyylini sovellu niille pätkääkään, kulutus nousee aivan järkyttäväksi.
-
Tuota yritin seitsemisen vuotta sitten silloisella turbodiesel-Volvolla, mutta sattui pieniä ja yllättävästi rahaa vieneitä korjauksia. Sain tarpeekseni - vaikka oli oikein kännykässä ja tietokoneella seurantaohjelmat ja kaikki. Kyllästyin. Töissäkin oli kiireitä ja ainakin stressiä.
Pitänee nyt joutomiehenä harkita. Kyllä vioista kertoo taatusti niin kasvanut kulutus kuin mahdollinen kasvanut öljynkulutuskin.
Nykyään kun tankkaus maksetaan mobiilisovelluksella, voi sinne tankkauksen jälkeen kirjata matkamittarin lukeman ja sovellus laskee keskikulutuksen automaattisesti. Sovellus myös pitää kirjaa kaikkien tankkausten keskikulutuksesta. Kyseessä on ABC:n sovellus.
-
Sellaisen havainnon tein että oma V70 2,5FT automaatti vie reilusti polttoainetta vaihteilla 1-4 <60km/h. Ei mitään väliä onko vaihteet manuaalilla vai automaatilla. Helposti saa lukemia 30-40l/100km jos kiihdyttää. Turbiini tavallaan lukittuukin välillä mutta ei täysin.
Mutta kun saa 60km/h ja 5 vaihteen päälle, kulutukset tippuu reilusti. Pystyy vaikka väännättämään ylämäkeen eikä hetkellinen kulutus nouse yli 20l/100km. Tasamaalla mennäänkin jo 7-10l/100km.
Eli tällä autolla kaupunkiajo on myrkkyä kulutukselle mutta maantiellä ihan järkeviä lukemia.
E85 siis käytössä.
-
Dieseliä voi ajaa laihaseoksella, koska ainoa haitta siitä on NOx:it. Moottori itsessään ei ole siitä moksiskaan.
Dieseliä pitää ajaa laihaseoksella, jos halutaan hyvä hyötysuhde. Oli tähän joku ihan oikean perustelukin, mitä en just nyt päähäni saa.
Laiha seos ei aiheuta NOxeja, vaan korkea lämpötila/paine (aikalailla sama asia, kun paineen noustessa nousee myös lämpötila ja päinvastoin). Dieselissä sitä painetta piisaa auttamatta korkean puristussuhteen vuoksi.
Rikas seos antaa enemmän tehoa, mutta sitten jää polttoainettakin palamatta = nokea ja/tai hiilivetypäästöjä. Viimeksi mainitut eivät yleensä ole dieselin vaiva, koska ilmaylimäärä.
ennenkaikkea bensamoottori herkästi hajoaa laihaseokseen joko lämpörasituksien tai nakutuksen seurauksena. Laiha palotapahtuma bensiinillä on siis toisinsanoen "liian kuuma".
Tähän retkuun minäkin olen mennyt. Ja samalla kovasti ihmetellyt, miten laiha seos eli vähemmän polttoainetta pyttyyn nostaa palolämpötilaa.
Ei nosta. Kyse on juurikin siitä, että moottoriin syötettävän ilman määrän kasvaessa kasvaa myös maksimipaine/lämpötila polttoaineen palaessa. Jossain vaiheessa saattaa käydä niin, ettei palaminen tapahdu enää tulpasta lähteneenä palorintamana, vaan kaikki roihahtaa kerralla = nakutus, mitä kone ei pitemmän päälle kestä (tulee esim. "mäntäpistiäinen" kylään). Perinteinen tapa ongelman ratkaisuun on mättää koneeseen bensaa reilusti yli tarpeen = rikas seos. Bensan haihtuminen sitoo lämpöä ja ehkäisee tätä kautta nakutusta.
Eniten tämän kanssa kait painitaan lentokoneiden yms. moottoreissa, mistä halutaan repiä maksimaalinen teho/painosuhde irti ja sitä maksimitehoa saatetaan käyttää pitkiä aikoja.
Edit: fiksumpi tapa kuormitetun koneen jäähdytykseen olisi vesiruiskutus, muttei tätä liene koskaan sarjatuotantoatoon päätynyt?
Kevyemmällä kuormalla voisi periaatteessa käyttää laihaankin seosta. Tosin katalysaattori ei tällöin oikein toimi. Katalysaattorien käyttöönotto aikalailla tappoikin pari kehityslinjaa eli korkeapuristeiset moottorit (kun alkuun tarjolla vain E95) ja laihaseosmoottorit. Jotain kevyellä kuormalla laihaseoksella toimivia oli kyllä alkupään kattiautoissakin, mutta ei kai enää ainuttakaan - ei mene enää kiristyneistä päästörajoista läpi?
Kattiautossa homma menee niin, että moottoriin syötettävän ilman määrä mitataan ilmamassamittarilla ja perään ruikitaan bensaa niin, että seossuhde on öbaut oikea. Vimpan päälle seos säädellään lopulta kohdilleen korjaamalla ruiskutuksen määrää pakokaasun jäännöshapen määrän (lambda-anturi) mittauksen mukaan. Ei siinä ahtopaineen määrästä tarvi piitata.
Tosin tarkalleen ottaen homma menee niin, että seos huojuu koko ajan lievästi rikkaan ja laihan väliä, koska katalysaattori ei kykene samanaikaisesti pelkistämään typen oksideja ja hapettamaan häkää + hiilivetyjä, vaan tekee näitä vuoronperään.
Lappu lattiassa -kiihdytyksissä ilmeisesti on hajontaa ja osa autoista tiputtaa tällöin lambdaohjauksen pois pelistä ja käyttää ennalta ohjelmoituja karttoja & reilua polttoainemäärää (jäähdyttämään = ehkäisemään nakutusta), ihan kuin wanhaan hywään aikaan ennen katteja. Tässä kohtaa polttoainetalous menee pytystä alas. Tuntuisi pitävän paikkansa - lappu lattiassa kasvattaa kulutusta todella rankasti ainakin omiin käsiin osuneissa bensaturboissa, joissa viritysastekin suht korkea (n. 120 hv ja 175 Nm/l)... joten ei yllättäisi, jos näissä tällaiseen jäähdytykseen turvaudutaan.
Monesti puhutaan, että moottorin taloudellisin käyttöalue on maksimivääntömomentin tuntumassa.
Tämä johtuu siitä, että bensakoneen tehoa säädetään säätämällä moottoriin syötettävän ilman määrää. Polttoaineen määrää/seossuhdetta kun voi muutella hyvin rajallisesti (koska katalysaattori + liian laiha seos ei syty).
Kun tehoa tarvitaan vähän, ilmansaantia kuristetaan rankasti kaasuläpällä ja imusarjassa on rapsakka alipaine. Myös turbokoneissa. Moottori joutuu tällöin toimimaan tavallaan tyhjiöpumppuna ilmanpainetta vastaan. Tästä aiheutuu pumppaushäviöksi kutsuttua energianhukkaa. BTW niinsanotut kaasuläpättömät moottorit on keksitty juuri siitä syystä, että tällä kikalla saa pumppaushäviötä hieman pienennettyä.
Toinen tapa on korvata ilmaa inertillä eli hapettomalla kaasulla... jota saadaan kat -koneen pakokaasuja kierrättämällä! Tosin tätäkin voi käyttää vain rajallisesti, koska bensa ei suostu syttymään happipitoisuuden laskettua liian alas.
Pumppaushäviön välttämiseksi pitäisi ajaa kaasuläppä 100 % auki koko ajan. Tosin tämäkään ei toimi, jos ao. moottorissa tällöin rikastetaan seosta. Mutta tässä kuitenkin se tausta mm. perinteiselle ohjeelle reippaasta kiihdyttämisestä sekä syy siihen, miksi autoihin kehitellään "aavikkovälityksiä". Pyritään saamaa kuormitus suht ylös eli tavoitellaan kaasuläppää reilusti auki, mutta nykykoneista tuppaa tällöin irtoamaan tehoa jo yli tarpeen -> ongelmaa ratkotaan kierroslukua tiputtamalla.
Toki moottorin kitkahäviötkin kasvavat kierrosluvun noustessa. Optimi lie jossain 2000 rpm kieppeillä ja kaasu suht reippaasti (tyyliin 70 %?) auki.
-
Kevyellä kuormalla voidaan ajaa moottorista, sytkästä.. riippuen jopa sillä rajalla milloin ei meinaa seosta saada kunnolla syttymään (bensalla kaiketi siinä lambda=1.10-1.12 alueella?).
Etanolilla verrattuna bensaan btw voidaan ajaa vielä pykälän verran laihemmalla mikäli sytkässä riittää paukut (ehjällä suorasytkällä riittää ainakin), eli karkeasti noin lambda=1.20-1.23.
Sen lisäksi kuulemma ennakkoakin saa tarjota aika reilusti - asia erikseen milloin ei ole enään hyötyä aikaisemmasta ennakosta. Siitä tosin ei ole kokemusta, kun ei tullut haettua "parasta" ennakkoa osakaasualueille, kevyellä kuormalla.
Mut laihalla seoksella ajaminen onnistui kyllä hyvin, vasta lambda 1.27 alkoi tulemaan satunnaista missfirea.
Siihen kiinnitin myös huomiota, että kaasua joutui keventämään aina kun sääti laihemmalle (osakaasulla), jottei vauhti lähtenyt nousemaan. ???
Muutenhan autovalmistajatkin tykkäisi pyrkiä mahdollisimman pieneen kulutukseen, mutta pitää myös pyrkiä mahdollisimman pieniin päästöihin = ei toimi yhdessä.
Useampia (lähinnä?) katittomia autoja on kyllä olemassa, millä on ajettu laihalla seoksella pienellä kuormalla ja siten saavutettu todella alhaisia kulutuslukemia. Bensavehkeistä puhuttaessa.
Ite oon huomannu et tuo V40 vie matka-ajossa jopa enemmän mitä vaikkapa 525 E60 (M54B25+6v automaatti), mikäli auton omaan kulutusmittariin voi edes +/-0,5L tarkkuudella luottaa ettei noissa keskenään kovin suurta heittoa olisi.
Volvolla 8,4L/100km ja BMW 6,7L/100km.
Samanlaisella ajotyylillä, nopeusrajoituksia noudettaen ja ei ylimääräistä kuormaa.
Ja samankaltaisissa olosuhteissa (max 2-3C pakkasta, kuiva sää).
Toki aika huono vertailla ihan eri automalliin.
Mut yllättävän pienellä kutonenkin pääsee.
Sais olla pitkät välitykset manuaaliaskin kanssa tuossa V40, niin ehkä sillä sit pääsis jo varsin maltillisiin kulutuslukemiin.
Automaatin takia tahtoo tuo kulutus nousta aika reippaasti, varsinkin kaupunkiajossa. ::)
-
Monesti puhutaan, että moottorin taloudellisin käyttöalue on maksimivääntömomentin tuntumassa. Näin varmasti onkin, jos on ns. "maksimipyynti" käytössä, eli kaasu pohjassa kokoajan. Osakaasulla taasen ainakin autotekniikassa (jatkuvasti elävä kierrosluku ja kuorma) asia taitaa olla hieman monimutkaisempi. Esimerkiksi tuo "pidemmät välitykset" ei aina tarkoita kulutuksen laskua. Jos moottorin vääntömomentti ei riitä mennä sillä isolla vaihteella vaikkapa ylämäkeä, kulutus nousee. Tai jos haluttu nopeus vaikkapa siinä ylämäessä vaatii X määrän tehoa ja Y määrän vääntöä, eikä kumpikaan tai vain toinen näistä toteutuu sillä isolla vaihteella ja joudutaan painamaan reilusti kaasua syvempään ---> kulutus nousee.
Vai oliko se hyötysuhde on parhaimmillaan parhaan vääntömomentin kohdalla? Tällöin saadaan mahdollisimman paljon tehoa mahdollisimman pienestä polttoainemäärästä. Taloudellisin alue taitaa olla, jolloin saadaan kuljettua mahdollisimman pienellä polttoainemäärällä mahdollisimman pitkä matka. Tällöin pitää renkaiden pyöriä mahdollisimman paljon työtahtia kohden. Matalilla kierroksilla tehontuotto ei riitä syrjäyttämään liikettä vastustavia voimia, jolloin kierroksia/tehoa pitää olla sen verran, että saadaan nuo liikevastukset syrjäytettyä. Tällöin nopeus pysyy tasaisena
-
Sen verran voin kulutuksesta sanoa, että kun tankkasin Volvon mäkkireissulle Espoosta - Jämsään, niin tankkasin kuudellakympillä. Ennen takasin lähtöä saman verran uudelleen. Renault Cliolla riittää samoihin ajoihin kertatankkaus neljälläkympillä. Molemmissa on vielä bensaa jäljellä, kun tulen kotiin. Viimeaikoina on Volvo pysytellyt tallissa.
-
Sen verran voin kulutuksesta sanoa, että kun tankkasin Volvon mäkkireissulle Espoosta - Jämsään, niin tankkasin kuudellakympillä. Ennen takasin lähtöä saman verran uudelleen. Renault Cliolla riittää samoihin ajoihin kertatankkaus neljälläkympillä. Molemmissa on vielä bensaa jäljellä, kun tulen kotiin. Viimeaikoina on Volvo pysytellyt tallissa.
Heh joo! Melkein sama!
-91 volvo 960 3.0 automaagi. Kerta viikkoon tankki täyteen kun ajeli kaupunkia ~6km:n päähän. Mökkireissuun 140km päähän riitti tankillinen, mutta hupiajoa ei paljoa jaksanut harrastaa.
Nyt pastakastike perseen alla. Jumivilla takajarruilla (3km maantietä ja takajarrut keltaiset + tulessa) ja 5l pienemmällä tankilla samaa väliä runkannut kaksi viikkoa ja vielä muuta pörräämistä päälle. Puoli tankkia mennyt. :2funny:
-
Eilen (la 18.1.) ajoin iltojeni valon ja aamujeni auringon turbodieselillä yli 400 km.
Vauhti vaihteli rajoitusten mukaisesti 80 ja 100 km/h:n välillä. Ajotietokone näytti koko ajan keskikulutukseksi vain 4,6 litraa, vaikka ilmastointi oli päällä.
Diesel on kyllä pihi polttoaineelle! Vaikka siihen lisäisi arviolta sen litran, niin täytyy kyllä ihailla miten vähällä menee.
Eikö ole vähän hassua: Volvon bensakoneet eivät taatusti ole bensapihejä, mutta dieselit menevät lähes henkäyksellä?! Ja nyt on kyse 2000-luvun malleista. 8) 8)
-
Omassa kommentissa oli kyse enemmänki siitä että auto on täydessä kuormassa ja kiihdytyksestä maantie nopeuteen. Tottakai kun kiihdytetään kunnolla niin R kulutus nousee hetkellisesti 50l/100km. Mutta siis jos ajan 80km/h ja pitää nopeus nostaa vaikka 120km/h niin vaparilla pitää kaasua painaa enemmän joilloin automaatti vaihtaa pienemmälle ja kukutus /kierrokset nousee..Kun taas tuossa Ärrässä pitää vain pintakaasusta vähän painaa poljinta lisää ja vaihde pysyy edelleen 5 ja kulutus ei juuri nouse. Sama täydessä kuormassa eli 5 ihmistä kyydissä liikkeelle lähdettäessä niin vaparilla pitää painaa enemmän kaasua jotta kiihtyy tavoitteesee kun taas ärrällä päösee pintakaasulla kiihdyttäen jo helposti 60km/h vauhtiin. Nämä siis omat kokemukset ja riippuu millasia vertailun kohteet ovat kuten itellä oli 850 - 94 2.4 140hv 4 vaiht. automaatti VS V70 R awd - 00 2.4 turbo 330hv 5 vaiht. Automaatti.. Eli toi ärrä vie tasasella 80 nopeudella mittarin mukaan vain 6-7 litraa / 100km. Mutta tietysti harvoin sillä tulee ajettua nätisti jolloin keskikulutus on n. 15l/100km
-
Jos nyt oikein muistan, niin ex vaimon S60 2,5T vei Espoo-Lentokenttä välillä no. 9,5 litraa sadalle. Seuraava autonsa oli V70 D5
ja sillä kulutusmittari näytti n. 6,5 litraa dieseliä.
-
Eikö ole vähän hassua: Volvon bensakoneet eivät taatusti ole bensapihejä, mutta dieselit menevät lähes henkäyksellä?! Ja nyt on kyse 2000-luvun malleista. 8) 8)
Mutta se pihi dieselhän on Volkkarin? :D
-
Mutta se pihi dieselhän on Volkkarin? :D
Ehkä se VW:n TDI:kin oli naftapihi, toki. Meillä oli kaksikin sellaista.
Nyt kyllä puhuin eli kirjoitin hieman epätarkasti: iltojeni valon ja aamujeni auringon S80 on vuosimallia 2003 ja siinä on Volvon oma (?!) kone mallimerkinnällä 2,4 D. Ei siis liene puhdas D5? Hyvä vempain joka tapauksessa! :) :)