Nyt vasta huomasin, että täälä on tälläinenkin keskustelu. Pari sivua viimeisestä kirjoituksesta taaksepäin jaksoin lueskella. Yleinen kantahan on se, että rokotekriittiset, vastaiset, denialistit, piikkikammoiset jne. Lynkataan heti valtaväestön mielipiteiden, faktojen, tilastoiden ja tutkimusten perusteella. Silti jos tämä vähemmistö sanoo vastaan (mielipide) se on väärin. Sellaisia mielipiteitä ei hyväksytä. Tilastollisesti argumentoituna tilastot saadaan näyttään hyvältä tai ainakin omaa agendaa tukevaksi molemmin puolin. Sitten taas jos tutkimus onkin tätä vähemmistöä tukeva, niin se on huonosta lähteestä tai kikkailtu tutkimus. Näitä tutkimuksiakin kun on molempia tukevia ja kokoajan tulee uusia. Itse olen aika neutraali asian suhteen.
Alkuun otin todella vakavasti tämän pandemian, silloin kun iso osa vielä olkapäitä kohautti. Sitten olen lukenut molempien puolien mielipiteitä, tutkimuksia jne. Rokotteet on hyvä asia. Niissäkin on se pieni riski, joten vakavasti miettisin onko tuo lasten rokottaminen esimerkiksi fiksua. Nyt kun aikaa on jo alusta kulunut niin ne faktat(tutkimuket) joita oli aiemmin, niin osa on jo kumottu vaikka aiemmin ne oli suurimman osan mielestä täydellistä faktaa. Samaan aikaan epäilijät ja yleistä narratiivia vastoin olevat tutkimukset huuhaata. Kuka siis määrittelee todellisuudessa mikä on faktaa ja mikä ei?
Itse henk. koht. ollut kyseenalaistava vähän kaikkea kohtaan ja olen edelleen. Joku voisi sanoa harhaluuloiseksi tai luulosairaaksi. Nyt kun koronan kanssa on jo pitkä aika takana niin ihmetyttää miten molemmilla puolilla siirrellään tolppia. Voisin ottaa esimerkin tähän vaikka "pahisten" puolelta. Eli rokotteiden tehosta ja miten ne toimivat. Alkuunhan rokote oli portti vapauteen. Estää tartunnan hyvin, estää leviämistä hyvin ja poistaa vakavan tautimuodon. Sittemmin on kuitenkin pikkuhiljaa siirrytty, että ei estä tartuntaa, mutta sairastaa oireettomana tai pienillä oireilla, ei estä leviämistä, pienentää huomattavasti vakavan tautimuodon. Itse tartuin tähän levittämiseen jo paljon aiemmin ja hyvä ettei perhe ja kaverit laittanut valkoiseen pehmustettuun huoneeseen. Nyt kuitenkin valtaosa tukee tätä väitettä. Toki kommentit ja väitökset kaikista salaliittojutuistakin on hyvin todennäköisesti huuhaata. Olenko 100% varma? No ainakin 99% varma. (Omasta mielestä siis)
Lopputulemana kommentoin vain sen, että tämä asia on liikaa polisoitunut ja tästä syystä tämä aiheuttaa tätä kahtiajakoa, entistä kärkkäämpiä kommentteja ja väittelyä ihmisten välille. Tässä kohtaa ollaan menty liian pitkälle. Jo ennen koronaa politiikka sai ihmisissä paljon tunteita esille ja nyt vielä enemmän.
+Rokote on turvallinen ja vähentää vakavia tautitapauksia.
+Rokotteita on pakotettava, jotta sairaanhoidon kantokyky riittäisi.
+Hyvin pienellä osalla on rokotteesta haittavaikutuksia, mutta hyöty on suurempi kuin haitan riski.
-Onko koronapassin takana muita tarkoitusperiä?
-Tuleekohan rokotteesta myöjemmin joitain haittavaikutuksia?
-Mikä on suhteellinen hyöty/haitta suhde, kun mietitään rajoitusten ja pelon mielenterveydellisiä syitä?
-Onko alle 16v rokottaminen hyödyllistä pitkällä tähtäimellä?
Sata potilasta jotka käyvät kukin vuorollaan muutaman päivän kääntymässä tehon petissä ei ole ihan saman luokan ongelma kuin 60 ihmistä jotka ovat jokainen viikkokausia siellä hengityskoneessa.
Tämä nyt liippasi läheltä, niin on teholla ollut koronan takia pitkiäkin hoitojaksoja, mutta menee liiottelun puolelle vai pitäisikö sanoa disinformaation, että 60 ihmistä olisi viikkokausia hengityskoneessa.
Hoitojaksojen pituudet vaihtelevat ja jotkut ovat viikkokausiakin. Tehohoitojakson pituus on koronassa keskimäärin 10–11 vuorokautta. Eli osa on lyhemmän aikaa ja osa pidemmän ja ne jotka viikkokausia nostavat keskiarvoa.
Potilaista 12 %:n tehohoito kesti yli 30 vrk. Pisimmät hoitojaksot kestivät jopa 90 vrk. Hoitojaksojen pituuksien jakauma oli vino. Tehohoidossa olleista potilaista 67 % tarvitsi hengityslaitehoitoa ja 10 % munuaiskorvaushoitoa. Hengityskoneissakaan ei siis kaikki kuitenkaan makaa.
Jos meinataan tulevaisuudessa näistä selvitä niin olisi aika vain lisätä hoitokapasiteettia niin tehohoitoon kuin vuodeosastohoitoon, joka on laskenut jatkuvasti.
"Vuonna 2020 vuodeosastolla hoidettiin noin 426 000 potilasta ja hoitojaksoja oli noin
656 000. Vuodeosastohoito on vähentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Hoitojakso-
jen määrä on laskenut 15 prosenttia ja vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 14
prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2020. Pitkään jatkunut loiva lasku jyrkkeni vuonna
2020. Vuodeosastohoidon potilaiden määrä romahti noin 10 prosenttia ja hoitojaksojen
määrä lähes 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Potilaiden määrän lasku keskittyi eri-
tyisesti maalis-toukokuuhun, kun kiireettömän hoidon toteutusta lykättiin koronapande-
mian alkuvaiheessa." https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143229/TR35_somaattinen_esh_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Äänestys
