Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: jon1.tur - 08.12.2020, 01:51:10
-
Onko kukaan putkittanut b230 lohkoa ja onko Suomessa mitään puljua joka kyseistä operaatiota tekee? Ja minkä hintaista noin suunnilleen?
Vai onko järkevämpi betonoida? Saa antaa vinkkejä hyvin toimivista betonointi resepteistä myös.
-
Onko kukaan putkittanut b230 lohkoa ja onko Suomessa mitään puljua joka kyseistä operaatiota tekee? Ja minkä hintaista noin suunnilleen?
Vai onko järkevämpi betonoida? Saa antaa vinkkejä hyvin toimivista betonointi resepteistä myös.
Avaa nyt hiukan enemmän et oletko putkittamassa vanhaa, kulunutta jotta saisi std kokoiseksi vai onko kuutioiden lisääminen kiikarissa ??
joskus -90 luvun lopussa kaverin kanssa putkiteltiin B23 lohkoja 90mm ja 92mm männälle ihan sen takia et lohko kestäisi laittaa reilusti ahtoja mutta ongelmaksi kiteytyy aina, aina runkolinja !
Eli suosittelen laittamaan betonit :)
-
Avaa nyt hiukan enemmän et oletko putkittamassa vanhaa, kulunutta jotta saisi std kokoiseksi vai onko kuutioiden lisääminen kiikarissa ??
joskus -90 luvun lopussa kaverin kanssa putkiteltiin B23 lohkoja 90mm ja 92mm männälle ihan sen takia et lohko kestäisi laittaa reilusti ahtoja mutta ongelmaksi kiteytyy aina, aina runkolinja !
Eli suosittelen laittamaan betonit :)
Ihan standardi kokoinen lohko aihiona, tarkoitus porata 96,5mm mutta jotain pitäisi keksiä että kestää kovat ahdot.
-
http://forum.savarturbo.se/viewtopic.php?f=11&t=5605&start=150
Tuolla pääsee hyvään makuun
-
http://forum.savarturbo.se/viewtopic.php?f=11&t=5605&start=150
Tuolla pääsee hyvään makuun
Varmaan ihan hyvää juttua mutta kun ei tuo ruotsi taivu sitten yhtään ja googlekääntäjä kääntää ennemmin siansaksaa kuin suomea niin en oikein ymmärrä.
Muutenkaan ei ole kokemusta betonoinnista niin saa vinkata mikä on parasta tököttiä lohkon sisään(joka kestää glykolin eikä irtoa jos saa vähän lämpöä) ja millä myrkyillä kannattaa pestä ennen sitä?
Mites nuo stressilevyt joista puhuvat? Pitääkö tehdä joku levy vai voiko vain pultata jonkun romukannen paikoilleen? Tiivisteellä vai ilman? Otetaanko se pois kun betoni on kuivunut vai porataanko pytyt sen kanssa?
Onko noiden kanssa mitään muita taikoja?
Tarkoitus tehdä katu/rata ajoon kone joka ei ihan heti leviäisi ja varmana saa kenkää kunnolla.
Lämmöt pitäisi saada pysymään myös kurissa joten ei ihan täyteen voi betonia valaa.
Ahtimeksi tulee hx52 joten jos kaikki toimii hyvin niin tehoa saattaa tulla 700-800hp.
-
Käännä Ruotsi--> Englanti niin tulee paremmin ymmärrettävää ;)
-
Avaa nyt hiukan enemmän et oletko putkittamassa vanhaa, kulunutta jotta saisi std kokoiseksi vai onko kuutioiden lisääminen kiikarissa ??
joskus -90 luvun lopussa kaverin kanssa putkiteltiin B23 lohkoja 90mm ja 92mm männälle ihan sen takia et lohko kestäisi laittaa reilusti ahtoja mutta ongelmaksi kiteytyy aina, aina runkolinja !
Eli suosittelen laittamaan betonit :)
mitä tarkoitat että ongelmaksi muodostu runkolinja?
-
Onko kukaan putkittanut b230 lohkoa ja onko Suomessa mitään puljua joka kyseistä operaatiota tekee? Ja minkä hintaista noin suunnilleen?
Vai onko järkevämpi betonoida? Saa antaa vinkkejä hyvin toimivista betonointi resepteistä myös.
Multa saa 3 eri variaatioo. Oikeastaan neljää.. Ensimmäinen variaatio lohko joka putkitettu osaksi. Toinen variaatio lohko joka putkitettu kokonaan..kolmas drag race putkitus ja neljäs ralliin.. Nyt joku kysyy mitä maksaa niin tonnin kahta puolta ja vaihto lohko..juu ja en putkita ite vaan tulee alihankinnasta.. Mielenkiintoinen avaus kuitenki asialle täällä netin maailmassa on varmaan monta kokemusta.. FK lohkon betonointi vois olla vaihtoehto. Oletko jo ajannu lohkon rikki?
-
Ei kovin aktiivista ainakaan tämä virtuaali putkitus täällä netin maailmassa.. j.lunka koitti ainakin putkittaa fb sivuillansa mutta ilmeisesti kajahti läpi kutentuo ruotsin poikienkiprojekti.. fb päivityksessä ei selvinny mihin kokoon lunka lohkon poras? Onnistuneeseen lopputulokseen on päästy myös ohutseinämisillä usa putkilla (kovempia putkia) jotka vaatii cromi renkaat. HUOMIOIKAA Lunkan putkitus on märkäputkia ja isoille porauksille ja lopputulokset on ollu onnistuneita minä taas kirjottelen kuivaputkista ja poraus jätettiin 95.5 mm
-
Ruotsin poikien putkitus
http://forum.savarturbo.se/viewtopic.php?t=34539&view=next
-
Onko näihin laitettu alakertaan paljon korsetteja? Tuli vaan mieleen että jos laittais korsetin ja vesimarkan alareunaan asti betonit niin luulis kestävän :idiot2:
-
Varmaankin tunnetuin tökötti, Moroso Block Filler...varmaan löytyy useimmista kotimaisistakin vauhtikaupoista, mutta JEG:s tai Summit tulee nopeasti.
https://www.jegs.com/p/Moroso/Moroso-Engine-Block-Filler/745552/10002/-1
Puhtaaksihan se blogi pitää saada, ruosteet ja muut moskat pois. Muutenhan lämpölaajeneminen on sama valuraudalla ja betonilla. Glykoli ei sinänsä vaikuta tuohon ja jos auto on kesäkäytössä, niin glykolin tilalla kannattaa käyttää jotain Water Wetteriä jo paremman jäähdytyksenkin takia.
Lipeässähän noita lohkoja keitellään, johonkin tynnyrin puolikkaaseen lipeää, lohko uimaan ja tulet alle. Suojavarusteet ovat tarpeen, lipeä syövyttää pahasti. Sitten huolellinen vesipesu ja lohko on kuin uusi, kanavat ja kaikki puhtaat. Mutta täysin omalla vastuulla teet. Ennen keittelyä pestään liottimella rasvat ja kaikki irtolika pois painepesuria hyödyntäen ellei ole oikeaa osien pesukonetta käytössä.
Tuo voisi olla turvallisempi aine lohkon ruosteen puhdistukseen. Kaveri uittanut siinä menestyksellä valurautakansia ja muuta moottorin osaa. Uudelleen käytettävä aine, säilyy vaikka kannellisessa saavissa tallinnurkassa. Pitää vaan ostaa riittävä määrä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/evapo-rust-19-l-ruosteenpoistoaine
-
Varmaankin tunnetuin tökötti, Moroso Block Filler...varmaan löytyy useimmista kotimaisistakin vauhtikaupoista, mutta JEG:s tai Summit tulee nopeasti.
https://www.jegs.com/p/Moroso/Moroso-Engine-Block-Filler/745552/10002/-1
Puhtaaksihan se blogi pitää saada, ruosteet ja muut moskat pois. Muutenhan lämpölaajeneminen on sama valuraudalla ja betonilla. Glykoli ei sinänsä vaikuta tuohon ja jos auto on kesäkäytössä, niin glykolin tilalla kannattaa käyttää jotain Water Wetteriä jo paremman jäähdytyksenkin takia.
Lipeässähän noita lohkoja keitellään, johonkin tynnyrin puolikkaaseen lipeää, lohko uimaan ja tulet alle. Suojavarusteet ovat tarpeen, lipeä syövyttää pahasti. Sitten huolellinen vesipesu ja lohko on kuin uusi, kanavat ja kaikki puhtaat. Mutta täysin omalla vastuulla teet. Ennen keittelyä pestään liottimella rasvat ja kaikki irtolika pois painepesuria hyödyntäen ellei ole oikeaa osien pesukonetta käytössä.
Tuo voisi olla turvallisempi aine lohkon ruosteen puhdistukseen. Kaveri uittanut siinä menestyksellä valurautakansia ja muuta moottorin osaa. Uudelleen käytettävä aine, säilyy vaikka kannellisessa saavissa tallinnurkassa. Pitää vaan ostaa riittävä määrä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/evapo-rust-19-l-ruosteenpoistoaine
Fosforihappo varmaan toimii myös kunnon pesun jälkeen, ainakin ruosteet lähtee
-
Moroso block filleriä saa kotimaan toimittajilta 2 gallonaa usa rahtien hinnoilla..Fosforihappoa käytetään peittoamiseen eli ruostumisen pysäyttämiseen esim. juna ratakiskot on fosforihapotettu. Lohkon vesitilojen puhdistukseen toimii parhaiten sitruunahappo. 5% liuos hyvä ja on luonnon tuote,helppo hävittää käytön jälkeen.
-
Agrimarketista hakee sen sitruunahapon ni saa kerralla tarpeeksi.
Muistaako kukaan minkä takia ainakin b230 lohkossa 1-2 sylinterin välinen seinämä on vahvempi mitä 2,3,4 välit.
Olis kiva huomata kesken putkituksen että yks väli muuttaa 2 putkea erilaisiksi muista.
-
Agrimarketista hakee sen sitruunahapon ni saa kerralla tarpeeksi.
Muistaako kukaan minkä takia ainakin b230 lohkossa 1-2 sylinterin välinen seinämä on vahvempi mitä 2,3,4 välit.
Olis kiva huomata kesken putkituksen että yks väli muuttaa 2 putkea erilaisiksi muista.
On niitä mittailtu. Sahamalla lohkoja kappaleeksi ja ultraääni materiaalin paksuus mittarilla. Viimeksi parivuotta sitten ultramittarilla, sillai että tarkastettiin kalibrointi halkastuun lohkoon ja verratiin mittarin antamaan tulokseen.
B23 lohko oli 2.7- 4.4mm välille tasasesti vaihteli joka syliterissä.
B21 lohko oli 2.5-3.1 mm välillä tasasesti ja kaikista mittaamista ohuin lohko???
B19 lohko oli 4-6mm kaikista lohkoista vahvin.
b230 versio F oli 3.3,7mm tasasesti joka sylinteri..
B200 versio K 3-4mm välille
Sylinterien välien halkeaminen on onelle ongelma pienelläkin 200hp vapariteholla eli ei mielestäni johdu sylinteriseinämien johdosta
Syyt ehkä???
-Liian suuri lämmönvaihtelu 1 käy lauhempana kun takimmaiset. (tähän on ratkaisuja)
-Värinät tärinät joita ilmenee lähinnä matalan budjetin moottoreissa.
Yks tapaus oli sinnikäs. Kaveri jakso rakentaa aina uuden moottorin jokkikseen ja aina sama lopputulos, käänteli kuplan männän nuolen suuntaa ja vw kiertokankia edestakas ja uuteen lohkoonja taas seuraavaan jne., mutta ei suostunu muutamaan mitään ja aina sama tulos lohko halki...tehoa oli ehkä 220hp luokkaa 7000rpm..
-
Varmaankin tunnetuin tökötti, Moroso Block Filler...varmaan löytyy useimmista kotimaisistakin vauhtikaupoista, mutta JEG:s tai Summit tulee nopeasti.
https://www.jegs.com/p/Moroso/Moroso-Engine-Block-Filler/745552/10002/-1
Puhtaaksihan se blogi pitää saada, ruosteet ja muut moskat pois. Muutenhan lämpölaajeneminen on sama valuraudalla ja betonilla. Glykoli ei sinänsä vaikuta tuohon ja jos auto on kesäkäytössä, niin glykolin tilalla kannattaa käyttää jotain Water Wetteriä jo paremman jäähdytyksenkin takia.
Ainakaan noiden ruotsin keskusteluiden mukaan glykoli ei sopisi moroson kanssa yhteen. :idiot2:
On niitä mittailtu. Sahamalla lohkoja kappaleeksi ja ultraääni materiaalin paksuus mittarilla. Viimeksi parivuotta sitten ultramittarilla, sillai että tarkastettiin kalibrointi halkastuun lohkoon ja verratiin mittarin antamaan tulokseen.
B23 lohko oli 2.7- 4.4mm välille tasasesti vaihteli joka syliterissä.
B21 lohko oli 2.5-3.1 mm välillä tasasesti ja kaikista mittaamista ohuin lohko???
B19 lohko oli 4-6mm kaikista lohkoista vahvin.
b230 versio F oli 3.3,7mm tasasesti joka sylinteri..
B200 versio K 3-4mm välille
Sylinterien välien halkeaminen on onelle ongelma pienelläkin 200hp vapariteholla eli ei mielestäni johdu sylinteriseinämien johdosta
Syyt ehkä???
-Liian suuri lämmönvaihtelu 1 käy lauhempana kun takimmaiset. (tähän on ratkaisuja)
-Värinät tärinät joita ilmenee lähinnä matalan budjetin moottoreissa.
Yks tapaus oli sinnikäs. Kaveri jakso rakentaa aina uuden moottorin jokkikseen ja aina sama lopputulos, käänteli kuplan männän nuolen suuntaa ja vw kiertokankia edestakas ja uuteen lohkoonja taas seuraavaan jne., mutta ei suostunu muutamaan mitään ja aina sama tulos lohko halki...tehoa oli ehkä 220hp luokkaa 7000rpm..
Tuolla aikaisemmin puhuit fk lohkon betonoinnista, mikä juuri siitä tekee paremman kuin muut b230 lohkot?
-
Tuolla aikaisemmin puhuit fk lohkon betonoinnista, mikä juuri siitä tekee paremman kuin muut b230 lohkot?
Viimestä evoluutiomallia, öljyruiskuilla ja jos vielä vakioautosta, niin eipä juuri ole rasittunut 0.3 bar ahtopaineista. Mut kun nuo täyttyy, niin 98 % käyttäjistä ei edes tarvitse betonointia. :juhau:
-
Mites sitten jos ajattelee että ottas viimeisten vuosimallien vapareista noita nehän olisi vielä vähemmän ehkä jopa rasittuneet :-\ Itelle oli yllätys että -92 vuoden FB vaparilohkossakin oli öljysumut paikoillaan jo tehtaalta ollut.
Missä kohdin oikeasti nämä lohkot hajoaa rasituksesta? Eikös nimimerkillä JuhaK ole jotain +700hv hirveellä ahtopaineella ja vakiolohko ilmeisesti ::)
-
Hyvä nyt mennään keskustelussa oikeaan suntaan ehkä myös saan tietoa..FK lohko on nin kuin mainittin viimeisimpiä jotka on myös valettu eri tehtaassa kun edeltäjänsä. Kerrotaan että olis valettu samassa tehtaassa kun kuorma-auton lohkot ja että juuri näissä viimesimmissä olis taas taotut kampiakselit.
-
Onko jollain foorumilaisella FK-moottori auki jotta sais kuvan kampiakselista lähinnä limpuista jossa niin sanottu valusauma on näkyvissä? Mulla on FK lohkoista sen verran kokemusta että rallissa viimeiseen ylikokoon poratut ja loppuun ajetut lohkoja muutama sivussa jotka käy panttina putkitettuun FK lohkoon..
-
FK olis aukeamassa/auki, mutta -95 mallinen eikä loppupään. Voin napata kuvan jos kiinnostaa.
-
Tämähän menee mielenkiintoiseksi, samalla rupeaa kiinnostamaan että onko tietoa kenellä on Suomen tehokkaimmat toimivat vinokoneet ja onko käytetty korsettia, betonia, putkitusta tai jotain muuta. Ja tietysti minkälaisia tehoja löytyy etenkin 8v hatulla ;) projekti puolelta etsimällä löytyi joitain 700hv moottoreita
-
Mulla öljysumuton FT lohko ilman betonia 96.5mm porauksella. Kampiakseli,vauhtipyörä ja kytkin tasapainotettu. 758hv/780nm muistaakseni penkissä vajaa 3bar paineella. Rajoitin 8200rpm. Hyvin näyttää kestävän yli 3bar paineella ainakin varttimailikäytössä. Yksi lohko halkesi muutama vuosi sitten, mutta olihan tuolla jo useita vuosia ajettu.
-
Hyvä nyt mennään keskustelussa oikeaan suntaan ehkä myös saan tietoa..FK lohko on nin kuin mainittin viimeisimpiä jotka on myös valettu eri tehtaassa kun edeltäjänsä. Kerrotaan että olis valettu samassa tehtaassa kun kuorma-auton lohkot ja että juuri näissä viimesimmissä olis taas taotut kampiakselit.
Kuulostaa kyl nii tornarilta koko juttu. 3kpl noita "viimisen vuoden" kampuroita nähneenä ihan samanlaisia ne on ollut kun muutkin valuset.
En jaksa uskoo et valussakaan ois mitään tapahtunut oikeasti öljyruiskujen jälkeen yhtään mitään (Ja miksi edes olisi? Aivan turhia kustannuksia jo poistuvaan moottoriin).
-
Kuulostaa kyl nii tornarilta koko juttu. 3kpl noita "viimisen vuoden" kampuroita nähneenä ihan samanlaisia ne on ollut kun muutkin valuset.
En jaksa uskoo et valussakaan ois mitään tapahtunut oikeasti öljyruiskujen jälkeen yhtään mitään (Ja miksi edes olisi? Aivan turhia kustannuksia jo poistuvaan moottoriin).
Juu näinhän se luulis menevän. Laitoin kuva kaapauksen bilsport lehdestä jossa asia on JB pöydällä
(https://i.ibb.co/rx5kBnd/Screenshot-20201219-134938-Chrome.jpg) (https://ibb.co/rx5kBnd)
-
Juu näinhän se luulis menevän. Laitoin kuva kaapauksen bilsport lehdestä jossa asia on JB pöydällä
(https://i.ibb.co/rx5kBnd/Screenshot-20201219-134938-Chrome.jpg) (https://ibb.co/rx5kBnd)
Meinaatko että vapari lohkot olis tullut sitten eri tehtaalta loppuvaiheessa?
Mulla öljysumuton FT lohko ilman betonia 96.5mm porauksella. Kampiakseli,vauhtipyörä ja kytkin tasapainotettu. 758hv/780nm muistaakseni penkissä vajaa 3bar paineella. Rajoitin 8200rpm. Hyvin näyttää kestävän yli 3bar paineella ainakin varttimailikäytössä. Yksi lohko halkesi muutama vuosi sitten, mutta olihan tuolla jo useita vuosia ajettu.
lueskelinkin jo aikaisemmin sun projekti topikkia, hyvälle näyttää :)
-
En tiedä,enkä löytäny gööglaamallakaan enään sitä artikkelia jossa asiantuntian äänellä kerrotaan eroavaisuuksista siis näiden viimesien valujen, muistaakseni siinä kerrotiin viimeisten b200,setkin olis samasta valusta mutta poraus pienempi eli seinämät 200,sessa olis jo aika paksut. Täytyy pyytää mittari taas lainaksi ja mitata FK sylinteriseinämä paksuutta ja vaikka koittaa putkittaa paikalis voimin. Kolmen ja piikin putket sujauttaa sisälle ja kun putkille porattu tila niin tekee välimittauksen, yläpään putket tukee pidätin ruuveilla kahta puolta ja jätän betonin pois.
-
En tiedä,enkä löytäny gööglaamallakaan enään sitä artikkelia jossa asiantuntian äänellä kerrotaan eroavaisuuksista siis näiden viimesien valujen, muistaakseni siinä kerrotiin viimeisten b200,setkin olis samasta valusta mutta poraus pienempi eli seinämät 200,sessa olis jo aika paksut. Täytyy pyytää mittari taas lainaksi ja mitata FK sylinteriseinämä paksuutta ja vaikka koittaa putkittaa paikalis voimin. Kolmen ja piikin putket sujauttaa sisälle ja kun putkille porattu tila niin tekee välimittauksen, yläpään putket tukee pidätin ruuveilla kahta puolta ja jätän betonin pois.
Mulle voi putkittaa talkoo hinnalla testiin :2funny:
Eivaan, noita pultteja oon ihmetellyt että vaikka niitä useampia laitetaan ryppääseen niin aika pienellä alalla ne kuitenkin siihen painaa kun ei se koko kanta välttämättä siinä tue vaan pelkkä reuna? Tiuhakierre, lukite ja riittävä momentti vissiin niissä reseptiä?
-
Ei kai 1995 uudempia vapari vinokoneita edes olekaan olemassa?
Meinaatko että vapari lohkot olis tullut sitten eri tehtaalta loppuvaiheessa?
lueskelinkin jo aikaisemmin sun projekti topikkia, hyvälle näyttää :)
-
Ei kai 1995 uudempia vapari vinokoneita edes olekaan olemassa?
Onhan niitä -96 ja uudempiakin mutta tuppaa vaan olemaan aika harvassa.
-
Onhan niitä -96 ja uudempiakin mutta tuppaa vaan olemaan aika harvassa.
Mihin ihmeeseen noita on oikein myyty :o. Kun jopa täällä kehitysmaassa oli vaan FK tai FT...
-
Mihin ihmeeseen noita on oikein myyty :o. Kun jopa täällä kehitysmaassa oli vaan FK tai FT...
En tiedä jos ei Suomesta ole saanut niin ehkä Ruotsista, muistaakseni 2 -96 vm. vaparia olen nähnyt.
Vaihtoehtoisesti ne on ollut vaan merkattu -96 vm. vaikka onkin muuta :D
-
En tiedä jos ei Suomesta ole saanut niin ehkä Ruotsista, muistaakseni 2 -96 vm. vaparia olen nähnyt.
Vaihtoehtoisesti ne on ollut vaan merkattu -96 vm. vaikka onkin muuta :D
Eiköhän ne ole vaan rekisteröity myöhempään.
-
Eiköhän ne ole vaan rekisteröity myöhempään.
Juu luultavasti näin, yhden esimerkin tuossa löysin ja sekin paljastui pikaisella tarkistuksella -94 vuosimalliseksi :2funny:
-
Meinaatko että vapari lohkot olis tullut sitten eri tehtaalta loppuvaiheessa?
Ei tossa jutussa mistään vaparin lohkosta kirjoiteta vaan JB rakentaa ralliin 275hp vaparin ja kertoo mistä lohkosta kannattaa lähteä liikeelle ja siittä miten viimeisimmöt lohkot eroaa aikasemmista,viimeisimmillä lohkoilla tarkoitetaan 96-97-98 lohkoja
-
Nyt kalibroitiin ultra mittari halkastuun F lohkoon ja mitattiin B230ET lohko joka oli porattu 97mm. Ei ehkä kannata rueta putkittaan tuloksen perusteella. Tasasesti oli 4.8-5.5mm siis niissä kohti jossa oli vähiten tavaraa mutta 4 sylinterin imusarjanpuoleinen seinämä 2.7mm sylinterin keskikohta ja pohja 3.1mm.
(https://i.ibb.co/26Dq7wB/20201230-163547.jpg) (https://ibb.co/26Dq7wB)
-
Yhteenvetona nyt koluttu läpi 240-740 sarjan yleisimmät lohkot ja niistä oli mittausten perusteella valultaan lupaavin 230ET ja varmasti hyvä lohko tietyyn pisteeseen saaka. Jäljelle jää uudemmat FB-FT ja FK. Näihin täytyy perehtyä sitä myöten kun tulee vastaan.
-
Yhteenvetona nyt koluttu läpi 240-740 sarjan yleisimmät lohkot ja niistä oli mittausten perusteella valultaan lupaavin 230ET ja varmasti hyvä lohko tietyyn pisteeseen saaka. Jäljelle jää uudemmat FB-FT ja FK. Näihin täytyy perehtyä sitä myöten kun tulee vastaan.
Tarkoitatko tällä hyvä lohko tiettyyn pisteeseen asti kommentilla nyt putkitusta vai betonointia?
J.lunkka tuolla ekalla sivulla mainitsi että runkolinja tulee aina ongelmaksi mutta siitä ei sitten kuulunut sen enempää lisätietoja, mutta joskus foorumilta löysin tälläisen mutuilu keskustelun missä ilmeisesti ratkaisuna sivuun hiottu akseli, kuvan kommenteissa kyse viitikon kunkku autosta.
Vaikuttaa melko mielenkiintoiselle
(https://i.ibb.co/pRSyVTp/IMG-20201231-163809.jpg) (https://ibb.co/pRSyVTp)
Sen verran lisättävä että katastrofin ainekset ilmassa jos tälläsen koville ahdoille tekee, mitä tässä topikissa haetaan ;D
-
J.lunkka tuolla ekalla sivulla mainitsi että runkolinja tulee aina ongelmaksi mutta siitä ei sitten kuulunut sen enempää lisätietoja
Tarkoitin tällä sitä että kun runkolinja on koneen mittainen niin väkisinkin se tulee elämään, kuitenkin 5 runkolaakeripesää on oltava max 0.02mm sisään linjassa. Mutta summarum...... runkolaari linja elää koko ajan moottorin käydessä, kuumetessa, jäähtyessä etc..
-
Tarkoitin tällä sitä että kun runkolinja on koneen mittainen niin väkisinkin se tulee elämään, kuitenkin 5 runkolaakeripesää on oltava max 0.02mm sisään linjassa. Mutta summarum...... runkolaari linja elää koko ajan moottorin käydessä, kuumetessa, jäähtyessä etc..
Selitä nyt vielä tyhmälle että mistä se akseli sen tietää jos lohko on putkitettu vaikka vakiokokoon verrattuna että ei ole putkitettu? Eikö se ihan samalla tavalla siellä elä oli mikä ratkaisu tahansa :o
-
Mistään mitään tiedä, mutta mulla oli tuossa haljenneessa lohkossa myös kampiakseli kulunut pilalle keskimmäisen pukin kohdalta ja koneistaja oli sitä mieltä että lohko elänyt. Tarkoittikohan J.Lunkka nyt sitä, että ongelmaksi tulee lohkon kiertyminen/eläminen jos putkitetulla lohkolla haetaan isosti voimaa. Paljonko sitä voimaa edes tarvii? Varttihommiin 800 on liian vähän painavalla korilla, mutta kadulla 600 liikaa. 600hv vakiolohko kestää vaikka mitä.
-
Veikkaan että j.lunkka tarkoita sitä että kun lohkosta ajetaan tavaraa pois putkitusta varten niin lohkon runkopukki linja muuttuu vielä vetelämmäksi . Eli vaikka sylinterit saisi kestämään niin runkolinja ei pysy suorana kovemmilla tehoilla.
-
Hämmennetääs soppaa vielä sen verran lisää että saako korsetilla paikattua tota runkolinjan elämisongelmaa?
-
Hämmennetääs soppaa vielä sen verran lisää että saako korsetilla paikattua tota runkolinjan elämisongelmaa?
Jos hyvin tehty, niin kyllä.
-
Hyvää keskustelua.
Hiukan itsekin epäilen että putkitus saattaa vähentää lohkon kiertojäykkyyttä. Toki riippunee aika paljon myös miten putkittaa. Kuivaputkitus tuskin aiheuttaa kummempia ongelmia mutta märkäputkitus (darton-tyyliset) sitten senkin edestä, kun siinä lohkoa koneistaan melko julmalla kädellä.
Piirtelin joskus koneelle NX:llä T6 lohkon ''noin palttiarallaa''-mitoilla ja siihen sopivat märkäputket ja korsetin. Juttelin kokonaisuudesta tutun koneistajan kanssa ja vaikkei mikään moottorikoneistaja varsinaisesti ollutkaan niin epäili hänkin että lohkon kiertojäykkyyden kanssa saattaisi hyvinkin tulla ongelmia. Toki T6 on myös melko lailla pidempi kuin vinokas. Muistaakseni jossain toisessa foorumin langassa joku(tm) oli kirjoittanutkin että ''isot pojat ovat sanoneet ettei kutostinaan ikinä dartoneja kun menee niin fletkuksi koko lohko.''
Pitäisi tutkia noita omia cad-kuvia sen verran että olisiko putket mahdollista kiinnittää toisiinsa jotenkin, esimerkiksi tarkkaan koneistetuin kiilaurin ja sopivilla kiiloilla ahdistusliitoksin. Kiilaliitoshan estää periaatteessa liikkumisen vain yhden akselin suuntaan mutta tässähän se riittäisi kun lohkon vääntyily haluaa (kai?) kääntää putkia toisiinsa nähden lohkon runkolinjan ympäri. Tähän kun sitten vielä tekisi korsetin yläpäähän...
-
Veikkaan että j.lunkka tarkoita sitä että kun lohkosta ajetaan tavaraa pois putkitusta varten niin lohkon runkopukki linja muuttuu vielä vetelämmäksi . Eli vaikka sylinterit saisi kestämään niin runkolinja ei pysy suorana kovemmilla tehoilla.
Näin kans käsitin asian juteltuani Mr Lunkkan kanssa asiasta ja varmastikkin on näin kun katsoo kuinka ohutta valu on jotka tukee runkolinjaa sylinteriputkista käsin, eli sylinterinputkien valu joka yhdistyy runkolinjaan. Eetuli kirjoitti.
Tarkoitatko tällä hyvä lohko tiettyyn pisteeseen asti kommentilla nyt putkitusta vai betonointia? ....Tarkoitin yleisesti lohkoja ihan tehtaan jäljiltä jos niitä jotenki listais järjestykseen vaikkapa vanhimmista ihan uusimpiin. Kaikista lohkoista ihan uusimat 96-97-98 viellä tutkimatta. Lohkon kestävyydestä puolesta ja vastaan on niin paljon eri näkö kantaa ja jos heti jätän niinsanotut vaparivirittäjien jutut oman painoarvoon ja otetaan vaan huomioon turbottajien kokemus lohkon kestävyydestä on se jo kirjavaa. Miks vapari virittäjien kokemukset ei paina niin paljon vaakakupissa on syy se että he kasaavat moottorit niin eri valmistajien kirjavasta osa kokonaisuuksista että siellä voi mennä niin moni asia lähtökohtaisesti pieleen.
-
Olisikohan sitten ihan väärin olettaa että jos ei yli tuhatta heppaa tarvitse vinokoneesta saada niin voi unohtaa putkitukset ja jämäköittää lohkoa betoneilla tarpeen vaatiessa?
boost kirjoitteli tuolla kutos kone topikissa että käyttää HardBlok ainetta lohkossaan. Nettiä selaamallakin on ilmeisen toimivaa tavaraa
-
Olisikohan sitten ihan väärin olettaa että jos ei yli tuhatta heppaa tarvitse vinokoneesta saada niin voi unohtaa putkitukset ja jämäköittää lohkoa betoneilla tarpeen vaatiessa?
boost kirjoitteli tuolla kutos kone topikissa että käyttää HardBlok ainetta lohkossaan. Nettiä selaamallakin on ilmeisen toimivaa tavaraa
Juu, tämän luinkin. Omasta T6-protolohkosta on muistaakseni vitosen sylinteriputki haljennut yläpäästä joten pelkällä fillerillä ei siitä selvitä :D
-
Multa saa 3 eri variaatioo. Oikeastaan neljää.. Ensimmäinen variaatio lohko joka putkitettu osaksi. Toinen variaatio lohko joka putkitettu kokonaan..kolmas drag race putkitus ja neljäs ralliin.. Nyt joku kysyy mitä maksaa niin tonnin kahta puolta ja vaihto lohko..juu ja en putkita ite vaan tulee alihankinnasta.. Mielenkiintoinen avaus kuitenki asialle täällä netin maailmassa on varmaan monta kokemusta.. FK lohkon betonointi vois olla vaihtoehto. Oletko jo ajannu lohkon rikki?
Tämmönen teoreettinen kysymys että onnistuuko tinavitosen putkitus jos on valmiina jo omat putket mutta pitäs vaan laittaa paikalleen, minulla ei siis vielä ole putkia eikä lohkoa mutta tälleen alustavaa tutkimusta teen ennenkun ostan mitään ja siis olis tulossa elevate performancen semi closed tai full closed putket, eli semmonen kone olis tulossa että ahtoja annetaan niin paljon kun turbo sietää.
-
Toimisiko parhaiten ns. kuivaputki?
Eli esim. 2,5-3mm seinämävahvuudella oleva sylinteriputki ja se sitten sovitteella lohkoon.
Tai vahvempi jos valu mahdollistaa vaan ettei ainakaan kokonaan puhkea.
Tätä tullut spekuloitua mm. Ford ja Volvo rautalohkojen osalta, ja yks ylimääräinen B200 lohko on nurkissa mikä pitäisi mittailla ja kokeilla koneistaa putkitusta varten että saako kestävän 96..97mm siitä putkittamalla vai eikö.
Ja tinakoneen putkituksen suhteen taitaa paras vaihtoehto olla että korsetti yläpäähän ja sit uudelleen putkitus?
Oma B6304 lohko näin tarkoitus tehdä.. jotkut putketkin jo löysin, pitää vaa tilata niin pääsee edistämään kun kerkeää. Putket joutuu koneistamaan pois (näin tuli jo tehtyä).
Että saa 84mm porauksen ja sylinterit kestämään - tosin vapaasti hengittävä kone kyseessä, mutta kuitenkin.
J.Lunkka ainakin jossain vaiheessa muistaakseni tarjosi korsetteja ja välillä näkyi jotain lohkoja valmiiksi asennetulla korsetilla.
En ole varma tarjoaako edelleen.. kannattaa kysyä. ;)
Tää paikka taisi olla peräti ainut Suomessa, missä märkäputkien asennus onnistuu varmasti?
https://specialmotorsengineering.fi
-
Mulla on ford pinton (ranger lima) alakerran päällä volvon 234 16 kansi.
Pinton lohko halkesi kun 740hv oli radalla käytössä ja koneesta oli penkissä ajettu 820hv.
Sylinteriputki halkesi yläpäästä jossa suurin työpaine vaikuttaa, joten päätin betonoida sen yläosan.
Suoritin homman niin että valoin ensin steariinia lohkon vesitilan pohjalle siihen tasoon asti missä männän laki käy kääntymässä.
Sitten pudottelin metalliputken pätkät kansitason aukoista steariiniin pystyyn.
Sitten moroso lohkobetonia kansitasoon asti.
Lämmitin lohkon kosaanilla niin steariinit sai valuteltua ulos.
Näin sain normaalin veden kierron säilymään lohkon ja kannen välillä, käytössä tosin sähköinen vesipumppu.
Seinämää oli ohuimmassa kohdassa 4,5mm haljenneessa lohkossa.
Parit kuvat
Halkeama vasemmalla ylhäällä
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8ABPR4WxM_7jhk-05Y_Nm04kJrAjjtNMw_RjvODEgc6x0qz1arOdzfYynkeCrIN-2tG1YGM3auJhJP8QUnJUPsiynFXZPqAHdfuuCNjeA4t1IfTGpmTWuaxBEaAS9yLnQ4lqiHGRBRVhGqYvOvUZDzEmw=w1080-h723-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8D_QG5zxhxqlRuix_uIgA3Tiez-uYLOEzD8527_0h-dfszZnNmjSDTKa2_mj6PcPLn-jIsW2Ye__PAvuF4owP5R86NbR7q4JbsLMMAZNTpMxy6q8isG1k6KJJVUe2OK5gcnMTdOiwiQMoF3O80R1QcqXA=w1080-h725-no?authuser=0)
Tuikkukynttilöistä steariinit
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8C647geyVvAcTRK2ax1W5h-PMXY98xEHuTXA3APtZ51RGSGQYa-Go3CJfo-JvdOdfkxwryaP1TemnRyvnaQ2shTczWlnx0ORObbuuL3EaCkbX3og5VvIt7lqZy-K0BFf7iRjZw1DhosP6UvSdDwdCbdZQ=w960-h640-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8AygDzrXPYIfHT_8DbL-FvEV59u3Pjc1ud_Bm-k4URDZ4fbyzKFlxq4ztapRwBtvXSGWPxSladCp6ZrIMb5w1M6FHkBql6hMYqYSzzK3vbcUF5dJ2gEv1uDIFXhP_uNY2ItnpFfYDfAATED10CqDO3B6A=w960-h640-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8AYrvhGXS0uIAhHlah0NTN5hrcaSm2zfSNLkm0cC4o1oQQ2uVLib12Fn-YSuc6B5COme7ERkh13z5JZTm1O9C9Ok3G_J_87eWpVsSoRFoIQUimaL2Cwlx0g9vdjtX-rTONA8-Gb8Pn3mw5y3kP85iClDA=w960-h640-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8CxNQD9t9DiAIt204pQRcQzFUZHDKYqLCBNK_QjCAfz9Sa5I6O3FnttfqsssEU8NWgLcddhdev8DcqA-2t0_udM6TyDozzFNXqiYKd0URzYUNzdJxb9DKlCL8gykDuoaEaUVO-dobENKyG8-Td4oLWEdQ=w960-h640-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8AC6C1tWY_UWXmvP6egwQjjj1DXxY7eTRoBsry89xv9qOWNX1UgArP3SHqR3NkECFDGJ9xYmIpn-JvhfnhKT_k7TwmaAbrKnnWmXw15nExEHbEo5QNbHbs3cMR-B-xklnxIqkSFl7kplBYP33VZelNZcw=w960-h720-no?authuser=0)
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AMWts8AHmQdoaUa_Jb9RAq53ORGVkNYItez41JMhUAiSH7aQ6fi6phuWmOeQcQneBLLQdldb4rdliPpIhQMQcQTfgHaoHI3YjNwG9Tg5WwPBNhw7g2riiT3nqx6u02Yk0zUCUvblPuUr3ExPHNa81v4yDte3pw=w1174-h880-no?authuser=0)
-
Paljonko betonin paksuudeksi jäi tuossa ylhäältä alaspäin valussa ?. Tein itse hiukan vastaavan kokeilun Epoksilla,, pohjalle laitoin sokeria vesitilan pohjalle joka valui vesipumpun reiästä ulos mukavasti kun otin tulpan pois ja kopistelin lohkoa eriasennoissa. Toimivuudesta ei vielä kokemuksia. Tuo Epoksi on yhtä kovaa kuin betoni , mutta ei vissiin haurastu samoin kuin betoni.
-
Paljonko betonin paksuudeksi jäi tuossa ylhäältä alaspäin valussa ?. Tein itse hiukan vastaavan kokeilun Epoksilla,, pohjalle laitoin sokeria vesitilan pohjalle joka valui vesipumpun reiästä ulos mukavasti kun otin tulpan pois ja kopistelin lohkoa eriasennoissa. Toimivuudesta ei vielä kokemuksia. Tuo Epoksi on yhtä kovaa kuin betoni , mutta ei vissiin haurastu samoin kuin betoni.
Valua on saman korkuisesti kuin iskua 86mm, eli koko sen matkan minne sylinteripaine kohistuu on betonia.